3.1 Informantit ja metodit
Tutkimuksen kiinalaisten suomenoppijoiden aineisto on kerätty 15 informantilta, joista kaikki ovat Kiinan Beijing Foreign Studies -yliopiston suomen kielen pääaineopiskelijoita. He ovat iältään 20–
21-vuotiaita ja ovat opiskelleet 1,5 vuotta suomea vieraana kielenä lähinnä Kiinassa. Oppijoiden äidinkieli on kiina. Oppijoiden sukupuolta ei ole mielekästä käsitellä, sillä en tutkielmassani tarkastele sukupuolten välisiä eroja pyyntöstrategioissa.
Tutkimukseen on kerätty aineistoa suomenoppijoiden lisäksi 16 natiivilta suomalaiselta. He ovat 22–68-vuotiaita, koulutustaustoiltaan erilaisia ja eri ammateissa toimivia henkilöitä. Heidät on valittu tutkimukseen nimenomaan sen vuoksi, että saadaan mahdollisimman kattava kuvaus suomalaisten pyyntöstrategioiden käytöstä. Kaikki natiivit ovat äidinkieleltään suomea puhuvia, ja he asuvat Suomessa.
Tämän tutkimuksen metodina toimii Blum-Kulkan (1982) kehittämä Discourse Completion Test (DCT). DCT-menetelmässä informanteille esitetään jokin kuvitteellinen tilanne, joka vaatii tiettyä puheaktia ja johon informantit vastaavat. Metodia voidaan käyttää suullisen tai kirjallisen aineiston keruuseen, mutta jälkimmäinen on ollut huomattavasti käytetympi. Tutkimuksessani käytin kirjallista menetelmää, jossa informanteille annettiin täydennettäväksi kyselylomake.
Lomakkeessa oli kymmenen hypoteettista tilannekuvausta, ja informanttien tehtävänä oli laatia kuvattuihin tilanteisiin sopivia pyyntöjä. Annetut tilanteet olivat varsin jokapäiväisiä ja tuttuja.
Lyhyet kuvaukset antoivat informanteille tietoa tilanteen asetelmasta: millainen tapahtuma aiheuttaa pyynnön tekemisen, millainen on henkilöiden välinen etäisyys (distanssi) ja keskinäinen statussuhde (dominanssi) ja millainen on tehtävän impositio eli rasitustaso. Tilanteiden kuvaukset oli laadittu suomeksi kaikille informanteille. Kiinalaisten suomenoppijoiden melko lyhyen opiskeluajan takia heille annettiin myös kiinankieliset käännökset joistakin vaikeimmista sanoista, kuten työhaastattelu, nurmikon leikkaaminen ja on kadonnut, jotta tilanteen kuvittelu tuottaisi mahdollisimman vähän vaikeuksia.
Seuraavassa on esitelty kaikki kymmenen tilannetta:
1. Työskentelet tarjoilijana ravintolassa. Olet juuri ottanut vastaan yhden asiakkaan tilauksen ja olet lähtemässä pois pöydän luota. Asiakas laittaa ruokalistan sivuun eikä
2. Olet hakemassa uutta työpaikkaa eräästä pienestä yrityksestä ja haluat varata ajan työhaastattelulle yrityksen johtajan kanssa. Tiedät, että johtaja on hyvin kiireinen ja hän aikatauluttaa haastattelut vain iltapäivälle klo 13–16. Työskentelet kuitenkin tällä hetkellä iltapäivisin eikä sinulla ole mitään mahdollisuutta olla poissa töistä. Haluaisit ajoittaa haastattelusi aamuksi. Sanot johtajalle:
3. Olet osaston työntekijä isossa yrityksessä. Tällä hetkellä istut osaston kokouksessa.
Sinun täytyisi lainata kynää tehdäksesi muistiinpanoja. Osaston johtaja istuu vieressäsi, ja hänellä saattaa olla ylimääräinen kynä. Sanot osaston johtajalle:
4. Osallistut kuukauden kestävään koulutukseen, joka järjestetään toisessa kaupungissa.
Sinulla on tuttava, joka asuu samassa kaupungissa. Olet sopinut hänen kanssaan, että voit asua hänen luonaan koulutuksen ajan ja teet korvaukseksi kaikki kotityöt, mm.
astioiden tiskaamisen ja nurmikon leikkaamisen. Eräänä viikonloppuna sinun täytyy palata omaan kaupunkiisi hoitamaan muutamia asioita ja haluat tuttavasi leikkaavan nurmikon itse. Nurmikon leikkaaminen kestää noin kaksi tuntia. Olet olohuoneessa ja tuttavasi astuu sisään. Sanot hänelle:
5. Olet tavaratalossa ostamassa syntymäpäivälahjaa ystävällesi ja näet jotain sopivaa vitriinissä. Haluat katsoa sitä tarkemmin, ja juuri silloin myyjä tulee luoksesi. Sanot myyjälle:
6. Olet lentokoneessa ja on ruokailuaika. Lentoemäntä asettaa ruoan valmiiksi pöydällesi.
Huomaat heti, että tarjottimella ei ole lautasliinaa, mutta tarvitset sellaisen. Sanot lentoemännälle:
7. Olet paikallisen lukukerhon puheenjohtaja. Kerhossa luetaan ja käsitellään uutta kirjaa joka kuukausi. Olet nyt kerhon kokouksessa ja sinun täytyy saada erään kerhon jäsenen Minnan puhelinnumero. Luulet, että Janilla, toisella kerhon jäsenellä, saattaisi se olla.
Sanot Janille:
8. Olet työskennellyt ison yrityksen eräällä osastolla useita vuosia ja olet nyt osastonjohtaja. Olet juuri saanut erittäin vaativan kirjanpitotehtävän. Tiedät, että yksi alaisesi on erityisen taitava kirjanpidossa. Kyseinen henkilö on kuitenkin hyvin kiireinen. Siitä huolimatta haluaisit hänen auttavan sinua tehtävässä. Menet sanomaan hänelle:
9. Yrityksesi on rekrytoimassa uutta työntekijää. Hakemuslomake on hyvin pitkä, ja sen täyttäminen kestää monta tuntia. Tästä huolimatta olet jo saanut paljon työhakemuksia.
Olet sopinut yhden hakijan kanssa työhaastattelun. Kun hän tulee haastatteluun,
huomaat, että hänen hakemuslomakkeensa on kadonnut. Haluat kyseisen hakijan täyttävän lomakkeen uudestaan. Sanot hakijalle:
10. Muutat työn perässä uuteen kaupunkiin ja olet etsimässä vuokra-asuntoa. Löysit netistä hyvän asunnon ja olet nyt asuntonäytössä. Pidät asunnosta todella paljon.
Vuokranantaja sanoo sinulle, että näytät kunnolliselta ja siistiltä henkilöltä. Hänellä on myös muita hyviä hakijoita, jotka ovat kiinnostuneita tästä asunnosta. Näin ollen hänen täytyy vielä harkita päätöstä. Vuokranantaja lupaa ilmoittaa sinulle päätöksensä viikon päästä, mutta sinun täytyisi tietää päätös jo kolmen päivän kuluessa. Sanot vuokranantajalle:
Jotta lukijan on helpompi seurata analyysia, käytetään edellä kuvatuista tilanteista seuraavia lyhenteitä:
1. Ravintola 2. Työhaastattelu 3. Kynä
4. Nurmikko 5. Tavaratalo
6. Lautasliina 7. Puhelinnumero 8. Vaativa tehtävä 9. Työhakemuslomake 10. Vuokra-asunto
3.2 Aineisto ja aineistonkeruu
Tutkimukseni aineisto on kerätty Webropolin internetkyselylomakkeella. Loin kyselylomakkeen Webropolilla ja lähetin linkin kyselyyn kaikille informanteille. Äidinkielisille informanteille lähetin linkin itse, ja suomenoppijat saivat linkin opettajansa, Suomen kielen ja kulttuurin vierailevan lehtorin Taija Hämäläisen kautta. Kaikki informantit täyttivät lomakkeen vapaa-ajallaan.
Lomakkeen täyttämiseen käytettävää aikaa ei ollut rajattu. Kyselylomakkeella kerättiin aineistona yhteensä 310 pyyntöä, joista 160 oli äidinkielisten ja 150 kiinalaisten suomenoppijoiden tekemiä.
Oppijoiden kyselylomake oli kaksiosainen. Kaikki täyttivät lomakkeen kokonaan. Lomakkeen ensimmäinen osa koostui kymmenestä kohdasta. Kukin kohta sisälsi kuvauksen hypoteettisesta arkipäiväisestä tilanteesta, jossa oppijalla voi olla tarve esittää pyyntöjä. Oppijan tehtävänä oli ensin arvioida itsensä ja puhekumppaninsa välistä statussuhdetta (dominanssia), tuttuutta (distanssia) ja pyynnön rasitustasoa, minkä jälkeen hänen oli laadittava tilanteisiin sopivia pyyntöjä. Kyselyn toisessa osassa selvitettiin oppijoiden taustatietoja: suomen kielen opiskeluaikaa, mahdollisia käyntejä Suomessa ja näiden vierailujen kestoa. Äidinkielisten informanttien kyselylomake oli sama
Tutkimusaineisto koodattiin valtaosin Muikku-Wernerin (1997) käyttämän luokituksen mukaisesti vertailun mahdollistamiseksi. Tein joitakin pieniä muutoksia luokitukseen aineistossa esiintyneiden erityispiirteiden takia. Muutokset on esitetty kunkin tapauksen yhteydessä, jotta ne ovat lukijan nähtävissä.
3.3 Kyselylomakkeen haitat ja edut
Kirjallista DCT-menetelmää on suosittu tutkimusmenetelmänä pyyntöjen tutkimisessa, mutta sitä on myös kritisoitu. Menetelmällä saadut vastaukset eivät kerro vastaajien kielenkäytöstä autenttisessa tilanteessa vaan siitä, mitä he kuvittelevat sanovansa hypoteettisessa tilanteessa.
(Holttinen 2015: 4.)
Päätin kuitenkin käyttää kirjallista DCT-menetelmää seuraavien syiden perusteella.
Ensinnäkin luonnollisen puheen käyttö materiaalina olisi ihanteellista, koska silloin tutkittavat eivät tiedä havainnoinneista, mutta tietojen kerääminen salaa olisi kuitenkin eettisesti epäilyttävää. Jos tallentaminen ilmoitettaisiin etukäteen, tietoisuus siitä voisi puolestaan vaikuttaa tuotoksiin.
Toiseksi, tosielämässä reagointi olisi välitöntä, ja siksi oppijalla ei olisi tarpeeksi aikaa harkita pyynnön kielellistä ilmaisua. Tämä olisi oppijoille, varsinkin vasta-alkaneille, haasteellista.
Esimerkiksi roolileikin nauhoittaminen saattaisi jännittää oppijoita, ja näin se rajoittaisi heidän todellista kykyään tuottaa tilanteisiin sopivia pyyntöjä. Kirjallisissa tehtävissä oppijoille annetaan tarpeeksi aikaa harkita sanottavansa, ja näin ollen oppijoiden on mahdollista tuoda omia taitojaan esille. Kolmanneksi, kirjallinen tehtävä helpottaa aineistonkeruuta ja käsittelyä. Kun tutkimuksen tarkoitus on vertailla natiivien ja ei-natiivien tiettyjen puheaktien tuotoksia, on todella vaikeaa saada vertailukelpoista materiaalia luonnollisesta puheesta. Ajankäyttöä miettien kirjallinen DCT-menetelmä on kannattavampi vaihtoehto kuin autenttisten tilanteiden puheenkäytön nauhoittaminen.
Muikku-Wernerin (1993: 30) mukaan kirjoitetun ja puhutun tekstin väliset erot ovat ilmeisiä, mutta osa tuotetusta puheesta on kuitenkin hyvin lähellä kirjoitetun kielen standardia ja osa kirjoitetusta tekstistä jäljittelee puhekieltä. Vaikka oppijoiden vastaukset eivät kerro heidän tosiasiallisesta puheenkäytöstään, niillä pystytään silti tarkistamaan, miten hyvin asiat hallitaan ja mihin seikkoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Edellä kerroin perustelut metodivalinnalleni ja seuraavaksi esitän metodin haittapuolet.
Ensinnäkin nonverbaali viestintä jäi kokonaan pois tutkimusmateriaalista, sillä kirjoitetussa vastauksessa ei voi tuoda näitä asioita esille. Toiseksi, kyselyyn vastaamista ei valvottu, joten oppijalla oli mahdollisuus etsiä vastausta esimerkiksi oppikirjasta tai pyytää apua opiskelutoverilta.
Kolmanneksi, rajoitetun kielitaidon takia oppija saattoi lainata valmista tekstiä tai valmiita
ilmauksia suoraan annetuista tilannekuvauksista sen sijaan, että olisi käyttänyt omia ilmaisuja.
Viimeiseksi, vaikka informantit ohjeistettiin kirjoittamaan, mitä he kuvittelisivat puhuvansa kussakin tilanteessa, kirjoitetusta tekstistä voi silti puuttua joitain yksityiskohtia, jotka tulisivat todellisessa tilanteessa esille.
Kiinalaisten suomenoppijoiden pyyntöstrategioita ei ole aiemmin tutkittu. Näin ollen kirjallisella kyselylomakkeella saadut tulokset voivat toimia perustietoina ja jonkinlaisina oletuksina syvemmälle tutkimukselle tulevaisuudessa. Siinä mielessä kirjallinen kyselylomake soveltuu tähän tutkimukseen hyvin.
4. ANALYYSI JA KOONTI
4.1 Valta, etäisyys ja impositio
Tutkimuksessa oppijat arvioivat puhujan ja kuulijan välistä valtaa (dominanssia), etäisyyttä (distanssia) ja pyynnön rasitustasoa (impositiota). Tavoitteena on selvittää, arvioivatko suomalaiset ja kiinalaiset näitä sosiaalisia muuttujia eri tavoin ja onko potentiaalisia eroja syytä ottaa huomioon suomen käyttöä opetettaessa.
Seuraavassa taulukossa esitellään, miten suomalaiset ja kiinalaiset informantit arvioivat puhujan ja kuulijan valtasuhdetta, etäisyyttä ja pyynnön impositiota kussakin tilanteessa.
Näkökulma on siis puhujan, mikä tarkoittaa sitä, että puhuja arvioi, onko kuulijalla enemmän vai vähemmän valtaa häneen nähden ja onko kuulija hänelle tuttu vai tuntematon. Pyynnön rasitustasoa arvioitaessa saattaa ilmetä enemmän variaatiota, sillä jokaisella voi olla oma käsityksensä siitä.
Taulukko 7. Suomalaisten ja kiinalaisten valtasuhteen, etäisyyden ja imposition arvioinnit tilanteissa 1–10.
E+
%
E–
%
V+
%
V–
%
I+
%
I–
%
1. Ravintola S 6,25 93,75 31,25 68,75 0 100
K 0 100 0 100 6,7 93,3
2. Työhaastattelu S 0 100 18,75 81,25 81,25 18,75
K 20 80 0 100 86,7 13,3
3. Kynä S 93,75 6,25 6,25 93,75 12,5 87,5
K 100 0 0 100 0 100
4. Nurmikko S 93,75 6,25 18,75 81,25 43,75 56,25
K 93,3 6,7 6,7 93,3 40 60
5. Tavaratalo S 6,25 93,75 93,75 6,25 0 100
K 0 100 100 0 0 100
6. Lautasliina S 0 100 93,75 6,25 0 100
K 0 100 93,3 6,7 0 100
7. Puhelinnumero S 87,5 12,5 81,25 18,75 0 100
K 93,3 6,7 80 20 0 100
8. Vaativa tehtävä S 93,75 6,25 100 0 75 25
K 86,7 13,3 93,3 6,7 86,7 13,3
Seuraavat kolme taulukkoa (taulukot 7a, 7b ja 7c) kuvaavat suomalaisten ja kiinalaisten arviointeja etäisyydestä, valtasuhteesta ja impositiosta. Taulukkojen sisällöt ovat samat kuin edellä olevassa taulukossa 7, mutta ne antavat paremman visuaalisen kuvauksen datasta.
Taulukko 7a. Suomalaisten ja kiinalaisten arvioinnit etäisyydestä.
6,25