OSAAMISEN KEHITTÄMISEN KEINOT

Bard on tutkimuksessaan (2006) tarkastellut pk-yrityksille suunnattua koulutusta kehittämistä. Pk-yritysten osaamisen kehittämiseen vaikuttavat olennaisesti yrit-täjän tärkeä rooli, epämuodollisen oppimisen merkitys sekä lyhyt suunnitteluper-spektiivi. Pk-yrityksissä yrittäjän suhtautuminen osaamisen kehittämiseen vaikut-taa yrityksen toteuttaman koulutus- ja kehittämistoiminnan määrään ja laatuun.

Pk-yrityksillä ei aina ole mahdollisuutta päästää henkilökuntaa koulutustilaisuuk-siin, joten oppiminen tapahtuu usein oman työn ohella ja on siten epämuodollista oppimista. (Bard 2006, 11.) Osaamisen kehittäminen on liitetty pk-yrityksissä suuria yrityksiä harvemmin koko liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun.

Suunnittelun aikaväli saattaa olla lyhyt, sillä yritys ei itse voi hallita markkinoita, joilla se toimii. (Henttonen 2002, 21.) Tällainen lyhyt suunnitteluperspektiivi ei motivoi yrityksiä kehittämissuunnitelmien tekemiseen. Näin ollen pk-yritysten ai-kapula ja niukemmat taloudelliset resurssit vähentävät niiden mahdollisuuksia osallistua työn ulkopuolisiin koulutustilaisuuksiin. (Bard 2006, 11.)

Bardin tutkimuksen mukaan pk-yritykset ovat kiinnostuneita maksuttomasta tai taloudellisesti tuetusta koulutuksesta, joka on lyhytkestoista. Pk-yritykset halua-vat koulutuksen olevan suunniteltu yhteistyössä pk-yritysten kanssa ja varsinai-sen koulutukvarsinai-sen pitäisi alkaa koulutustarveanalyysilla. Koulutukvarsinai-sen tulisi myös olla suorassa yhteydessä oman yrityksen toimintaan ja mahdollistaa pienempien osioiden valitsemisen koulutusohjelmasta. Tärkeänä pidetään myös tavata mui-den yritysten edustajia ja vaihtaa heidän kanssaan kokemuksia. Koulutuksesta saatu oppi tulisi viedä ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla yrityksissä heti käy-tännön toimintaan, jotta opitut asiat eivät unohdu ja koulutus ei ole mennyt huk-kaan. Pitkällä tähtäimellä olisi tarkoituksena saada pk-yritykset pitämään koulu-tusta investointina tulevaisuuteen, eikä pakollisena kustannuksena. Koulutus- ja kehittämistoiminta olisi nähtävä visioon ja strategiaan liittyvänä tärkeänä asiana.

(Bard 2006, 13–14.)

Lohjan ja Tammisaaren pk-yrityksiä pyydettiin arvioimaan erilaisten osaamisen kehittämisen keinojen hyödyllisyyttä nyt ja tulevaisuudessa vuonna 2012 as-teikolla 1 (erittäin hyödytön) – 5 (erittäin hyödyllinen).

Viisi hyödyllisimmäksi koettua osaamisen kehittämisen keinoa tällä hetkellä ovat:

1 Internet tiedonhakuvälineenä 2 Keskustelut toisten yrittäjien kanssa 3 Mentorointi

5 Ammattilehdet.

Viisi hyödyllisimmäksi osaamisen kehittämisen keinoa tulevaisuudessa vuonna 2012 ovat:

1 Internet tiedonhakuvälineenä 2 Internet verkko-oppimisvälineenä 3 Keskustelut toisten yritysten kanssa 4 Benchmarking

5 Mentorointi.

Kun nykyiset ja tulevaisuuden osaamisen keinot laitetaan jälleen rinnakkain, huomataan, että e-oppimisen rooli kasvaa edelleen ja perinteisemmät opetus- ja koulutusmenetelmät koetaan suhteellisesti vähemmän hyödyllisiksi (Kuvio 19).

Osaamisen kehittäminen

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

Ammattikirjat Ammattilehdet Videot Internet tiedonhakuvälineenä Internet verkko-opiskeluvälineenä Lyhytkurssit yrityksessä Lyhytkurssit yrityksen ulkopuolella Asiantuntijaseminaarit Workshopit Keskustelufoorumit Tutustumiskäynnit toisissa yrityksissä Keskustelut toisten yrittäjien kanssa Luennot Opetuskeskustelut Case- eli esimerkkitapausten käsittely Projekti- ja harjoitustyöt omaan yritykseen liittyen Itsenäinen palautteen käsitteleminen Benchmarking eli toisten yritysten hyvien käytäntöjen havainnointi

oppimistarkoituksessa

Mentorointi eli kokeneempi henkilö neuvomassa, kyseenalaistamassa ja kannustamassa

Konsultointi

Vastausten keskiarvot asteikolla:

1 = erittäin hyödytön, 5 = erittäin hyödyllinen

Nyt 2012

Kuvio 19: Osaamisen kehittäminen nyt ja vuonna 2012

4.1.2.5 OSAAMISEN JA T&K-TOIMINNAN VAHVISTAMINEN JA ALUEELLI-NEN KEHITTÄJÄVERKOSTO

Yritysten ja elinkeinotoimen menestyminen on kuntien, seutujen ja alueiden in-tressissä. Alueiden kilpailukyky muodostuu toisiinsa liittyvästä elementistä, joita alueen yritysten lisäksi ovat inhimilliset voivavarat, asuin- ja elinympäristön laatu, instituutiot ja toimivat kehittäjäverkostot, verkostoihin kuuluminen, infrastruktuuri sekä imago. (Sotarauta & Mustikkamäki & Linnamaa 2001, 14) Julkisen sektorin harjoittama elinkeinopolitiikka voidaan määritellä joko suppeaksi tai laajaksi.

Suppea elinkeinopolitiikka tarkoittaa kunnan elinkeinotoimen sellaisia toimenpi-teitä, joiden avulla elinkeinopoliittiset tavoitteet saavutetaan. Sen perinteisiin kei-noihin kuuluvat neuvonta, ohjaus ja suorat tuet, eli subventiot yrityksille. Laaja elinkeinopolitiikka tarkoittaa puolestaan kunnan tai seudun laaja-alaista kehittä-mistä. Siinä pyritään huomioimaan niin kuntalaisten kuin yritysten tarpeet. Laa-jan elinkeinopolitiikan keinoissa korostuu edellytysten luominen yrityksille, mutta subventioiden lisäksi tämä tapahtuu muun muassa verkostoja kehittämällä sekä kunnan asunto- ja kulttuuripalveluja parantamalla. (Kaskinen 2003, 17-18.) Elinkeinopolitiikkaa voivat tehdä esimerkiksi kuntien yhteenliittymät. Maakuntien liittojen aluekehittämisellä on myös suora yhteys kuntien elinkeinopolitiikkaan.

Tämä johtuu maakuntien liittojen tekemistä maakuntastrategioista, jotka ohjaa-vat alueiden elinkeinopolitiikkaa. (Kaskinen 2003, 18.)Elinkeinopolitiikan välinei-siin kuuluvat puolestaan suorat tuet, aloittavien yritysten neuvonta, toimivien yri-tysten kehittäminen, alueen kehittämistyöhön osallistuminen, alueen markkinoin-ti, elinkeinopoliittisten tavoitteiden koordinoinmarkkinoin-ti, yritysilmaston parantaminen sekä yhteistyö sidosryhmien kanssa ja verkostojen koordinointi (Kaskinen 2003, 68).

Lohjan ja Tammisaaren pk-yrityksiltä tiedusteltiin liiketoiminnan toimintaedelly-tyksiin vaikuttavien toimijoiden ja toimien merkityksellisyyttä nyt ja tulevaisuu-dessa vuonna 2012 asteikolla – 2 (täysin merkityksetön)… + 2 (hyvin merkittä-vä).

Kaiken kaikkiaan eri toimijoiden rooli tällä hetkellä koettiin hämmästyttävän vä-häiseksi (Kuvio 20). Ainoastaan yrittäjäjärjestöjen, alueen ammattikorkeakoulu-jen ja toimialajärjestöammattikorkeakoulu-jen roolit koettiin tällä hetkellä merkittäviksi. Kaikkein merki-tyksettömimmiksi tällä hetkellä koettiin Finpro, kauppakamarit sekä yrityspalve-lukeskukset. Tulevaisuudessa neljä merkittävintä toimijaa tämän kyselyn valossa ovat:

1 Alueen ammattikorkeakoulut 2 Työvoimapalvelut

3 Alueen aikuiskoulutuskeskukset 4 Yrittäjäjärjestöt.

Yhteenvetona nykytilanteen ja toimijoiden tulevan merkityksen välisen kehityk-sen näkee kuviosta 20.

Liiketoiminnan toimintaedellytysten luojat ja tukijat

-2,0 -1,5 -1,0 -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0

Alueen kaupungit ja kunnat Tiedekorkeakoulut Alueen ammattikorkeakoulut Alueen toisen asteen

oppilaitokset Alueen aikuiskoulutuskeskukset

TE-keskus Tekes Finpro Finnvera Yrityspalvelukeskukset Työvoimapalvelut Yrittäjäjärjestöt Toimialajärjestöt Kauppakamarit Yksityiset konsultit

Vastausten keskiarvot asteikolla:

- 2 = täysin merkityksetön, 2 = hyvin merkittävä

Merkitys nyt Merkitys vuonna 2012

Kuvio 20: Liiketoiminnan toimintaedellytyksiä vahvistavat toimijat; merkitys nyt ja vuonna 2012

Kaikkien toimijoiden roolien nähdään kasvavan tulevaisuudessa. Joidenkin toi-mijoiden merkityksen kasvu on melko suurta. Muun muassa yrityspalvelukeskus-ta pidetään tällä hetkellä lähes merkityksettömänä, mutyrityspalvelukeskus-ta tulevaisuudessa sen roolin arvellaan kasvavan huomattavasti.

Kuviossa 21 esitetään yritysten arvio siitä, kuinka tarpeellisiksi lueteltujen toi-menpiteiden toteuttaminen koetaan viiden vuoden aikana. Kaikkein tarpeelli-simmaksi koetaan yhteistyö alueen muiden yritysten kanssa, yrityksen tarpeita palveleva täsmäkoulutus, yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa sekä yhteistyö alueen kuntien kanssa. Tuloksissa ja näkemyksissä heijastuu varmastikin aikai-sempia kysymyksiä selkeämmin vastanneiden yritysten oma tilanne, eikä tulok-sia voi yleistää koskemaan koko yrityskentän tukitoimenpiteiden tarvetta.

Toimenpiteiden tarpeellisuus tulevien 5 vuoden aikana

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

Aloittavien yritysten rahoituspalvelut Kansainvälisen koulun perustaminen Yrityshautomotoiminta Nykyisten yritysalueiden tiivistäminen Alkavien yritysten neuvonta Toimitilojen saatavuuden lisääminen Yritystonttien saatavuuden lisääminen Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät palvelut Sukupolvenvaihdokseen liittyvät palvelut Moottoritiepainotteisuus aluerakentamisessa Innovaatio- ja yrityskehitysfoorumien luominen Tutkimusosaamisen lisääminen alueella Toimivien yritysten rahoituspalvelut Alueen yritysrakenteen monipuolistaminen Toimivien yritysten neuvonta Yhteistyö alueen kuntien kanssa Yrityksiä palveleva tietotuotanto Yrityksen kasvuun liittyvät palvelut Yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa Yrityksen tarpeita palveleva täsmäkoulutus Yhteistyö alueen muiden yritysten kanssa

Vastausten keskiarvot asteikolla:

1 = täysin tarpeetonta, 4 = hyvin tarpeellista

Kuvio 21: Toimenpiteiden tarpeellisuus seuraavien 5 vuoden aikana

4.1.2.6 TULEVAISUUDEN KEHITYSTRENDIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI