Opetusteknologian käyttö korona-ajan etäopetuksessa

Tiedustelin verkkokyselyssä opettajilta sekä strukturoidulla kysymyksellä että avoimella kysy-myksellä sitä, mitä opetusteknologian välineitä he olivat käyttäneet etäopetustilanteen aikana.

Avokysymykseen vastasi kaiken kaikkiaan 52 opettajaa. Olen analysoinut näiden kahden symyksen vastauksia rinnakkain tukien toisiaan. Lisäksi kysyin opettajilta strukturoidulla ky-symyksellä syitä siihen, miksi he käyttivät juuri niitä välineitä. Vastausten perusteella opettajat käyttivät etäopetuksen aikana monia erilaisia välineitä moniin eri tarkoituksiin.

Alla oleva kuvio 13 kuvaa strukturoituun kysymykseen ”Kuinka usein hyödynsit seuraavia vä-lineitä etäopetuksessa” annettuja vastauksia, jolla tiedustelin erilaisten opetuksessa käytettävien välineiden käyttömääriä. Vastausvaihtoehdot olivat: en koskaan, harvoin, muutamia kertoja kuukaudessa, viikoittain ja päivittäin. Kuviossa palkkien sisällä olevat luvut kuvaavat vastaa-jien määrää, mutta palkit on määritelty prosenttijakauman mukaisesti vastausten suhteiden hah-motettavuuden parantamiseksi.

KUVIO 13. Opettajien käyttämät välineet korona-ajan etäopetuksessa

Kaikista eniten ja useimmin opetuksessa käytettiin hyödyksi erilaisia videoneuvotteluohjelmia.

Asteikolla 1–5 (en koskaan – päivittäin) kyseinen väline sai keskiarvokseen 4.6. Jopa 67 % (n=37) mainitsi käyttäneensä erilaisia videoneuvotteluohjelmia päivittäin ja 27 % (n=15) vä-hintään viikoittain. Tämä on ollut opettajille suuri muutos, sillä ennen korona-aikaa opettajat

eivät olleet käyttäneet opetuksessaan ollenkaan videoneuvotteluohjelmia (ks. 1. tutkimuskysy-mys). Videoneuvotteluohjelmia, kuten esimerkiksi Google Meetia, Zoomia ja Teamsia, käy-tettiin korona-ajan etäopetuksessa monipuolisesti niin päivittäiseen opettamiseen kuin myös yhteydenpitoon oppilaiden kanssa.

”Olimme joka aamu puoli tuntia Google meetissä, jossa kerroin päivän tehtävistä ja oppilaat kertoivat kuulumisia.” (V21)

”verkossa olevan opetusmateriaalin jakaminen ja katsominen yhdesssä Zoomin kautta.” (V40)

”Musiikin tunnit vedin kotoa käsin Teamsissä: säestin pianolla ja lauloin mu-kana... Oppilaat lauloivat kotona.” (V44)

Toiseksi eniten opettajat hyödynsivät etäopetuksessaan erilaisia verkossa olevia oppileja ja videoita (ka=4.4). Vastaajista 53 % (n=29) sanoi käyttäneensä verkossa olevia materiaa-leja ja videoita päivittäin ja 40 % (n=22) viikoittain. Opettajat mainitsivat avovastauksissaan käyttäneen varsinkin kirjakustantajien valmiita digimateriaaleja sekä erilaisia netistä löytyviä videoita. Valmiit digitaaliset oppimateriaalit, varsinkin kirjakustantajien, olivat suuressa suosi-ossa opettajilla myös jo ennen koronatilannetta (ks. 1. tutkimuskysymys). Sen sijaan, kuten myös jo ennen koronatilannetta, eivät opettajat olleet suurissa määrin innostuneet oppimateri-aalien tekemisestä itse, sillä se sai keskiarvokseen 3.3. Vastaajista kuitenkin jopa 29 % (n=16) kertoi käyttäneensä korona-ajan etäopetuksessa itse tekemää digitaalista oppimateriaalia päi-vittäin, mutta sen sijaan 24 % (n=13) ei käyttänyt sitä lainkaan. Verrattuna 1. tutkimuskysymys -osion analyysiin, voidaan väittää, että korona-ajan etäopetuksen aikana digitaalisen oppimate-riaalin tekeminen on kuitenkin lisääntynyt opettajilla huomattavasti, mutta se ei ole ollut sitä läheskään kaikilla opettajilla.

”Kirjakustantajien valmiit digiopetusmateriaalit oppikirjojen rinnalla.” (V36)

”Käytin verkosta löytyvää video-opetusmateriaalia.” (V7)

Kolmanneksi eniten opettajat käyttivät etäopetuksessaan hyödyksi pikaviestintäpalveluja (ka=3.8). Vastaajista 55 % (n=30) sanoi käyttäneensä niitä päivittäin ja 16 % (n=9) viikoittain, kun taas 18 % (n=10) ei käyttänyt niitä ollenkaan. Varsinkin Whatsapp oli opettajilla kovassa käytössä. Tämä on ollut toinen iso muutos opettajien työskentelytavoissa, sillä ennen koronati-lannetta monikaan opettaja ei kertonut käyttäneensä opetuksessaan viestintään tarkoitettuja

so-velluksia tai esimerkiksi puhelinta (ks. 1. tutkimuskysymys). Koronatilanteen aikana What-sappia käytettiin hyvin monipuolisesti niin yhteydenpitoon kuin myös esimerkiksi tehtävien antamiseen ja palauttamiseen.

”WA lauloi päivittäin.” (V15)

”Käytin myös whatsapia, jos joku ei uskaltanut kysyä apua kaikkien kuullen, sai käyttää sitä.” (V23)

”oppilaille tehtävät WhatsAppiin videona, oppilaiden tehtävien palautus ja kom-munikointi WhatsAppissa” (V39)

Muita välineitä, joita käytettiin korona-ajan etäopetuksessa melko usein, olivat verkko-oppi-misympäristöt (ka=3.6), sähköposti (ka=3.6) sekä toimisto-ohjelmat (ka=3.5). Avovastausten mukaan verkko-oppimisympäristöinä käytettiin varsinkin Pedanetia, ViLLEä sekä Google Classroomia. Vaikka monikaan opettaja ei ollut aiemmin opettanut etänä, oli hyvin usealla opet-tajalla kokemusta verkko-oppimisympäristöjen käytöstä jo ennen koronatilannetta (ks. 1. tutki-muskysymys). Korona-ajan etäopetustilanteessa verkko-oppimisympäristöjen kautta opettajat muun muassa jakoivat oppimateriaaleja ja tehtävänantoja oppilaille sekä oppilaat palauttivat sinne kotitehtävät. Verkko-oppimisympäristöjen käyttäminen helpotti opettajan työtä ja esimer-kiksi oppilaiden etenemisen seuraaminen oli helpompaa.

”Ville oli kovassa käytössä etäopetuksen ajan, sillä pystyin seuraamaan oppilai-den etenemistä sekä antamaan siellä tehtäviä sekä pitämään kokeita.” (V4)

”Tein Pedanetiin jokaisesta oppitunnista rungon oppilaille, kirjasin sinne suori-tettavat tehtävät ja loin palautuskansiot. - - Oppilaat palauttivat kotitehtävistä ottamiaan kuvia palautuskansioihin.” (V7)

”Käytimme alustana eniten google Classroomia, jonka sisällä jaoin kaiken ma-teriaalin.” (V21)

Muutamat opettajat käyttivät myös sähköpostia sellaisiin tehtäviin, joihin myös verkko-oppi-misympäristöt luonnistuisivat. Sähköpostia käytettiin joissain tapauksissa esimerkiksi oppilai-den tehtävien ja kokeioppilai-den palautusväylänä.

” Oppilaat palauttivat tehtävät - - sähköpostiini.” (V32)

”Kokeet - - sähköpostilla vanhemmille, sen tulostus ja vanhempien valvonnassa teko ja kuvana sähköpostilla palautus.” (V53)

Kaikista vähiten etäopetuksessa käytettiin pelejä (ka=2.5), sosiaalista mediaa (ka=1.8) sekä muita osallistavia työkaluja (ka=1.4). Strukturoidussa kysymyksessä oli myös vastausvaihto-ehto ”Muu, mikä?”, jonka vastaukset olen jättänyt kuviosta pois estääkseni tilastollisen vääris-tymän syntymistä. Osa vastauksista oli luokiteltavissa jo annettuihin vastausvaihtoehtoihin sekä osa vastaajista oli vastannut siihen ”En koskaan” määrittelemättä kuitenkaan välinettä. Struk-turoidussa kysymyksessä sekä avokysymyksessä tuli kuitenkin esille muutamia mainintoja nor-maalien puheluiden ja tekstiviestien käyttämisestä. Myös ”perinteisiä” välineitä osattiin käyttää hyödyksi etäopetuksessakin, sillä esimerkiksi eräs opettaja kertoi tehneensä paperisia materi-aaleja koulun postilaatikosta noudettavaksi.

”Pienemmille tein lisäksi paperiset materiaalipaketit, joita huoltajat hakivat kou-lun postilaatikosta. Siellä oli myös kokeita.” (V17)

”Erään oppilaani kohdalla sovimme, että soitan perinteisesti puhelimella hänelle aina arkipäivänä” (V38)

Kyselyssä tiedustelin myös sitä, mitkä asiat vaikuttivat opettajien käyttämien opetusteknolo-gian välineiden valintaan. Alla olevassa kuviossa 14 on kuvattu strukturoituun kysymykseen

”Kuinka paljon koet seuraavien asioiden vaikuttaneen etäopetuksessa käyttämiesi välineiden valintaan?” annettuja vastauksia. Vastausvaihtoehdot olivat: ei lainkaan, vähän, jonkin verran, melko paljon ja paljon. Myös tässä kuviossa palkkien sisällä olevat luvut kuvaavat vastaajien määrää, mutta palkit on määritelty prosenttijakauman mukaisesti vastausten suhteiden hahmo-tettavuuden parantamiseksi.

KUVIO 14. Korona-ajan etäopetuksessa käytettyjen välineiden valintaan vaikuttaneet asiat

Kaikista eniten korona-ajan etäopetuksessa käytettyjen välineiden valintaan vaikuttivat laittei-den ja sovellusten saatavuus sekä koettu välineen käytön hyödyllisyys. Asteikolla 1–5 (ei lain-kaan – paljon) nämä molemmat saivat keskiarvoikseen 4.6. Vastanneista opettajista jopa 69 % (n=38) koki laitteiden ja sovellusten saatavuuden vaikuttaneen etäopetuksen toteutukseen pal-jon. Lisäksi vastaajista 65 % (n=36) koki välineen koetun hyödyllisyyden vaikuttaneen paljon etäopetuksen toteuttamistapaan. Näiden lisäksi myös välineen pedagoginen sopivuus opetusti-lanteeseen (ka 4.5) sekä välineen käytön koettu helppous ja vaivattomuus (ka 4.4) vaikuttivat erittäin paljon etäopetuksessa käytettyjen välineiden valintaan. Näin ollen voidaan väittää, että korona-ajan etäopetuksen toteuttamisessa ja välineiden valinnassa ovat olleet merkittävässä osassa TAM-mallin (Davis 1986) mukaisesti ajatukset välineen hyödyllisyydestä ja käytön helppoudesta. Lisäksi TPACK-mallin (Mishra & Koehler 2006) näkökulmasta katsottuna ope-tusteknologian käytön taustalla ovat vaikuttaneet opettajien pedagogiset käsitykset välineen so-pivuudesta opetustilanteeseen. Kuitenkin koulun tarjoama tekninen ympäristö on ollut yksi oleellisimmista osista etäopetuksen toteuttamisen kannalta, sillä hyvin moni opettaja koki lait-teiden saatavuuden vaikuttaneen merkittävästi etäopetuksen toteuttamiseen.

Sen sijaan etäopetuksen toteuttamistapoihin vaikutti vastaajien mukaan kaikkein vähiten oppi-laiden ehdotukset käytettävistä välineistä (ka 2.3), sillä jopa 29 % vastaajista (n=16) ei huomi-oinut oppilaiden mielipiteitä ollenkaan etäopetuksen toteuttamistavoissa. Muita syitä, jotka sai-vat keskiarvoksi alle 4, olisai-vat: opettajan aiempi kokemus välineen käytöstä (ka 3.9), oppilaiden tieto- ja viestintäteknologian osaamistaso (ka 3.9) sekä kollegan tai esimiehen suositus (ka 3.6).

Kysymyksessä oli myös vastausvaihtoehto ”Muu, mikä?”, jonka vastaukset olen jättänyt kuvi-osta pois estääkseni tilastollisen vääristymän syntymistä. Vastausvaihtoehtoon vastasi kaksi opettajaa, joiden mukaan myös ”toimivuus eri laitteissa” sekä ”kunnan linjaus” vaikuttivat pal-jon etäopetuksessa käytettyjen välineiden valintaan.