Maailmalla laajalti jyllänneellä COVID-19-pandemialla oli niin laajoja vaikutuksia moneen eri asiaan, että kyseinen aihepiiri on kiinnostanut myös tutkijoita. Suomessa julistettiin poikkeus-tila koronaepidemian vuoksi 16.3.2020, jonka myötä valmiuslaki otettiin käyttöön ja kouluissa siirryttiin mahdollisimman laajalti etäopetukseen (OKM 2020). Myös muualla maailmassa kou-luja suljettiin ja opetettiin etänä koronavirustilanteen vuoksi. Vaikka kyseinen tapahtuma on vielä melko tuore, on muutamia koulumaailmaan liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä ehditty jo tekemään koronaviruskontekstissa. Tässä luvussa esittelen näiden jo tehtyjen sekä suomalaisten että kansainvälisten tutkimusten tuloksia, jotka liittyvät jollain tapaa koronavirustilanteeseen ja koulumaailmaan sekä ovat tutkielmani kannalta tärkeitä. Näissä tutkimuksissa on keskitytty
lähinnä kuvaamaan opettajien etäopetuskokemuksia sekä työhyvinvointia. Varsinaiseen ope-tusteknologiasuhteeseen näissä tutkimuksissa ei ole kiinnitetty huomiota. Näiden tutkimusten lisäksi esittelen myös OAJ:n (2020) tekemän kyselyn tuloksia. Muita aiempia tutkimuksia olen käsitellyt lähinnä luvussa 3.1, jossa keskityin kuvaamaan opetusteknologiasuhde-käsitettä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
OAJ (2020) teki keväällä peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulu-jen sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten opettajille suunnatun ky-selyn, jossa selvitettiin poikkeusolojen opetusjärjestelyitä. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan yli 5 500 opettajaa. Kyselyyn osallistuneista opettajista 70 % koki koronaepidemian aikaisten opetusjärjestelyiden toimineen kokonaisuutenaan hyvin, vaikka tilanteessa koettiin olevan pal-jon huonojakin puolia.
Ensinnäkin kyselystä saatujen tulosten mukaan poikkeustilanne lisäsi merkittävästi opettajien työhön käyttämää aikaa, mikä oli myös täten uhka opettajien työssäjaksamiselle. Opettajat ar-vioivat oman osaamisensa etäopetustilanteessa pääosin riittäväksi, mutta puutteet opetusväli-neistä haittasivat opetusta. Esimerkiksi vain 44 prosentilla peruskoulun opettajista oli käytös-sään työpuhelin. Opettajat myös arvioivat, että etäopetustilanteella oli kielteinen vaikutus yk-sittäisten oppijoiden oppimiseen, joilla on tuen tarvetta. Peruskoulun opettajien mukaan varsin-kin oppimisen tuen järjestelyissä ja tuen riittävyydessä oli ongelmia. Toisaalta osa opettajista uskoi, että tilanteella voi olla myös positiivisia vaikutuksia yksittäisille oppijoille. Oppilaat, joilla on esimerkiksi keskittymisvaikeuksia ja kouluahdistusta, voivat opettajien mielestä hyö-tyä etäopetuksesta. (OAJ 2020.)
Salmela-Aro, Upadyaya ja Hietajärvi (2020) tarkastelivat tutkimuksessaan opettajien ja rehto-reiden työhyvinvointia koronakevään 2020 aikana, jolloin huomioon otettiin varsinkin kysei-seen ajankohtaan ja etätyöhön liittyvät vaatimukset ja voimavarat. Tutkimus toteutettiin kyse-lytutkimuksena ja siihen osallistui 1 182 opettajaa ympäri Suomen. Tutkimuksessa opettajat jaoteltiin latentin profiilianalyysin avulla työhyvinvointiprofiileihin. Opettajista 42 % sijoittui innostuneiden profiiliin, jossa opettajalla oli korkea työinto ja matala uupumus. Opettajista 11 % sijoittui innostuneiden mutta uupuneiden profiiliin, jota erotti erityisesti vähäinen energi-syys ja korkea uupumusasteinen väsymys. Opettajista 37 % sijoittui uupumusriskissä olevien profiiliin, jossa opettajilla oli lievää uupumusta ja vähäisempää työintoa. Vakavasti uupuneiden
profiiliin, jossa koettiin jo vakavaksi luokiteltua uupumusta ja matalaa työintoa, kuului sen si-jaan 10 % opettajista. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa todettiin, että koronavirustilanne hei-kensi opettajien hyvinvointia. Erityisesti koettu Covid-19-stressi ja heikot digitaidot olivat yh-teydessä opettajien uupumiseen.
Klapproth, Federkeil, Heinschke ja Jungmann (2020) ovat tutkineet Saksassa opettajien koke-maa stressiä ja heidän selviytymiskeinojaan siitä koronatilanteen aikana. Lisäksi kyselyssä sel-vitettiin opettajien kokemia haasteita etäopetuksessa. Kyselytutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 380 opettajaa eri kouluasteilta. Tulosten mukaan opettajat kokivat tilanteen aikana stressiä keskimääräisestä tasosta korkeaan tasoon. Suurin osa opettajista piti laitteiston puutetta ja huonoa nettiyhteyttä esteenä onnistuneelle opettamiselle. Lisäksi liiallinen työmäärä ja oppi-laiden alhainen motivaatio koettiin haasteena.
Van der Spoelin, Noroozin, Schuurinkin ja Van Ginkelin (2020) korona-ajan tutkimuksessa puolestaan vertailtiin kahden kyselyn avulla hollantilaisten opettajien odotuksia etäopetuksesta ennen etäopetukseen siirtymistä ja kokemuksia etäopetuksesta yhden kuukauden etäopettami-sen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 200 opettajaa eri kouluasteilta. Tulosten mukaan sekä su-kupuoli että aiempi kokemus opetusteknologian käytöstä vaikuttivat oleellisesti odotusten ja kokemusten välisiin eroihin. Miesopettajat saivat enemmän positiivisia kokemuksia heidän odotuksiinsa nähden verrattuna naisopettajiin. Lisäksi opettajat, joilla oli keskinkertaisesti ko-kemusta opetusteknologian käytöstä, saivat enemmän positiivisia kokemuksia odotuksiinsa nähden kuin opettajat, joilla oli joko paljon tai vähän kokemusta opetusteknologian käytöstä.
Opettajat mainitsivat tutkimuksessa koronatilanteen etäopetuksen hyvänä puolena lisääntyvän ammattitaidon melkein saman verran sekä odotuksissaan että kokemuksissaan. Sen sijaan opet-tajista 21 % oletti etäopetuksen lisäävän kiireellisyyden tunnetta, mutta vain 13 % koki sitä oikeasti. Suurimpana negatiivisena asiana etäopetuksessa pidettiin vuorovaikutuksen puutetta, mikä ilmeni opettajien kokemuksissa enemmän kuin heidän odotuksissaan. Toisaalta korona-ajan opetuksessa esimerkiksi ujot ja hiljaiset oppilaat pärjäsivät paremmin kuin normaalissa opetustilanteessa. Tutkimustuloksista nousee esille myös se, että opettajat kokivat jokseenkin yllätyksenä sen, miten vaikeaa oppilaiden oppimisen seuraaminen voi etäopetuksessa olla.
Opettajista vain 7 % osasi odottaa sitä ennen etäopetustilannetta, mutta jopa 24 % koki sen
olevan hankalaa etäopetuksen aikana. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet opettajat aikovat tu-losten mukaan käyttää koronatilanteen jälkeen opetuksessaan merkittävästi enemmän opetus-teknologiaa. (Van der Spoel ym. 2020.)
Kim ja Asbury (2020) ovat tutkineet Iso-Britanniassa opettajien koronatilanteen aikaisia etä-opetuskokemuksia narratiivien kautta. Tutkimukseen osallistui 24 ala- ja yläkoulun opettajaa, joiden kertomuksista tunnistettiin kuusi erilaista teemaa, jotka yhdessä kuvaavat opettajien ko-kemuksia. Ensinnäkin koronatilanne ja sen tuomat muutokset koulumaailmaan olivat äkkinäisiä ja aiheuttivat opettajissa usein epävarmuuden tunnetta niin koko tilanteeseen kuin myös käy-tännön työskentelyyn liittyen. Alun epävarmuuden jälkeen opettajat alkoivat kuitenkin muokata omaa ajatteluaan ja toimintaa kohti toimivaa etäopetusta. Opettajien täytyi ottaa käyttöön uusia toimintatapoja toteuttaakseen etäopetusta pitäen samalla huolta niin omasta kuin myös oppilai-den hyvinvoinnista. Lisäksi kertomuksissa korostui huoli tietyistä oppilaista, kun opettajat ei-vät voineet enää varmistaa oppilaan hyvinvointia samalla tavalla kuin lähiopetuksessa. Lisäksi sosiaalisten suhteiden merkitys korostui opettajien kertomuksissa. Tilanteen koettiin myös muuttavan joissain tapauksissa opettajan työidentiteettiä, kun opettajan työ muuttui tietyiltä osin niin radikaalisti. Lisäksi kertomuksissa tuli ilmi, että opettajat reflektoivat kokemustaan ja näin ollen tapahtuma saattoi vaikuttaa positiivisesti opettaen opettajalle jotakin uutta. Esimer-kiksi opettajat saattoivat pohtia, jos jokin etäopetuksessa toteutettu käytäntö voisi toimia tule-vaisuudessakin normaaleissa opetustilanteissa.
Koronatilanne oli kaiken kaikkiaan yllättävä ja vaati opettajilta siirtymää etäopetukseen hyvin nopeassa aikataulussa. Howard, Tondeur, Siddiq ja Scherer (2020) ovat olleet kiinnostuneita tästä nopeasta siirtymästä etäopetukseen ja tutkivat sitä, millaiset valmiudet opettajilla oli siir-tyä etäopetukseen. Kyselytutkimukseen osallistui 222 opettajaa 20 eri maasta. Tutkimuksen tu-loksena opettajat luokiteltiin profiileihin TPACK-mallin mukaisen osaamisen, etäopetuskäy-tänteiden ja koulusta saadun tuen mukaan. Tutkimuksen mukaan opettajat ovat hyvin erilaisissa lähtökohdissa etäopetuksen toteuttamiseen. Profiileita tunnistettiin neljä erilaista, jotka kuvaa-vat opettajien valmiuksia etäopetukseen: high, medium, low ja mixed. Suurin osa opettajista kuului medium-profiiliin, jolloin opettajilla oli melko positiiviset lähtökohdat etäopetuksen to-teuttamiseen. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että monet opettajat kokivat koulusta saatavan teknologisen ja varsinkin pedagogisen tuen liian vähäiseksi, mikä myös vaikutti siten osaltaan siihen, millaiset valmiudet opettajalla oli toimia etäopettajana.