Muut kuluttajan saatavilla olevat tiedonlähteet

Kuluttajan valintoja ohjaa myös tieto, jota hankitaan ennen kun sitoudutaan valit-tuihin suunnittelijoihin ja rakennuttajiin. Suunnittelijan lisäksi muilla tiedon läh-teillä on tärkeä vaikutus kestävän rakentamisen saavuttamisessa ja myös yhteistyön aikana kuluttaja voi kaivata tietoa muualta kuin suunnittelijalta. Rakentamispro-sessin alkuvaiheessa kuluttaja ei välttämättä tiedä rakentamisesta kovin paljon, ja uuden tiedon määrä voi olla henkisesti ylikuormittavaa. Tiedon keskittäminen asiantuntijoille olisi tästä näkökulmasta perusteltua. Koska lähtötiedot ja osaaminen

ovat hyvin erilaisia eri asiakkailla, tiedon kuluttajaystävällisyys ja ymmärrettävyys ovat avaintekijöitä kuluttajan tietotaitojen kehittämisessä.

Kun kuluttaja ryhtyy rakennuttamisprosessiin tai vielä harkitsee siihen ryhtymistä, hän kerää tietoa esimerkiksi eri vaihtoehdoista ja suunnittelijoista. Samalla hän luo ja vahvistaa mielikuvia siitä, mitkä ovat olennaisia huomioitavia asioita prosessin aikana. Erityisesti tässä vaiheessa korostuu vapaasti saatavilla olevan tiedon laatu ja oikeellisuus, joka luo perustan koko projektin tavoitteille ja motivaatioille. Nyky-päivänä yleisin tiedonhankinnan väline on internetin käyttäminen. Toisaalta osa väestöstä kaipaa yhä tietoa esitteistä ja kirjallisista oppaista (Aalto-yliopisto, 2020b), mutta niidenkin pariin löydetään nykyään yhä useammin internetin välityksellä.

Seuraavissa kappaleissa tutkitaan, millaista informaatiota internetin välityk-sellä on helposti saatavilla kuluttajan näkökulmasta erityisesti taloprojektin alkuvaiheessa. Samalla analysoidaan tiedonlähteiden luotettavuutta sekä tiedon paikkansapitävyyttä.

Puolueetonta tietoa jakaa esimerkiksi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.

Motivan pientalorakentamiseen liittyvä neuvonta keskittyy energianeuvontaan ja energiatehokkuuteen. Motiva järjestää koulutuksia, kampanjoita, sekä tukee kulut-tajia ilmaisella neuvonnalla. Rakentamisen alalla energiatehokkuuden nouseminen keskeiseksi puheenaiheeksi ympäristöaiheisissa keskusteluissa saattaa johtua esi-merkiksi hyvästä neuvonnasta sekä koulutuksesta virallista ja puolueetonta reittiä pitkin. Varsinainen rakentamiseen liittyvä neuvonta ei kuitenkaan ole Motivan päätoimintaa.

Muu virallinen tieto tulee pääosin ympäristöministeriöltä. Ympäristöministeriö on laatinut uuden rakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän (Ympäris-töministeriö, 2019), joka ohjaa selkeästi hiilijalanjäljen laskemista ja arvioi raken-tamisen ympäristövaikutuksia tästä näkökulmasta. Tiekartta on pääosin laadittu ammattilaisille, mutta myös perehtynyt asiakas voi hyötyä dokumentista. Tiekartta on uusi ja sisältää tuoretta tietoa, joka on esitetty selkeästi ymmärrettävässä muo-dossa. Hiilijalanjäljen, energiatehokkuuden ja uuden päästötietokannan lisäksi ei ole muuta virallista, puolueetonta tietoa saatavilla kuluttajille. Virallinen tieto, lukuun ottamatta Motivan työtä, kohdistuu pääosin ammattilaisille. Toisaalta kun-nilta ja rakennusvalvonnalta voi saada tukea rakentamisprosessissa, mutta kokonais-valtainen hahmotelma jää silti kuluttajan oman aktiivisuuden varaan tai suunnitte-lijan harteille.

Talotehtaiden ja virallisen tiedon lisäksi on olemassa järjestöjä, joiden välittämän tiedon puolueettomuudesta ei voi olla aina varma. Osuuskunta Suomen Asun-tomessut tuottaa katsauksen alan trendeihin ja ilmiöihin vuosittaisilla asuntomes-suprojekteilla. Asuntomessujen teemat voivat kohdistaa vierailijoiden huomiota haluttuun suuntaan, ja tuoda esiin erilaisia ilmiöitä ja asioita. Asuntomessujen tuottama tieto ei ole kovin laajaa rakennusprojektin aloittamisen näkökulmasta ellei rakennus kohdistu messualueelle, mutta esimerkiksi nettisivuilta löytyvä tieto perustuu virallisiin tutkimuksiin sekä asiantuntijoiden haastatteluihin. Asun-tomessujen vaikutusmahdollisuudet perustuvat messualueiden kokoonpanojen

määrittelyyn ja sen avulla he pystyvät vaikuttamaan kuluttajan rakentamiseen liitty-viin mielikuliitty-viin.

Rakennustutkimus Oy tekee talotehtaille maksullisia markkinatutkimuksia, ja tutkii sen kautta pientalorakentamisen alaa. Lisäksi Rakennustutkimuksen ylläpi-tämällä Suomi rakentaa -sivustolla on useita kuluttajilla suunnattuja artikkeleita ja oppaita rakentamisesta. Sivustolla olevat artikkelit ja oppaat sisältävät osittain tut-kimukseen perustuvaa tietoa, mutta osittain joukossa näkyy asenteellista tietoa ja ennakko-oletuksia. Esimerkiksi talotehtaiden puoleen kääntymistä pidetään ennak-ko-oletuksena rakennusprosessin alkuvaiheessa ja ohjeet rakennusprojektin aloitta-jille ohjaavat kuluttajaa oletuksena siihen. Rakennustutkimuksen eri toteutustapoja esittelevä sivusto ei edes mainitse itsenäisen suunnittelutoimiston hyödyntämistä vaihtoehtona vaan keskittyy eri talotehtaiden esittelemiseen. Sivusto on myös hyvin laaja ja se voi olla yksi syy miksi tieto ei ole viimeisimmän tiedon mukaan päivitetty.

Esimerkiksi ympäristöystävällisyyteen ohjaavat neuvot eivät anna nykypäivän tutki-mustiedon valossa kokonaiskuvaa aiheesta, vaan osa ohjeista on vanhentuneita tai vähemmän merkityksellisiä kokonaisuuden kannalta. Sivuston päivittäminen puo-lueettoman tiedon pohjalta voisi helpottaa kuluttajien tiedonjanoa, mutta toisaalta on epäselvää mikä on ylläpitäjien motiivi sivustolle ja millaista yhteistyötä he tekevät muiden yritysten kanssa.

PRKK, Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus tarjoaa jäsenil-leen neuvontaa sekä rakentamiseen että remontointiin. Yhdistys kertoo tarjoavansa puolueetonta tietoa, mutta tieto on maksullisen jäsenyyden takana. Vapaasti saa-tavilla oleva tieto ei keskity kestävyyteen ympäristönäkökulmasta vaan tarjoaa ennemmin yksittäisiä teknisistä ratkaisuja. Lisäksi esimerkiksi Rakentaja.fi pal-velu tarjoaa ilmaista jäsenyyttä ja neuvontaa asiakkaille sekä ammattilaisille, mutta sivuston artikkelit ovat pääosin palvelun- tai materiaalituottajien kirjoittamia.

Suomessa on useita erilaisia pientalorakentamiseen liittyviä yhdistyksiä ja liittoja, joista useammat on perustettu 60-70 -luvun vaihteessa. Tärkeimmäksi tehtäväksi yhdistykset kertovat olevan rakentamisen laadun turvaaminen Suomessa. Monet yhdistyksistä ovat kuitenkin puolueellisten talotehtaiden rahoittamia ja ylläpitämiä, ja siten riippuvaisia ajamaan myös omia etujaan.

Puolueellisten tiedonlähteiden pariin on helppo löytää esimerkiksi talotehtaiden kautta, internetin hakusanoilla tai muita linkkejä seuraamalla. Puolueellisia yhdis-tyksiä ovat esimerkiksi Pientaloteollisuus ja Hirsitaloteollisuus, jotka koostuvat alan palveluntarjoajien yrityksistä.

Omakotiliitto taas profiloituu kansalaisjärjestöksi, joka keskittyy omakotiraken-tajien ja -asujien edunvalvontaan ja neuvontaan. Omakotiliiton hyödyt ovat esi-merkiksi joidenkin lainsäädännöllisten tekijöiden esiin nostaminen ja poliittiset vaikuttamismahdollisuudet.

Erilaisten tiedonlähteiden lisäksi rakentamisessa voidaan käyttää myös standardeja ja erilaisia merkkejä takaamaan ympäristöystävällisempi rakentaminen. Suomessa rakentamisen ympäristömerkkejä ovat esimerkiksi Joutsenmerkki, M1-päästö-luokitus, RTS-ympäristöM1-päästö-luokitus, sekä Level(s), LEED, ja BREAAM kriteerit.

Kuluttajat eivät kuitenkaan pidä ympäristömerkkejä erityisen tärkeinä tai tavoitel-tavina omien valintojensa näkökulmasta (Aalto-yliopisto, 2020b). Osa luokituksista on maksullisia, mutta esimerkiksi Joutsenmerkki on kuluttajalle ilmainen. Ympä-ristömerkintöjen käyttäminen oman talon rakennusprojektissa lisää työmäärää ja vaivannäköa, joka saattaa olla helppoutta ihannoivalle kuluttajalle liian iso lisätyö, ja osasyy siihen miksi merkinnät eivät ole levinneet yleiseen käyttöön. Ympäristö-merkintöjen kestävyyden kokonaisvaltaisuus ei myöskään ole täydellistä, sillä osa kriteeristöistä ohjaa esimerkiksi passiivitalostandardeihin, jotka ovat esimerkiksi pelkästään uusiutuvia materiaaleja käyttävälle rakennuttajalle haastavia saavuttaa.

Ympäristömerkinnät ohjaavat kuitenkin rakentamista esimerkiksi materiaalien terveellisyyden ja päästöttömyyden näkökulmasta hyvään suuntaan, mutta ne eivät takaa kokonaisvaltaista kestävyyttä, joka koostuu monesta eri osa-alueesta. Detal-jitason standardien sijaan tämän päivän rakentamisessa olennaisinta kestävyyden kannalta olisi perusasioiden ja kokonaisvaltaisten kestävyyden tavoitteiden (luku 2.1.2) huomioiminen rakentamisen valinnoissa. Aiemmin myös huomattiin miten monimutkaisista osista ja heikosti mitattavissa olevista ominaisuuksista raken-nuksen kestävyys koostuu, ja siksi standardien käyttö on haastavaa rakentamisen ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden kokonaisvaltaisessa tarkastelussa.

Kuluttajan näkökulmasta helposti saatavilla oleva tieto on tämän tarkastelun perus-teella hyvin pirstaloitunutta ja sen puolueettomuutta on vaikeaa tulkita. Nykypäi-vänä tiedon jakamisen keinoja on lukuisia, mutta tiedon määrä tekee yleiskuvan saamisesta erittäin haastavaa. Sosiaalisiin kokemuksiin ja vuorovaikutukseen perus-tuva tieto on saavuttanut korostuneen aseman, sillä muualta saatavan tiedon hal-linta aiheuttaa haasteita.

Motivan kaltainen rakentamisen neuvontapalvelu, jota ylläpitäisi valtio, saattaisi olla ratkaisevassa asemassa kestävyyden ja rakentamisen laadun ja hyvinvoinnin tavoittelussa. Virallisen kuluttajille kohdistetun tietopankin ylläpitäminen tehostaisi myös tiedon välittämistä ja vastuu suunnittelijan harteilta kuluttajan kouluttajana vähenisi. Silloin suunnittelija, kunta, rakennusvalvonta ja muut rakennusprojektin osalliset voisivat viitata aina yhteen tietokantaan. Virallisen tahon ylläpitämä sivusto tai kirjallinen opas on Aalto-yliopiston tutkimuksen (2020b) mukaan omakotitalo-asujien toivotuin tiedon lähdemuoto.

Ilman tietoa asiakas ei voi tehdä rationaalisia päätöksiä, mutta vaikka asiakkaalla olisi tietoa, olennaiseksi nousee se miten asiakas käsittelee tietoa. Motivaatio, ennakkokäsitykset ja arvot ohjaavat sitä mitä tietoa omaksutaan. Toisaalta riittääkö oikea tieto rationaalisiin päätöksiin, vai mitkä muut tekijät vaikuttavat valintatilan-teissa vaihtoehtojen väliseen vertailuun?

“Once informed by an underlying awareness of concerns, impacts, costs and benefits, and the upstream and downstream consequences of various choices, a person cannot help but begin to see all materials, systems and processes in a new way.”

(Magwood, 2014, xv–xvi).

Aiemmissa luvuissa on tarkasteltu pääpiirteittäin millaisia pientalorakentamiseen liittyviä asenteita, mielikuvamalleja, tavoitteita, arvoja sekä tietoa kuluttajilla on päätöksenteon pohjana. Yksilölliset näkökulmat ja taustatiedot ohjaavat valintapro-sessia monimutkaisen prosessoinnin tuloksena, joka perustuu inhimillisiin tapoihin käsitellä maailmaa ja ympäristöämme. Esimerkiksi valinnan tärkeys, eli moti-vaatio ja arvot, ohjaavat sitä kuinka paljon eri vaihtoehtojen väliseen tarkasteluun käytetään aikaa ja energiaa. Jos valinta koetaan yksilön näkökulmasta tärkeäksi, käytetään siihen myös todennäköisemmin enemmän aikaa kuin valintoihin, joita yksilö ei pidä yhtä tärkeinä omalta kannaltaan. Yksilöllisten tekijöiden väliset vuorovaikutussuhteet ovat olennaisia lopullisten valintojen kannalta.

Yksilön päätöksenteko on monimutkainen mielen prosessi, johon vaikuttavat ennakkokäsitykset, asenteet, järki, tunteet ja aiemmat kokemukset (Psychology Today, n.d.). Päätökset ovat oikeastaan valintoja eri vaihtoehtojen välillä, mutta toi-saalta myös valitsematta jättäminen voidaan nähdä eräänlaisena valintana.

Yleisesti päätöksentekoprosessissa hyviä valintoja rajoittavat erityisesti puutteel-linen tieto, kiire, ja rajalliset sekä fyysiset että henkiset voimavarat. Tutuissa tilan-teissa päätökset perustuvat usein valmiisiin toimintamalleihin eli automaatioon ja alitajunnasta tulevaan tietoon, mutta uusissa tilanteissa vaihtoehtojen välinen tarkastelu, eli tietoinen tarkastelu, on yleisempää. Uusissa tilanteissa on vain vähän aiempaan kokemukseen nojaavaa tietoa sillä tilanne on uusi ja siksi pää-töksiä ei voi samalla tavalla perustaa valmiisiin toimintamalleihin. Vaihtoehtojen välisessä tarkastelussa mahdollista puuttuvaa tietoa paikataan mielikuvilla ja ennakkoasenteilla. Puuttuvan tiedon täydentäminen mielikuvilla tapahtuu helposti tiedostamattomasti ja jokaisella ihmisellä on haasteita tunnistaa näitä itselle sokeita pisteitä. (Psychology Today, n.d..)

Christien tutkimuksessa (2020, 21) analysoitiin erilaisia omakotitaloasujan pää-töksentekoprosessiin liittyviä psykologisia ja kognitiivisia tekijöitä. Tutkimuksessa nousi selkeästi esiin, että arvojen ja toteutuksen väliin ei voi vetää suoraa viivaa, vaan ihmisten päätöksentekoprosessissa korostuu epärationaalisuus. Samaa päätöksente-koon liittyvää irrationaalisuutta ovat tarkastelleet muun muassa ekologisen rakenta-misen amerikkalainen pioneeri Magwood (2014) sekä Suomessa ilmastonmuutoksen torjumisen vaikuttamiskeinoja tutkinut Kyrö (2013). Kyrön mukaan rakentamisen alalla yleinen oletus on, että tekniset laskelmat ominaisuuksista, esimerkiksi kulu-laskelmat ja rahalliset säästöt, riittäisivät vähentämään kuluttajien energiankulu-tusta ja siten auttaisivat torjumaan ilmastonmuutosta. Tämän toteutuminen vaatisi kuitenkin kuluttajilta rationaalisia, hyvin tietoisia ja arvioivia päätöksiä. Kyrön tarkastelun mukaan muutosstrategioiden tulisi keskittyä ennemmin ihmisten käyt-täytymisen ohjaamiseen, sillä päätökset ovat paljon monimutkaisemman prosessin tulos, joka ei aina perustu rationaalisuuteen (Kyrö, 2013, 11).