Muita tapauksia

Tarkastelen tässä alaluvussa rakenteeltaan harvinaisempia kuitenkaan-tapauksia: verbittömiä lauseita, lauseenalkuisia ei- tai kuitenkaan-sanoja sekä tapauksia, joissa kieltoverbin ei tilalla on jokin muu sana. Viimeksi mainittuja tapauksia aineistossa on kaksi, muita ainoastaan yksi.

32

Aineiston ainoa verbitön kuitenkaan-sanan sisältävä lause muistuttaa aiemmin käsiteltyä ellip-tistä, mutta-alkuista kuitenkin-lausetta (– – mutta kuitenkin räväkämmin kuin aikoihin):

31. – – Kuntajohtajille vilautettiin jälleen työssäkäyntialueisiin perustuvaa kuntakarttaa. Se on ministerin mukaan uudistuksen luonnollinen tavoite, mutta ei kuitenkaan se lopullinen esitys, jota vielä valmistel-laan. (15.12.2011)

Mutta-alkuinen lause on tässä lisäyssuhteessa aiempaan lauseeseen nähden (ks. ISK § 1090).

Lauseesta puuttuvat sekä verbi että subjekti. Lauseen tehtävänä on täsmentää, että kuntakartta ei ole vielä valmis eli lopullinen esitys. Kuitenkaan sijaitsee tyypillisimmällä paikallaan heti kieltoverbin jäljessä, eikä mikään muu paikka olisi edes mahdollinen. Mutta asettaa vastakkain ilmaukset luonnollinen tavoite ja lopullinen esitys, joista kuitenkaan korostaa jälkimmäistä. Ko-rostus on tarpeen mahdollisesti senkin vuoksi, että lausetta seuraa vielä täsmentävä relatiivi-lause. Tällöin kolmen lauseen virkkeestä saadaan helpommin ymmärrettävä.

Aineistossa on yksi tapaus, jossa ei asettuu heti lauseen alkuun. Kyseessä on syntagmaat-tisen sulauman ettei sisältävä lause (esimerkki 32). Konjunktioon sulautunut ei toimii edelleen kieltoverbinä (ISK § 139), joten en ole käsitellyt tapausta muiden kieltoainesten yhteydessä.

Puhtaasti ei-alkuisia virkkeitä aineistossa ei ole yhtään.

32. Kirjaus kuitenkin poistettiin, kun suomalaiseen herranpelkoiseen tapaan ennakoitiin, ettei EU-komissio kuitenkaan hyväksyisi sellaista kirjausta. (12.4.2015)

Huomionarvoista on se, että esimerkki on aineiston ainoa virke, jossa esiintyvät sekä kuitenkin että kuitenkaan. Lisäksi kuitenkaan-sanan sijainti alisteisessa että-alkuisessa lauseessa tekee lauseesta entisestään poikkeavamman. Kuitenkaan ei sijoitu esimerkissä välittömästi bin jälkeiselle paikalle. Ei-alkuisessa lauseessa kuitenkaan-sanan sijoittuminen heti kieltover-bin jälkeen olisi nimittäin tunnusmerkkinen, ehkä mahdotonkin tapaus (esim. ei kuitenkaan EU-komissio hyväksyisi – –) (ks. Kanehira 2005: 54). Esimerkissä ei siis kuitenkaan-sanan paikan osalta ole mitään erityistä. Tarkastelen virkettä vielä kokonaisuudessaan ja suhteessa konteks-tiin luvussa 3.3, jossa tutkin kuitenkin- ja kuitenkaan-sanojen esiintymistä konjunktioalkuisissa lauseissa.

Aineistossa on yksi lauseenalkuinen kuitenkaan-esiintymä. Myös Kanehiran (2005: 54–

55) aineistossa tämä sijaintipaikka on hyvin harvinainen. Aiemmin tuli ilmi, että lauseenalkui-set kuitenkin-sanat saattavat pragmaattisessa mielessä korostaa kahtiajakoisuutta entisestään.

Esimerkin 33 tapaus vaikuttaa tämänkaltaiselta.

33. Erikseen kannattaa mainita, että nuoret miehet ovat Isisin valloittamilla alueilla ja Syyrian sisällissodassa erityisessä vaarassa. Heillä on usein kaksi vaihtoehtoa: joutua pakko-otetuiksi sotilaiksi tai tapetuiksi

33

itse. Kuitenkaan ei ole totta, etteikö Syyriasta ja Irakista pakenisi Eurooppaan asti myös naisia ja lapsia.

(4.9.2015)

Kappaleessa on aikaisemmin mainittu nuoret miehet, joten lopussa kirjoittaja muistuttaa myös naisista ja lapsista. Toisena tehtävänä kuitenkaan-sanalla on jälleen tarkastelutavan muutoksen osoittaminen: kappaleen alku on tilanteen kuvailua, kun taas kuitenkaan-virke on modaalinen, funktioltaan kiistävä lausuma.

Kuitenkaan-virke ei kytkeydy suoraan edeltävään tekstiin, vaan ennemminkin tekstin ul-kopuoliseen keskusteluun siitä, miksi kaikki pakolaiset vaikuttavat olevan miehiä. Kappaleen alussa tätä näkemystä ei nimittäin suoraan mainita. Kuitenkaan-virke toimii ikään kuin vastauk-sena tällaisille näkemyksille. Koska kytkennän luonne on tällä tavalla tulkinnanvarainen ja kyt-kettävät tekstinosat ovat epäsymmetrisiä, lauseenalkuista kuitenkaan-sanaa on ehkä käytetty siksi, että aiheen käsittelytavan muutos korostuisi mahdollisimman paljon ja informaation kulku selventyisi.

Kuitenkaan voi joskus esiintyä jonkin muun kieltohakuisen sanan kuin ei-kieltoverbin kanssa. Tällaisiksi kieltohakuisiksi sanoiksi olen laskenut MA-infinitiivin abessiivimuotoisen verbin astumatta (34) sekä partikkelin tuskin (35).

34. Jukka Rintalan johtaman eläketyöryhmän tämänkertaisetkaan eväät eivät ole olleet kummoisia, sillä re-pussa on niin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ehdoton vaatimus eläkeiän korottamiseksi kuin SDP:n yhtä ehdoton lauselma siitä, ettei tähän suuntaan liikahdetakaan kuluvalla hallituskaudella.

SAK on nyt tehnyt yrityksen laukaista pattitilanne astumatta kuitenkaan hallituksessa istuvien vasem-mistopuolueiden varpaille. – – (16.2.2012)

Esimerkissä 34 MA-infinitiivin abessiivi muodostaa kielteisen, tavan adverbiaalina toimivan lausekkeen (ISK § 1627). Kuitenkaan toimii tässä ennen kaikkea tarkennuksen merkitsijänä:

SAK:n toimet poikkeavat vasemmistopuolueiden toimista, vaikka SAK:n voisi ajatella olevan muuten niitä lähellä.

Esimerkissä 35 kieltoverbin tilalla on puolestaan varauksellista kieltoa ilmaiseva partikkeli tuskin (ISK § 1626):

35. Perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta ilmestyi ihmeellinen testamentti, tuskin kuitenkaan viimeinen. Soinin itse itsestään kirjoittama kirja on sekoitus narsistista itsekehua ja oman puolueen pot-kimista. (5.4.2014)

Tuskin voi esiintyä vahvistussanan kanssa, joista esimerkkeinä ovat vaikkapa sanat missään ja koskaan (ISK § 1614). Kuitenkaan toimii tässä tapauksessa periaatteessa tällaisena vahvistus-sanana. Lauseke, jossa kuitenkaan sijaitsee, on lisäyssuhteessa lauseeseen nähden, ja tällöin se muodostaa sekä tarkennuksen että toimii kärjistävänä tyylikeinona (ISK § 1057).

34

Lopuksi lienee vielä tarpeen huomioida, että kuitenkaan-sanan esiintyminen kokonaan ilman yksittäistä kieltoainesta olisi myös mahdollista, vaikkei tällaisia tapauksia aineistossa olekaan. Näissä tapauksissa kielteisyyden on ilmennyttävä lauseesta muilla keinoin. Ison suo-men kieliopin (§ 1641) mukaan kieltohakuisia aineksia esiintyy muun muassa kysymyksissä, jotka ovat sävyltään ”epäileviä, arvelevia tai ihmetteleviä”. Tällainen kysymys voisi olla esi-merkiksi Miksi kuitenkaan mennä vaikeimman kautta?, jossa kysymyssana miksi implikoi ih-mettelyä.

3.2.4 Yhteenveto

Kuitenkaan sijoittuu lauseeseen selvästi yleisimmin siten, että se seuraa välittömästi kieltover-biä ja edeltää välittömästi pääverkieltover-biä (esim. ei kuitenkaan onnistu). Näin on 28 tapauksessa 43:sta. Ylipäätään aineistossa on vain yksi tapaus, jossa kuitenkaan sijoittuu kieltosanan edelle.

Toiseksi yleisin tapaus on se, että kuitenkaan sijoittuu verbin jälkeiselle paikalle (esim. ei onnistu kuitenkaan). Aineistossa on kuusi tällaista esiintymää, ja niiden muodostama ryhmä on aineistossa toinen kokonsa puolesta selkeästi muista erottuva ryhmä. Muista ryhmistä on lä-hinnä hajanaisia esiintymiä, ja suuren osan niistäkin voisi lukea kuuluviksi edellä mainittuun ei kuitenkaan onnistu -ryhmään. Lauseissa, joissa kuitenkaan seuraa yksiosaista verbiä, verbi on aina olla. Vaikka esiintymiä on vain kolme, voidaan olettaa tämän pätevän yleisestikin: sijoit-tuessaan olla-verbin jälkeen kuitenkaan fokusoi lauseen uutisarvoltaan merkittävämpiä osia.

Kaiken kaikkiaan pelkkä olla-verbi on aineiston kuitenkaan-lauseissa harvinainen.

Kuitenkaan-sanan sisältävillä lauseilla on luonnollisesti paljon enemmän mahdollisia sa-najärjestysvaihtoehtoja kuin kuitenkin-lauseilla, koska kuitenkaan vaatii lähes aina lauseeseen myös kieltoverbin. Kuten mainittua, sanajärjestys määräytyy yleensä sen mukaan, mitä osia lauseesta on tarpeen fokusoida. Aivan kuten kuitenkin-lauseiden, myös kuitenkaan-lauseiden harvinaisempi rakenne ja sanajärjestys vaikuttavat myös itse kuitenkaan-sanan sijaintiin.