Kieltoverbin ja pääverbin välissä - Kuitenkaan-sanan paikka lauseessa

3.2 Kuitenkaan-sanan paikka lauseessa

3.2.1 Kieltoverbin ja pääverbin välissä

Selvästi yleisimpiä ovat tapaukset, joissa kieltoverbin ja pääverbin välissä on ainoastaan kui-tenkaan ilman muita sanoja. Verbinä voi olla yksittäinen verbimuoto (20), liittomuoto (21), verbiliitto (22) tai verbiketju (23):

20. Sekään ei kuitenkaan takaa pikkukuntien itsenäisyyttä. (15.12.2011)

21. Venezuelan kehitys ei kuitenkaan ole ollut pelkästään presidentin taitojen tai tahdon varassa. (7.3.2013) 22. Pohjois-Karjalaan ei kuitenkaan ole tulossa uusia kohteita. (7.3.2016)

23. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan näytä toteutuvan. (4.9.2012)

Tätä sanajärjestystä voi siis pitää tunnusmerkittömänä. Lauseen sanajärjestys muuten kuin kui-tenkaan-sanan paikan osalta voi tosin olla tunnusmerkkinen. Esimerkeissä 20–23 näin ei ole, vaan sanajärjestys on prototyyppinen lausetyyppiin nähden: esimerkiksi transitiivilauseen 20, intransitiivilauseen 23 ja kopulalauseen 21 teeman paikalla on subjekti, ja eksistentiaalilauseen 22 teemana on puolestaan paikanilmaus (ISK § 893, § 1372).

Kolmessa aineiston lauseessa verbi ei seuraa välittömästi kuitenkaan-sanaa, kuten yleensä.

Esimerkin 24 sanajärjestyksen tunnusmerkkisyys ei johdu varsinaisesti kuitenkaan-sanan pai-kasta vaan siitä, että lause on tunnusmerkkisesti verbiloppuinen. Verbin täydennys on tällöin verbin edellä, kun se tyypillisemmin on jäljessä. (ISK § 1390.)

24. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) joutui eduskunnan kyselytunnilla turvautumaan varsinaiseen puppugeneraattorivastaukseen kansanedustaja Anu Vehviläisen (kesk.) kysyessä vanhus-palvelulakiesityksestä puuttuvan henkilöstömitoituksen perään. Sanakiemuroiden ulkoluvulla ei kuiten-kaan käytännön vanhustyötä tehdä. (22.4.2012)

Esimerkin kuitenkaan-lause on kirjoittajan affektiivinen reaktio tekstissä aikaisemmin mainit-tuihin ministerin lausuntoihin. Affektiivisuus johtuu siis ennen kaikkea sanajärjestyksestä, jossa verbi sijaitsee lopussa ja tavan adverbiaali sanakiemuroiden ulkoluvulla alussa. Tämä ad-verbiaali on tosin jo itsessään merkitykseltään affektiivinen. Sanajärjestys aiheuttaa lisäksi sen, että kuitenkaan vaikuttaisi asettavan fokukseen tehdä-verbin sijaan objekti-NP:n käytännön vanhustyötä. Fokusointi korostaa kontrastia puheiden ja käytännön tekojen välillä.

Kuitenkaan-29

lause sijaitsee lisäksi tekstin ensimmäisessä kappaleessa, jolloin se viittaa koko tulevaan teks-tiin. Teksti käsittelee nimenomaan kuitenkaan-lauseessa korostettua käytännön vanhustyötä, mikä osaltaan selittää ilmauksen fokusoinnin.

Seuraavan esimerkin kuitenkaan-lauseen sanajärjestys on puolestaan tunnusmerkitön:

25. Oikeus ei kuitenkaan suoraan ottanut kantaa, saako Piimälinnan ja Postitalon tonteille rakentaa lisää.

(7.1.2013)

Lauseessa on verbinetinen adverbiaalimäärite suoraan, joka sijoittuu kuitenkaan-sanan ja pää-verbin väliin. Kuten aiemmin esimerkin 7 vihdoin-adverbiaalin tapauksessa, myöskään tässä esimerkissä adverbiaalimääritteen paikan vaihtuminen ei vaikuttaisi aiheuttavan suuria merki-tyseroja. Suoraan voisi sijoittua myös ottaa kantaa -ilmauksen keskelle. Se ei voisi kuitenkaan sijoittua kuitenkaan-sanan edelle, koska adverbiaalin vaikutusalana on sitä välittömästi seu-raava ilmaus ottaa kantaa.

Jos kuitenkaan ei seuraa välittömästi kieltoverbiä, sen edelle tulee useimmiten lauseen pää-verbi. Tällaisia tapauksia on aineistossa kuusi kappaletta, ja käsittelen niitä myöhemmin seu-raavassa alaluvussa. Aineistossa on kuitenkin yksi sellainen esiintymä, jossa kieltoverbiä seuraa poikkeuksellisesti lauseen subjekti:

26. Kiitos tulipalojen määrän vähenemisestä kuuluu seurakunnille, joissa on opittu huolehtimaan kirkkojen paloturvallisuudesta niin säännöllisin tarkastuksin kuin palonsammutusjärjestelmilläkin. Aukoton ei sys-teemi kuitenkaan ole.

Aukoton se ei ole erityisesti siksi, että vahinkona tapahtuneen kirkon syttymisen sijaan kaikki viime vuo-sina palaneet kirkot ovat syttyneet ihmisen tahallisen toiminnan seurauksena. – – (3.4.2016)

Lauseen sanajärjestyksessä tunnusmerkkistä on myös se, että predikatiivi aukoton sijaitsee en-nen verbiä. Tällä on todennäköisesti haluttu entisestään korostaa odotuksenvastaisuutta, jonka pelkkä kuitenkaan-sanakin riittäisi ilmaisemaan: paloturvallisuustilanne on hyvä, muttei silti täydellinen. Sana aukoton myös toistuu seuraavassa virkkeessä (vieläpä samassa lauseenalkui-sessa asemassa), jolloin syntyy leksikaalinen sidos. Tavanomaisempi predikatiivialkuinen sa-najärjestys olisi aukoton systeemi ei kuitenkaan ole. Tällöin kuitenkin sanat aukoton ja systeemi sijaitsisivat peräkkäin, jolloin ne saatettaisiin tulkita helposti lausekkeeksi, jota ne eivät kuiten-kaan muodosta. Syntaktisesti lause siis olisi täysin mahdollinen, mutta lukijan kannalta se saat-taisi olla vaikeammin hahmotettavissa.

30 3.2.2 Kieltoverbin ja pääverbin jälkeen

Ryhmä, jossa kuitenkaan sijoittuu kieltoverbin ja pääverbin jälkeiselle paikalle, on kuudella esiintymällään aineiston toiseksi suurin. Ryhmään kuuluviksi olen lukenut tapaukset, joissa kuitenkaan on joko yksittäisen verbin jäljessä tai verbiliiton tai -ketjun ensimmäisen osan jäl-jessä. Kanehiran (2005: 57) mukaan ei-sanaa seuraavan verbin jälkeinen paikka on tyypillisin silloin, kun verbinä on olla-verbi tai muu apuverbi. Tämä johtuu siitä, että kyseiset verbit eivät esiinny lauseessa yksinään, vaan ne saavat täydennyksiä tai määritteitä, jotka sijoittuvat tyypil-lisesti kuitenkaan-sanan jälkeen. Jos kuitenkaan sijaitsisi yksiosaisen intransitiiviverbin jäl-jessä, se olisi lauseen viimeinen sana, eikä tällaisia tapauksia ole minun eikä myöskään Kane-hiran (mts. 56) huomattavasti laajemmassa aineistossa yhtään.

Kuitenkaan-sanaa edeltävä finiittiverbi on aineistossani yksiosainen kolme kertaa, ja ky-seessä on tällöin aina olla-verbi:

27. Jäätie ei ole kuitenkaan mikään pelkkä turistipyydys, vaan sillä on suuri merkitys myös vakinaisille asukkaille. (17.1.2016)

Esimerkissä 27 lauseen predikatiivina toimii lauseke mikään pelkkä turistipyydys, ja kuitenkaan asettaa tämän fokukseen. Kuten jo aiemmin kuitenkin-sanaa tarkastellessa tuli ilmi, olla ei yk-sinään implikoi odotuksenvastaisuutta, eikä sitä siksi ole tarpeen asettaa painokkaaseen ase-maan.

Aineistossa on kuitenkin myös tapauksia, joissa olla-verbi sijoittuu kuitenkaan-sanan jäl-keen:

28. Suurin eläkeongelma ei kuitenkaan ole vanhuuseläkkeen alaikäraja vaan nuorten ja keski-ikäisten pää-tyminen sairauseläkkeille. (16.2.2012)

Esimerkissä 28 on tunnusmerkitön, ei kuitenkaan -yhdistelmän sisältävä sanajärjestys nähdäk-seni siksi, että olla-verbiä seuraava subjekti vanhuuseläkkeen alaikäraja on mainittu tekstissä jo aiemmin. Virkkeen odotuksenvastaisin osa on rinnasteinen vaan-konjunktiolla alkava lause.

Mahdollisesti olla-verbin jälkeinen kuitenkin korostaisi liikaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa si-vulauseeseen nähden.

On myös mahdollista, että kuitenkaan-sanan sijoittuminen olla-verbin jälkeen (kuten esi-merkissä 27) korostaa lauseen affektisuutta. Esiesi-merkissä 27 kuitenkaan asettaa fokukseen voi-makkaasti kirjoittajan asenteen esiin tuovan ilmauksen mikään pelkkä turistipyydys. Kaksi muuta ei ole kuitenkaan -järjestyksen lausetta sisältävät niin ikään kieltoa vahvistavia kAAn-loppuisia sanoja: Tästä ei ole kuitenkaan mitään hyötyä – – ja Näin ei ole kuitenkaan läheskään

aina. Lauseissa on hyvin kiistävä sävy verrattuna esimerkkiin 28, jossa sanajärjestys on siis muotoa ei kuitenkaan ole. Hakulisen (1975: 88) mukaan sanajärjestyksellä voidaan myös ko-rostaa näkemyseroja ja esimerkiksi oikaista vastapuolen väittämä. Tästä ei tosin ole annettu esimerkkejä.

Aineistossa on kolme tapausta, joissa kuitenkaan sijoittuu verbiketjun ensimmäisen osan jälkeiselle paikalle, vaikka se tyypillisimmin sijoittuisi heti kieltoverbin jälkeiselle paikalle.

Lauseen sanajärjestys muilta osin saattaa jälleen vaikuttaa asiaan. Esimerkin 29 kuitenkaan-lause on nollasubjektikuitenkaan-lause, jolla on oma, tyypillinen sanajärjestyksensä (ISK § 1350):

29. Verotuloja kertyi arvioitua enemmän, joten sekin paisutti hyviä tuloksia. Tämän varaan ei maakuntake-hitystä voi kuitenkaan laskea, sillä pohjoiskarjalaisten ansiotaso on selvästi alle koko maan keskiarvon, joten verotulo-omavaraisuus jää heikoksi. (29.3.2016)

Nollasubjektilauseen alussa on lauseke, jonka tarkoitetta lauseessa käsitellään. Tässä tapauk-sessa lauseke on tämän varaan, joka viittaa edellisen virkkeen verotuloihin. Lauseen objekti maakuntakehitystä ja modaaliverbi voida sijaitsevat kieltoverbin ja kuitenkaan-sanan välissä.

Myös sellainen sanajärjestys olisi mahdollinen, jossa kuitenkaan sijaitsisi tyypillisellä paikal-laan kieltoverbin ja verbin välissä: Tämän varaan maakuntakehitystä ei kuitenkaan voi laskea – –. Tällöin lauseen fokus kuitenkin muuttuisi. Alkuperäinen sanajärjestys vaikuttaa korostavan lauseen kiistävää sävyä, koska kieltoverbi sijaitsee lauseen alkupuolella.

Esimerkissä 30 kuitenkaan-sanan paikalle ei vaikuta olevan selkeää selitystä:

30. Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) lupaus pistää vauhtia venäjän kielen opetuksen vahvistamiseen Itä-Suomessa (Karjalainen, 12.1.) tulee tarpeeseen.

Ruotsin kielen asema opetuksessa ei tule kuitenkaan muuttumaan. – – (18.1.2013)

Esimerkin verbiketju on futuurinen tulla-verbin sisältävä ilmaus. Jos kuitenkaan sijaitsisi tyy-pillisimmällä paikallaan heti kieltoverbin jäljessä, lauseen fokus ei nähdäkseni merkittävästi muuttuisi.

3.2.3 Muita tapauksia

Tarkastelen tässä alaluvussa rakenteeltaan harvinaisempia kuitenkaan-tapauksia: verbittömiä lauseita, lauseenalkuisia ei- tai kuitenkaan-sanoja sekä tapauksia, joissa kieltoverbin ei tilalla on jokin muu sana. Viimeksi mainittuja tapauksia aineistossa on kaksi, muita ainoastaan yksi.

Aineiston ainoa verbitön kuitenkaan-sanan sisältävä lause muistuttaa aiemmin käsiteltyä ellip-tistä, mutta-alkuista kuitenkin-lausetta (– – mutta kuitenkin räväkämmin kuin aikoihin):

31. – – Kuntajohtajille vilautettiin jälleen työssäkäyntialueisiin perustuvaa kuntakarttaa. Se on ministerin mukaan uudistuksen luonnollinen tavoite, mutta ei kuitenkaan se lopullinen esitys, jota vielä valmistel-laan. (15.12.2011)

Mutta-alkuinen lause on tässä lisäyssuhteessa aiempaan lauseeseen nähden (ks. ISK § 1090).

Lauseesta puuttuvat sekä verbi että subjekti. Lauseen tehtävänä on täsmentää, että kuntakartta ei ole vielä valmis eli lopullinen esitys. Kuitenkaan sijaitsee tyypillisimmällä paikallaan heti kieltoverbin jäljessä, eikä mikään muu paikka olisi edes mahdollinen. Mutta asettaa vastakkain ilmaukset luonnollinen tavoite ja lopullinen esitys, joista kuitenkaan korostaa jälkimmäistä. Ko-rostus on tarpeen mahdollisesti senkin vuoksi, että lausetta seuraa vielä täsmentävä relatiivi-lause. Tällöin kolmen lauseen virkkeestä saadaan helpommin ymmärrettävä.

Aineistossa on yksi tapaus, jossa ei asettuu heti lauseen alkuun. Kyseessä on syntagmaat-tisen sulauman ettei sisältävä lause (esimerkki 32). Konjunktioon sulautunut ei toimii edelleen kieltoverbinä (ISK § 139), joten en ole käsitellyt tapausta muiden kieltoainesten yhteydessä.

Puhtaasti ei-alkuisia virkkeitä aineistossa ei ole yhtään.

32. Kirjaus kuitenkin poistettiin, kun suomalaiseen herranpelkoiseen tapaan ennakoitiin, ettei EU-komissio kuitenkaan hyväksyisi sellaista kirjausta. (12.4.2015)

Huomionarvoista on se, että esimerkki on aineiston ainoa virke, jossa esiintyvät sekä kuitenkin että kuitenkaan. Lisäksi kuitenkaan-sanan sijainti alisteisessa että-alkuisessa lauseessa tekee lauseesta entisestään poikkeavamman. Kuitenkaan ei sijoitu esimerkissä välittömästi bin jälkeiselle paikalle. Ei-alkuisessa lauseessa kuitenkaan-sanan sijoittuminen heti kieltover-bin jälkeen olisi nimittäin tunnusmerkkinen, ehkä mahdotonkin tapaus (esim. ei kuitenkaan EU-komissio hyväksyisi – –) (ks. Kanehira 2005: 54). Esimerkissä ei siis kuitenkaan-sanan paikan osalta ole mitään erityistä. Tarkastelen virkettä vielä kokonaisuudessaan ja suhteessa konteks-tiin luvussa 3.3, jossa tutkin kuitenkin- ja kuitenkaan-sanojen esiintymistä konjunktioalkuisissa lauseissa.

Aineistossa on yksi lauseenalkuinen kuitenkaan-esiintymä. Myös Kanehiran (2005: 54–

55) aineistossa tämä sijaintipaikka on hyvin harvinainen. Aiemmin tuli ilmi, että lauseenalkui-set kuitenkin-sanat saattavat pragmaattisessa mielessä korostaa kahtiajakoisuutta entisestään.

Esimerkin 33 tapaus vaikuttaa tämänkaltaiselta.

33. Erikseen kannattaa mainita, että nuoret miehet ovat Isisin valloittamilla alueilla ja Syyrian sisällissodassa erityisessä vaarassa. Heillä on usein kaksi vaihtoehtoa: joutua pakko-otetuiksi sotilaiksi tai tapetuiksi

itse. Kuitenkaan ei ole totta, etteikö Syyriasta ja Irakista pakenisi Eurooppaan asti myös naisia ja lapsia.

(4.9.2015)

Kappaleessa on aikaisemmin mainittu nuoret miehet, joten lopussa kirjoittaja muistuttaa myös naisista ja lapsista. Toisena tehtävänä kuitenkaan-sanalla on jälleen tarkastelutavan muutoksen osoittaminen: kappaleen alku on tilanteen kuvailua, kun taas kuitenkaan-virke on modaalinen, funktioltaan kiistävä lausuma.

Kuitenkaan-virke ei kytkeydy suoraan edeltävään tekstiin, vaan ennemminkin tekstin ul-kopuoliseen keskusteluun siitä, miksi kaikki pakolaiset vaikuttavat olevan miehiä. Kappaleen alussa tätä näkemystä ei nimittäin suoraan mainita. Kuitenkaan-virke toimii ikään kuin vastauk-sena tällaisille näkemyksille. Koska kytkennän luonne on tällä tavalla tulkinnanvarainen ja kyt-kettävät tekstinosat ovat epäsymmetrisiä, lauseenalkuista kuitenkaan-sanaa on ehkä käytetty siksi, että aiheen käsittelytavan muutos korostuisi mahdollisimman paljon ja informaation kulku selventyisi.

Kuitenkaan voi joskus esiintyä jonkin muun kieltohakuisen sanan kuin ei-kieltoverbin kanssa. Tällaisiksi kieltohakuisiksi sanoiksi olen laskenut MA-infinitiivin abessiivimuotoisen verbin astumatta (34) sekä partikkelin tuskin (35).

34. Jukka Rintalan johtaman eläketyöryhmän tämänkertaisetkaan eväät eivät ole olleet kummoisia, sillä re-pussa on niin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ehdoton vaatimus eläkeiän korottamiseksi kuin SDP:n yhtä ehdoton lauselma siitä, ettei tähän suuntaan liikahdetakaan kuluvalla hallituskaudella.

SAK on nyt tehnyt yrityksen laukaista pattitilanne astumatta kuitenkaan hallituksessa istuvien vasem-mistopuolueiden varpaille. – – (16.2.2012)

Esimerkissä 34 MA-infinitiivin abessiivi muodostaa kielteisen, tavan adverbiaalina toimivan lausekkeen (ISK § 1627). Kuitenkaan toimii tässä ennen kaikkea tarkennuksen merkitsijänä:

SAK:n toimet poikkeavat vasemmistopuolueiden toimista, vaikka SAK:n voisi ajatella olevan muuten niitä lähellä.

Esimerkissä 35 kieltoverbin tilalla on puolestaan varauksellista kieltoa ilmaiseva partikkeli tuskin (ISK § 1626):

35. Perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta ilmestyi ihmeellinen testamentti, tuskin kuitenkaan viimeinen. Soinin itse itsestään kirjoittama kirja on sekoitus narsistista itsekehua ja oman puolueen pot-kimista. (5.4.2014)

Tuskin voi esiintyä vahvistussanan kanssa, joista esimerkkeinä ovat vaikkapa sanat missään ja koskaan (ISK § 1614). Kuitenkaan toimii tässä tapauksessa periaatteessa tällaisena vahvistus-sanana. Lauseke, jossa kuitenkaan sijaitsee, on lisäyssuhteessa lauseeseen nähden, ja tällöin se muodostaa sekä tarkennuksen että toimii kärjistävänä tyylikeinona (ISK § 1057).

Lopuksi lienee vielä tarpeen huomioida, että kuitenkaan-sanan esiintyminen kokonaan ilman yksittäistä kieltoainesta olisi myös mahdollista, vaikkei tällaisia tapauksia aineistossa olekaan. Näissä tapauksissa kielteisyyden on ilmennyttävä lauseesta muilla keinoin. Ison suo-men kieliopin (§ 1641) mukaan kieltohakuisia aineksia esiintyy muun muassa kysymyksissä, jotka ovat sävyltään ”epäileviä, arvelevia tai ihmetteleviä”. Tällainen kysymys voisi olla esi-merkiksi Miksi kuitenkaan mennä vaikeimman kautta?, jossa kysymyssana miksi implikoi ih-mettelyä.

3.2.4 Yhteenveto

Kuitenkaan sijoittuu lauseeseen selvästi yleisimmin siten, että se seuraa välittömästi kieltover-biä ja edeltää välittömästi pääverkieltover-biä (esim. ei kuitenkaan onnistu). Näin on 28 tapauksessa 43:sta. Ylipäätään aineistossa on vain yksi tapaus, jossa kuitenkaan sijoittuu kieltosanan edelle.

Toiseksi yleisin tapaus on se, että kuitenkaan sijoittuu verbin jälkeiselle paikalle (esim. ei onnistu kuitenkaan). Aineistossa on kuusi tällaista esiintymää, ja niiden muodostama ryhmä on aineistossa toinen kokonsa puolesta selkeästi muista erottuva ryhmä. Muista ryhmistä on lä-hinnä hajanaisia esiintymiä, ja suuren osan niistäkin voisi lukea kuuluviksi edellä mainittuun ei kuitenkaan onnistu -ryhmään. Lauseissa, joissa kuitenkaan seuraa yksiosaista verbiä, verbi on aina olla. Vaikka esiintymiä on vain kolme, voidaan olettaa tämän pätevän yleisestikin: sijoit-tuessaan olla-verbin jälkeen kuitenkaan fokusoi lauseen uutisarvoltaan merkittävämpiä osia.

Kaiken kaikkiaan pelkkä olla-verbi on aineiston kuitenkaan-lauseissa harvinainen.

Kuitenkaan-sanan sisältävillä lauseilla on luonnollisesti paljon enemmän mahdollisia sa-najärjestysvaihtoehtoja kuin kuitenkin-lauseilla, koska kuitenkaan vaatii lähes aina lauseeseen myös kieltoverbin. Kuten mainittua, sanajärjestys määräytyy yleensä sen mukaan, mitä osia lauseesta on tarpeen fokusoida. Aivan kuten kuitenkin-lauseiden, myös kuitenkaan-lauseiden harvinaisempi rakenne ja sanajärjestys vaikuttavat myös itse kuitenkaan-sanan sijaintiin.

3.3 Kuitenkin ja kuitenkaan konjunktioalkuisessa lauseessa

Kuitenkin ja kuitenkaan ovat konnektiiveja, ja ne muodostavat kytkentöjä. Muita kytkentäkei-noja ovat esimerkiksi konjunktiot. Tarkastelen tässä luvussa pääasiassa aineiston mutta- ja että-konjunktioilla alkavia lauseita, joissa esiintyy myös kuitenkin tai kuitenkaan. Jos lauseessa on kaksi kytkevää sanaa, on mielenkiintoista tarkastella, millainen työnjako niillä on. Jo aiemmissa

luvuissa tuli ilmi, että kuitenkin toimii aina yhdessä muiden koheesiokeinojen, esimerkiksi lek-sikaalisen toiston kanssa, jolloin kuitenkin-sanalla on hyvin usein tiettyjä lauseenosia fokusoiva tehtävä.

Sanat mutta ja kuitenkin ovat kontrastiivis-konsessiivisten suhteiden ilmaisijoina lähellä toisiaan, ja ne esiintyvätkin usein yhdessä. Kuitenkin on konnektiivi, kun taas mutta voi toimia konjunktiona tai joskus myös konnektiivimaisena sanana. Virkkeen sisäisenä, lauseita tai lau-sekkeita toisiinsa yhdistävänä rinnastuskonjunktiona mutta ilmaisee kontrastiivista ja konses-siivista suhdetta, aivan kuin kuitenkin-sanakin (ISK § 1101). Konjunktiokäytössä oleva mutta on aina syntaktinen yksikkö. Mutta voi muodostaa lauseiden välille tämän lisäksi myös tekstu-aalisen lisäyssuhteen. Tällöin lauseet eivät ole puhetoiminnoltaan yhtenäisiä, mutta niillä on silti keskenään jotakin yhteistä. (ISK § 1090.)

Esimerkissä 36 mutta muodostaa rinnastussuhteen lauseiden välille:

36. Nykyajalle ominaista on lisäksi se, että elintarvikkeita tuodaan ja viedään ristikkäin. Esimerkiksi juustoja tuotiin viime vuonna 61 miljoonaa kiloa mutta vietiin samaan aikaan 46 miljoonaa kiloa. (22.4.2013)

Virkkeessä tuonti ja vienti on rinnastettu symmetrisesti mutta-konjunktiota käyttämällä. Esi-merkissä näkyy myös se rinnastukselle ominainen seikka, että mutta-lause on elliptinen (siitä puuttuu objekti juustoja) (ISK § 1089).

Esimerkissä 37 mutta ilmentää selvemmin lisäyssuhdetta:

37. Susien laskeminen ei varmasti ole helppoa, mutta kuinka metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden, saati metsästäjien ja Luonnonvarakeskuksen näkemykset susien määrästä ovat voineet pitkään poiketa niin paljon toisistaan? (18.4.2016)

Lauseet ovat puhetoiminnoltaan erilaiset: virkkeen ensimmäinen lause on väitelause, kun taas mutta-lause on kysymyslause (ISK § 1089).

Tarkastelen seuraavaksi, mikä merkitys kuitenkin-sanan käytöllä on mutta-lauseessa. Ai-neistossa on kaikkiaan seitsemän tapausta, joissa kuitenkin tai kuitenkaan esiintyy mutta-kon-junktiolla alkavassa lauseessa. Käsittelin jo edellisissä luvuissa kahta esimerkkiä, joissa mutta aloittaa elliptisen, verbittömän lauseen. Muissa tapauksissa mutta-lause sisältää myös finiitti-verbin, ja käsittelen näitä seuraavaksi.

Esimerkissä 38 mutta on elliptisessä lausumassa, josta puuttuu subjekti biojätteen erillis-keräys:

38. Seuraava vaikea askel on tehostaa biojätteiden keräystä. Kotitalouksien biojätettä päätyy liikaa sekajät-teen joukkoon myös kerrostaloalueilla, missä biojätsekajät-teen erilliskeräyksen pitäisi jo toimia mutta ei kui-tenkaan toimi oikealla tavalla. Tässäkin avain on asennemuutos. (1.5.2015)

Mutta rinnastaa kuvitellun tilanteen (keräyksen pitäisi toimia) todellisen tilanteen kanssa (ei kuitenkaan toimi). Sinänsä mutta-lause ei tuo virkkeeseen mitään uutta tietoa, koska keräyksen toimimattomuus nykyhetkessä ilmenee jo modaalisesta ilmauksesta pitäisi jo toimia. Mutta-lausumaa käytetäänkin luomaan jossain määrin retorista tehoa, koska se on mukana toimia-verbin toistossa. Kuitenkaan fokusoivana sanana tekee ilmauksesta entistä painokkaamman, eikä sitä oikeastaan edes voisi jättää pois: – – erilliskeräyksen pitäisi jo toimia mutta ei toimi – –. Tällainen rakenne vaikuttaisi ontuvammalta esimerkin rakenteeseen verrattuna.

Jos tarkastellaan sitä, onko mutta-lause rinnastus- vai lisäyssuhteessa edeltävään tekstiin nähden, niin elliptisyys viittaisi rinnastukseen, kun taas puhetoiminnon muutos olettamisesta todellisen tilanteen kertomiseen viittaisi lisäykseen (ks. ISK § 1089). Pragmatiikan kannalta kyse on kuitenkin täsmentämisestä ja korostamisesta juuri siksi, että mutta-lause ei ilmaise kon-tekstissa uutta tietoa.

Aineistossa on myös toinen mutta kuitenkin -tapaus, jossa kuitenkin-sanaa ei voi jättää pois. Se on retorisesti samankaltainen esimerkkiin 38 verrattuna:

39. Etyjin yleiskokouksen kutistuminen on huolestuttavaa tietysti erityisesti siksi, että Etyj on ollut ainoa toimija, jolle Venäjä on antanut ylipäätään minkäänlaisia mahdollisuuksia toimia rauhan välittäjänä ja edistäjänä Ukrainassa. Tulokset ovat olleet laihoja, mutta niitä on kuitenkin ollut. (5.7.2015)

Virke ei ole edes käsitettävissä puhtaan loogisesti: jos jo ensimmäisessä lauseessa tuodaan ilmi, että jonkinlaisia tuloksia on ollut, niin miksi asia sitten toistetaan mutta-lauseessa? Rakenne onkin jossain määrin kiteytynyt tyylikeino. Kuitenkin-sanan voisi luontevasti korvata tässä sa-nalla sentään, joka on Ison suomen kieliopin (§ 847, § 1142) mukaan konsessiivinen konnek-tiivi tai fokuspartikkeli.

Kahdessa edellisessä esimerkissä kuitenkin ja kuitenkaan olivat olennaisia osia tietynlai-sessa retoritietynlai-sessa ilmauktietynlai-sessa. Seuraavissa esimerkeissä sanoilla on muita tehtäviä.

40. Microsoftin keskiviikkoinen ilmoitus vähentää Suomesta 2 300 työpaikkaa ja lakkauttaa kokonaan Sa-lossa sijaitseva tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö on rajuudessaan yllättävä, mutta yllätyksen puhekieliseksi korkeimmaksi asteeksi, kuin salamaksi kirkkaalta taivaalta sitä ei kuitenkaan voi sanoa. (10.7.2015)

Esimerkissä 40 mutta-lause tekee jälleen täsmennyksen: Microsoftin toimet ovat yllättäviä, mutta eivät kuitenkaan täysin yllättäviä. Se siis antaa lisätietoa yllättävyyden asteesta. Lause olisi rakenteeltaan toimiva myös ilman kuitenkaan-sanaa. Mutta-lause on jälleen puhetoimin-noltaan erilainen edeltävään lauseeseen verrattuna, koska se sisältää nollapersoonaisen, modaa-lisen ilmauksen ei kuitenkaan voi sanoa. Tällaisena se tuo kirjoittajan asennoitumisen parem-min esiin. Koska virkkeen molemmat lauseet ovat tällä tavalla hyvin epäsymmetrisiä, kuitenkin-sanaa on todennäköisesti käytetty korostamaan aiheen tarkastelutavan muutosta.

Esimerkissä 41 kyseessä on ennemminkin uuden näkökulman mukaantuonti kuin täsmen-täminen:

41. Ehkä Neuvostoliitto olisi murtunut ilman Etykiäkin, mutta sen päätösasiakirja antoi kuitenkin venäläi-sille ja Neuvostoliiton valtapiiriin joutuneille muille kansoille mahdollisuuden alkaa rakentaa omaa va-pauttaan ja omaa tulevaisuuttaan.

Etyjin 24. yleiskokous Etykin juhlavuonna ja Etykin isäntäkaupungissa kärsii nyt tuon prosessin jälki-kouristuksista. (5.7.2015)

Mutta-lauseessa käsitellystä ”vapauden ja tulevaisuuden rakentamisesta” puhutaan nimittäin seuraavissa tekstinosissa lisää. Kuten esimerkissä 40, myös tässä esimerkissä lauseet ovat pu-hetoiminnoiltaan erilaiset. Virkkeen ensimmäinen lause on spekulaatiota, jota ilmentävät sana ehkä ja konditionaalimuotoinen verbi, kun taas mutta-lause kertoo aktuaalisesta tilanteesta il-maisematta epävarmuutta. Kuitenkin lienee siis tarpeellinen siksi, että sekä aihe että sen käsit-telytapa muuttuvat kesken virkkeen.

Käsiteltyjen esimerkkien perusteella voi sanoa, että mutta-konjunktiolla alkavissa lau-seissa sijaitessaan kuitenkin ja kuitenkaan toimivat samalla tavalla korostavassa tehtävässä kuin muulloinkin. Ne voivat sekä täsmentää edeltävää topiikkia että aloittaa uuden alatopiikin. Kui-tenkin- ja kuitenkaan -sanoja käytetään ennen kaikkea siksi, että mutta-sanalla kytketyt lauseet ovat keskenään epäsymmetriset. Esimerkki 39 ilman kuitenkin-sanaa (^*tulokset ovat olleet lai-hoja, mutta niitä on ollut) olisi jopa paradoksaalinen. Kuitenkin ikään kuin kuljettaa lukijan tällaisten tekstin aukkokohtien yli.

Kuitenkin ja kuitenkaan voisivat esiintyä myös muiden rinnastuskonjunktioiden, esimer-kiksi sanojen ja tai vaan jäljessä, mutta aineistossa tällaisia tapauksia ei ole yhtään. Sen sijaan aineistossa on kolme että-yleiskonjunktiolla alkavaa kuitenkin-lausetta (ks. ISK § 819). Kuiten-kin sopisi myös muilla konjunktioilla alkaviin alisteisiin lauseisiin, mutta aineistossa ei ole

In document Sanojen kuitenkin ja kuitenkaan käyttö sanomalehti Karjalaisen pääkirjoituksissa (sivua 33-0)