Kuitenkin ja kuitenkaan ovat konnektiiveja, ja ne muodostavat kytkentöjä. Muita kytkentäkei-noja ovat esimerkiksi konjunktiot. Tarkastelen tässä luvussa pääasiassa aineiston mutta- ja että-konjunktioilla alkavia lauseita, joissa esiintyy myös kuitenkin tai kuitenkaan. Jos lauseessa on kaksi kytkevää sanaa, on mielenkiintoista tarkastella, millainen työnjako niillä on. Jo aiemmissa
35
luvuissa tuli ilmi, että kuitenkin toimii aina yhdessä muiden koheesiokeinojen, esimerkiksi lek-sikaalisen toiston kanssa, jolloin kuitenkin-sanalla on hyvin usein tiettyjä lauseenosia fokusoiva tehtävä.
Sanat mutta ja kuitenkin ovat kontrastiivis-konsessiivisten suhteiden ilmaisijoina lähellä toisiaan, ja ne esiintyvätkin usein yhdessä. Kuitenkin on konnektiivi, kun taas mutta voi toimia konjunktiona tai joskus myös konnektiivimaisena sanana. Virkkeen sisäisenä, lauseita tai lau-sekkeita toisiinsa yhdistävänä rinnastuskonjunktiona mutta ilmaisee kontrastiivista ja konses-siivista suhdetta, aivan kuin kuitenkin-sanakin (ISK § 1101). Konjunktiokäytössä oleva mutta on aina syntaktinen yksikkö. Mutta voi muodostaa lauseiden välille tämän lisäksi myös tekstu-aalisen lisäyssuhteen. Tällöin lauseet eivät ole puhetoiminnoltaan yhtenäisiä, mutta niillä on silti keskenään jotakin yhteistä. (ISK § 1090.)
Esimerkissä 36 mutta muodostaa rinnastussuhteen lauseiden välille:
36. Nykyajalle ominaista on lisäksi se, että elintarvikkeita tuodaan ja viedään ristikkäin. Esimerkiksi juustoja tuotiin viime vuonna 61 miljoonaa kiloa mutta vietiin samaan aikaan 46 miljoonaa kiloa. (22.4.2013)
Virkkeessä tuonti ja vienti on rinnastettu symmetrisesti mutta-konjunktiota käyttämällä. Esi-merkissä näkyy myös se rinnastukselle ominainen seikka, että mutta-lause on elliptinen (siitä puuttuu objekti juustoja) (ISK § 1089).
Esimerkissä 37 mutta ilmentää selvemmin lisäyssuhdetta:
37. Susien laskeminen ei varmasti ole helppoa, mutta kuinka metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden, saati metsästäjien ja Luonnonvarakeskuksen näkemykset susien määrästä ovat voineet pitkään poiketa niin paljon toisistaan? (18.4.2016)
Lauseet ovat puhetoiminnoltaan erilaiset: virkkeen ensimmäinen lause on väitelause, kun taas mutta-lause on kysymyslause (ISK § 1089).
Tarkastelen seuraavaksi, mikä merkitys kuitenkin-sanan käytöllä on mutta-lauseessa. Ai-neistossa on kaikkiaan seitsemän tapausta, joissa kuitenkin tai kuitenkaan esiintyy mutta-kon-junktiolla alkavassa lauseessa. Käsittelin jo edellisissä luvuissa kahta esimerkkiä, joissa mutta aloittaa elliptisen, verbittömän lauseen. Muissa tapauksissa mutta-lause sisältää myös finiitti-verbin, ja käsittelen näitä seuraavaksi.
Esimerkissä 38 mutta on elliptisessä lausumassa, josta puuttuu subjekti biojätteen erillis-keräys:
38. Seuraava vaikea askel on tehostaa biojätteiden keräystä. Kotitalouksien biojätettä päätyy liikaa sekajät-teen joukkoon myös kerrostaloalueilla, missä biojätsekajät-teen erilliskeräyksen pitäisi jo toimia mutta ei kui-tenkaan toimi oikealla tavalla. Tässäkin avain on asennemuutos. (1.5.2015)
36
Mutta rinnastaa kuvitellun tilanteen (keräyksen pitäisi toimia) todellisen tilanteen kanssa (ei kuitenkaan toimi). Sinänsä mutta-lause ei tuo virkkeeseen mitään uutta tietoa, koska keräyksen toimimattomuus nykyhetkessä ilmenee jo modaalisesta ilmauksesta pitäisi jo toimia. Mutta-lausumaa käytetäänkin luomaan jossain määrin retorista tehoa, koska se on mukana toimia-verbin toistossa. Kuitenkaan fokusoivana sanana tekee ilmauksesta entistä painokkaamman, eikä sitä oikeastaan edes voisi jättää pois: – – erilliskeräyksen pitäisi jo toimia mutta ei toimi – –. Tällainen rakenne vaikuttaisi ontuvammalta esimerkin rakenteeseen verrattuna.
Jos tarkastellaan sitä, onko mutta-lause rinnastus- vai lisäyssuhteessa edeltävään tekstiin nähden, niin elliptisyys viittaisi rinnastukseen, kun taas puhetoiminnon muutos olettamisesta todellisen tilanteen kertomiseen viittaisi lisäykseen (ks. ISK § 1089). Pragmatiikan kannalta kyse on kuitenkin täsmentämisestä ja korostamisesta juuri siksi, että mutta-lause ei ilmaise kon-tekstissa uutta tietoa.
Aineistossa on myös toinen mutta kuitenkin -tapaus, jossa kuitenkin-sanaa ei voi jättää pois. Se on retorisesti samankaltainen esimerkkiin 38 verrattuna:
39. Etyjin yleiskokouksen kutistuminen on huolestuttavaa tietysti erityisesti siksi, että Etyj on ollut ainoa toimija, jolle Venäjä on antanut ylipäätään minkäänlaisia mahdollisuuksia toimia rauhan välittäjänä ja edistäjänä Ukrainassa. Tulokset ovat olleet laihoja, mutta niitä on kuitenkin ollut. (5.7.2015)
Virke ei ole edes käsitettävissä puhtaan loogisesti: jos jo ensimmäisessä lauseessa tuodaan ilmi, että jonkinlaisia tuloksia on ollut, niin miksi asia sitten toistetaan mutta-lauseessa? Rakenne onkin jossain määrin kiteytynyt tyylikeino. Kuitenkin-sanan voisi luontevasti korvata tässä sa-nalla sentään, joka on Ison suomen kieliopin (§ 847, § 1142) mukaan konsessiivinen konnek-tiivi tai fokuspartikkeli.
Kahdessa edellisessä esimerkissä kuitenkin ja kuitenkaan olivat olennaisia osia tietynlai-sessa retoritietynlai-sessa ilmauktietynlai-sessa. Seuraavissa esimerkeissä sanoilla on muita tehtäviä.
40. Microsoftin keskiviikkoinen ilmoitus vähentää Suomesta 2 300 työpaikkaa ja lakkauttaa kokonaan Sa-lossa sijaitseva tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö on rajuudessaan yllättävä, mutta yllätyksen puhekieliseksi korkeimmaksi asteeksi, kuin salamaksi kirkkaalta taivaalta sitä ei kuitenkaan voi sanoa. (10.7.2015)
Esimerkissä 40 mutta-lause tekee jälleen täsmennyksen: Microsoftin toimet ovat yllättäviä, mutta eivät kuitenkaan täysin yllättäviä. Se siis antaa lisätietoa yllättävyyden asteesta. Lause olisi rakenteeltaan toimiva myös ilman kuitenkaan-sanaa. Mutta-lause on jälleen puhetoimin-noltaan erilainen edeltävään lauseeseen verrattuna, koska se sisältää nollapersoonaisen, modaa-lisen ilmauksen ei kuitenkaan voi sanoa. Tällaisena se tuo kirjoittajan asennoitumisen parem-min esiin. Koska virkkeen molemmat lauseet ovat tällä tavalla hyvin epäsymmetrisiä, kuitenkin-sanaa on todennäköisesti käytetty korostamaan aiheen tarkastelutavan muutosta.
37
Esimerkissä 41 kyseessä on ennemminkin uuden näkökulman mukaantuonti kuin täsmen-täminen:
41. Ehkä Neuvostoliitto olisi murtunut ilman Etykiäkin, mutta sen päätösasiakirja antoi kuitenkin venäläi-sille ja Neuvostoliiton valtapiiriin joutuneille muille kansoille mahdollisuuden alkaa rakentaa omaa va-pauttaan ja omaa tulevaisuuttaan.
Etyjin 24. yleiskokous Etykin juhlavuonna ja Etykin isäntäkaupungissa kärsii nyt tuon prosessin jälki-kouristuksista. (5.7.2015)
Mutta-lauseessa käsitellystä ”vapauden ja tulevaisuuden rakentamisesta” puhutaan nimittäin seuraavissa tekstinosissa lisää. Kuten esimerkissä 40, myös tässä esimerkissä lauseet ovat pu-hetoiminnoiltaan erilaiset. Virkkeen ensimmäinen lause on spekulaatiota, jota ilmentävät sana ehkä ja konditionaalimuotoinen verbi, kun taas mutta-lause kertoo aktuaalisesta tilanteesta il-maisematta epävarmuutta. Kuitenkin lienee siis tarpeellinen siksi, että sekä aihe että sen käsit-telytapa muuttuvat kesken virkkeen.
Käsiteltyjen esimerkkien perusteella voi sanoa, että mutta-konjunktiolla alkavissa lau-seissa sijaitessaan kuitenkin ja kuitenkaan toimivat samalla tavalla korostavassa tehtävässä kuin muulloinkin. Ne voivat sekä täsmentää edeltävää topiikkia että aloittaa uuden alatopiikin. Kui-tenkin- ja kuitenkaan -sanoja käytetään ennen kaikkea siksi, että mutta-sanalla kytketyt lauseet ovat keskenään epäsymmetriset. Esimerkki 39 ilman kuitenkin-sanaa (*tulokset ovat olleet lai-hoja, mutta niitä on ollut) olisi jopa paradoksaalinen. Kuitenkin ikään kuin kuljettaa lukijan tällaisten tekstin aukkokohtien yli.
Kuitenkin ja kuitenkaan voisivat esiintyä myös muiden rinnastuskonjunktioiden, esimer-kiksi sanojen ja tai vaan jäljessä, mutta aineistossa tällaisia tapauksia ei ole yhtään. Sen sijaan aineistossa on kolme että-yleiskonjunktiolla alkavaa kuitenkin-lausetta (ks. ISK § 819). Kuiten-kin sopisi myös muilla konjunktioilla alkaviin alisteisiin lauseisiin, mutta aineistossa ei ole täl-laisiakaan esiintymiä.
Seuraava esimerkki on käsitelty jo edellisessä luvussa, mutta tarkastelen tässä vielä erik-seen kuitenkin-sanan merkitystehtäviä.
42. Lannan levityskiellon valmistelussa oli lähes loppuun saakka mukana kirjaus, jonka mukaan pellon kal-tevuus pitäisi huomioida vain vesistöjen äärellä. Tämä olisi sitä maalaisjärjen käyttämistä.
Kirjaus kuitenkin poistettiin, kun suomalaiseen herranpelkoiseen tapaan ennakoitiin, ettei EU-komissio kuitenkaan hyväksyisi sellaista kirjausta. (12.4.2015)
Tarkasteltava virke sisältää syntagmaattisen sulauman ettei ja lisäksi sekä kuitenkin- että kui-tenkaan-sanat. Ensimmäinen kuitenkin on konsessiivisessa suhteessa aiempaan tekstiin, jossa
38
kerrotaan, että mainittu kirjaus on jossain vaiheessa tehty mutta sittemmin poistettu. Myös sa-nan kuitenkaan voi tulkita konsessiiviseksi konnektiiviksi: vaikka kirjaus on tehty, sitä ei hy-väksytä. Samaan aikaan se vaikuttaa olevan lähellä esimerkiksi merkitystä ’tietenkään’. Tällöin se olisi modaalinen partikkeli ja ilmaisisi asiaintilan odotuksenmukaisuutta eikä suinkaan odo-tuksenvastaisuutta (ISK § 1601, § 1608). Odotuksenmukaisuus ilmenee myös edeltävän lauseen verbistä ennakoida. Myös Krok (2017: 17) on havainnut, että kuitenkin voi joskus ilmentää odotuksenmukaisuutta.
Eräissä ei kuitenkaan -ilmauksissa tuntuu lisäksi kaikuvan jonkinlainen pessimistinen im-plikaatio, hieman samaan tapaan kuin lauseissa ei se kuitenkaan onnistu tai ei siitä kuitenkaan mitään tule. Esimerkin 42 voi ajatella edustavan myös tämänkaltaista käyttöä. Teorialuvussa mainittu murteellinen kuitenkaan-sanan käyttö merkityksessä ’sittenkään’, ’missään tapauk-sessa’, ’ainakaan’ ja ’varsinkaan’ (SMS s.v. kuitenkaan) on myös lähellä esimerkin 42 tapausta.
On siis mahdollista, että koska ettei kytkee kaksi lausetta toisiinsa, sen jälkeiselle kuitenkaan-sanalle jää toisenlainen, spesifimpi merkitystehtävä.
Myös seuraavassa esimerkissä kuitenkin-sanalla vaikuttaa olevan erityinen merkitysvi-vahde:
43. Mitä tästä [Talvivaaran] sananmukaisesti sotkusta opimme? Aivan uuden ja mullistavan tekniikan koe-kaniiniksi ryhtymiseen on suhtauduttava varovasti. Samaa todistaa myös Olkiluoto kolmonen, jonka val-mistumista on odoteltu vuodesta 2008.
Toivoa sopii, että ydinvoimalatyömaan lopputulos on kuitenkin Talvivaaraa parempi. (1.5.2016)
Esimerkissä 43 kuitenkin toimii että-sanaa laajemmassa kytkentätehtävässä, kun se kytkee toi-siinsa nyt mainitun Olkiluoto 3:n ja aiemmin tekstissä mainitun Talvivaaran. Kuitenkin-sanan voidaan kuitenkin ajatella olevan esimerkissä myös merkityksessä ’sentään’ tai ’edes’, kuten jo aiemmin esimerkissä 39. Nähdäkseni kuitenkin-sanan voisi tässä luontevasti korvata kyseisillä sanoilla, mitä ei läheskään kaikissa konteksteissa voisi tehdä. Sentään ja edes ovat fokuspartik-kelikäytössä keskenään suunnilleen samaa merkitseviä. Yleisesti ottaen fokuspartikkelit tuovat ilmaukseen asteikkotulkinnan mahdollisuuden, ja sentään poimii asteikolta ”huonot vaihtoeh-dot” vähiten huonon. (ISK § 847.) Esimerkissä kuitenkin asettaa fokukseen Talvivaaran ja im-plikoi, että vaikka Olkiluoto 3:n tekniset ratkaisut ovat jo epäonnistuneet, niin toivottavasti ne eivät epäonnistuisi sentään Talvivaaran tavoin. Vaikka kuitenkin-sanalla on muutenkin fo-kusoivaa käyttöä, esimerkissä 43 tällainen käyttötapa vaikuttaa erityisen selkeältä.
Seuraavassa esimerkissä ’sentään’- tai ’edes’-tulkinta ei puolestaan olisi mahdollinen:
39
44. Koko yhteisöä järkyttävien tapauksien jälkeen tekijöitä luonnehditaan lähes poikkeuksetta aivan tavalli-siksi ihmitavalli-siksi, joilla oli kaikki kunnossa. Muutaman päivän penkomisen jälkeen on ollut tyypillistä, että monenlaisia ongelmia on kuitenkin ollut pinnan alla. (21.6.2012)
Esimerkissä kuitenkin ilmentää konsessiivisuutta: rikoksentekijöitä on pidetty tavallisina ihmi-sinä, mutta jälkeen päin onkin paljastunut ongelmia. Jos että kytkee toisiinsa kaksi lausetta, niin kuitenkin muodostaa kytkennän aikaisempaan tekstiin. Tässä kuitenkin ei ole kuitenkaan niin selvästi fokusoivassa käytössä kuin esimerkissä 43. Tämä johtunee jälleen siitä, miten infor-maatiota on tekstin kuluessa annosteltu. Koska esimerkissä 43 kuitenkin tekee kytkennän jo aiemmin mainittuun Talvivaaraan, se vaikuttaa merkitykseltään erilaiselta. Esimerkissä 44 kyt-kentä taas on selvemmin konsessiivinen ja täten kuitenkin-sanalle prototyyppinen, koska mo-nenlaisia ongelmia ei ole suoraan mainittu aiemmin tekstissä.
Ainoastaan kolmen että kuitenkin -tapauksen perusteella on vaikea tehdä yleistyksiä, mutta vaikuttaisi luontevalta, että jos lauseessa on jo käytetty yhtä kytkentäkeinoa, kuitenkin-sanalle jäisi muita tehtäviä. Esimerkeissä 42 ja 43 kuitenkin-sana ilmentää erityisiä semanttisia suhteita, ja esimerkissä 44 se luo kytkennän laajempaan kontekstiin kuin että. Mutta kuitenkin -tapausten yhteydessä tuli esiin, että kuitenkin pystyy ”tasapainottamaan” epäsymmetrisiä, rin-nasteisia lauseita. Että-tapauksissa ei kuitenkaan ole havaittavissa tällaista käyttöä – ehkä siksi, että että-lauseiden suhde toisiinsa on joka tapauksessa rinnasteisia kiinteämpi niiden toimiessa edeltävän lauseen lauseenjäseninä tai määritteinä (ISK § 819).
Mutta-lauseessa 39 ja että-lauseessa 43 kuitenkin esiintyy selvästi merkityksessä ’sen-tään’, ja tällainen tulkinta voisi olla mahdollinen myös joissakin muissa tämän luvun esimer-keissä. Että-lauseessa 42 kuitenkin ilmaisee puolestaan odotuksenmukaisuutta, vaikka se on prototyyppisesti odotuksenvastaisuuden ilmaisija. On mahdollista, että tällaiset erityiset merki-tysvivahteet tulisivat esiin erityisesti silloin, kun kuitenkin on konjunktioalkuisessa lauseessa.
Esimerkit 45 ja 46 olen keksinyt itse:
45. En lähde ulos, koska siellä kuitenkin sataa.
46. Lähden ulos, vaikka siellä kuitenkin sataa.
Molemmissa virkkeissä kuitenkin ilmaisisi esimerkin 40 tapaan pessimististä odotuksenmukai-suutta. Kuviteltu puhuja olisi siis varma, että ulkona sataa, vaikkei asiaintilaa todellisuudessa tiedäkään.
Aineistossa on vielä virke, jossa kuitenkin esiintyy konnektiivin kaikesta huolimatta aloit-tamassa virkkeessä. Kielitoimiston sanakirjassa se on luettu kuitenkin-sanan synonyymiksi (KS s.v. kuitenkin).
40
47. Yksi tavallisen kuluttajan suurimmista odotuksista EU-jäsenyydeltä olikin, että suomalaisille elintarvi-kemarkkinoille saadaan ulkomaista kilpailua ja vaihtoehtoja. Sitä on saatu, ja siitä on nautittu.
Kaikesta huolimatta suomalaiset ovat kuitenkin kotimaisen tuotannon suuria ystäviä: vain neljännes syömästämme ruuasta on tuontitavaraa. (22.4.2013)
Kaikesta huolimatta luo konsessiivisen suhteen aiemmin käsitellyn tuonnin kasvun ja kuiten-kin-virkkeessä mainitun tuontitavaran pienen kulutuksen välille. Juuri kaikesta huolimatta on ehkä valittu siksi, että koska tuonnin kasvua on jo käsitelty monesta näkökulmasta, se pystyy semanttisen läpinäkyvyytensä ansiosta tiivistämään hyvin koko edeltävän tekstin, mihin sana kaikki periaatteessa viittaa. Pelkän kuitenkin-sanan käyttäminen ei välttämättä loisi tekstiin niin jyrkkää käännekohtaa. Kuitenkin-sanan tehtäväksi jää ilmauksen kotimainen tuotanto fo-kusointi: se esitetään kontekstissa uutena asiana, joten sitä on siksi tarpeen korostaa. Lauseen-alkuisena kaikesta huolimatta ei tee tällaista fokusointia, vaan sen tehtävänä on siis luoda teks-tiin käännekohta. Myös kuitenkin-sanaa käyttämällä voidaan tosin luoda käännekohtia, mutta koska esimerkissä 45 käänne on osoitettu muilla keinoin, kuitenkin toimii muussa tehtävässä.
41
4 KUITENKIN JA KUITENKAAN TEKSTIN RAKENTEEN JÄSENTÄJINÄ
Siirryn tässä luvussa tarkastelemaan kuitenkin-sanaa suhteessa kokonaisiin teksteihin. Kuiten-kin-sanan sisältävillä lauseilla on semanttisessa ja pragmaattisessa mielessä eroa siinä, miten suuri merkitys niillä on tekstin kokonaisrakenteen jäsentämisessä. Joskus ne lähinnä tarkentavat tai täsmentävät edeltävää lausetta tai virkettä, kun taas joskus ne vaikuttavat kytkeytyvän koko aiempaan tekstiin tai toisaalta tuleviin tekstinosiin. Hyödynnän ilmiön tarkastelemisessa Van Dijkin (1983; 1985) ajatuksia lokaalisesta ja globaalisesta koherenssista, joista ensin mainittu tarkoittaa koherenssia peräkkäisten lauseiden välillä jälkimmäisen luonnehtiessa laajempaa dis-kurssia.
Käsittelen tässä luvussa erikseen lokaalisesti ja globaalisesti tekstiä jäsentäviä kuitenkin-lauseita. Lokaaliset kuitenkin-lauseet kertovat yleensä jotakin lisätietoa aiemmassa lauseessa tai tekstinosassa mainitusta asiasta. Globaaliset kuitenkin-lauseet antavat puolestaan samalla lisätietoa tulevasta tekstistä. Jaottelu lokaalisiin ja globaalisiin lauseisiin ei käytännössä ole näin selkeä, koska riippuu tulkinnasta, miten suuri merkitys kuitenkin-lauseilla on koko tekstin ra-kentumisen kannalta. On siis vaikea laskea tarkasti, montako aineiston lausetta kumpaankin ryhmään kuuluu. Joka tapauksessa lokaalisesti jäsentävät kuitenkin-lauseet vaikuttavat paljon harvinaisemmilta kuin globaaliset.
Myös Kemppainen (2009: 17–18, 41–42) on käyttänyt virkkeenalkuisia mutta-sanoja kä-sittelevässä pro gradu -työssään samanlaista jäsennystä. Hän on verrannut lokaalisesti jäsentä-vää mutta-alkuista virkettä aina edeltäjäsentä-vään (ja joskus kahteen edeltäjäsentä-vään) lauseeseen, jota hän nimittää taustalauseeksi. Globaalisesti jäsentäviä mutta-virkkeitä hän nimittää puolestaan siir-tymälauseiksi. Siirtymälauseilla ei ole selkeää taustalausetta, vaan ne kytkeytyvät laajempiin, edeltäviin tekstinosiin. Lisäksi ne sijaitsevat tekstikappaleiden rajalla. Siirtymälauseen käsitettä on käyttänyt aiemmin ainakin Makkonen-Craig (2005: 68) dialogisia passiivilauseita käsittele-vässä tutkimuksessaan.
Tarkastelen tässä luvussa kuitenkin-lauseita aina ensin suhteessa edeltävään lauseeseen, mutta en käytä erityistä taustalauseen käsitettä. Joskus kuitenkin-lause hahmottuu edeltävän kanssa symmetriseksi pariksi, jolloin niiden välillä vallitsee konsessiivinen suhde, mutta näin ei ole läheskään aina. Informaatio ei etene tekstissä tasaisesti yhdestä lauseesta tai virkkeestä toiseen, joten siinä mielessä lauseiden, virkkeiden ja kappaleiden rajojen tarkastelu ei ole aina olennaista. Usein se on kuitenkin intuitiivisesti selkein tarkastelutapa.
Lukujen 4 ja 5 aineistoesimerkeissä on yleensä pelkästään kokonaisia ja toisiinsa nähden peräkkäisiä kappaleita. Joskus olen lyhentänyt pitkiä kappaleita ja merkinnyt poistettua tekstiä
42
kahdella ajatusviivalla. Kokonaiset poistetut kappaleet olen merkinnyt omalla rivillään olevalla kahdella ajatusviivalla. Merkinnät [A] ja [L] tarkoittavat pääkirjoituksen alkua ja loppua. Kat-kelmien loppuun on merkitty pääkirjoituksen otsikko ja julkaisupäivämäärä.