Lauseen alussa

Kuitenkin esiintyy aineistossa lauseen alussa kahdeksan kertaa. Myös kuitenkaan esiintyy lau-seenalkuisena kerran, ja käsittelen tämän tapauksen myöhemmin. Kanehiran (2005: 65–66) mu-kaan lauseenalkuinen kuitenkin voi ilmaista esimerkiksi sitä, että lause esittää tarkentavan lisä-tiedon, jos lauseen ilmaisemaa asiaintilaa ei ole käsitelty aiemmassa kontekstissa. Toisaalta kuitenkin-lauseen puheenaihetta on voitu käsitellä jo aiemmin, ja tällöin lauseenalkuinen kui-tenkin olisi erityistä kahtiajakoisuutta osoittava tehokeino (mts. 67–68).

24

Tarkentavan lisätiedon käyttötapa tulee hyvin esille erityisesti esimerkissä 16, jossa on lähekkäin kaksi lauseenalkuista kuitenkin-sanaa:

16. Kuivalla maalla ja pohjavesialueiden ulkopuolella luovutaan jätevesien käsittelyn pakkoremontin mää-räajoista. Kuitenkin uusien remonttien yhteydessä myös jätevesien käsittely on tehtävä vaatimusten mu-kaiseksi.

Alle sadan metrin päässä rannasta olevilla kiinteistöillä, samoin pohjavesialueilla, puhdistusvaatimukset on täytettävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Rannoilla ja pohjavesialueilla määräykset ovat tiukemmat niin kuin kuuluu ollakin. Kuitenkin kunnan viranomainen voi myöntää poikkeuksia, jos jätevesien määrä on vähäinen tai remonttikustannuksista tulee kohtuuttomat. (29.4.2016)

Kanehiran (2005: 65) mukaan lauseenalkuista kuitenkin-sanaa käytetään teksteissä, joissa seli-tetään ”sääntöjä ja tendenssejä”. Esimerkki edustaa juuri tällaista säännösten läpikäyntiä. En-simmäisessä tapauksessa virkkeiden välillä on konsessiivinen suhde, kun samaa asiaa käsitel-lään eri näkökulmista: jätevesiremonttia ei tarvitse tietyillä alueilla tehdä erikseen, paitsi siinä tapauksessa, jos jonkinlainen remontti joka tapauksessa tehdään. Kuitenkin ilmaisee siis myös tarkennusta tai rajoitusta. Kuitenkin-sanan lauseenalkuiseen sijaintiin saattaa vaikuttaa se, että se fokusoi ilmausta uusien remonttien. Kyseinen ilmaus on lauseen uutena esitelty tieto, vaikka se esiintyykin poikkeuksellisesti heti lauseen alussa.

Toisessa kappaleessa kuitenkin-virke on konsessiivisessa suhteessa kahteen edelliseen virkkeeseen nähden. Kappaleen ensimmäisessä virkkeessä kerrotaan remontin määräaika, ja kuitenkin-virkkeessä taas kerrotaan mahdollisuudesta poikkeuksiin. Kuitenkin toimii siis jälleen tarkentavassa tehtävässä. Sen voi katsoa fokusoivan lauseen subjektia kunnan viranomainen, josta ei ole aiemmin puhuttu. Toisaalta kuitenkin-sanan vaikutusalana vaikuttaa olevan koko lause, koska myös ilmaus voi myöntää poikkeuksia on kontekstissa uusi tieto.

Esimerkin 16 kuitenkin-sanojen lauseenalkuiset asemat saattavat johtua siitäkin, että teksti käsittelee poikkeuksellisen yksityiskohtaisia asioita. Sitä on voitu pyrkiä selkeyttämään korostamalla tekstin käännekohtia lauseenalkuista kuitenkin-sanaa käyttämällä. Koska kuiten-kin lauseen alussa on tunnusmerkkuiten-kinen, se kiinnittää lukijan huomion itseensä ja korostaa, että lauseessa on jotakin odotuksenvastaista.

Esimerkissä 17 lauseenalkuinen kuitenkin vaikuttaa korostavan lauseidenvälistä kontras-tia:

17. – – Yleinen kehitys vetää entistä kiihkeämmin asukkaita kaupunkikeskustoihin. Kuitenkin Joensuulla säilyy vahva maaseutu jatkossakin. (22.4.2016)

Ensimmäisessä lauseessa puhutaan yleisestä tilanteesta, joka on kaupungistuminen. Kuitenkin-lauseessa taas puhutaan Joensuun tilanteesta, joka ei tarkoita ainakaan yhtä vahvaa kaupungis-tumiskehitystä. Koska sekä lauseen alun paikanilmaus Joensuulla että lopun subjekti vahva

25

maaseutu ovat edelliseen lauseeseen nähden odotuksenvastaisia, kuitenkin-sanan vaikutusalu-eena voidaan jälleen pitää koko lausetta.

Kuitenkin-sanan lauseenalkuinen asema voi johtua myös lauseen verbistä. Edellisessä lu-vussa tuli ilmi, että jos lauseessa on muutosta kuvaava verbi, kuitenkin sijoittuu usein sen edelle.

Jos lauseessa on sen sijaan olla-verbi, kuitenkin sijoittuu yleensä vasta sen jälkeen. Esimerkissä 17 verbinä on säilyä, joka on olla-verbin tavoin statiivinen, eksistentiaalinen verbi (ks. ISK § 893). Sanajärjestys Joensuulla kuitenkin säilyy vahva maaseutu ei siis tältä kannalta katsottuna olisi yhtä luonteva.

Lauseenalkuinen kuitenkin ei aina ole aineistossa erityisessä tarkennuksen tai täsmennyk-sen tehtävässä, koska tällaisia suhteita voidaan ilmaista tavanomaisemmillakin kuitenkin-lau-seilla. Seuraavassa esimerkissä kuitenkin-lause ei tee yksittäistä, odotuksenvastaisuutta impli-koivaa täsmennystä vaan se aloittaa tekstissä siirtymälauseen, joka johtaa yksittäisistä esimerk-kitapauksista kirjoittajan esittämiin vaatimuksiin:

18. Alueelliset kipupisteet on tunnistettava ja otettava vakavasti. Tulevaisuus herättää kuitenkin huolta ja pelottavia uhkakuvia. Poliisitoiminnalle esitetyt vaatimukset lisäsäästöistä vaarantavat poliisityön laatua harvaan asutuilla alueilla. Se heijastuu suoraan yleisen turvallisuuden huonontumiseen. Vaikka kenttä-työn poliisihenkilöstö vähenee, niin tehtävät eivät. Yhtälö ei toimi.

Lieksa ja Nurmes ovat tyypillisiä harvaan asuttuja alueita. Niitä ja Outokumpua yhdistää moni asia. On-gelmat ovat syvällä, kuten esimerkiksi suuri työttömyys, lisääntyneet toimeentulovaikeudet ja voimistu-nut sosiaalinen eriarvoistuminen.

Kuitenkin on selvää, että tilannetta ei korjata vain poliisivoimaa lisäämällä. Tarvitaan vielä nykyistä monipuolisempaa keinovalikoimaa, jotta etenkin syrjäytymisvaarassa olevat saadaan kiinni työntekoon ja laajemminkin elämänhallintaan. (18.6.2014)

Kuitenkin-virke ei ilmennä selkeää odotuksenvastaisuutta reaktiona johonkin tekstissä aiemmin mainittuun asiaan. Aiempi teksti tosin implikoi monin tavoin, että painetta poliisivoiman lisää-miseen on, mutta huomattavinta on kuitenkin se, että kuitenkin aloittaa edeltävään kappaleeseen verrattuna puhefunktioltaan uudenlaisen, vaatimuksia esittävän kappaleen. Vaatimukset on il-maistu passiivimuotoisia verbejä käyttämällä (ei korjata, tarvitaan, saadaan kiinni), ja kuiten-kin puolestaan esiintyy modaalisessa ilmauksessa on selvää. Toisaalta kuitenkuiten-kin-sanan verbin-jälkeinen sijainti (on kuitenkin selvää) ei välttämättä muuttaisi ilmauksen merkitystä. Joka ta-pauksessa lauseen alussa sijaitessaan kuitenkin-sanan itsensä voidaan ajatella olevan fokusoi-tuneessa asemassa. Hallidayn ja Matthiessenin (2004: 83) mukaan yleisesti lauseen alussa si-jaitsevat sanat, kuten konjunktiot, ovat kyseisellä paikalla siksi, että lauseen liittyminen edeltä-vään on puhujan tai kirjoittajan mielestä tällöin olennaisinta. Konjunktioalkuinen lause alkaa ikään kuin puhuja tai kirjoittaja eksplikoisi, että lause on nimenomaan yhteydessä edelliseen konjunktion osoittamalla tavalla. Tässä mielessä myös temaattisessa asemassa oleva

konnek-26

tiivi ilmaisisi, että kytkeytyminen edeltävään kontekstiin on erityisen huomionarvoista. Esimer-kin 18 painokkaassa asemassa oleva kuitenEsimer-kin korostaa myös aiheen tarkastelutavan muutosta:

edeltävissä kappaleissa kuvaillaan tilannetta, kun taas kuitenkin-alkuisessa kappaleessa esite-tään vaatimuksia selvemmin kirjoittajan äänellä.

Esimerkissä 19 lauseenalkuinen kuitenkin on selkeästi tyylikeino, koska sitä on korostettu ajatusviivaa käyttämällä:

19. – – Kioton ilmastosopimus päättyy ensi vuoden lopussa, joten miinusta Joensuun seudun ilmastonsuo-jelutoimissa on ilmastostrategian laatiminen kovin myöhään. Kuitenkin – parempi myöhään kuin ei mil-loinkaan. (7.12.2011)

Koska parempi myöhään kuin ei milloinkaan on vakiintunut sanonta, sitä ei ole ehkä haluttu katkaista sijoittamalla kuitenkin-sanaa esimerkiksi sanan parempi jälkeen. Kuitenkin-alkuisessa lauseessa koko sanonta itsessään on fokuksessa.

Kuitenkin-alkuisia lauseita pitäisi tutkia enemmän käyttämällä huomattavasti laajempia aineistoja. Tällöin voisi selvitä, mistä syystä kuitenkin ensisijaisesti sijoittuu lauseen alkuun.

Tämän luvun tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lauseen alkuun sijoittuvan kuitenkin-sanan vaikutusalana on usein koko lause. Pragmatiikan kannalta lauseenalkuista kuitenkin-sa-naa voidaan puolestaan käyttää myös erityisenä korostus- tai tyylikeinona.