Lokaalisesti jäsentävä kuitenkin-lause tuo edeltävään lauseeseen tai virkkeeseen jotakin lisätie-toa, joka poikkeaa jollakin tavalla aiemmasta tiedosta. Yleensä sen merkitys on silloin tarken-tava tai täsmentävä. Tärkeimpänä kriteerinä kuitenkin-lauseen käsittämiseksi lokaaliseksi olen pitänyt sitä, että lause ei kytkeydy millään tavalla seuraaviin tekstissä käsiteltäviin asioihin, kuten luvun 4.2 globaaliset kuitenkin-tapaukset. Lokaaliset kuitenkin-kytkennät ovat kaiken kaikkiaan aina löyhempiä kuin esimerkiksi kahden lauseen väliset mutta-kytkennät. Osa luvun esimerkeistä voidaankin nähdä kontekstuaalisina kytkentöinä (Van Dijk 1985: 113), jolloin nii-den suhde edeltävään tekstiin on lähinnä implisiittinen.
Seuraavassa esimerkissä kuitenkin-lause ilmaisee tarkentavan lisätiedon edeltävässä lau-seessa käsiteltyyn asiaan:
1. [A] Hallitus julkaisi valtion omistajapolitiikan uudet linjaukset. Niissä on paljon hyvää mutta myös epäilyttävää. Linjausten poliittisia särmiä ruvetaan hiomaan ensi viikolla eduskunnassa. Hallitus tar-vitsee eduskunnalta siunauksen vähentää valtio-omistusta useassa yhtiössä.
Niistä yksi on Posti. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Posti saatetaan viedä pörssiin. Valtio haluaa kuitenkin säilyttää siitä vähintään niukan (50,1 prosenttia) enemmistöomistuksen.
Kansalaisten ja postipalvelujen saamisen turvaamisen näkökulmasta ajatus Postista pörssiyhtiönä on arveluttava. – –
Postin jakelupalvelut pidettävä irti pörssipelistä (14.5.2016)
Kuitenkin-lauseessa mainittua valtion omistusprosenttia ei käsitellä enää seuraavissa tekstikap-paleissa, eikä kuitenkin-lause viittaa tekstissä millään tavalla eteenpäin. Sen sijaan se tarkentaa edeltävää virkettä: vaikka Posti viedään pörssiin, sitä ei yksityistetä kokonaan, vaan valtion päätäntävalta säilyy vielä enemmistöomistuksen turvin. Samankaltainen täsmennys on myös seuraavassa esimerkissä:
2. [A] Kunnat sorvaavat parhaillaan lausuntoja ympäristöministeriölle, mitä mieltä ne ovat valtakunnal-lisesti arvokkaiksi määritetyistä maisema-alueista, jollaisia on 11 Pohjois-Karjalassa. Ministeriö esit-tää määrää lisättäväksi koko maassa. Pohjois-Karjalaan ei kuitenkaan ole tulossa uusia kohteita. To-sin useaan Pohjois-Karjalan kohteeseen esitetään laajennuksia. Suurimmat laajennukset tulisivat Lieksaan Kolille sekä Kiteelle Kiteenlahdelle ja Totkunniemeen.
Maiseman suojelu-uhkaa täytyy avata (7.3.2016)
43
Kuitenkaan-lause ilmaisee poikkeuksen: suojelualueita perustetaan lisää koko maahan, mutta ei Pohjois-Karjalaan. Kuitenkaan-virkettä puolestaan täsmentää vielä tosin-sanalla alkava lause. Kyseisellä lauseella on enemmän vaikutusta tekstin kokonaisrakenteeseen kuin kuiten-kaan-lauseella, koska teksti käsittelee pääosin juuri tosin-virkkeessä mainittuja suojelualueiden laajennuksia.
Edellisten esimerkkien kytkennät ovat siinä mielessä tekstuaalisia, että kuitenkin-lausei-den odotuksenvastaiset osat ovat ymmärrettävissä suhteessa edeltävään tekstiin. Esimerkiksi esimerkin 2 kuitenkin-lauseessa sekä teema (Pohjois-Karjalaan) että reema (ei kuitenkaan ole tulossa uusia kohteita) ovat ennestään tuttuja kappaleen alun perusteella; reema on tosin kon-sessiivinen siksi, että kappaleen alku on laukaissut lukijassa odotuksen siitä, että uusia kohteita tulisi myös Pohjois-Karjalaan. Esimerkkien 3 ja 4 kytkennät ovat puolestaan kontekstuaalisem-pia: kuitenkin-sanan luoma konsessiivisuus selittyy niissä selvemmin suhteessa tekstinulkoi-seen maailmaan. Tarkastelin esimerkkiä 3 jo luvussa 3, mutta käsittelen vielä tässä yhteydessä sen kontekstuaalista luonnetta.
3. Kisojen alla Putin halusi häivyttää itseensä kohdistuvaa kritiikkiä vapauttamalla vankilasta niin Greenpeace-aktivistit, Pussy Riot -ryhmän jäsenet ja 2000-luvun alussa Putinin haastaneen oligarkki Hodorkovskin. Venäjän homopropagandalait aiheuttavat kuitenkin protesteja kisojen aikaan.
Olympialaiset ovat urheilun ja urheilijoiden juhlaa (6.2.2014)
Kuitenkin-lauseen teemana on ilmaus Venäjän homopropagandalait, jota ei ole mainittu teks-tissä aiemmin, eikä sitä mainita myöhemminkään. Tosin se on luonteva osa koko tekstin se-manttista koherenssia, koska tekstissä käsitellään Venäjän olympiakisojen poliittista ulottu-vuutta. Joka tapauksessa kirjoittaja olettaa lukijan tietävän ennestään kyseisten lakien olemas-saolosta, jolloin lauseen on voinut lisätä tekstiin melko löyhästi muuhun kontekstiin nähden.
Lause on joka tapauksessa monin tavoin yhteydessä edeltävään tekstiin. Se kytkeytyy edeltävään virkkeeseen jossain määrin konsessiivisessa suhteessa: vaikka kritiikki Putinia koh-taan vähenisi mainittujen armahdusten johdosta, sitä saattaa kuitenkin ilmetä ”homopropagan-dan” kieltävien lakien takia. Muitakin sidoskeinoja on käytetty: protestit viittaavat aiemmin mainittuun kritiikkiin, ja Venäjästä sekä kisoista on puhuttu tekstissä koko ajan.
4. Tuonnissa suositaan lisäksi lähialueita, sillä tuontiruuasta kolme neljännestä tulee EU:n alueelta: Es-panjaa autetaan tomaatti tomaatilta, Kreikkaa oliivi oliivilta. Suomen tärkeimmät tuontimaat ovat kui-tenkin Ruotsi, Viro ja Saksa.
Tuonti kasvaa, kotimaisuuden arvo säilyy silti (22.4.2013)
44
Esimerkin 4 kuitenkin-lause kytkeytyy edeltävään, kaksoispisteen jälkeiseen virkkeeseen, jossa mainitaan Kreikka ja Espanja. Kuitenkin asettaa niiden kanssa konsessiiviseen suhteeseen Ruotsin, Viron ja Saksan, joiden sanotaan olevan tärkeimmät tuontimaat. Kuitenkin tekee siis täsmennyksen tuontimaiden suhteen; koko tekstin argumentaation kannalta lauseella ei ole eri-tyistä merkitystä, koska Ruotsista, Virosta ja Saksasta ei enää tämän jälkeen kirjoiteta.
Kuitenkin-sanan funktiota esimerkissä ei voi selittää ottamatta huomioon tekstinulkoista maailmaa. Esimerkin konsessiivinen suhde Kreikan ja Espanjan sekä Ruotsin, Viron ja Saksan välillä ei selity muun tekstin perusteella. Espanja ja Kreikka ovat kaksoispisteen jälkeisessä virkkeessä temaattisessa asemassa, jolloin niitä pidetään ennalta tiedettyinä. Ruotsin, Viron ja Saksan olemassaolo tekstissä selittyy sillä, että ne ovat Suomen tärkeimmät tuontimaat. Ilmei-sesti näitä tärkeimpiä tuontimaita verrataan juuri Kreikkaan ja Espanjaan siksi, että viimeksi mainitut ovat jutun julkaisuhetkellä olleet vahvasti esillä mediassa talousvaikeuksiensa vuoksi.
Tähän viittaa myös maininta Kreikan ja Espanjan auttamisesta. Kuitenkin-kytkentä on siinä mielessä tekstuaalinen, että siinä asettuu symmetrisesti vastakkain kaksi valtioryhmää. Kon-tekstuaalisuus ilmenee kuitenkin siinä, että Espanja ja Kreikka ylipäätään on mainittu tekstissä.
Esimerkissä 5 on yhdessä kappaleessa kaksi kuitenkin-sanaa. Tämä ei ole tekstin tyylin kannalta hyvä ratkaisu, koska tällöin asiaintilojen väliset semanttiset suhteet hämärtyvät.
5. Kansainvälistymisellä ja muista erottautumisella perustellut, mitään merkitsemättömät, mukakieliset yritysten nimet ovat yleistyneet Suomessa voimakkaasti 1990-luvun lopulta lähtien.
Leonia ja Merita on jo kuopattu, pian myös Itella. Kuitenkin edelleen eri yhteyksissä silmään osuvat esimerkiksi Destia, Realia, Elenia, Altia ja Trafi. Iskevyyttä ja kansainvälisyyttä tavoittelevat nimet ovat kuitenkin jääneet vieraiksi näidenkin yritysten suomalaisille asiakkaille.
Nimillä leikkiminen ei ole halpaa lystiä. Postinkin palauttaminen Itellan paikalle maksanee nyt sato-jatuhansia euroja. – –
Mukakielisyyttä ei kaipaa kukaan (15.8.2014)
Ensimmäinen, lauseenalkuinen kuitenkin näyttää luovan lokaalisen kytkennän käytöstä poistet-tujen ja vielä käytössä olevien mukakielisten nimien välille. Kytkentä on symmetrinen, koska peräkkäiset virkkeet ovat puhefunktioltaan samanlaisia: niissä molemmissa annetaan esimerk-kejä mukakielisistä nimistä. Toinen kuitenkin-lause puolestaan luonnehtii koko aiempaa tekstiä, koska siinä tiivistyy pääkirjoituksen teesi mukakielisten nimien huonoudesta. Toisaalta lause sisältää ilmauksen näidenkin yritysten, joka kytkee sen ensisijaisesti edeltävässä kuitenkin-lau-seessa mainittuihin yrityksiin. Joka tapauksessa ensimmäinen kuitenkin-lause antaa tarkentavaa lisätietoa, kun taas seuraavan tehtävänä on evaluoida aiemmin käsiteltyjä asioita. On vaikea sanoa, missä määrin kuitenkin-lauseet ovat lopulta lokaalisia tai globaalisia, koska ne molem-mat kuljettavat osaltaan tekstin juonta eteenpäin.
45 4.2 Globaalinen jäsentäminen
Tässä alaluvussa tarkastelen sitä, miten kuitenkin-lauseita käytetään osoittamaan tekstin kään-nekohtia, joissa siirrytään yhdestä aiheesta toiseen. Tällöin niiden voidaan ajatella olevan erään-laisia siirtymälauseita. Käsitettä on käyttänyt Makkonen-Craig (2005: 68) lehtitekstin dialogisia passiivilauseita (esim. kysytäänpä asiantuntijalta) käsittelevässä tutkimuksessaan. Hänen mu-kaansa toimittajat käyttävät siirtymälauseita lehtiteksteissä tietoisestikin. Niiden tehtävänä on ohjata lukijaa tekstissä eteenpäin samalla kun ne saavat tekstin juonen etenemään. Makkonen-Craig on osoittanut dialogisilla passiivilauseilla olevan erilaisia diskursiivisia tehtäviä. (Mts.
69–70.) Topiikkilause tarkoittaa sellaisia dialogisia passiivilauseita, joiden tehtävänä on erityi-sesti muuttaa tekstin topiikkia eli puheenaihetta. Topiikkilauseilla on useita käyttötapoja, esi-merkiksi topiikin aloittaminen ja lopettaminen, palaaminen aiemmin käsiteltyyn topiikkiin sekä käsittelytavan käänteen osoittaminen. (Mts. 137–138.) Samankaltaisia tehtäviä on havaittavissa myös aineistoni kuitenkin-lauseilla.
Tyypillisesti pääkirjoitus käsittelee vain yhtä aihepiiriä, jolloin sillä voisi sanoa olevan vain yksi topiikki. Puhunkin tässä luvussa enimmäkseen näkökulman vaihtumisesta, kun kui-tenkin-lause tuo tekstiin jotakin uutta sisältöä. Van Dijk (1983: 204) on listannut joitakin se-manttisia esimerkkejä, jotka ilmentävät topiikin vaihtumista. Näitä ovat esimerkiksi ajan tai paikan vaihdos, näkökulman vaihdos tai uusien osallistujien mukaantuonti. Tyypillisesti vaih-dos ilmaistaan eksplisiittisesti esimerkiksi konnektiiveja käyttämällä (mp.). Monet aineiston kuitenkin-lauseista korostavat lisäksi tekstin pääajatusta. Selvimmillään tämä näkyy silloin, kun kuitenkin-lause muistuttaa lähes sanasta sanaan tekstin otsikkoa.
Joskus globaaliset kuitenkin-lauseet voi myös ymmärtää eräänlaisena metatekstinä. Me-tatekstin tai -diskurssin käsite on ymmärretty monella tapaa, mutta Luukka (1992: 25–26) kut-suu metadiskurssiksi ”niitä tekstien ilmauksia, jotka strukturoivat tekstiä, osoittavat tekstin tuottajan asenteita esittämiään asioita kohtaan, pitävät yllä vuorovaikutusta ja ohjailevat tilan-netta”. Usein metadiskurssi on määritelty siten, että se ei kuulu tekstin varsinaiseen sisältöön, mutta tämäkään määrittely ei aina päde (mts. 36). Luukan tutkiman tieteellisen tekstin tyypilli-set metadiskurssin konventiot vaikuttavat eksplisiittisemmiltä kuin pääkirjoitusten. Esimerkiksi topiikin vaihto ei itsessään ole metadiskurssia, mutta vaihdoksen osoittaminen esimerkiksi siir-tyä-verbiä käyttämällä on (mts. 38). Tässä mielessä pääkirjoitusaineistoni kohdalla ei voitaisi puhua varsinaisesti metadiskurssista.
Globaalinen kuitenkin-lause jäsentää tekstiä tyypillisimmin niin, että lause (tai virke) kyt-keytyy tekstissä sekä taaksepäin että eteenpäin. Kemppainen (2009: 59) käyttää ilmiöstä
nimi-46
tystä ”kaksisuuntainen jäsentäminen”. Esimerkissä 6 kuitenkin-lauseen teemana on leksikaali-nen viittaus tekstissä aiemmin käsiteltyihin asioihin ja reemana uusi näkökulma, josta topiikkia aletaan käsitellä:
6. Tapaus todistaa, kuinka tärkeää lapsen perusteellinen kuuleminen on. Traumatisoituneen ja pelossa kasvavan lapsen ensimmäinen vastaus on vain harvoin totuus tai ainakaan koko totuus. Sama pätee myös aikuisiin.
Eerikan hirveä elämä jätti kuitenkin myös hyvän jäljen.
Huhtikuun alussa Suomessa tulee voimaan laki, joka antaa viranomaiselle oikeuden ilmoittaa väki-vallan uhasta suoraan poliisille ilman ruuhkaisen lastensuojelun väliporrasta.
Viranomainen ei voi kulkea helpointa tietä (16.2.2015)
Kuitenkin-lauseen siirtymätehtävää korostaa se, että se on erotettu omaksi kappaleekseen. Lau-seen alun ilmaus Eerikan hirveä elämä viittaa koko edeltävään tekstiin. Uutena näkökulmana tuodaan esiin se, että Eerikan kohtalossa oli myös jotakin positiivista. Kuitenkin-lauseessa aset-tuvat vastakkain merkitykseltään vastakohtaiset adjektiivit hirveä ja hyvä, jolloin koko virke auttaa lukijaa ikään kuin metatekstin tavoin jäsentämään pääkirjoituksen sisältöä.
Myös kielteisen kuitenkaan-siirtymälauseen teeman paikalla viitataan yleensä aiempaan tekstiin joko leksikaalisesti tai referentiaalisesti pronominia käyttämällä. Lauseessa kiistetään aiemmin esitetty näkökulma, jonka jälkeen sivulauseessa tai kokonaan uudessa virkkeessä esi-tetään vaihtoehto. Esimerkkinä tästä toimii seuraava katkelma:
7. Ylipäätään Suomessa on vasta viime aikoina alettu ymmärtää, millainen valtti meillä on lumessa ja jäässä. Pohjois-Karjalassakin tähän pyytämättä vaan ei yllättäen lankeavaan turismin veturiin on syytä tarttua entistä hanakammin, niin lyhytaikainen kuin se onkin.
Jäätie ei ole kuitenkaan mikään pelkkä turistipyydys, vaan sillä on suuri merkitys myös vakinaisille asukkaille. Se helpottaa muutamaksi talvikuukaudeksi elämää Vuonislahdessa, joka on elävä kylä mutta menetti kauppansa äskettäin. Kauppamatka Kolille on jäätä myöten kohtuullinen.
Merkittävä oikotie (17.1.2016)
Kuitenkin-lauseen teemana oleva subjekti jäätie on koko tekstin aiheena. Lauseen lopussa sekä vaan-alkuisessa sivulauseessa luonnehditaan subjektia: ensin kuitenkaan-lauseen lopussa sen kielletään olevan pelkkä turistipyydys, jonka jälkeen sivulauseessa esitetään uusi näkökulma, eli jäätien merkitys alueen asukkaille. Tällä tavalla koko virke muodostaa siirtymän yhdestä näkökulmasta toiseen.
Jäätien merkitys paikallisille asukkaille on tekstissä siinä mielessä turisminäkökohtaa tär-keämpi ajatus, että se näkyy myös tekstin otsikossa. Aiemmin luvussa 3 kävi ilmi, että kuitenkin voi lauseen tasolla fokusoida niitä lauseen osia, jotka ovat kontekstissa merkittävimpiä. Samalla
47
tavalla kuitenkin voi toimia myös koko tekstin tasolla: se vaikuttaa usein muodostavan siirty-män kirjoittajan tärkeimmiksi katsomiin näkökulmiin.
Esimerkin 8 kuitenkin-lause, jota tarkastelin kertaalleen jo luvussa 3, toimii edellisten esimerkkilauseiden tapaan kaksisuuntaisena jäsentäjänä:
8. Yksi tavallisen kuluttajan suurimmista odotuksista EU-jäsenyydeltä olikin, että suomalaisille elintar-vikemarkkinoille saadaan ulkomaista kilpailua ja vaihtoehtoja. Sitä on saatu, ja siitä on nautittu.
Kaikesta huolimatta suomalaiset ovat kuitenkin kotimaisen tuotannon suuria ystäviä: vain neljännes syömästämme ruuasta on tuontitavaraa.
Tuonnissa suositaan lisäksi lähialueita – –
Tuonti kasvaa, kotimaisuuden arvo säilyy silti (22.4.2013)
Kuitenkin-lauseen alussa oleva konnektiivi kaikesta huolimatta kytkeytyy koko edeltävään tekstiin. Lopussa mainittua kotimaista tuotantoa ei tosin käsitellä juuri muualla kuin kaksois-pisteen jälkeisessä lauseessa, mutta kyseessä on silti näkökulman vaihdos. Kuitenkin-lauseen voidaan jälleen tulkita olevan koko tekstin rakenteen kannalta keskeinen, koska siinä mainittu näkökulma (kotimaisuuden arvo) tulee esiin myös tekstin otsikossa.
Esimerkissä 9 kuitenkin-lause on kappaleessa, joka jäsentää muuta tekstiä metatekstin ta-voin. Kappaleessa nimittäin asetetaan tekstin sisältö ajallisiin raameihin (puoliltapäivin), jol-loin teksti alkaa muistuttaa kertomusta.
9. [A] Kiteen suksitehtaalla on käynnistetty uusien suomalaisten Yoko-suksien valmistus. Yksin tämä uutinen olisi saanut pohjoiskarjalaiset huokaisemaan tyytyväisyydestä. – –
– –
Jo yksin tiedot Yokon suunnitelmista olisivat oikeuttaneet kuvaamaan keskiviikkoa hyvien uutisten päiväksi. Puoliltapäivin saatiin kuitenkin vielä lisää hyvää.
Lieksalainen Joptek Oy tiedotti 15 miljoonan euron arvoisesta kaupasta STX:n ranskalaistelakan kanssa. Pohjois-Karjalassa rakennetaan Oasis 3 -risteilijän kylpyhuoneet ja parvekkeet.
Pohjois-Karjalan hyvien uutisten päivä (4.7.2013)
Kuitenkin-kappaleen ensimmäisessä virkkeessä viitataan aiemmin käsiteltyyn puheenaiheeseen ja samalla tekstin otsikkoon (hyvien uutisten päivä), kun taas kuitenkin-lauseen lopussa vihja-taan tulevasta (vielä lisää hyvää), eli seuraavasta kappaleesta, jossa tuodaan mukaan uusi osal-listuja (Joptek Oy). Näkökulma tai käsittelytapa ei muutu. Kun tulevaa näkökulmaa, käsittely-tapaa tai osallistujaa ei ilmaista eksplisiittisesti heti kuitenkin-lauseessa, vaan siihen viitataan epäsuoremmin, informaation annostelu toimii myös tyylikeinona. Tekemällä tällä tavalla vih-jauksia ja luonnehdintoja tulevasta aiheesta kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan kiinnostuksen.
Samalla kirjoittajan oma ääni tulee selvemmin esiin.
48
Kuitenkin-lause ei aina muodosta sidosta niin, että virkkeen (tai kappaleen) alkuosa viit-taisi edeltävään tekstiin ja loppuosa tulevaan, kuten edellisissä esimerkeissä. Seuraavan esimer-kin kuitenkaan-lause on siinä mielessä epätyypillinen, että se ei suoranaisesti kiistä aiemmin mainittua asiaa vaan aloittaa suoraan uuden alatopiikin:
10. [A] Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) lupaus pistää vauhtia venäjän kielen opetuksen vahvis-tamiseen Itä-Suomessa (Karjalainen, 12.1.) tulee tarpeeseen.
Ruotsin kielen asema opetuksessa ei tule kuitenkaan muuttumaan. Jo kolmannen kerran saivat viime viikolla Tohmajärvi ja muutama muu Itä-Suomen kunta opetus- ja kulttuuriministeriöltä kielteisen vastauksen pyyntöönsä korvata perusopetuksen ruotsin kielen opetus venäjällä.
Venäjän opetuksen vahvistaminen tulee tarpeeseen (18.1.2013)
Kuitenkin-lauseen teemana on Ruotsin kielen asema opetuksessa. Lauseen alussa ei siis viitata suoraan aiemmin mainittuun venäjän opetukseen. Leksikaalinen sidos aiempaan tekstiin näh-den muodostuu kuitenkin siten, että venäjän ja ruotsin kielet ovat toistensa lähikäsitteitä. Si-doksessa on myös siinä mielessä kontekstuaalisia piirteitä, että venäjän kielen opetuksen ase-masta puhuttaessa on odotettavissa, että myös ruotsi mainitaan ennen pitkää.
Eräs erityinen tapa, jolla kuitenkin-lause voi yhdistyä tulevaan tekstiin, on ilmaista eks-plisiittisesti, että topiikkia käsitellään seuraavaksi kahdesta näkökulmasta. Tällaisia tapauksia on aineistossa kolme, ja tämänkaltaisia jäsennyksiä on tehty aineistossa myös ilman kuitenkin-sanaa. Tämä on lähellä Luukan (1992: 82) käsittelemää metadiskurssin keinoa, jolla kuvataan tekstin osarakennetta numeraalien avulla.
11. [A] Luomutuotannon lisäämisestä on laadittu suunnitelma suunnitelman perään. EU:hun liityttäessä Suomelle tavoiteltiin 15 prosentin luomutuotantoa, mutta tavoitteesta jäätiin kirkkaasti jälkeen. Vähi-tellen markkinoilla alkoi kuitenkin toimia kaksi konsulttia.
Viljelijöitä alkoi konsultoida raha, sillä luomutuotanto osoittautui järkeväksi erikoistumisvaihtoeh-doksi. Luomutuotteiden lisähinta ja erikoistuet tekivät siitä kannattavaa.
Kuluttajien konsulttina alkoi toimia laatu. Moni mieltää luomuruuan laadukkaaksi niin maultaan kuin periaatteiltaankin. Kun tästä ollaan valmiita maksamaan, tuotanto ja kulutus ovat vähitellen alkaneet kohdata.
Ennakkoluulot ovat väistyneet puolin ja toisin (10.12.2012)
Esimerkin 11 kuitenkin-lause pohjustaa tulevaa tekstiä. Lauseen lopun ilmaus kaksi kon-sulttia viittaa kahteen näkökulmaan, joista topiikkia käsitellään kahdessa seuraavassa kappa-leessa. Kaksi konsulttia tarkoittaa, että kun luomua ei osattu suunnitelmista huolimatta konsul-toida, se alkoi konsultoida itse itseään rahan ja laadun kautta. Kuitenkin-sanan ilmentämä kon-sessiivisuus syntyy aiemmin toteutumattomien tavoitteiden ja sittemmin onnistuneen ”konsul-toinnin” välille.
49
Tekstin loppupuolella sijaitseva kuitenkin-lause voi joskus tehdä yhteenvedon koko edel-tävästä tekstistä esimerkin 12 tapaan. Tällainen kokoava lause kytkeytyy tyypillisesti myös tekstin alkuun, jolloin muodostuu eräänlainen kehysrakenne.
12. [A] Kansalaisten mielikuvat puolueista ja niiden johtajista ovat heikentyneet tällä vaalikaudella, ja erityisesti kokoomuksen johto saa osaamisestaan murska-arviot. Tämä käy ilmi Yleisradion uutisten (25.5.) haltuunsa saamasta puolueiden tuoreesta imagotutkimuksesta, jota se vertasi viime syksynä tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.
– –
Tämänkin kyselyn tulos on osaltaan varmistamassa, että kokoomus vaihtaa kesäkuussa puheenjohta-jaansa. Stubb on ahdingossa, etenkin saatuaan haastajakseen suositun sisäministerin Petteri Orvon.
Kaikilla puolueilla on kuitenkin nyt vakavan itsetutkiskelun paikka. Jo ennestään alhaisiin äänestys-prosentteihin on vaikea odottaa parannusta, kun usko kaikkiin puolueisiin on näin matalissa kanti-missa. [L]
Usko puolueisiin hälyttävän matalalla (28.5.2016)
Tekstin ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan, että kansalaiset eivät luota puolueisiin. Tämän jälkeen asiaa käsitellään eri puolueiden kannalta, kaikkein eniten kokoomuksen. Kokoomusta käsitellään myös toiseksi viimeisessä kappaleessa, joten viimeisen kappaleen kuitenkin-lause muuttaa tarkastelutapaa ottamalla huomioon kaikki puolueet yhden sijaan. Samalla viimeisessä kappaleessa toistuu tekstin alussa ja otsikossa ilmaistu kansalaisluottamuksen puute.
Esimerkissä 13 on myös kehysmäinen rakenne:
13. [A] Perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta ilmestyi ihmeellinen testamentti, tuskin kui-tenkaan viimeinen. Soinin itse itsestään kirjoittama kirja on sekoitus narsistista itsekehua ja oman puolueen potkimista.
Soini on rehellinen. Puolue ei pysyisi kasassa ilman häntä. Itsevaltius on myös taakka, sillä raskas työ käy terveyden päälle. Tätä taakkaa Soini haluaisi jakaa. Lisäksi hän haluaisi päästä eroon puolueeseen pesiytyneistä ”hörhöilmiöistä”.
– –
Soini on maksanut omalla terveydellään perussuomalaisten ilmiömäisen nousuun. Soini ei kuiten-kaan olisi Soini, ellei hän tietäisi, että tällaiset paljastukset vain kasvattavat hänen ja perussuomalais-ten suosiota sopivasti kaksien vaalien alla. [L]
Soinin ihmeellinen testamentti (5.4.2014)
Ensimmäinen kuitenkaan ilmaisee lauseessa konsessiivisuutta siten, että vaikka testamenttia pidetään yleensä lopullisena, niin nyt kirjoittaja uskoo Soinin kirjoittavan vielä lisää testament-teja. Kuitenkaan-lauseke toimii toisaalta lokaalisena tarkennuksena, mutta toisaalta sillä voi-daan nähdä olevan vaikutusta myös koko tekstin argumentaatioon.
Tekstin viimeisessä kuitenkaan-virkkeessä kirjoittaja arvioi kirjan merkitystä perussuo-malaisten vaalimenestyksen kannalta. Virke liittyy topiikkinsa ja sen käsittelytavan puolesta
50
esimerkin ensimmäiseen kuitenkaan-lauseeseen, joka implikoi, että kirjoja saattaa ilmestyä tu-levaisuudessakin sopivasti vaalien aikoihin. Esimerkistä poistettu tekstinosa puolestaan käsit-telee lähinnä kirjan sisältöä. Tällä tavalla tekstiin muodostuu eräänlainen kehysrakenne, jonka alussa ja lopussa kirjoittajan tarkastelutapa on vähättelevä: kirjaa pidetään lähinnä vaalitakti-kointina.
Viimeisen kuitenkaan-virkkeen siirtymätehtävää korostaa se, että lause Soini ei kuiten-kaan olisi Soini on rakenteeltaan kiteytynyt, kärjistävä ilmaus. Tällöin se nousee esiin muusta tekstistä ja osoittaa selkeästi käsittelytavan vaihtumisen. Tekstin alun lauseke tuskin kuitenkaan viimeinen implikoi samankaltaista asennoitumista ja liittyy siinä mielessä tekstin loppuun.
Kuitenkin-virke voi myös lopettaa topiikin ilman, että se viittaa millään tavalla tulevaan tekstiin. Tällainen käyttötapa vaikuttaa kuitenkin paljon harvinaisemmalta kuin kaksisuuntai-nen jäsentämikaksisuuntai-nen. Esimerkki 14 on lähellä edellisessä luvussa käsiteltyä lokaalista jäsentämistä, mutta erona on se, että kuitenkin-virkkeellä on tyylillisistä syistä vahvemmin koko tekstiä jä-sentävä tehtävä.
14. Joensuulle ja seutukunnalle laadittiin ilmastostrategia vuonna 2009. Ilmastostrategia ja sen toteutta-misohjelma ovat oikea tapa reagoida Kioton ilmastosopimuksen vaatimuksiin. Kioton ilmastosopimus päättyy ensi vuoden lopussa, joten miinusta Joensuun seudun ilmastonsuojelutoimissa on ilmastostra-tegian laatiminen kovin myöhään. Kuitenkin – parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Ilmastonsuojelun vaikeus on sen näkymättömyys. Tämänhetkiset suojelutoimenpiteet konkretisoitu-vat vasta kymmenien vuosien päästä.
Ilmastonsuojelu ainoa oikea tie (7.12.2011)
Kuitenkin-virke päättää topiikin, joka käsittelee Joensuun ilmastostrategiaa. Seuraava lyhyt kappale puolestaan kertoo ilmastonsuojelusta yleisemmin. Kuitenkin-virkkeen vakiintunut sa-nonta parempi myöhään kuin ei milloinkaan luo vaikutelman, että kirjoittaja on sanonut asiasta kaiken, mitä pystyy sanomaan, ja tämän jälkeen voidaan siirtyä muihin asioihin. Tätä korostaa se, että kuitenkin esiintyy tekstissä periaatteessa omana lausumanaan, johon on yhdistetty aja-tusviivalla toinen, finiittiverbitön lausuma.
4.3 Yhteenveto
Jaoin kuitenkin-lauseet lokaalisesti ja globaalisesti jäsentäviin eritoten sillä perusteella, että lo-kaaliset lauseet eivät kerro tulevien tekstinosien sisällöistä. Lokaalisten kuitenkin-lauseiden teh-tävänä on esittää jokin tarkentava tai täsmentävä lisätieto edellisen lauseen sisältöön.
Periaat-51
teessa lokaalisten kuitenkin-kytkentöjen voisi tässä mielessä ajatella olevan lähellä mutta-kyt-kentöjä tai sanakirjoissa mainittua kuitenkin-sanan virkkeensisäistä käyttöä, mutta käytännössä ne ovat lähes aina näitä vähemmän kiinteässä suhteessa kontekstiinsa. Tämä johtuu myös siitä, että monet aineiston lokaaliset kuitenkin-kytkennät ovat jossain määrin kontekstuaalisia. Täl-löin ne eivät kytkeydy selkeästi edeltävään lauseeseen tai tekstinosaan, vaan kuitenkin-lau-seessa voidaan esimerkiksi käsitellä löyhästi edeltävän tekstin aihepiiriin liittyviä asioita.
Näissä tapauksissa kytkentä suuntautuu puhtaasti tekstin sijaan kirjoittajan ja lukijan yhteiseen
Näissä tapauksissa kytkentä suuntautuu puhtaasti tekstin sijaan kirjoittajan ja lukijan yhteiseen