Miten oppilaiden kokemukset luonnossa oppimisesta eroavat luokassa

Tutkimuksen kolmannella tutkimuskysymyksellä on haluttu saada tietoa siitä, minkälaisia eroavaisuuksia oppilaiden mielestä on luokassa ja luonnossa oppimisella. Halusin selvittää, minkälaisia asioita oppilaat nostavat esille luokkaa ja metsää toisiinsa verrattaessa. On tärkeää huomioida se, että ympäristökasvatus pitää sisällään erilaisia ympäristöjä, eikä se koske ainoastaan luonnon ympäristöä (Wahlström, 1997, 3-4). On huomioitava erilaiset ympäristöt ja niiden merkitys myös oppilaiden näkökulmasta.

Tällä kysymyksellä myös halutaan vastaus siihen, kummassa paikassa oppilas opettelee asioita mieluummin. Haluaako oppilas tuttua ja turvallista, vai kaipaako hän vaihtelua esimerkiksi oppimisympäristöihin. Tämän kaiken lisäksi halusin selvittää, mitä mieltä oppilaat ovat työrauhasta ajatellen näitä kahta oppimisympäristöä. Tietenkin lasten mielipiteet voi erota paljonkin, sillä mielipiteitä on varmasti yhtä paljon kuin on oppilaitakin.

Haastattelussa kysyttiin kolmelta oppilaalta, että mitä eroa on luokassa ja metsässä oppimisella.

Oppilaiden huomiot keskittyivät ainoastaan konkreettisiin havaintoihin, kuten esimerkiksi metsästä puuttuvat kaikki penkit ja pöydät sekä taulu. Oppilaat eivät niinkään kyenneet ajattelemaan oppimista abstraktina, pään sisällä tapahtuvana asiana vaan oppimisympäristöjen vertailu koostui materiaalisista eroista. Oppilas 2 vastasi näin kysyttäessä oppimisympäristöjen eroista:

.. kirjoittaminen on iha erilaista ku ei oo mitää pyötää sitte, siel on erilaisia tavaroita, eikä oo mitää semmosta taulua tai nii… penkkejä ja semmosia.

Oppilaiden huoli koostui nimenomaan siitä, että metsä ei anna samanlaisia valmiuksia tehdä tehtäviä esimerkiksi kirjaan kuin tuttu luokka antaa. Myös oppilas 3 sanoi:

.. siel ei oo kirjoja ja niitä”.

Oppilaat mieltävät vielä vahvasti kirjan ja pulpetin oppimiseen, eivätkä he kykene ajattelemaan kaikkea sitä oppimaansa, mikä tapahtuu myös muuallakin kuin perinteisellä oppitunnilla.

Toinen oppilaiden huomion kiinnittävä asia oli metsän ja luokan erilainen fyysinen olemus. Huomio kiinnittyi erilaisiin kasveihin ja ilmaan. Oppilas 1 totesi:

” no metsässä on ehkä vähän enemmän semmosta raitista ilmaa ja metsässä on ehkä vähän enemmän sitä ryteikköö ku luokassa.

Oppilas 3 kiinnitti huomiota myös samoihin asioihin:

.. no siel metsäs on puita vähä enemmän ku täällä koulussa.

Oppilaiden oli vaikea ymmärtää kysymystä tietyssä mielessä oikein ja tässä huomaa kuinka kiinnittyneitä näin pienet oppilaat ovat vielä konkreettisiin havaintoihin, joita he aktiivisesti koko ajan tekevät.

TAULUKKO 8 Kyselylomakkeen kohdat 11-13

Kyselylomakkeen 11. väittämän (taulukko 8) avulla pyritään selvittämään sitä, kummassa paikassa oppilas oppii asioita paremmin, luokassa vai metsässä. Tähän vaikuttaa olennaisesti se, haluaako lapsi jotain uutta vaihtelua vai pitääkö hän vanhasta tutusta ympäristöstä. Tietenkin isona osana heidän vastauksiin vaikuttaa se, minkälaisia kokemuksia heillä on esimerkiksi metsässä oppimisesta. Oppilaista 11 eli alle puolet olivat sitä mieltä, että he oppivat paremmin luokassa tutussa ympäristössä, mitä metsässä erilaisessa oppimisympäristöstä. Kahdeksan oppilasta puolestaan vastasi keskimmäisen hymiön, joka voidaan tulkita jonkinlaiseksi epävarmuudeksi.

Nämä oppilaat joko eivät osaa sanoa kummassa oppivat paremmin tai sitten he oppivat kummassakin yhtä hyvin. Viisi oppilasta oli laittanut vastaukseen surunaaman, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että he oppivat mielestään metsässä paremmin kuin luokassa.

Enemmistö tästä otoksesta on sitä mieltä, että luokassa opitaan asioita paremmin.

Myös haastatteluissa oli hajontaa siinä, kumman oppimisympäristön oppilaat valitsivat mieluisimmaksi ja parhaaksi ympäristöksi oppia. Vastauksia oli sekä metsän ja luokan puolesta, mutta myös vastauksista nousi esiin se, että oppilas koki kummatkin hyväksi oppimisympäristöksi.

Havainnoimalla oppilaita metsässä huomasin myös sen, että monen oppilaan mielipiteeseen kyseisestä asiasta vaikutti se, mitä asiaa pitäisi opetella tai opiskella. Jotkin asiat koettiin helpommaksi oppia sisällä oman pulpetin äärellä. Varsinkin oppilas 1 oli sitä mieltä, että metsässä oppiminen on hänelle mieluisempaa kuin luokassa oppiminen. Hän sanoi:

no ehkä metsässä… no siellä on kiva työskennellä ku siel kuulee kivoja ääniä ja sitte…

mmm.. siel on vaa kivaa.

KYSELYLOMAKKEEN KOHDAT 11-13

11. OPIN ASIOITA PAREMMIN LUOKASSA KUIN METSÄSSÄ. 11 8 5 12. METSÄSSÄ OPPIMINEN ON MIELENKIINTOISEMPAA KUIN LUOKASSA

OPPIMINEN

15 4 5 13. LUOKASSA ON PAREMPI TYÖRAUHA KUIN METSÄSSÄ. 3 15 5

Oppilas 1 oli erittäin motivoitunut ja positiivisimmin luokasta metsässä opiskeluun suhtautuva oppilas. Metsä näyttäytyi hänelle erittäin innoittavana paikkana ja oppimisympäristönä toimivalta.

Seuraavana haastatteluun saapui oppilas 2, joka valikoitui haastateltavaksi sen takia, että hän suhtautui koko metsä-interventioon kaikista neutraalimmin. Hänen mielestään taas luokka oli juuri hänen mielestään paras paikka oppia uusia asioita. Hän totesi:

no luokassa.. no siel on sillai niinku lämpimämpää ja sitte… ja jotenki vaa tuntuu että kyl siel vähän sillee rauhallisempaa on ja helpompi kirjottaa ja…

Tämän oppilaan huomio kiinnittyi nimenomaan ulkoisiin ja konkreettisiin asioihin. Hänen mielestään luokka on käytännöllisempi lämmön sekä kirjoitusmahdollisuuksien takia.

Oppilas 3 puolestaan oli sitä mieltä, että hän kykenee oppimaan sekä sisällä että ulkona. Hän kertoi:

… ehkä kummassakin… no metsässä voi oppia ulkoaisoita ja sit luokas oppii niit laskuasioita….

Tästä kommentista nousee esille myös se, että tiettyjä asioita voi opetella ulkona ja tiettyjä sisällä.

Tutkimuksen yhtenä tuloksena voidaan sanoa, että ainoastaan yhdellä oppimisympäristöllä ei pystytä oppilaiden kokemuksien kautta opetella kaikkea.

Väittämä 12 (taulukko 8) kartoittaa sitä, kummassa paikassa on mielenkiintoisempaa oppia, sisällä luokassa vai ulkona metsässä. Yli puolet oppilaista eli 15 oppilasta valitsi tämän väittämän kohdalla hymynaaman, mikä tarkoittaa sitä, että he kaikki ovat sitä mieltä, että metsässä oppiminen on mielenkiintoisempaa kuin luokassa oppiminen. Oppimisympäristön vaihteleminen tekee varmasti oppimisesta mielenkiintoisempaa ja motivoivampaa. Neljä oppilasta oli vastannut tähän kysymykseen keskimmäisen hymiön, eli he eivät osaa sanoa kummassa oppimisympäristössä on mielenkiintoisempaa tai sitten molemmat ovat yhtä mielenkiintoisia. Edelleen viisi oppilasta vastasi surunaaman eli heidän mielestään luokassa on mielenkiintoisempaa oppia uusia asioita. Suurin osa vastasi kuitenkin metsän olevan mielenkiintoisempi paikka oppimisen näkökulmasta.

Väittämän 13 tarkoituksena on selvittää, kummassa oppimisympäristössä on parempi työrauha, luokassa vai metsässä. Havainnoimalla oppilaita intervention aikana sain selville, että moni oppilas oli huolissaan siitä, onko metsässä ollenkaan työrauhaa, koska siellä kuuluu muitakin luonnon ääniä koko ajan. Kolme oppilasta valitsi vastaukseksi sen, että luokassa on parempi työrauha. Tämä on mielestäni hiukan yllättävä tulos, sillä se on vähän ristiriidassa havainnoimalla saadun aineiston kanssa. Suurin osa oppilaista oli vastannut tähän kysymykseen keskimmäisen hymiön, mikä puolestaan kertoo siitä, että suurin osa ei oikein osaa sanoa työrauhaan mitään tai että se on

molemmissa ympäristöissä samanlainen. Viisi oppilasta oli vastannut kuitenkin, että metsässä on parempi työrauha kuin luokassa.