On tärkeää avata niitä seikkoja, jotka vaikuttavat opettajien vahvuuksien käyttämiseen.
Kysyttäessä opettajilta, että millaiset asiat estävät heitä hyödyntämästä vahvuuksiaan työ-yhteisössä, opettajat vastasivat, että kiire on yksi sellaisista tekijöistä, joka estää hyödyn-tämästä omia vahvuuksia. Kiireen tuntuun vaikuttaa tutkimukseni mukaan muun muassa aikataulujen sitovuus, joka näkyy esimerkiksi yhteisopettajuuden osalta suunnitteluajan riittämättömyyden kokemuksena ja sitä kautta haitallisena. Sen lisäksi etenkin yhteisopet-tajuuden kannalta, on haitallista, jos toinen työpareista omaa esimerkiksi hyvin vahvan luonteen, ja tulee herkästi jyränneeksi omilla mielipiteillään toisen mielipiteet.
Osa henkilöistä kokee myös, ettei suuressa ryhmässä ole tarpeeksi työntekijöitä tukemaan ja ohjaamaan sellaisia lapsia, joilla on erityisen tuen tarpeita, jos toimii yksin luokan opet-tajana. Tämä voi osaltaan johtaa myös opettajien kokemaan kuormitukseen. Kyselyyni
vastanneiden joukosta nousi esille opettajien kokema oma jaksaminen. Kun oma jaksami-nen tuntuu olevan kortilla, ei jaksa välttämättä tarttua edes omia vahvuuksiakaan tukevaan työhön. Myös epävarmuus siitä, tekeekö oikein vaikuttaa haluun käyttää ja tuoda esille omia vahvuuksiaan, etenkin, jos työkaverit suhtautuvat epäilevästi uusien kokeilujen teke-miseen. Tätä kautta vertaisten toiminta saattaa vaikuttaa jonkin verran halukkuuteen hyö-dyntää omia vahvuuksia sekä se, miten omia vahvuuksia tukevaa toimintaa on mahdollista suunnitella, myös toisten kanssa.
V1: ”Lisäkäsien puute, tunne, että ’onko tämä hyödyllistä tai meneekö tämä kunnan linjauksen mukaan’.
Myös jos työkaverit ovat skeptisiä esimerkiksi sellaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen, joissa omat vahvuuteni tulisivat esiin, lannistaa intoa hyödyntää vahvuuksia.”
V3: ”Aina ei jaksa tarttua omia vahvuuksiakaan tukevaan työhön. Eli oma jaksaminen.”
V4: ”Suunnitteluajan riittämättömyys etenkin yhteisopettajuuden osalta, kiire.”
Vastauksissa nousi esille myös se, että toisinaan lapsiryhmissä on paljon tukea tarvitsevia lapsia, jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjaamista, jolloin yksin toimiessa omien vahvuuksien hyödyntäminen saattaa olla vaikeampaa. Yhteisopettajuutta toteutettaessa ongelmaksi voi myös muodostua se, että vahvat mielipiteet omaavat henkilöt saattavat jyrätä mielipiteil-lään toiset, jotka ovat esimerkiksi arempia tuomaan esille omia toiveitaan. Joidenkin ko-kemukset olivat kuitenkin myös myönteisiä, jopa siinä määrin, ettei mikään estä heitä käyt-tämästä vahvuuksiaan.
V2: ”Eivät minkäänlaiset, voin hyödyntää vapaasti vahvuuksiani.”
Millä tavoin vahvuudet tulisi huomioida työyhteisössä?
On tärkeää pohtia, millä tavoin esimiehen tulisi huomioida opettajien vahvuudet. Erityises-ti opettajien vastauksissa nostetErityises-tiin esille se, että esimiehen tulisi Erityises-tiedostaa alaisten vah-vuudet, kannustaa tasapuolisesti omien vahvuuksien käyttämiseen ja ylipäätään antaa pa-lautetta. Sen lisäksi nostettiin esille, miten tärkeää ovat riittävät resurssit ja kuulluksi tule-misen merkitys, jotka osaltaan toimivat vahvuuksien käytön mahdollistajina.
V1: ”Puhumalla niistä ja kertomalla työntekijälle, että on havainnut ne ja kannustaa niiden hyödyntämiseen.
Antaa riittävästi resursseja hyödyntää omia vahvuuksia – aika vaikea on hyödyntää esimerkiksi vahvuuksia pienryhmätyöskentelyyn, jos ei ole aikuisia, joiden kanssa jakaa ryhmää.”
V5: ”Palautetta antamalla ja kannustamalla kaikkia tasapuolisesti.”
V8: ”Hyödyntää ne vahvuudet itse työssä ja kannustus.”
V9: ”Antamalla positiivista palautetta ja kannustamalla jokaista tuomaan esille omia vahvuuksiaan.”
Toisaalta vahvuuksien käyttöön ehdotettiin esimerkiksi tiimien hyödyntämistä ja sitä, että miten työtehtävät työyhteisössä organisoidaan ja miten työt jaetaan. Työtehtävien jakamis-ta vahvuuksien mukaan ehdotettiin, jolloin voijakamis-taisiin jo lähtökohjakamis-taisesti anjakamis-taa enemmän vastuuta sillä perusteella, millaiset vahvuudet eri toimijoilla on.
V2:”Jakamalla vastuuta vahvuuksien mukaan, kannustamalla hyödyntämään niitä.”
V3: ”Työnkuva on niin monipuolinen, että siinä on hyvin tilaa jokaisen omille vahvuuksille. Minusta vah-vuuksien hyödyntämistä voisivat tehdä tiimit yhdessä, mutta toki esimies voi tähän kannustaa.”
V4: ”Tiedostaa vahvuudet ja antaa vastuuta enemmän omilla vahvuusalueilla. Kannustaa vahvuuksien esiin-tuomiseen ja niiden hyödyntämiseen.”
V7: ”Työtehtävien organisoinnissa.”
Kysyin myös opettajilta, että millä tavalla esimies voi vaikuttaa siihen, miten he tuovat esille vahvuuksiaan työyhteisössään. Tärkeänä pointtina vastauksista tuli ilmi se, että esi-miehen tulisi antaa työntekijöille mahdollisuus hoitaa asiat usealla eri tavalla, ei vain yh-dellä tavalla ja olla tuomitsematta liikaa näitä erilaisia tapoja toimia tai antaa ymmärtää, että ei ole kuin yksi tapa tehdä ja toimia. Myös Heta Jokelan (2015, 51) tutkimuksen mu-kaan työhyvinvoinnin kokemukseen vaikuttaa se, että työ vastaa henkilön ominaisuuksia ja että se on sopivan haastavaa. Tutkimukseni vastausten perusteella esimiehen kannustus vaikuttaa halukkuuteen tuoda esille omia vahvuuksiaan. Useasta vastauksesta käy myös ilmi, että työtehtävät pitäisi jakaa vahvuuksien perusteella.
V3: ”Antamalla työtehtäviä vahvuuksiin liittyen, kysyä mielipiteitä, antaa vaikutusmahdollisuuksia.”
V5: ”Antamalla positiivista palautetta onnistuneista työtavoista ja toiminnasta.”
V8: ”Kanavoida ne oikeisiin työtehtäviin.”
V9: ”Esim. lukujärjestykset voi suunnitella siten, että jokainen pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan.”
Keskustelemista ja työntekijöiden vahvuuksia ilmi tuomalla, pidettiin myös keinona, jolla esimies voi mahdollistaa ja edesauttaa työntekijöiden halua tuoda esille omia vahvuuksi-aan. Sen lisäksi tärkeänä nähtiin myös palautteen antaminen ja sen tasapuolisuus, sekä sitä, että työntekijän mielipidettä kuunnellaan oikeasti. Viimeisenä tärkeänä pointtina nostettiin esille myös resurssit ja käytettävän ajan riittävyys, sekä aikataulutus.
Koulussa esimiehen tehtäväksi nähtiin tutkimuksessani se, että hänen tulisi kannustaa ja auttaa työntekijöitään tuomaan esille vahvuuksiaan, sekä antaa heille sellaisia työtehtäviä, joissa työntekijät, eli opettajat pääsisivät niitä käyttämään. Esimiehen tehtävänä nähtiin myös aikataulujen suunnittelu niin, että aikaa ja resursseja olisi riittävästi opettajien käytet-tävissä, myös silloin kun joku on sairaana. Rehtorin - koulun esimiehen – tulisi omalla esimerkillään näyttää mallia muulle työyhteisölleen. Hän voi osaltaan vaikuttaa koulun ilmapiiriin, edesauttamalla avoimen keskusteluyhteyden löytymistä, jolloin esimerkiksi koulun opettajien kesken voidaan puhua heidän vahvuuksistaan. Esimiehen tarjoamaa kan-nustusta ja palautetta pidettiin tutkimuksessani tärkeänä sekä sitä, että hän uskaltaa myös sanoa havainneensa työntekijän potentiaalin ja myöskin jaksaa motivoida opettajaa käyt-tämään kykyjään. Esimiehen tulisi myös sallia erilaiset tavat toimia ja ymmärtää, että sa-maan loppu tulokseen voi päästä monin erilaisin keinoin.