Kun sain kyselyyni viimeiset vastukset, kokosin vastaukset yhteen Microsoft Word – tie-dostoon. Tutkiessani kysymyksiäni, minusta tuntui, että alkuperäiset kategoriat eivät ehkä olekaan parhaat mahdolliset, joten aloin miettimään vastauksille ja kysymyksille uutta isompaa teemaa, johon ne liitän. Alkuperäisillä kategorioilla tarkoitan sitä, että olin alun perin luonut kysymykset tiettyjen teemojen alle, jotka olivat: vahvuudet, työyhteisön pa-lautekulttuuri ja –vuorovaikutus sekä palaute ja työhyvinvointi. Koska aloin miettimään ovatko aiemmat kategoriat edelleen sopivia, jaottelin kokeeksi sen seurauksena ensin ky-symykset seuraavien kategorioiden alle, selventääkseni omia ajatuksiani:
1. Vahvuuksien tunnistaminen ja esille tuominen
Vahvuuksien tunnistamiseen kuuluu erityisesti kysymykset 1. – 4. Erityisesti vahvuuksien esille tuomiseen ja käyttämiseen liittyvät erityisesti kysymykset 5. – 10. sekä 13. – 14. Eli seuraavat kysymykset:
1) Minun on helppoa tunnistaa toisten vahvuuksia.
2) Tunnistan hyvin vahvuuteni työyhteisössä.
3) Muut tunnistavat helposti vahvuuteni työyhteisössä.
4) Esimies tunnistaa helposti vahvuuteni työyhteisössä.
5) Voin tuoda esille vahvuuteni työyhteisössä.
6) Minulla on riittävästi välineitä / keinoja, joiden avulla voin tuoda esille vah-vuuteni työyhteisössä
7) Tiedän millä tavoin voin tuoda esille omia vahvuuksiani työyhteisössä.
8) Minua kannustetaan hyödyntämään vahvuuksiani töissä.
9) Koen, että voin hyödyntää vahvuuksiani työyhteisössä.
10) Esimiehellä on vaikutusta siihen, miten tuon esille vahvuuteni työyhteisös-sä.
13) Millaiset asiat estävät sinua hyödyntämästä vahvuuksiasi työyhteisössä?
14) Miten yksilöt saataisiin mielestäsi antamaan parhaansa työyhteisössä?
2. Esimies ja työyhteisön palautekulttuuri
Esimieheen ja työyhteisön palautekulttuuriin liittyvät mielestäni erityisesti kysymykset 11 – 12, 15 – 19, 23, 25 – 26 ja 34.
11) Millä tavoin esimiehen tulisi mielestäsi huomioida henkilökunnan vahvuu-det?
12) Millä tavalla esimies voi vaikuttaa siihen, miten tuot esille vahvuutesi työ-yhteisössä?
15) Kuinka paljon seuraavat henkilöt tarjoavat sinulle palautetta työyhteisös-sänne?
16) Kuinka usein sinulle tarjotaan korjaavaa / rakentavaa palautetta seuraavien henkilöiden taholta?
17) Kuinka usein sinulle tarjotaan positiivista palautetta seuraavien henkilöiden taholta?
18) Kuinka paljon itse tarjoat palautetta seuraaville henkilöille?
19) Kuinka paljon toivoisit saavasi palautetta seuraavilta henkilöiltä?
23) Koetko, että monipuolista palautetta pitäisi tarjota enemmän työyhteisös-sänne? Miksi?
25) Millä tavalla työyhteisössänne tarjotaan palaute?
26) Millä tavoilla esimiesten tulisi kehittää palautevuorovaikutusta työyhteisös-sänne?
34) Miksi tiettyjen henkilöiden palaute on tärkeämpää kuin toisten työhyvin-vointisi kannalta?
3. Palaute ja työhyvinvointi
Palautetta ja työhyvinvointia koskivat ensimmäisen jaotteluni mukaan kysymykset numero 20 – 22 ja 27 – 34.
20) Kuinka paljon seuraavilta henkilöiltä saatava palaute merkitsee sinulle?
21) Kuinka paljon seuraavien henkilöiden palaute auttaa sinua kehittymään työssäsi?
22) Pelottaako sinua tarjota seuraaville henkilöille palautetta?
27) Vaikuttaako palautteen saaminen kokemaasi työhyvinvointiin?
28) Vaikuttaako palautteen laatu / sisältö kokemaasi työhyvinvointiin?
29) Kuinka paljon saamasi palaute vaikuttaa työhyvinvointisi kokemukseen?
30) Kuinka paljon palautteen antajalla on vaikutusta kokemaasi työhyvinvoin-tiin?
31) Kuinka paljon koet olevasi vastuussa toisten työhyvinvoinnista, kun tarjoat heille palautetta?
32) Kuinka paljon koet olevasi vastuussa sinulle tarjotun palautteen vastaanot-tamisesta?
33) Millä tavoin koet palautteen saamisen vaikuttavan työhyvinvointiisi?
Mietin myös, että onko järkevämpää teemoitella vastaukset jotenkin muuten. Lopulta pää-dyin asettelemaan tutkimuskysymykset yhteen tiedostoon sellaisenaan ja katsoin, että mit-kä kysymykset vastaavat mihinkin tutkimuskysymykseen ja sopivatko ne edelleen niiden teemojen alle, joihin olin niiden alun pitäenkin ajatellut sopivan, eli vahvuuksiin, työyhtei-sönpalautekulttuuriin ja -vuorovaikutukseen sekä palautteeseen ja työhyvinvointiin. Olin tyytyväinen alkuperäiseen ajatukseeni ja hylkäsin tekemäni uuden kategorioinnin, jonka esittelin edellä. Organisoin samalla myös avointen kysymysten vastaukset niin, että esi-merkiksi V1 on ensimmäisen vastaajan antama kommentti ja V2 toisen, ja niin edelleen.
Myös tulos-osiossa avoimien kysymysten kohdalla V1-V9 kuvaavat vastaajia. Yritin tämän avulla selvittää myös, että vastaavatko avoimet kysymykset niihin asioihin, joihin olin aja-tellut niiden vastaavan.
Kokosin kaikki vastaukset niiden tutkimuskysymysten alle, joihin olin niiden alun perinkin ajatellut vastaavan. Päädyin tulostamaan ne paperille, josta minun oli helpompaa
hahmot-taa aineistoni. Tein paperiseen versioon muistiinpanoja, kuten mitkä kysymykset olin si-joittanut tutkimuskysymysten alle ja mihin tutkimuskysymyksiin olin vastannut saamieni vastausten perusteella. Merkitsin myös avointen kysymysten vastausten kohdalle V1, V2, V3, … V9, jotka auttoivat minua hahmottamaan paremmin, että mikä avoinvastaus kuuluu kenellekin ja mihin hänen vastaus päättyy.
Likert-asteikolliset vastaukset pisteytin seuraavasti lopullista analyysiä varten, että voisin laskea niistä mediaanin sekä keskiarvon. Kysymyksissä 1–10 annoin arvot seuraavasti:
”Täysin eri mieltä” sai arvon yksi, ”Eri mieltä” sai arvon kaksi, ”Osin eri mieltä” sai arvon kolme, ”En samaa enkä eri mieltä” sai arvon neljä, ”Osin samaa mieltä” sai arvon viisi,
”Samaa mieltä” sai arvon kuusi ja lopulta ”Täysin samaa mieltä” sai arvon seitsemän. Vas-taavalla idealla toteutin vastausten pisteyttämisen kysymyksissä 15–22 sekä kysymyksissä 27–32, eli ”Erittäin vähän” sai arvon yksi, ”Vähän” sai arvon kaksi, ”Melko vähän” sai arvon kolme, ”Ei vähän eikä paljon” sai arvon neljä”, ”Melko paljon” sai arvon viisi, ”Pal-jon” sai arvon kuusi ja ”Erittäin pal”Pal-jon” sai arvon seitsemän. Tämän avulla ajattelin saava-ni mielenkiintoista tietoa siitä, miten vastaukset jakautuivat vastaajien kesken, eli mikä oli vastausten keskiluku ja mitä mieltä vastaajat olivat keskimäärin, eli vastausten keskiarvo.
Tutkiessani avoimia vastauksia, pyrin etsimään niistä samankaltaisuuksia ja mielenkiintoi-sia eroja. Sen lisäksi pyrin tuomaan jokaisen vastaajien omaa ääntä kuuluviin, esittämällä tulosten joukossa myös suoria poimintoja vastaajien vastauksista ja toisaalta tulkitsemaan vastauksia mahdollisimman tarkasti.
4 TULOKSET
Esitän tutkimukseni tulokset tutkimusongelmittain. Olen tuottanut joistain vastauksista kuvioita ja taulukoita, joiden sisältöä pyrin tulkitsemaan johdonmukaisesti. Tulosten otsi-kot vastaavat tutkimuskysymyksiini.
Ensimmäinen kappale vastaa siihen, kuka tarjoaa palautetta koulussa. Toinen kappale vas-taa siihen, kenelle palautetta tarjovas-taan. Kolmas kappale käsittelee sitä, missä ja millaista palautetta tarjotaan. Neljäs kappale vastaa siihen, millaisia esteitä on vahvuuksien käyttä-miselle. Viides kappale vastaa siihen, miten esimies voi edesauttaa palautekulttuurin kehit-tämistä.
Kuudes kappale vastaa siihen, miten palaute vaikuttaa koulun työyhteisöön. Seitsemännes-sä kappaleessa käydään läpi sitä, millä tavoin palautteen avulla voidaan saada yksilö ku-koistamaan työyhteisössä. Kahdeksas kappale vastaa siihen, miten työhyvinvointia voi lisätä kannustavan vertaispalautteen avulla. Yhdeksäs kappale vastaa siihen, miten hyvin opettajat tunnistavat vahvuuksia itsessään ja toisissaan. Lopulta kymmenes kappale kiteyt-tää tutkimukseni tärkeimmät tulokset.