• Ei tuloksia

Merenhoidon uudet toimenpiteet merenkulun turvallisuuden ja öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan parantamiseksi

Nykyisten toimenpiteiden lisäksi asetetaan neljä uutta toimenpidettä merenkulun turvallisuuden ja öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan parantamiseksi. Ne on esi-telty seuraavissa kuvailulehtisissä.

MERENKULKU 1

Öljyonnettomuuksien riskin pienentäminen öljyalusten väliseen lastinsiirtoon liittyvien STS-toimien sääntelyn tarkentamisella Suomen vesialueella, sekä jatkamalla STS-toimien harmonisoidun käytännön luomista HELCOMin puitteissa Itämeren alueella

Yleinen ympäristötavoite 4. Merenkulku on turvallista ja sillä on mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia

Ympäristöpaine, johon

toimenpide vaikuttaa Vaarallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen Laadulliset kuvaajat, joihin

toimenpide vaikuttaa 8) haitalliset aineet ja vaikutukset, 9) epäpuhtaudet ruokakalassa Toimenpiteen kuvaus Suomen aluevesillä, talousvyöhykkeellä ja koko Itämerellä

öljyalusten välinen lastin siirto (STS) suoritetaan yhteneväisin menetelmin ja sää- ja jäärajoituksin huomioiden toimenpiteeseen liittyvä suuri öljyonnettomuuden riski.

Selvitetään aiheutuuko MARPOL-yleissopimuksen liitteen I STS-siirtoja koskevan muutoksen voimaansaattamisesta tarve täydentää kansallista lainsäädäntöä liittyen STS-toimiin Suomen vesialueella.

Itämeri-yhteistyössä edistetään HELCOMin STS-suositus 28/3 uudistamista. Uudistamisen edellytys on kaikkien jäsenmaiden yksimielisyys asiassa. Ehdotus on ollut esillä HELCOM MARITIME- ja RESPONSE -työryhmissä.

Vastuutaho ja osallistujat Vastuutahot: LVM, Trafi ja YM

Osallistujat: Liikenneviraston VTS-keskus, Rajavartiolaitos ja SYKE

Rahoitusmahdollisuudet Virkatyö

Aikataulu 2016–2021

Toteutuksen seurannan

mittarit Suomi on aktiivisesti osallistunut HELCOMissa harmonisoidun STS-käytännön luomiseen Itämeren alueella

(suosituksen 28/3 päivitys).

Itämeren alueen yhteistyö

toimeenpanossa HELCOM MARITIME -työryhmä

MERENKULKU 2

Alusliikenteen turvallisuuden parantaminen eNavigation-strategiaa toteuttavan Älyväylä-konseptin avulla

Yleinen ympäristötavoite 4. Merenkulku on turvallista ja sillä on mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia

Ympäristöpaine, johon

toimenpide vaikuttaa Vaarallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen Laadulliset kuvaajat, joihin

toimenpide vaikuttaa 8) haitalliset aineet ja vaikutukset, 9) kalojen epäpuhtaudet Toimenpiteen kuvaus Tarve älyväylä-konseptin kehittämiselle tulee seuraavista

näkö-kulmista:

• satamaan johtavien kauppamerenkulun väylien navigointiturvallisuus suhteessa muuttuviin ympäristöolosuhteisiin esimerkiksi maannousuun, vedenkorkeuden vaihteluihin, virtauksiin, jäätilanteeseen

• väylien ja satamien välityskyvyn tai kuljetustehokkuuden kasvuvaatimus

• turvalaitteiden kunnon hallinta

Hankkeella tuetaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n määrittelemän eNavigation-strategian toteutumista ja valmistel-laan siinä suunniteltujen merenkululle tarkoitettujen palvelujen toteuttamista Suomessa.

Toimenpiteen ensimmäisessä vaiheessa määritetään konsep-ti Älyväylien toiminnalle ja tehdään selvityksiä, jotka liittyvät esimerkiksi vedenkorkeustietoon, siirtymiseen BSCD 2000 -korkeusjärjestelmään, syvyysmallin navigointikäyttöön, turva-laitteiden kaukovalvontaan, olosuhdetietoihin ja merenkulun turvallisuustiedotteisiin. Toisessa vaiheessa kehitetään Älyväylän järjestelmien pilottiversio ja pilotoidaan järjestelmiä (navigoin-tijärjestelmä ECDIS/INS ja alusliikennepalvelu VTS). Näiden jälkeen saatujen tulosten perusteella päätettävän järjestelmän rakentaminen on valmis arviolta vuonna 2020. Kyseisen eNaviga-tion uusien palveluiden ja tuotteiden käyttöönotto alkaa tämän jälkeen ja kestää vuosia.

Vastuutaho ja osallistujat Liikennevirasto ja Ilmatieteenlaitos Rahoitusmahdollisuudet Liikenneviraston budjetti, EU:n tukirahoitus

Aikataulu 2016–2021

Toteutuksen seurannan

mittarit Kehitetyt uudet eNavigation -palvelut ja tuotteet on pilotoitu Itämeren alueen yhteistyö

toimeenpanossa

MERENKULKU 3

Meriympäristövahinkojen torjuntavalmiuden kehittämisohjelman laatiminen

Yleinen ympäristötavoite 4. Merenkulku on turvallista ja sillä on mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia

Ympäristöpaine, johon

toimenpide vaikuttaa Vaarallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen Laadulliset kuvaajat, joihin

toimenpide vaikuttaa 8) haitalliset aineet ja vaikutukset, 9) kalojen epäpuhtaudet Toimenpiteen kuvaus Suomen ympäristökeskus teki vuonna 2009

kokonaisselvityk-sen valtion ja kuntien öljyntorjuntavalmiuden kehittämisestä 2009–2018. Selvityksen taustalla oli valtioneuvoston vuonna 2009 antama selonteko Itämeren haasteista ja Itämeripolitiikas-ta. Selonteko käsitti joukon toimenpiteitä ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi. Kokonaisselvitys päivitettiin vuonna 2015.

Päivitetyn selvityksen ehdotusten mukaisesti tässä toimenpiteessä laaditaan strateginen ohjelma alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden edelleen kehittämiseksi. Ohjelman laatiminen aloitetaan 2016.

Valmistelussa hyödynnetään vuonna 2014 perustetun Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan neuvottelukunnan asiantuntemusta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV suositteli tuloksellisuus-tarkastuskertomuksessaan 2/2014 ”Suomen-lahden alusöljy-vahinkojen hallinta ja vastuut”, että strategiassa tulisi esittää päätöksenteon tueksi arviot seuraavista asioista: nykyisen 30 000 tonnin torjuntatavoitteen relevanttius tavoitteena, varautumiskustannukset, mahdollisen öljy-vahingon kokonais-kustannusskenaariot, erilaisten keinojen kustannustehokkuus investointiharkinnan perusteena, naapurivaltioiden todellinen torjuntavalmius sekä torjunnan pullonkaulat. Lisäksi VTV suo-sitteli, että kansallista alus-öljyvahinkojen valmiussuunnitelmaa tulisi kehittää sisällöllisesti siten, että määriteltäisiin esimerkiksi suojeltavien kohteiden tärkeysjärjestys ja torjunnan lopettami-sen kriteerit. Nämä suositukset tullaan huomioimaan torjunta-valmiuden kehittämisen strategista ohjelmaa laadittaessa.

Vastuutaho ja osallistujat Vastuutaho: YM

Osallistujat: LVM, puolustusministeriö (PLM), sisäasiainministe-riö (SM), Rajavartiolaitos, Liikennevirasto, Trafi, SYKE ja Meri-voimat

Rahoitusmahdollisuudet Valtion budjetti

Aikataulu 2016–2019

Toteutuksen seurannan

mittarit Meriympäristövahinkojen torjuntavalmiuden kehittämisohjelma on valmis

Itämeren alueen yhteistyö

toimeenpanossa Itämeren alueen yhteistyö HELCOM RESPONSE -ryhmässä

MERENKULKU 4

Kansallisen toimintasuunnitelman laatiminen koskien Itämerellä tapahtuvien aluskemikaalivahinkojen ekologisten seurausten arviointia Yleinen ympäristötavoite 4. Merenkulku on turvallista ja sillä on mahdollisimman vähän

haitallisia ympäristövaikutuksia Ympäristöpaine, johon

toimenpide vaikuttaa Vaarallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen Laadulliset kuvaajat, joihin

toimenpide vaikuttaa 8) haitalliset aineet ja vaikutukset, 9) kalojen epäpuhtaudet Toimenpiteen kuvaus Itämerellä kuljetettavien kemikaalien kirjo on suuri ja myös

vuosittain kuljetettavat määrät vaihtelevat suuresti kemikaalista riippuen. Suomen kansallinen toimintasuunnitelma Itämerellä tapahtuvien öljyvahinkojen ekologisten seurausten osalta val-mistui vuonna 2012. Samantyyppinen kansallinen toimintasuun-nitelma tarvitaan myös Itämerellä tapahtuvien alusten kemikaa-livahinkojen varalta. Suomen ympäristökeskus laati vuonna 2015 asiaa koskevan esiselvityksen ”Itämerellä tapahtuvien aluskemi-kaalivahinkojen ekologisista seurauksista (ITKU)”.

Esiselvityksen mukaisesti tämän toimenpiteen myötä luotaisiin toimintasuunnitelma järjestelmälle, joka välittömästi onnetto-muuden tapahduttua mahdollistaa mm.:

• ekologisten seurausten selvittämisestä vastaavan ryhmän nopean järjestäytymisen,

• mereen päätyneiden kemikaalien haitallisuus- ja määrätiedon saamisen,

• luotettavan alustavan tilanne-/riskiarvion muodostamisen,

• tarvittavien toimenpiteiden mm. seurannan ja perustilan selvittämisen käynnistämisen,

• jatkotoimien tarpeen arvioinnin ja tarvittaessa niiden suunnittelun.

Kansallisen toimintasuunnitelman laatimisen arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta ja tapahtuvan vuosina 2016–17. Alustavasti on arvioitu hankkeen toteuttamiskustannusten olevan yhteensä noin 280 000 € vuosina 2016–17.

Vastuutaho ja osallistujat Vastuutaho: YM Osallistujat: SYKE

Rahoitusmahdollisuudet Virkatyö, projektirahoitus (valtion budjetti)

Aikataulu 2016–2017

Toteutuksen seurannan

mittarit Toimintasuunnitelma koskien Itämerellä tapahtuvien alus- kemikaalivahinkojen ekologisten seurausten arviointia on valmis Itämeren alueen yhteistyö

toimeenpanossa Itämeren alueen yhteistyö HELCOM RESPONSE -ryhmässä

4.9.3

Yhteenveto merenhoidon toimenpideohjelman merenkulun