Nykyisten toimenpiteiden lisäksi asetetaan neljä uutta toimenpidettä merellisten suojelualueiden verkoston vahvistamiseksi ja muiden luonnonsuojelun toimenpitei-den edistämiseksi. Ne on esitelty seuraavissa kuvailulehtisissä.
LUONTO 1
Suojelun tehostaminen merellisillä suojelualueilla
Yleinen ympäristötavoite 3. Itämeren kaikkien luontaisten lajien suojelun taso on suotuisa ja niiden pitkäaikainen säilyminen on turvattu
Ympäristöpaine, johon
toimenpide vaikuttaa Mahdollisesti kaikki paineet Laadulliset kuvaajat, joihin
toimenpide vaikuttaa 1) luonnon monimuotoisuus, 3) kaupalliset kalat, 4) ravinto-verkot, 6) merenpohjan koskemattomuus, 7) hydrografiset muutokset sekä epäsuoria vaikutuksia kaikkiin muihin kuvaajiin Toimenpiteen kuvaus Osatoimenpide 1) Suojelualueiden sisällä tapahtuva
ihmistoimin-ta, kuten veneily, kalastus, virkistyskäyttö tai laivaliikenne voi aiheuttaa monenlaista häiriötä lajeille, esimerkiksi pesimälinnus-tolle, lajien elinolosuhteille ja luontotyypeille, (luontodirektiivin I liitteen luontotyypit ja HELCOM HUB -luontotyypit). Häiriöitä ovat mm. vedenalainen ja -päällinen, visuaalinen häiriö, rantau-tuminen sekä leiriytyminen. Suojelutavoitteiden toteutumisen kannalta tarpeellisia rajoituksia esimerkiksi edellä mainittuihin toimintoihin voidaan sisällyttää suojelualueiden hoito- ja käyt-tösuunnitelmiin ottaen kuitenkin huomioon merenkulun tur-vallisuusnäkökohdat, kuten nopeusrajoitukset ja väylänhoitoon liittyvät tarpeet. Alueilla tapahtuvaa liikkumista voidaan ohjata tai rajoittaa järjestyssääntöön otettavilla rajoituksilla. Toimen-piteessä otetaan käyttöön ajallisia ja/tai alueellisia rajoituksia merellisillä suojelualueilla tavoitteena merilajien ja meriluonto-tyyppien tilan ja elinolosuhteiden parantaminen. Suojelualueen uusista rajoituksista laaditaan tiedotuskampanja, jolla viestitään muutoksista sekä niiden perusteista ja vaikutuksista.
Osatoimenpide 2) Yksityisten suojelualueiden suojelutehok-kuutta ja samalla koko merialuesuojeluverkoston toimivuutta ja tehokkuutta sekä suojelualueverkoston sisäistä vuorovaikutusta arvioidaan analysoimalla rauhoitusmääräystietoja sekä niihin liittyvää paikkatietoa yhdessä paineselvitysten kanssa. Rauhoi-tusmääräyksien kokoaminen mahdollistaa myös paremman vies-tinnän kullakin alueella sallituista ja rajoitetuista tai kielletyistä toimista. Toimenpiteen ensimmäisessä vaiheessa kaikkien merel-listen yksityisten luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräykset kootaan sähköiseen tietokantaan siten, että myös alueita koske-va paikkatieto sisältyy aineistoon. Seuraavissa koske-vaiheissa aineistoa käytetään suojelutehokkuuden analysoimiseksi ja viimeisessä vaiheessa viestitään alueella sallituista ja rajoitetuista toimista.
Osatoimenpide 3) Tehdään päätökset merikansallispuistojen täy-dentämismahdollisuuksista Metsähallituksen tekemän arvioinnin perustella
Vastuutaho ja osallistujat Vastuutahot: YM
Osallistujat: 1) YM, Metsähallitus ja ELY-keskukset 2) ELY-keskukset
Rahoitusmahdollisuudet Valtion budjetti
Aikataulu Jatkuvaa vuodesta 2016 alkaen
Toteutuksen seurannan
mittarit Suojelua tehostavien muutosten määrä suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa sekä järjestyssäännöissä
Niiden merellisten YSA-alueiden osuus/määrä joiden tiedot on siirretty paikkatietoon /sähköiseen muotoon esimerkiksi ELY-keskuksittain
Itämeren alueen yhteistyö
toimeenpanossa HELCOMin MPA suositus (35/1) ja sen toimeenpano HELCOMin BSAP toimeenpano
LUONTO 2
Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien toimenpideohjelmat
Yleinen ympäristötavoite 3. Itämeren kaikkien luontaisten lajien suojelun taso on suotuisa ja niiden pitkäaikainen säilyminen on turvattu
Ympäristöpaine, johon
toimenpide vaikuttaa Fyysinen menetys – tukahduttaminen ja tukkiminen Fyysinen vahinko – muutokset liettymissä ja kuluminen Biologinen häiriö – haitalliset vieraslajit ja lajien valikoiva hyö-dyntäminen (mukaan lukien satunnaiset sivusaaliit)
Ravinteiden ja orgaanisten aineiden lisääntyminen
Hydrologisten prosessien häiriintyminen – muutokset lämpötila- ja suolapitoisuusoloissa
Muut fyysiset häiriöt – vedenalainen melu Laadulliset kuvaajat, joihin
toimenpide vaikuttaa 1) luonnon monimuotoisuus, 2) haitalliset vieraslajit,
3) kaupalliset kalat, 4) ravintoverkot, 6) merenpohjan koskemat-tomuus, 11) energia ja vedenalainen melu
Toimenpiteen kuvaus Tällä hetkellä Suomen alueella esiintyville merellisille uhanalaisil-le lajeiluhanalaisil-le ja luontotyypeiluhanalaisil-le ei ouhanalaisil-le ouhanalaisil-lemassa toimenpideohjelmia, joka parantaisivat näiden suojelun tasoa siten että, lajien popu-laatiot ja luontotyyppien pinta-alat ja esiintymien määrät saatai-siin käännettyä kasvuun.
Tässä toimenpiteessä kehitetään toimenpideohjelmia Itämeren uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille. Toimenpiteen ensimmäi-sessä vaiheessa kerätään tietoa uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen lajien sekä luontotyyppien esiintymisalueista, runsaudesta ja tilasta. Lisäksi kehitetään uusia keinoja, millä lisätään tietoa puutteellisesti tunnetuista lajeista. Tämä tehdään jatkamalla VELMU-ohjelmaa vuoden 2015 jälkeen. Vedenalaisista luontotyypeistä fladat ja kluuvit ovat erityisesti mainittuina osa-na vesilakia (2. luku, § 11). Ainoastaan alle 10 ha suuruiset fladat ja kluuvit on suojeltu vesilailla. Muita vedenalaisia luontotyyppejä ei ole suojeltu. Toimenpiteessä painotetaan erityisesti EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä listattuja lajeja ja luontotyyppejä.
Lisäksi tarkastellaan kansallisesti tai HELCOMissa tai muun kansainvälisen sopimuksen puitteissa uhanalaislistattuja lajeja ja luontotyyppejä. Tietoa kerätään myös näitä lajeja ja luonto-tyyppejä uhkaavista ihmistoiminnoista. Näitä tietoja hyödyntäen laaditaan toimenpideohjelmia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Toimenpideohjelmat voivat kattaa yhden lajin tai luontotyypin suojelun tai ne voivat koostua useiden lajien ja luontotyyppien kokonaisuuksista. Toimenpideohjelmia voi-daan tarvittaessa laatia yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Toimenpideohjelmia laadittaessa tarkastellaan myös tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää edelleen merellisten kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden verkostoa sekä toimenpideohjelmien huomioimista merialueiden suunnittelussa, kaavoituksessa sekä ympäristö- ja vesiluvissa.
Tietoa puutteellisesti tunnetuista lajeista tulee parantaa. Useita satoja lajeja ja kokonaisia eliöryhmiä on tietopuutteiden takia jäänyt kansallisen ja HELCOMin uhanalaisuusarviointien ulko-puolelle. Arvioitujen lajien osuus kokonaismäärästä kasvaa, kun tieto lajeista lisääntyy.
Vastuutaho ja osallistujat Vastuutahot: YM ja MMM
Osallistujat: SYKE, ELY-keskukset, yliopistot, Luke, ja Metsähallitus /luontopalvelut
Rahoitusmahdollisuudet Valtion budjetti
Aikataulu 2016–2020
Toteutuksen seurannan
mittarit Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien toimenpideohjelmat ovat valmiit
Merellinen suojelualueverkosto on täydentynyt ja sen alueellinen edustavauus parantunut (kpl, ha tai % -osuus meripinta-alasta) Itämeren alueen yhteistyö
toimeenpanossa HELCOMin lajien ja luontotyyppien suojeluun ja toimenpiteisiin liittyvä suositus (syksyllä 2015 HELCOMin päätösprosessissa)
LUONTO 3
Vedenalaisten avainelinympäristöjen suojelu
Yleinen ympäristötavoite 3. Itämeren kaikkien luontaisten lajien suojelun taso on suotuisa ja niiden pitkäaikainen säilyminen on turvattu
Ympäristöpaine, johon
toimenpide vaikuttaa Fyysinen menetys – tukahduttaminen ja tukkiminen Fyysinen vahinko – muutokset liettymissä ja kuluminen Ravinteiden ja orgaanisten aineiden lisääntyminen
Hydrologisten prosessien häiriintyminen – muutokset lämpö-tila- ja suolapitoisuusoloissa
Muut fyysiset häiriöt – vedenalainen melu Laadulliset kuvaajat, joihin
toimenpide vaikuttaa 1) biologinen monimuotoisuus, 3) kaupalliset kalat, 4) ravintoverkot ja 6) merenpohjan koskemattomuus Toimenpiteen kuvaus Toimenpiteellä pyritään suojelemaan ekosysteemien
toimin-nallisuuden ja ekosysteemipalvelujen kannalta tärkeät – tässä avainelinympäristöiksi kutsutut – elinympäristöt. Se tehdään parantamalla avainelinympäristöihin liittyvää tietoperustaa ja edistämällä näiden elinympäristöjen huomioimista suojelualue-verkoston täydentämisessä, kaavoituksessa ja vesi- ja ympäris-tölupamenettelyissä.
Kalojen lisääntymisalueet, rakkolevä- ja punaleväyhteisöt tai meriajokasniityt ovat ekosysteemien toiminnallisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta keskeisiä avainelinympäristöjä.
Avainelinympäristöjen tilan heikentymisellä on muita elinympä-ristöjä suurempia heijastevaikutuksia muualle ekosysteemiin ja ekosysteemipalveluihin.
Erilaiset vesi- tai maa-alueella toteutettavat toimenpiteet saat-tavat vaarantaa ja muuttaa vahingollisesti merellä esiintyviä vedenalaisia avainelinympäristöjä. Vesilain mukaan vesitalous-hankkeista ei saa aiheutua luonnon tai sen toiminnan vahingol-lista muuttumista tai vesistön tilan huononemista eikä vahinkoa tai haittaa kalakannoille. Ympäristönsuojelulailla säädellään aktiviteettejä, jotka voivat aiheuttaa sellaista pilaantumista, jonka seurauksena syntyy esimerkiksi haittaa luonnolle ja sen toiminnoille. Vesiympäristölle ja -luonnolle haittaa aiheuttavia ihmistoimintoja säännellään vesi- ja ympäristölain mukaisilla lupamenettelyillä. Merellisten avainelinympäristöjen esiinty-misalueista on saatavilla riittämättömästi tietoa tai tieto ei ole aina käyttökelpoisessa muodossa. Jotta avainelinympäristöjen suojelua voitaisiin tehostaa, tulisi niitä koskevaa tietoa lisätä ja tieto saattaa kaavoitus- ja lupaviranomaisten saataville ja käyt-tökelpoiseen muotoon.
Toimenpiteellä tuotetaan VELMU-ohjelmassa tietoa toiminnalli-sesti ja ekosysteemipalvelujen kannalta tärkeiden vedenalaisten avainelinympäristöjen esiintymisestä ja saatetaan tieto saataville käyttökelpoisessa muodossa vesi- ja ympäristölupia myöntäville tahoille. Avainelinympäristöt tulee esittää paikkatietona kartta-palvelussa. Tätä toimenpidettä varten tulee VELMU-ohjelmaa jatkaa myös vuoden 2015 jälkeen.
Tiedontuotannosta ja -järjestämisestä on hyötyä myös kaavoi-tuksessa ja merialuesuunnittelussa. Toimenpiteessä tulee lisäksi selvittää, miten avainelinympäristöjen turvaamiseen liittyvät tavoitteet nykyisellään huomioidaan vesi- ja ympäristöluvissa, ovatko lupaehdot niiden kannalta riittäviä. Tarpeen mukaan vesi- ja ympäristölupien myöntämiseen liittyviä ohjeistuksia tai lainsäädäntöä muutetaan avainelinympäristöt huomioiviksi.
Vastuutaho ja osallistujat Vastuutahot: MMM ja YM
Osallistujat: SYKE, Luke, Metsähallitus/luontopalvelut, ELY -keskukset ja aluehallintovirastot (AVI)
Rahoitusmahdollisuudet Valtion budjetti
Aikataulu 2016–2020
Toteutuksen seurannan
mittarit Avainelinympäristöjen paikkatieto on viety karttapalveluun.
Tärkeimmät avainelinympäristöt on huomioitu suojelualue-verkostoa täydennettäessä
Itämeren alueen yhteistyö
toimeenpanossa VELMU tietojen siirtäminen HELCOM tietokantaan
LUONTO 4
Itämerennorpan suojeluun liittyvien hoitotoimenpiteiden laatiminen ja to-teutus
Yleinen ympäristötavoite 3. Itämeren kaikkien luontaisten lajien suojelun taso on suotuisa ja niiden pitkäaikainen säilyminen on turvattu
5. Merellisten luonnonvarojen käyttö on kestävää Ympäristöpaine, johon
toimenpide vaikuttaa Biologinen häiriö – lajien valikoiva hyödyntäminen (mukaan lukien satunnaiset sivusaaliit)
Vaarallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen Laadulliset kuvaajat, joihin
toimenpide vaikuttaa 1) luonnon monimuotoisuus, 4) ravintoverkot
Toimenpiteen kuvaus Toimitaan yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa Itäisen Suomen-lahden itämerennorpan suojelemiseksi ja kannan elvyttämiseksi.
Selvitetään ja arvioidaan yhteistyössä kannan tilaa ja tarvittavia toimenpiteitä. Toteutetaan suunnitellut toimenpiteet.
Saaristomeren kannan osalta kehitetään kansallisesti toimia joiden avulla voidaan suojella ja elvyttää alueen kantaa.
Vastuutaho ja osallistujat Vastuutahot: MMM ja YM
Osallistujat: Metsähallitus, Luke ja kalastuskunnat, Suomen riistakeskus
Rahoitusmahdollisuudet EMKR eli Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, valtion budjetti
Aikataulu 2016–2020
Toteutuksen seurannan
mittarit Venäjän ja Viron kanssa yhdessä toteutettu selvitys itäisen Suo-menlahden norppakannan elvyttämisen toimenpiteistä on valmis Kansallinen selvitys Saaristomeren norppakannan elvyttämisen toimenpiteistä on valmis
Itämeren alueen yhteistyö
toimeenpanossa Yhteistyötä on kehitetty HELCOMin Ad hoc hyljetyöryhmässä ja alustavia suunnitelmia on kehitetty Suomen, Viron ja Venäjän kesken Itäisellä Suomenlahdella itämerennorpan suojelemiseksi Toteutetaan HELCOM hyljesuositusta (27–28/2)
4.11.3