Tutkimus on luotettava ja eettisesti hyväksyttävä ainoastaan silloin, kun se on tehty hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Tässä tutkimuksessa pyrittiin varmistamaan tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys koko prosessin ajan ja tutkija on sitoutunut hyvään tieteelliseen käytäntöön. Tutkija on pyrkinyt tekemään huolellisen tutkimussuunnitelman, pohtinut tutkimusasetelman tutkimukselle sopivaksi ja suorittanut raportoinnin työvaiheista ja tuloksista mahdollisimman tarkasti ja rehellisesti. Tutkimuksen luotettavuuteen saattaa vaikuttaa heikientävästi se, että tutkija on tehnyt tutkimuksen ja taustana olevan kirjallisuuskatsauksen yksin, joten valinnat tutkimuksen eri tekovaiheissa ovat yksin hänen.
Kirjallisuuskatsaus on kuitenkin pyritty tekemään laajasti eri tietokantoja ja hakusanoja käyttäen sekä luotettavista lähteistä, kuten yliopiston tietokannoista. Tutkija on huomioinut muiden saavutukset, viittaamalla heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012).
Tutkimusjoukko osallistui tutkimukseen vapaaehtoisesti ja heille esiteltiin asianmukainen tutkimustiedote. Määrällisessä osuudessa käytettiin jo olemassa olevaa ja testattua mittaria, mikä lisää tutkimustulosten luotettavuutta, mutta vastausprosentin jäätyä alhaiseksi, osiosta saatuja tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin keskiössä ovat tiedon oikeellisuudessa eli totuudessa ja objektiivisuudessa (Tuomi, Sarajärvi 2009). Vaikka tutkija on itse ammatiltaan röntgenhoitaja, on tutkimuksessa pyritty objektiivisuuteen ja esitetty tulokset niitä vääristelemättä tai antamatta omien käsitysten vaikuttaa siihen, miten saadut tulokset on esitetty. Haastavaksi tilanteen
61
teki osittain se, että osa haastatelluista tiesi tutkijan ammattitaustan. Tutkija on kuitenkin pyrkinyt puolueettomuuteen ja käyttänyt tutkimusaineiston käsittelyyn riittävästi aikaa. Haastateltavat allekirjoittivat suostumuslomakkeen. Tutkimusjoukolla oli mahdollisuus vetäytyä tutkimuksesta koko hankkeen ajan. Tämä asia ilmaistiin suullisesti, mutta se olisi ollut aiheellista esittää myös suostumuslomakkeessa, mikä unohtui tutkijalta sitä laadittaessa. Haastateltavien anonymiteetti on pyritty turvaamaan koko prosessin ajan. Nimi- tai muita henkilötietoja ei ole käytetty tutkimusaineiston käsittelyssä. Nauhoitettu ja analysointia varten tulostettu haastatteluaineisto on hävitetty asianmukaisesti. Lainauksissa tutkija on pyrkinyt hävittämään tiedot, joilla haastateltava tai hänen työpaikkansa olisi tunnistettavissa.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän pro gradu tutkimuksen perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:
1. Röntgenhoitajat kokevat työn imua keskivertoa enemmän kaikilla työn imun kolmella osa-alueella, jota ovat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
2. Keskeisimmät röntgenhoitajien työn imun kokemukseen vaikuttavat tekijät ovat työhön liittyvät onnistumisen kokemukset sekä mahdollisuus tehdä itselle mielekästä työtehtävää.
Potilaskontaktit ja hoitotyö sekä auttaminen ovat työn imua parantavia tekijöitä, samoin työn haastavuus ja työstä saatu positiivinen palaute. Työyhteisö ja hyvä työilmapiiri sekä työn merkityksellisyys olivat tärkeitä tekijöitä röntgenhoitajien työn imun kokemuksessa. Työn vaihtelevuus, työn teknisyys, mahdollisuus työn kehittämiseen sekä jatkuva uuden oppiminen koettiin työn imua parantaviksi tekijöiksi.
3. Keinoja työn imua vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi ovat positiivisen palautteen saaminen kollegoilta ja esimiehiltä sekä keskinäinen kiittäminen esimerkiksi hyvin tehdystä työstä Työn suunnittelun ja työn hallittavuuden parantamisella voidaan vaikuttaa niihin haitallisiin kuormitustekijöihin, jotka vaikuttavat negatiivisesti työn imun kokemiseen, kuten liialliseen kiireeseen. Röntgenhoitajan aseman vahvistamisella säteilynkäytön asiantuntijana sekä
62
4. Röntgenhoitajat pitävät työnsä vetovoimatekijöinä erityisesti työn monipuolisuutta. Alan monipuolisuus tarjoaa mahdollisuuden kehittää itseään perehtymällä syvemmin itselle mielekkääseen ja mielenkiintoiseen työn osa-alueeseen ja alan tekniikan nopea kehittyminen tarjoaa mahdollisuuden koko työuran kestävään jatkuvaan uuden oppimiseen ja itsenä kehittämiseen. Potilaskontaktien lyhyys ja työn nopea rytmi katsottiin työ vetovoimatekijäksi, samoin hoitotyön yhdistyminen työn teknisyyteen sekä työaikojen monipuolisuus. Näiden tekijöiden koetaan tuovan työhön positiivista vaihtelevuutta ja lyhyiden potilaskontaktien vähentävän työn henkistä kuormitusta liittyen potilaaseen ja tämän tilanteeseen.
5. Röntgenhoitajan työn vetovoimaisuutta voidaan lisätä muun muassa parantamalla työn hallittavuutta sekä työn suunnittelua. Päivittäisjohtamista kehittämällä voidaan parantaa työn hallittavuutta ja riittävällä henkilöstömitoituksella helpottaa työn liiallista kuormittavuutta.
Työstä saadun palkan korottamisella ja erilaisilla palkkioilla voidaan röntgenhoitajan työn vetovoima parantaa edelleen. Tärkeä tekijä röntgenhoitajan työn vetovoimaisuuden lisäämiseksi on alan ja sen ammatillisen sisällön esiin tuominen esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa.
63
LÄHTEET
Akroyd D, Jackowski M.B, Legg J.S. Factors affecting radiographers' organizational commitment 2007.
Radiologic technology. 2007;78:464-475
American nurses credentialing center. Magnet model. Announcing a New Model for ANCC's Magnet Recognition Program©. 2018. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.nursingworld.org/organizational-programs/magnet/magnet-model/ (Luettu: 19.3.2018)
Andersson B.T, Fridlund B, Elgán C.Axelsson Å.B. Radiographers’ areas of professional competence related to good nursing care. Scandinavian journal of caring sciences. 2008;22:4001-4009
Bakker A. B, Demerouti E. The Job Demands-Resources model: state of the art. Human Resource Management. 2004;43:83–104
Bakker A. B, Schaufeli W.B, Leiter M. P, Taris T. W. Work engagement: An emerging concept in occupational health psychology. Work & Stress. 2008;22:187-200.
Chapman C.S, Uggerslev K.L, Carroll S.A, Piasentin K.A, Jones D.A. Applicant Attraction to Organizations and Job Choice: A Meta-Analytic Review of the Correlates of Recruiting Outcomes. Journal of Applied Psychology. 2005;90:928-944
Coombs C.R, Park J.R, Loan-Clarke J, Arnold J, Preston D, Wilkinson A.J. Perceptions of radiography and the National Health Service: a qalitative study. Radiography 2003;9:109-122
European federation of radiographer societies. EFRS statement on radiography education. 2019. Saatavilla:
https://api.efrs.eu/api/assets/publications/559 (Luettu: 21.4.2019)
European federation of radiographer societies. European Qualifications Framework (EQF) Level 7 Benchmarking Document: Radiographers. 2018. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.radiologietechnologen.at/fileadmin/content/Netzwerk/EFRS/EFRS_EQF_level_6_Benchmark _Web_version.pdf (Luettu: 21.5.2019)
Gable S.L, Haidt J. What (and why) is positive psychology? Review of General Psychology 2005;9:103-110
Goven C.R.III, Henegan S.C, McFadden K.L. Knowledge management as a mediator for the efficacy of
64 Grönroos E, Pajukari A, Matinheikki-Kokko K. Factors associated with the goal commitment of radiography
departments’ staff in organizational changements staff. Radiography 2009;15:276-282
Hakanen J. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointi tutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos. 2004. s. 209
Hakanen J, Perhoniemi R. Työhyvinvoinnin myönteiset voimavarakehät - kolmen vuoden seurantatutkimus.
Loppuraportti Työsuojelurahaston hanke numero 1015325. Työterveyslaitos 2006. Saatavilla www-muodossa ositteessa: www.tsr.fi/tsarchive/files/TietokantaTutkittu/2005/105325Loppuraportti.pdf (Luettu:
21.3.2018)
Hakanen, J. Työn imun arviointimenetelmä - työn imu -menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale, UWES) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos 2009 a. Saatavilla
pdf-muodossa osoitteessa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134804/Ty%C3%B6n_imun_arviointimenetelm%C3%A4.pd f?sequence=1
Hakanen J. Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? Kohti laadukasta työelämää. Työterveyslaitos.
2009 b. Saatavilla www-muodossa ositteessa:
www.researchgate.net/profile/Jari_Hakanen/publication/238775926_TYON_IMUA_TUOTTAVUUTTA_J
A_KUKOISTAVIA_TYOPAIKKOJA_- _KOHTI_LAADUKASTA_TYOELAMAA/links/00463528d150e97554000000/TYOeN-IMUA-
TUOTTAVUUTTA-JA-KUKOISTAVIA-TYOePAIKKOJA-KOHTI-LAADUKASTA-TYOeELAeMAeAe.pdf (Luettu: 21.5.2019)
Hakanen J. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos. 2011
Hakanen J, Harju L, Seppälä P, Laaksonen A, Pahkin K. Kohti innostuksen spiraaleja. Innostuksen spiraali – innostavat ja menestyvät työyhteisöt tutkimus- ja kehittämishankkeen tulokset. Työterveyslaitos. 2012.
Saatavilla:
www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114842/Innostuksen_spiraali.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu: 21.5.2019)
Hankonen R. Valtiolta rahaa palkkoihin – Tehy ja SuPer tahtovat 10 vuoden palkkaohjelman. Tehy-lehti.
Uutinen. 2019. Saatavilla osoitteessa www.tehylehti.fi/fi/uutiset/valtiolta-rahaa-palkkoihin-tehy-ja-super-tahtovat-10-vuoden-palkkaohjelman (Luettu 26.03.2019)
Harju L, Aminoff M, Pahkin K, Hakanen J.Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja. Työterveyslaitos. 2015.
Saatavilla: www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/tyon-tuunaajan-inspiraatiokirja.pdf (Luettu 29.10.2018)
65 Heinämäki L. Palvelut muutoksessa Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutos laajemmille palvelujen järjestämisalueille siirryttäessä. 2014. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Työpaperi. Saatavilla www-muodossa: www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114825/URN_ISBN_978-952-302-107-5.pdf?sequence=1 s.11 (Luettu: 26.3.2018)
Henner A, Grönroos E. Röntgenhoitajan työnkuva teleradiologiassa. Finnish journal of eHealth and eWelfare.
2011;3:15-28..s. 17, 25
Hirsjärvi S, Hurme H. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press 2011. Jackowski M.B, Legg J.S. Factors affecting radiographers' organizational commitment. Radiologiv technology 2007;78:467-474
Holmberg J. Kunpa saisi tehdä työnsä kunnolla. Tehy-lehti. Blogi. 2019. Saatavilla:
https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/kunpa-saisi-tehda-tyonsa-kunnolla (Luettu 26.03.2019)
Kääriäinen O, Törmä A-M, Torppa K, Paasivaara L. Vetovoimaisen hoitotyön malli ja sen piirteitä OYS:n ERVA-alueen sairaaloissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitajapiirin julkaisuja 2009. Saatavilla osoitteessa:
http://docplayer.fi/1043761-Vetovoimaisen-hoitotyon-malli-ja-sen-piirteita-oys-n-erva-alueen-sairaaloissa.html (Luettu: 20.3.2018)
Laine P. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Väitöskirja. Turun yliopisto. 2013
Lash A, Munroe D. Magnet Designation: A communique ́ to the profession and the public about nursing excellence. Medsurg Nursing. 2005;14:7-12.
Lehman P, Meystre R.N, Mamboury N. Factors for lifelong job retention among Swiss radiographers Radiography. 2015;21:181-187
Makanjee C. R, Hartzer Y. F, Uys I. L. The effect of perceieved organizational commitment of diagnostic imaging radiographers. Radiography 2006:12:118-126
Markkanen K. Röntgenhoitajien työvoimatarve vuoteen 2018 mennessä – Tehyn selvitys osastonhoitajien näkemyksistä. Tehy ry Sarja B: Selvityksiä 2008:2. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2008/2008_b_2_rontgenhoitajien_tyovoima_id_19.pdf s. 25 (Luettu 21.5.2019)
Meretoja R., Koponen L. Vetovoimainen sairaala. Teoksessa: Koponen Leena & Hopia Hanna (toim.)
66 Mäkiniemi J-P, Bordi L, Heikkilä-Tammi K, Seppänen S, Laine N. Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekujöihin liittyvä hyvinvointitutkimus Suomessa 2010-2013. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013.
Saatavilla: osoitteessa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70266/RAP2014_18_Ty%C3%B6hyvinvointitutki musSuomessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 21.5.2019)
Mäkipää S, Laaksonen K, Saarinen J, Miettinen M. 2012. Miten terveydenhuoltoalan vetovoimaisuutta voidaan lisätä? Suomen Lääkärilehti 2012;13:1060-1063
Perhoniemi R. Hakanen J. Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla. Psykologia 2013;48:88-101
Sosiaali- ja terveysministeriö. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa työhön. Toimintaohjelma 2009–
2011. Helsinki 2009. Saatavilla osoitteessa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74335/URN%3aNBN%3afi-fe201504226780.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu: 19.3.2018)
Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012–
2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki. 2012. Saatavilla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74066/STM_2012_%20KASTE_FI_uusi.pdf?seq uence=1 (Luettu: 21.5.2019)
Sosiaali- ja terveysministeriö. Työhyvinvointi. 2018. Saatavilla osoitteessa: http://stm.fi/tyohyvinvointi.
(Luettu 21.5.2018)
Suomen kielen perussanakirja. Kolmas osa S-Ö. Painatuskeskus Oy. Helsinki 1995
Suomen röntgenhoitajaliitto. Opiskelu ja koulutus. 2018. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.sorf.fi/index.php?k=8366 (Luettu: 21.05.2019)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2016. Yliopistopaino Oy.
Helsinki. 2016. Saatavilla www-muodossa osoitteessa
www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131969/URN_ISBN_978-952-302-784-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y s. 168
Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki. Tammi. 2009. s. 535
Turunen V. Tehyn asiantuntija: Esitys työaikalaiksi uhka sote-alan henkilöstön terveydelle. Tehy-lehti.
Uutinen. 2019. Saatavilla osoitteessa: www.tehylehti.fi/fi/uutiset/tehyn-asiantuntija-esitys-tyoaikalaiksi-uhka-sote-alan-henkiloston-terveydelle (Luettu: 26.03.2019)
67 Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen
Suomessa. Helsinki. 2012. s. 6-7.
Työterveyslaitos. Työhyvinvointi. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: 12. (Luettu: 21.5.2019)
Walta L. Potilaan hoitaminen diagnostisessa radiografiassa ja sen kuormittavuus röntgenhoitajan arvioimana - tavoitteena inhimillinen ja turvallinen kuvantamistapahtuma. Väitöskirja. Turun yliopisto. 2012 Saatavilla osoitteessa:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/76839/AnnalesC337Walta.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 21.5.2019)
Xanthopoulou D, Bakker A. B. The Role of Personal Resources in the Job Demands-Resources Model.
International Journal of Stress Management. 2007;14(2), 121–1
LIITTEET
Liite 1. Tutkimustiedote Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Suostumuslomake Liite 4. Käsitteet haastateltaville Liite 5. Teemahaastattelurunko
Liite 6. Työn imu 9 -menetelmän viitteelliset normiarvot
Liite 7. Työn imun kokemuksen summakeskiarvot sekä työn imun ulottuvuuksista esitettyjen kolmen väittämän vastauksista saadut keskiarvot kuvioina 5 ja 6
Liite 1 Tutkimustiedote
Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa terveystieteiden tiedekunnassa, pääaineena ergonomia ja työhyvinvointi. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää röntgenhoitajien kokemuksia työn imusta sekä röntgenhoitajan työn vetovoimatekijöitä.
Opinnäytetutkimuksen ensimmäinen osa on lyhyt sähköinen kysely röntgenhoitajille työn imun kokemuksista. Työn imu tarkoittaa pysyvää, aidosti myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa. Sitä voidaan kuvailla sellaisin termein, kuten tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
Kysely on lyhyt. Siihen vastaaminen kestää maksimissaan viisi minuuttia.
Tutkimusaineisto kerätään ja analysoidaan ilman tunniste- ja henkilötietoja ja tutkimustulokset analysoidaan ryhmätasolla. Tutkittavien tunnistaminen ei näin ole mahdollista missään tutkimuksen vaiheessa. Vastaan pro gradu -tutkielman tekijänä kerätyn tiedon käsittelystä. Tutkimusaineisto on tutkijoiden (tutkielman tekijän ja ohjaajien) käytettävissä ja sitä hyödynnetään opinnäytetyössä.
Muutoin kerättyä aineistoa ei luovuteta eikä siihen ole missään vaiheessa pääsyä ulkopuolisilla henkilöillä. Kyselyyn on aikaa vastata 25.11.2018 asti
Linkki kyselyyn: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/21055/lomake.html
Tutkimuksen toinen osa on teemahaastattelu, jonka tarkoituksena on syventää aihetta. Lisäksi haastattelun tavoitteena on selvittää röntgenhoitajan työn vetovoimatekijöitä. Nämä ovat tekijöitä, jotka tekevät työstä mielekästä ja auttavat sitoutumaan työhön. Tämä osio toteutetaan aiheen rajaamiseksi erikoisairaanhoidossa diagnostiikan kuvantamisyksiköissä työskenteleville röntgenhoitajille.
Haastattelut tehdään yksilöhaastatteluina ja tulen suorittamaan ne työpaikallesi tai muulla erikseen sovitulla tavalla. Mikäli kuulut haastattelun kohderyhmään eli työskentelet erikoissairaanhoidossa diagnostisessa kuvantamisyksikössä ja haluat osallistua haastatteluun toivon, että otat minuun yhteyttä 25.11.2018 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: petra.padinki@gmail.com.
Ystävällisin terveisin, Petra Padinki
Liite 2 Kyselylomake
Taustatiedot 1. Sukupuoli
Mies Nainen
2. Ikä vuosina ____________
3. Työkokemus vuosina röntgenhoitajana ____________
4. Työskenteletkö pääsääntöisesti
Erikoissairaanhoidossa Perusterveydenhuollossa Muu. Mikä? __________________
5. Työnkuvasi on pääsääntöisesti
Diagnostinen radiografia Terapeuttinen radiografia Muu. Mikä? _________________
Työn imu 9 -kysely (UWES) / © Schaufeli & Bakker, 2003
Kuinka usein sinulla on seuraavien väittämien kaltaisia tuntemuksia ja ajatuksia? Lue jokainen väittämä huolellisesti ja päätä, miten usein koet työssäsi kuvattua tuntemusta tai ajatusta. Jos sinulla ei koskaan ole ollut kysyttyä kokemusta ”En koskaan” Jos sinulla on ollut väittämän mukaisia kokemuksia, valitse vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa, kuinka usein olet kokenut kuvatulla tavalla.
En
Tunnen tyydytystä,
kun olen
syventynyt työhöni
0 1 2 3 4 5 6
Olen ylpeä työstäni 0 1 2 3 4 5 6 Olen täysin
uppoutunut työhöni
0 1 2 3 4 5 6
Kun työskentelen, työ vie minut mukanaan
0 1 2 3 4 5 6
Liite 3 Suostumuslomake
Minua on pyydetty osallistumaan vapaaehtoiseksi teemahaastatteluun, jonka tarkoituksena on syventää sähköisen kyselyn aihetta työn imusta sekä selvittää erikoissairaanhoidon diagnostiikassa työskentelevien röntgenhoitajien työn vetovoimatekijöitä. Haastattelu tehdään anonymiteetti turvaten.
Olen perehtynyt kirjalliseen tutkimukseen liittyvään tutkimustiedotteeseen ja minulla on ollut tilaisuus esittää siitä kysymyksiä. Olen saanut riittävät tiedot oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteutuksesta sekä tutkimuksen hyödyistä ja riskeistä.
______________________________________________________________________
Aika ja paikka
______________________________________________________________________
Allekirjoitus ja nimenselvennys
Liite 4 Käsitteet haastateltaville
KÄSITTEET:
Työn vetovoimatekijät
Työn vetovoimatekijät ovat tekijöitä, jotka auttavat työntekijän viihtymään työssään ja työhön sitoutumisessa.
Työn imu
Työn imu tarkoittaa pysyvää, aidosti myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa. Sitä voidaan kuvailla sellaisin termein, kuten tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
Ilmentyminen:
Tarmokkuus: kokemusta energisyydestä ja halusta panostaa työhön, sinnikkyydestä sekä halusta ponnistella myös haastavissa tilanteissa
Omistautuminen: kokemus merkityksellisyydestä, inspiraatiosta, innokkuudesta ja ylpeydestä sekä haasteellisuudesta työssä
Uppoutuminen: syvää keskittymistä ja paneutumista työhön sekä siitä koettua nautintoa
Liite 5 Teemahaastattelurunko
Taustatiedot
- sukupuoli - ikä
- työkokemus röntgenhoitajana vuosina
- työnkuva (diagnostiikka vai terapeuttinen radiografia.
Perusterveydenhuolto vai erikoissairaanhoito).
Työn vetovoimatekijät
Työn vetovoimatekijät ovat tekijöitä, jotka auttavat työntekijän viihtymään työssään ja työhön sitoutumisessa.
- Kuvaile, minkälaiset tekijät saavat sinut pysymään nykyisessä työssäsi.
- Miten työhön sitoutumistasi voitaisiin parantaa?
- Minkälaiset asiat kiinnostavat sinua työssäsi erityisesti?
- Mikä on työssäsi parasta?
- Kuvailisitko, miten työtäsi voitaisiin edelleen parantaa?
- Viihdytkö nykyisessä työssäsi?
- Miten työssäsi viihtymistä voitaisiin parantaa?
- Minkälaiset asiat ovat mielestäsi nykyisen työsi vetovoimatekijöitä?
- Miten työsi vetovoimaisuutta voitaisiin mielestäsi parantaa?
- Koetko nyt olevasi unelma-ammatissasi?
- Kuvaile, mitä unelma-ammattisi pitäisi sisällään?
- Suosittelisitko nykyistä työtäsi ystävillesi tai tutuillesi?
Työn imun kokemukset
Työn imu tarkoittaa pysyvää, aidosti myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa. Sitä voidaan kuvailla sellaisin termein, kuten tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
1) Tarmokkuus: kokemusta energisyydestä ja halusta panostaa työhön, sinnikkyydestä sekä halusta ponnistella myös haastavissa tilanteissa
- Oletko kokenut energisyyttä työskennellessäsi röntgenhoitajana? Kuvailisitko minkälaisissa tilanteissa koit tällaista?
- Minkälaisissa tilanteissa koet itsesi energiseksi työssäsi?
- Mitkä asiat työssäsi röntgenhoitajana antavat sinulle energiaa?
- Mitkä asiat vaikuttavat haluusi ponnistella myös silloin, kun työssä on esimerkiksi kiirettä tai vastoinkäymisiä?
- Tuleeko mieleesi keinoja, joilla energisyyttäsi ja tarmokkuuttasi voitaisiin työssäsi lisätä? Mitä ne voisivat olla?
2) Omistautuminen: kokemus merkityksellisyydestä, inspiraatiosta, innokkuudesta ja ylpeydestä sekä haasteellisuudesta työssä
- Mitä asioita pidät työssäsi röntgenhoitajana erityisen merkityksellisenä?
- Mitkä asiat saavat sinut innostumaan työssäsi?
- Kuvaile, minkälaiset asiat röntgenhoitajan työssä saavat sinut inspiroitumaan eli luomisvireeseen? Miten se näkyy toiminnassasi?
- Tunnetko ylpeyttä työstäsi?
- Kuvaile asioita, josta tunnet työssäsi ylpeyttä.
3) Uppoutuminen: syvää keskittymistä ja paneutumista työhön sekä siitä koettua nautintoa - Minkälaisissa tilanteissa työsi vie sinut mukanaan, etkä huomaa ajankulua?
- Minkälaisissa tilanteissa koet työsi palkitsevaksi?
- Voisiko työn palkitsevuutta mielestäsi jotenkin lisätä?
- Minkälaisista asioista nautit työssäsi röntgenhoitajana?
- Voisiko työstä kokemaasi nautintoa lisätä joillakin keinoilla?
Liite 6
Työn imu 9 -menetelmän viitteelliset normiarvot (Hakanen 2009a)
Työn imun taso Tarmokkuus Omistautuminen Uppoutuminen Työn imun -summa
”Hyvin matala” < 1,65 < 1,50 < 1,00 < 1,44
”Matala” 1,65 – 3,49 1,65 – 3,30 1,00 – 2,99 1,44 – 3,43
”Kohtuullinen” 3,50 – 4,59 3,31 – 4,60 3,00 – 4,29 3,44 – 4,53
”Keskimääräistä korkeampi” 4,60 – 5,33 4.61- 5,50 4,30 -5,29 4,54 – 5,30
”Korkea” 5,43 – 6.00 5,51 – 6,00 5,30 – 6,00 5,31 – 6,00
Liite 7
Kuvio 5. Sähköisestä kyselystä saadut työn imun ulottuvuuden keskiarvot. Työn imun ulottuvuuksien summakeskiarvot. Punaisella viitteelliset normiarvot keskimääräistä korkeammalle arvolle.
Kuvio 6. Keskiarvot työn imun kunkin osa-alueen väittämien mukaan
4,94 4,78 4,94
0 1 2 3 4 5 6
Tarmokkuus Omistautuminen Uppoutuminen
Työn imu (n=30)
4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9 5 5,1 5,2 5,3
Tarmokkuus Omistautuminen Uppoutuminen