Keinoja vahvistaa ja ylläpitää työn imua

Liiallista kiirettä pidettiin työn imua heikentävänä tekijänä. Haastateltavat kokivat, että työn suunnittelua ja työn hallittavuutta parantamalla voitaisiin työn imun kokemusta vahvistaa.

Haastateltavien mielestä laadunparantamistyölle pitäisi antaa enemmän aikaa ja työtä pitäisi saada tehdä rauhassa.

”No se, että laatutyölle ja muulle olis aikaa, eikä olis aina semmonen, että potilaita tulee ovista ja ikkunoista ja sit paukutetaan tt:ssäkin putki punasena vaan niitä pelkkiä potilaita. Ett se, että se olis jotenki tasapainossa, että potilaita on sopivasti ja ne saa tehdä rauhassa ja keskittyä siihen mitä tekee ja jokainen potilas saa sen laadukkaan tutkimuksen. Ja sitt se, että on tosissaan sitten aikaa eli jos huomaa, että hei, ei tää juttu ei toimi näin, niin sit annetaan aikaa myös sille laatutyölle.”(H1)

37

Haastateltavat kokivat, että vaikutusmahdollisuuksia työn tekemiseen liittyvissä asioissa pitäisi edelleen parantaa sekä vahvistaa röntgenhoitajan asemaa säteilynkäytön asiantuntijana ja osoittaa enemmän arvostusta heidän työtään ja asiantuntijuutta kohtaan.

”..se niinkun perustyössä, kun sä et pysty vaikuttaa siihen. Sulle sanotaan, että sinähän kuvaat kun minä käsken ja sitten on ihan niinku hölmöjäkin juttuja tehdään sitten, kuvataan ihan tarpeettomia kuvauksia..”(H1)

”..jos mä saan niin kun oikeesti tehdä niinku sitä säteilyasiantuntijan hommaan ja pystyn niin kuin vaikka jollekin lääkärille perustelemaan sen että tätä tt:tä pitäsi tehdä vähän toisella tavalla ja käyttää niinku sitä ammattitaitooni, niin silloin, jos sillä on vaikutusta ja sitä niin kun käydään sillain rakentavassa hengessä, niin sillon tulee sellanen niinku, minä osaan tämän tai no, semmonenkin ehkä, että voi niinku jakaa sitä omaa tietoaan, ett jonku, jos pitää jonkun luennon tai jotain ja joku tulee sanoo siitä että hei, toi oli tosi hyvä.”(H1)

Erityisen tärkeänä tekijänä työn imun kokemuksen vahvistamiseksi haastateltavat pitivät positiivisen palautteen antamista ja saamista sekä kiittämistä. Kiitosta ja palautetta hyvin tehdystä työstä kaivattiin niin potilailta, työtovereilta, kuin lähiesimiehiltä ja johdoltakin.

”..työyhteisö vois keskenään kiittää enemmän, radiologit voisivat tulla päivän päätteeksi sanomaan, että tänään tuli hyviä tutkimuksia, niinku kuvia tutkimuksista ulos tai työkaveri vois kiittää, että vau, minkälaisen lonkkakuvan otit, että ihan oppikirjakuva.”(H2)

”.. se palaute, ett jos sais vielä enemmän esimerkiks potilaalta palautetta ennen kaikkea just sit pomoilta palautetta, työkavereilta enemmän semmosta positiivista palautetta, eikä sen tarvis olla kun just, ett hei, tää meni hyvin tai että nyt te ootte tänään tehny

38

Työstä saadun palkkion koettiin edistävän työn imun kokemusta. Työmäärään nähden sopivan palkan tai palkkion saamisen koettiin tuovan mielihyvää ja iloa sekä olevan osoitus siitä, että työtä arvostetaan ja hyvin tehty työ huomataan.

”palkkauksella. Ett kyllähän se siinä on, ett me saadaan ihan liian vähän rahaa tästä duunista mitä me tehään ja kuinka paljon me sitä tehdään ja minkälaisella volyymilla me sitä tehdään, niin kyll siitä niinku, sais ees vähän jotain, esimerkiksi joku tulospalkkaushan olis ihan loistava idea, ett se antas niinku sitä, ett hei, me ollaan tehty hirveesti duunia ja nyt me saadaan siitä jotain muutakin kuin Finnkinon lippu, niin se olis ihan super, mut nythän me ei saada ees sitä lippua, mutt ees niinku jotain, joku huomaisi sen ja tietysti ihan joka päivä siel sais olla se, että joku sanoi, että hyvin hoidettu”(H3)

Laitteiston ajantasaisuuden ja työvälineiden kunnossa pitämisen koettiin vaikuttavan myönteisesti työn imuun. Samoin työntyöntekijöiden kunnossa pitäminen. Lisäksi mielekkäässä työtehtävässä toiminen lisäsi työn imua, joskin myös vaihtelua toivottiin, jotta työ ei olisi liian yksipuolista. Hyvän työilmapiirin koettiin vaikuttavan positiivisesti työn imun kokemukseen.

”..ett laitteisto pysyis ajantasalla. Se ois ihan ettei, osassa tietysti on meillä ihan superlaitteet, mutta osassa on ihan tosi huonoja laitteita, millä me joudutaan töitä tekee.

Työkalut, kun on kunnossa ja sitten ihmiset, ihmiset ku pysyis kunnossa siinä vieressä työkaverit ja se työilmapiiri”(H3)

”..mä nauttisin jos mä saisin olla enemmän toimenpiteissä. Mutta sit taas toisaalta emmä nyt ehkä pelkästään sielläkään haluaisi olla. Siitä sit taas kärsis sitte kaikki muu osaaminen vielä enemmän.”(H6)

39

Esimiestyöllä katsottiin olevan vaikutusta työn imuun. Haastatteluissa nousi esiin, että esimiesten tulisi olla paremmin selvillä päivittäistoiminnoista ja siitä, mitä työpaikalla tapahtuu ja pitää työnkuva selkeänä. Työtä pitäisi myös organisoida paremmin, ettei ruuhkia aiheutuisi huonon suunnittelun takia. Esimerkiksi ajanvarauspohjan paremmalla suunnittelulla voitaisiin parantaa työn mielekkyyttä.

Henkilökunnan riittävä määrä tulisi turvata ja ergonomiset ongelmat ratkaista. Työn pitäisi myös olla merkityksellistä, jotta kiinnostavuus sen tekemiseen säilyisi.

”..must tuntuu, ett niitten esimiehien pitäis enemmän kiinnittää huomioo, ett mitä me tehdään. Ja kyllä sieltä siis, joo siinä on kaikki siis yhteensä just, että ne puutejutut, että se vähäinen henkilökunta ja nää ergonomiset haasteet edelleenkin jatkuu tuolla, sit just tää, ett tota, kun meiltä näitä etuja viety, ett jos me tuotais takasin niin sit musta tuntuu, ett mun työtä oikeesti palkittaisiinettä joku muukin huomais sen tai ottaisi huomioon, että noi tarvii niin kuin jotain palkintoo tosta niitten meiningistä..”(H5)

”..luisussa, mis mä en tykkää olla, niin se, jos sais sitä jotenki vähän jaettua sitä, ettei ne tulis sitten niinku kaikki samaan aikaan. Ja sitten ne lähetteet ois semmosia, että niitä on mielenkiintoo tehdä. Kun se on vaan sellasia, että lääkäri haluun vaan ne jontenki eteenpäin, selkeesti huomaa. Ett ku ne ois niinku, sillä työllä pitää olla tarkoitus.”(H4)

5.3 Työn vetovoimatekijät

Haastatteluissa esiin nousseet työn vetovoimatekijät on jaettu tuloksia käsiteltäessä työn sisältöön liittyviin tekijöihin eli asioihin, jotka itse työssä ja sen tekemisessä koettiin vetovoimaisina, työn järjestelyyn liittyviin tekijöihin sekä vuorovaikutukseen liittyviin tekijöihin ja näiden lisäksi muihin haastateltavien kokemiin vetovoimatekijöihin, jotka eivät mahtuneet edellisiin luokkiin.

Vetovoimaisuuden parantamiseksi esitetyt asiat on esitetty yhtenä kokonaisuutena.

40