Tutkimuksen tekemisen kaikissa vaiheissa on hyvä pohtia eettisiä kysymyksiä ja näkökulmia. Eettisten ongelmien monitahoisuus korostuu erityisesti haastattelututkimuksessa, koska siinä ollaan suoraan kontaktissa tutkittaviin. Tällöin tutkijan on hyvä tiedostaa tutkimuseettisiä kysymyksiä jo ennen tutkimusta. Ihmisiin kohdistuvassa tutkimuksessa tärkeimpiä eettisiä periaatteita ovat informointiin perustuva suostumus, luottamuksellisuus, seuraukset ja yksityisyys (Hirsjärvi ja Hurme 2010).
Tässä tutkimuksessa tutkittavia informoitiin tulevasta tutkimuksesta ennen tutkimuksen alkua ja kyselyn saatekirjeessä kerrottiin vielä yksityiskohtaisemmin tutkimuksen taustaa, tarkoitus ja korostettiin vastaajien vapaaehtoisuutta ja aineiston ehdotonta luottamuksellista käsittelyä. Sama toteutui haastateltavien rekrytoinnissa, haastattelujen aikana, haastattelujen aineiston käsittelyssä ja tulosten analysoinnissa sekä tulosten esittämisessä. Kaikki tutkimukseen osallistujat tiesivät etukäteen mihin olivat osallistumassa ja osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti. Tutkija huolehti tutkittavien yksityisen suojaamisesta tutkimuksen kaikissa vaiheissa, eikä kenenkään vastaajan yksilöllisyys tule mitenkään esiin tulosten kautta.
Tutkimuksen luotettavuuden arviointi on tärkeä osa tutkimusta, ja tutkijan on tärkeä noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Hyvän tieteellisen käytännön mukainen toimintatapa edellyttää toimimista rehellisesti, huolellisesti ja tarkasti. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisessa työskentelyssä käytetään tieteellisen tutkimuksen vaatimuksen mukaisia ja eettisiä menetelmiä kaikissa tutkimuksen vaiheissa tiedonhankinnasta arviointiin sekä huomioidaan asianmukaisesti toisten tutkijoiden tekemä työ (Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka 2006). Tutkija on tässä tutkimuksessa toiminut hyvän tieteellisen toimintatavan mukaisesti: työskennellyt huolellisesti ja rehellisesti kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Aikaisempaan teoriatietoon pohjautuvaa aineistoa on käytetty asianmukaisesti oman tiedekunnan lähdeviittaustekniikka huomioiden.
Tiedonhankinnassa on hyödynnetty vain luotettavaksi arvioituja lähteitä ja pyritty käyttämään alkuperäislähteitä tarkoituksen mukaisesti.
Tutkimuksen tavoitteista ja yksityiskohtaisista menettelytavoista kertominen on tärkeää tutkimukseen suostumuksen antamisen yhteydessä. Liiallinen informaatio saattaa
kuitenkin vinouttaa saatavia tuloksia tai muuttaa tutkittavan käyttäytymistä, jolloin liian yksityiskohtainen tieto voi johdatella spesifisiin vastauksiin. Tutkijan tulee pohtia missä kulkee raja liiallisen informaation ja olennaisen tiedon välillä. Haastateltavalle tulee kuitenkin antaa riittävästi tietoa tutkimuksen luonteesta ja tarkoituksesta, jotta hän pystyy hyväksymään tai hylkäämään tutkimukseen osallistumisensa. Haastattelututkimuksella ei voida taata samaa anonymiteettiä kuin kyselylomaketutkimuksella. Tutkijan on hyvä tiedostaa tämä ongelma ja luoda haastateltavalle mahdollisimman luottamuksellinen ilmapiiri haastattelutilanteeseen ja korostaa anonymiteettia, jotta haastateltavan henkilöllisyys ei paljastu missään tutkimuksen vaiheessa (Hirsjärvi ja Hurme 2010).
Kaikki tähän tutkimukseen osallistuneet yksinyrittäjät osallistuivat tutkimuksen eri vaiheisiin vapaaehtoisesti, ja heillä oli mahdollisuus jättäytyä pois tutkimuksesta missä tutkimuksen vaiheessa tahansa. Tutkittavien informoinnissa eli saatekirjeissä pyrittiin pitämään tutkittaville tarjottava informaatio rajattuna, mutta tutkimuksen kannalta kuitenkin riittävänä. Tutkittavien yksityisyys pystyttiin säilyttämään koko tutkimuksen ajan sen kaikissa vaiheissa. Erityisen tärkeää tämä oli huomioida haastattelun tulosten esittämisessä siten, ettei yksittäisestä tekstinäytteestä pysty yksilöimään, kuka yrittäjä on kyseessä. Kaikille tutkittaville annettiin tietoa tutkimuksesta ja sen eri vaiheita ja tarkoituksesta sekä kirjallisesti että suullisesti. Haastatteluissa käydyt keskustelut pidetiin erityisen luottamuksellisina.
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija ja tutkittava ovat vuorovaikutuksessa.
Kvalitatiivisen tutkimussuuntauksessa tutkija on mukana luomassa tutkimaansa kohdetta.
Tästä syystä esimerkiksi haastattelut ovat haastattelijan ja haastateltavan yhteistyön tulosta, koska haastattelija voi vaikuttaa haastateltavaan haastattelun aikana. Tutkijan onkin hyvä tiedostaa tämä mahdollisuus ja pyrkiä pitämään oman persoonallisuutensa ja tunteensa vaikutus mahdollisuuksien mukaan pois haastattelutilanteesta. Tutkijan on hyvä pitää faktatieto ja arvot erillään ja pyrkiä haastattelussa ja aineiston analyysissä objektiivisuuteen (Hirsjärvi ja Hurme 2010). Haastattelu tilanteessa tutkittavan annettiin vapaasti kertoa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään teemojen mukaisesta aiheen käsittelystä. Haastattelija ei omilla kommenteillaan pyrkinyt ohjaamaan haastattelun kulkua ja sisältöä, vaan hän vain esitti täydentäviä kysymyksiä tutkittavan kertoman pohjalta. Haastattelija pystyi pitämään omat mielipiteet aineiston analyysin ulkopuolella
ja tutkimusaineisto peilattiin vahvasti aiempaan tutkimustietoon ja käytettyihin menetelmiin.
Haastattelututkimuksessa on hyvä tiedostaa myös haastattelun epäonnistumisen mahdollisuus, joka voi johtua esimerkiksi haastateltavan väsymyksestä tai motivaation puutteesta. Haastatteluympäristön vaikeus voi johtaa haastattelun epäonnistumiseen.
Tällöin haastattelun uusimista tai jatkamista toisessa paikassa tai toisena ajankohtana voi harkita (Hirsjärvi ja Hurme 2010). Haastattelut pyrittiin pitämään yksinyrittäjälle mahdollisimman neutraalissa ympäristössä, mieluiten hänen valitsemassaan paikassa.
Tällä pyrittiin siihen, että tutkittavalla olisi mahdollisimman helppo asennoitua haastatteluun ja keskustelu olisi mahdollisimman luontevaa. Haastattelut sujuivat ilman ongelmia ja että haastateltavat kokivat aiheen heille erittäin tärkeäksi ja olivat tästä syystä erittäin motivoituneita osallistumaan tutkimukseen.
Menetelmällinen triangulaatio oli aikaa ja resursseja vaativa tapa tehdä tutkimusta, mutta sen kautta mahdollistui tutkimuksen aiheiden ja tutkimuskohteesta saatavan tiedon laajentaminen ja syventäminen erityisesti työhyvinvoinnin ja verkostoitumisen sekä niiden välisen yhteyden selvittämisessä.
Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tarkastellaan reliabiliteettia ja validiteettia, joista validiteetti tarkoittaa pätevyyttä ja reliabiliteetti luotettavuutta ja kvantitatiivisessa tutkimuksessa mittarin johdonmukaisuutta. Mittarin validiteettiin vaikuttavat muun muassa sen käyttö oikeaan aikaan, oikealla tavalla sekä oikein kohdistaminen. Tämän tutkimuksen kvantitatiivisen osan kyselylomake valikoitui sen mukaan, että sitä oli jo testattu osana Yrittäjien Hyvinvointibarometria vuonna 2014 (Sundell ym. 2014). Siinä oli käytetty varsin kattavasti yrittäjien hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavien asioiden kysymyksiä. Kyselylomaketta muokattiin vastaamaan paremmin tämän tutkimuksen tarkoitusta ja siihen lisättiinkin kysymyksiä muun muassa verkostoitumiseen liittyen.
Kyselyn lähetysajankohtaa pohdittiin yhdessä yrittäjäjärjestön asiantuntijoiden kanssa, jotta ajankohta olisi sopiva mahdollisimman monelle yksinyrittäjälle. Sähköinen kysely nähtiin parhaaksi tavaksi tavoittaa mahdollisimman moni yksinyrittäjä. Myös sen helppous katsottiin olevan etu kyselyn postitse lähettämiseen verrattuna. Näin kyselyn
osalta pyrittiin mahdollisimman oikea aikaiseen, oikein kohdennettuun ja jo hyväksi havaittuun mittariin.
Laadullisen tutkimuksen arviointikriteereinä voidaan pitää tutkimuksen siirrettävyyttä, totuudellisuutta, vahvistettavuutta ja uskottavuutta. Tutkimuksen tulosten siirrettävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon, onko saadut tulokset sovellettavissa myös muihin vastaaviin tutkimuskohteisiin. Totuudellisuuden arvioinnissa pohditaan, kuinka hyvin tutkija on pystynyt johtopäätöksissään kuvaamaan tutkimuskohteena olleen ilmiön todellista tilaa. Vahvistettavuuden arvioinnissa tarkastellaan, kuinka tehdyt tulkinnat saavat tukea triangulaatiosta tai aiemmista tutkimuksista. Ja uskottavuuden arvioinnissa huomioidaan, kerätyn aineiston todenmukaisuutta ja tutkimukseen osallistuneiden riittävää kuvausta (Tuomi ja Sarajärvi, 2018).
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan jossain määrin yleistää koskemaan myös yksinyrittäjiä muualla Suomessa, koska savolainen yksinyrittäjä ei poikennut kovinkaan merkittävästi muun suomen yksinyrittäjäistä. Yrittäjäjärjestöjen toiminta voi tosin poiketa toisitaan, mutta muutkin yrittäjäjärjestöt ja yrittäjien kanssa läheisesti toimivat tahot voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia ja tietoja oman toiminnan kehittämisessä, eli tältä osin tämän tutkimuksen tulokset ovat siirreetävissä toiseen vastaan tutkimuskohteeseen. Tutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä raportoitaessa tutkija on kuvannut tulokset juuri sellaisina kuin ne on aineistosta nähtävissä. Tältä osin tutkija on varmistanut tutkimuksen totuudellisuutta. Tutkimuksessa on hyödynnetty menetelmällistä triangulaatiota, jossa eri tutkimusmenetelmät täydentävät toisiaan, eli tulkinnat saavat tukea toisistaan. Lisäksi tulkinnat saavat tukea myös aiemmista tutkimustuloksista. Näin ollen vahvistaavuus on pyritty varmistamaan tutkimusta tehdessä ja aineistoa analysoitaessa ja tuloksia tulkittaessa. Tutkimuksen uskottavuus on pyritty säilyttämään siten, että kerätty aineisto on kuvattu totuuden mukaisesti ja tutkimukseen osallistuneista on kuvattu tutukimuksen kannalta tarvittavat tiedot.
Laadullisen tutkimusosion luotettavuutta lisääviä piirteitä ovat esimerkiksi tekstien analysoinnissa perustellut ja aukikirjoitetut kategorisoinnit ja koodaukset, haastattelun esitestaus ja harjoittelu, myös haastattelun videoinnin ja nauhoituksen katsotaan lisäävän laadullisen tutkimuksen luotettavuutta. Tässä tutkimuksessa haastattelurunko esitestattiin
ja samalla haastattelua harjoiteltiin. Kaikki haastattelut nauhoitettiin digitaalisella nauhurilla, samoin esitestaushaastattelu, joka päätettiin ottaa osaksi aineistoa. Aineiston analysoinnissa ryhmittelyt ja koodaukset tehtiin mahdollisimman seikkaperäisesti ja analysoinnissa noudatettiin induktiivista lähestymistapaa. Haastattelut litteroitiin välittömästi haastattelujen jälkeen. Itselitterointi mahdollisti tutkijalle syvällisemmän aineistoon perehtymisen. Litteroinnissa haluttiin säilyttää mahdollisimman autenttinen kielellinen ilmaisutapa, eikä siitä syystä murteellisiakaan ilmauksia haluttu jättää litteroinnista ja aineiston analyysistä pois. Litteroitu materiaali luettiin useaan kertaan ja siitä tehtiin muistiinpanoja tarkempaa analysointia varten. Tutkija jätti omat mielipiteensä ja tunteensa analysoinnin ulkopuolella ja antoi kerätyn aineistoin muodostaa tulokset.
Tutkimustulokset on kerrottu sanallisesti ja täydennetty yksinyrittäjien suorilla lainauksilla kustakin käsiteltävästä aiheesta. Tätä kirjallista tulosten esitystä täydennettiin kuvioilla ja taulukoilla. Lopuksi saatuja tuloksia peilattiin aiempaan tutkimustietoon aihealueista erottaen yhtenevyydet ja eroavuudet (Hirsjärvi ja Hurme 2010).
Työn ilo -malli yksinyrittäjän työhyvinvoinnin tarkastelussa
Yrittäjien työhyvinvoinnin tilan tarkastelussa teoreettisena viitekehyksenä toimi Mankan (2011) Työn ilon -malli, jota tässä tutkimuksessa sovellettiin yksinyrittäjien työhyvinvoinnin viitekehykseen. Mallista hyödynnettiin erityisesti yrittäjän omaa psykologista pääomaa sekä yhteistyöverkoston muodostamaa sosiaalista pääomaa.
Huomioon otettiin mallin mukaisesti myös rakennepääoma eli organisaation puitteet sekä johtaminen ja työ. Näillä osa-alueilla on vaikutus yrittäjän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, vaikka niihin liittyen ei tässä tutkimuksessa keskitytty. Erityisesti haastatteluissa nämä osa-alueet tulivat kuitenkin varsin selvästi esiin.
Työn ilon -mallin hyödyntäminen yksinyrittäjien työhyvinvoinnin selvityksessä toimii varsin hyvin, mutta vaatii hieman erilaisten näkökulmien huomioimisen erityisesti työyhteisön, johtamisen ja organisaation puitteiden arvioinnissa. Yksinyrittäjillä ei ole työyhteisöä, jolloin täytyy tarkastella heidän yhteistyöverkostojaan ja johtamisen osa-alueella yleisen esimies-alais-johtamisnäkökulman sijaan itsensä johtamista.
Yksinyrittäjän organisaatio muodostuu myös eri tavalla kuin työnantaja yrittäjällä, jolloin organisaation puitteet muodostuvat eri asioista.
Työn ilon -mallin mukaan tässä tutkimuksessa yrittäjä/yksilö -tekijässä korostui terveys, terveellisten elämäntapojen ja vapaa-ajan toimien hyöty yksinyrittäjien työhyvinvoinnin tekijöinä. Tulosten pohjalta yksinyrittäjien psykologinen pääoma vaikuttaisi olevan varsin vahva ja tukevan heidän yrittäjänä toimimistaan.
Työyhteisö -tekijänä tarkastelussa oli yhteistyöverkosto, missä työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä esiin nousi verkostoyhteistyöstä saatavat hyödyt itselle ja yritystoiminnalle. Alkuperäisen mallin mukaista ryhmien toimintaan liittyviä pelisääntöasioita ei noussut tässä tutkimuksessa esille. Verkostojen kautta yksinyrittäjät saivat tiedollista apua, konkreettista apua välineiden ym. jakamisen kautta ja henkistä apua keskustelujen kautta. Tutkimuksen yrittäjillä vaikuttaisikin olevan varsin hyvä sosiaalinen pääoma omien verkostojen kautta. Tutkimuksessa nousi esiin myös omilta verkostoilta saatava tieto, oppiminen ja yhteistyön laajentaminen omien verkostojen ulkopuolisiin tahoihin. Tätä ei ole huomioitu alkuperäisessä mallissa.
Työn ilo -mallin työ -tekijän osalta nousi esiin omien vaikuttamismahdollisuuksien ja työn kautta tapahtuvan oppimisen tuoma työhyvinvointia tukevat aihealueet. Osa yrittäjistä oli myös pystynyt kehittämään omaa yritystoimintaa joustavasti vallinneen tarpeen ja oman mielenkiinnon mukaan. Yksinyrittäjät kokivat kehittyvänsä ja oppivansa työn kautta.
Alkuperäisessä Työn ilon -mallissa johtaminen -tekijä sisältää osallistavan ja kannustavan johtamisen, joka sellaisenaan ei ole relevantti lähestymistapa yksinyrittäjän johtamista tarkastellessa. Yksinyrittäjän kohdalla kyse onkin itsensä johtamisesta. Tässä osa-alueessa korostui työn ja vapaa-ajan erottamisen tärkeys, ajanhallinta ja osaamisen pitäminen ajan tasalla.
Organisaation puitteet ovat yksinyrittäjällä erilaiset kuin työnantajayrityksissä.
Yksinyrittäjät toivat esiin tähän osa-alueeseen liittyen mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja tietoutta ja näin kehittää itseään ja yritystään. Myös toimitilojen toimivuus ja tarkoituksen mukaisuus tuntuivat toteutuvan varsin hyvin tämän tutkimuksen yksinyrittäjillä. Myös yrityksen taloudellisen tilanteen vakaus nousi esiin tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksella saatujen tulosten ja saadun palautteen pohjalta yrittäjäjärjestöt ja muut yrittäjien kanssa läheisessä yhteistyössä toimivat tekijät saavat tietoa hyvien toimintamallien kehittämiseksi yksinyrittäjien ja pk-yrittäjien verkostoitumisen tukemiseksi.
Tästä tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös yritysten välisten verkostojen kehittämisessä ja laajentamisessa, koska verkostoitumisella nähdään olevan mahdollisuuksia rakentaa muun muassa yritysten välistä yhteistyötä, luoda kilpailuetua ja lisätä tuotantokapasiteettia resursseja yhdistämällä. Tämä lisää yksinyrittäjien mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa isompia toimijoita vastaan. Verkostojen tiedetään vahvistavan myös yrittäjän työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Erityisesti yksinyrittäjien tiedetään tarvitsevan verkostoitumista, koska heillä ei ole sosiaalista työyhteisöä tukenaan.
10 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:
Savolaisilla yksinyrittäjillä on vahva psykologinen ja sosiaalinen pääoma yrittäjänä toi-mimisen ja oman työhyvinvoinnin tukena. Tätä näkemystä tukee se, että tutkimukseen osallistuneet yksinyrittäjät olivat varsin sinnikkäitä, ahkeria, tehokkaita, muuntautumis-kykyisiä, sosiaalisia ja positiivisia. Vaikka yksinyrittäjillä oli tuki- ja liikuntaelimistön oireilua, unihäiriöitä ja terveydelliset vaivat haittasivat työssäjaksamista, oli heidän ko-ettu työhyvinvointi varsin hyvällä tasolla.
Yksinyrittäjät pitivät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja ja työn ja vapaa-ajan erottamista itselleen erityisen tärkeänä niin työhyvinvoinnin kuin yrityksen toiminnankin kannalta. Heillä oli monipuolisia keinoja palautua työn kuormitustekijöistä liikunnallisten harrastusten, kulttuurin ja luonnossa liikkumisen sekä läheisten ihmissuh-teiden avulla. Nämä palautumista edistävät keinot selittävät osaltaan yksinyrittäjien hy-vää työhyvinvoinnin kokemusta.
Yksinyrittäjien verkostot toimivat monipuolisina tuen ja avun lähteinä. Verkostojensa kautta yrittäjät saivat niin henkistä kuin konkreettistakin apua itselleen ja yritystoimin-nalleen. Verkostot toimivat vahvana sosiaalisen pääoman lähteenä yrittäjille. Tämä puo-lestaan tukee yksinyrittäjän työhyvinvointia ja työssäjaksamista.
Yrittäjäjärjestö voi tukea yksinyrittäjien työhyvinvointia psykologista ja sosiaalista pää-omaa kehittämällä. Yrittäjäjärjestöltä toivottiin apua verkostoitumisen tukemiseen erityi-sesti yksinyrittäjille suunnattujen tapahtumien, tapaamisten ja koulutusten muodossa.
Näistä yksinyrittäjien esittämät toiveet kohdistuvat itseluottamuksen, toiveikkuuden ja realistisen optimismin kehittämiseen. Yrittäjäjärjestö voi näiden osa-alueiden kautta tu-kea yksinyrittäjän työhyvinvointia.
LÄHTEET
Ahola K. TOIMIA-mittarit, Koettu stressi. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.terveysportti.fi/dtk/tmi/koti. (päivitetty 24.1.2011)
Anderson A, Jack S. The articulation of social vapital in entrepreneurial networks: A glue or a lubrivant? Entrepreneurship & Regional Development 2002;14:193-210.
Anttonen H, Räsänen T. Well-being at work- New innovations and good practices.
Helsinki. Finnish Institute of Occupational Health. 2009.
Arenius P, De Clercq D. A Network-based approach on opportunity recocnition. Small bussiness Economics 2005;24:249-265.
Arenius P, Laitinen K. Entrepreneurial teams and the evolution of networks: a longitudinal study. International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 2011;12(4): 239–247.
Bott E. Family and Social Network. Roles, Norms adn External Relationship in Ordinary Urban Families. London. Tavistock Publication 1957.
Burt R. Structural Holes. Cambridge, MA. Harvard University Press 1992.
Cardon M. S, Patel P C. Is Stress Worth it? Stress-Related Health and Wealth Trade-Offs for Entrepreneurs Applied Psychology: An International Review 2015; 64 (2): 379–420.
Casson M, Giusta M. Entrepreneurship and social capital: Analyzing the impact of social networks on entrepreneurial activity froma rational action perspective.
International Small Business Journal 2007; 25(3): 220-244.
Eurofound. Fifth European Working Conditions Survey. Luxembourg. Publications Office of European Union 2012.
Euroopan Komissio. Yrittäjyys 2020- toimintasuunnitelma. Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen. Bryssel. Euroopan komissio 2013.
European Agency for Safety and Health at Work. Well-being at work: creating a positive work environment . Luxenbourg: EU- OSHA 2013.
Florén H, Tell J. The emergent prerequisite of manageral learning in small firm networks. The Leadership & Organisation Development Journal 2004; 25(3):
292-307.
Hakanen J. Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? - Kohti laadukkasta työelämää. Helsinki. Työsuojelurahasto 2009.
Hakanen J. Työn imu. Tampere. Työterveyslaitos 2011.
Hirsjärvi S, Hurme H. Tutkimushaastattelu, Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki. Gaudeamus Helsinki University Press 2010.
Hite J M, Hesterly W S. The evolution of firm networks, from emergence to early growth of the firm. Strategic Management Journal 2001; (22): 275–286 . Hytti U, Nieminen L. Ytyä Yrittäjyyteen! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön
merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan
näkökulmasta. Pori. Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014.
Hytti U, Kautonen T, Akola E. Determinanats of job satisfaction for salaried and self-employed professionals. International Journal of Human Resoursce Management 2013; 24(10): 2034-2053.
Kasvio A, Huuhtanen P. Työ ja työntekijät. Teoksessa: Kauppinen T. ja Hanhela R. ja Heikkilä P. ja Kasvio A. ja Lehtinen S. ja Lindström K. ja Tossavainen A.
(Toim.), Työ ja terveys Suomess 2006. Helsinki: Työterveyslaitos 2007: s.26.
Kohtamäki M. Strategisen verkoston ohjaus. Waasa. Acta Wasenia 2005.
Laine P. Työhyvinvoinnin kehittäminen, Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa.
Turku. Turun Yliopisto 2013.
Leskinen R. A Longnitudinal Case Study of an Entrepreneurial Networking Process.
Helsinki. Aalto University 2011.
Levi-Strauss C. The Elementary Sructurese of Kinship. Boston. Beacon Press 1949.
Lin N. Building a network theory of social capital. Connections 1999; 22(1): 35-42.
Lindholm T, Seppänen S. Yksinyrittäjäkysely 2010. Helsinki. Suomen Yrittäjät 2010.
Lintunen H. Entrepreneurship and the characteristics of the entrepreneurial personality.
International Journal of Enrterperneurial Behavior & Research 2000; 6(6): 295-310.
Lundell S,Visuri S, Luukkonen R. Hyvinvointibarometri 2014. Helsinki. Suomen Yrittäjät 2014.
Manka M-L. Työnilo. Helsinki. Talentum Media 2011.
Manka M-L, Hakala L, Nuutinen S, Harju R. Työn iloa ja imua, Työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampere. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen Yliopisto 2010.
McCelland D. The Achieving Society. New York. Collier-Macmillan Publishing Co 1961.
McCelland D. Human Motivation. Cambridge: Cambridge University Press 1987.
Millán J. M, Hessels J, Thurik R ja Rafael A. Determinants of job satisfaction: A European comparison of self-employed and paid employee. Small Business Economics 2013:651-670.
Mäkelä-Pusa P, Terävä K, Manka M-L. Yrittäjien työhyvinvointi, työkyky ja kuntoutus.
Helsinki. Kuntoutussäätiö 2011.
Pärnänen A, Sutela H. Itsensä työllistäjät Suomessa 2013. Helsinki. Tilastokeskus 2014.
Pärnänen A, Sutela H. Yritykset Suoemssa 2017. Helsinki. Tilastokeskus 2018.
Pedersini R, Coletto D. Self-employed Workers: Industrial Relations and Working Conditions. European Foundation for Improvement of Living and Working Conditions 2009.
Putnam R. The prospepous community: social capital and public life . The American Prospect 1993;13:35-42.
Segal G, Borjian D, Schoenfeld J. The motivation to become an entrepreneur.
International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research 2005;11(1):s. 42-57.
Siltaloppi M, Kinnunen U. Työkuormituksesta palautuminen: psykologinen näkökulma palautumiseen. Työ ja ihminen 2007; 21:30-41.
Sinisammal J, Muhos M, Eskola L, Niinikoski E R. Oulun Eteläisen alueen mikroyrittäjien hyvinvointi- kysely- ja haastattelututkimus. Oulu. Oulun Yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2014.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Työelämä 2015- katsaus, työelämämän ja työympäristöm muutosten vaikutukset työsuojeluun ja työhyvinvointiin. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2015.
Steier L, Greenwood R. Entrepreneurship and the evolution of angel financial networks.
Organization Studies, 2000;21:163–192.
Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjien jäsentilastot 2015. Helsinki. Suomen Yrittäjät ry 2015.
Tilastokeskus. Käsitteet ja määritelmät. Helsinki. Tilastokeskus 2015.
Tilastokeskus. Yritysrekisteri. Helsinki. Tilastokeskus 2018.
Toivonen T. Pienyrittäjien interaktiivinen toimintakyky, Narratiivinen tulkinta suomalaisten pienyrittäjien toiminnasta sosiaalisissa liiketoimintaverkostoissa Espanjan Aurinkorannikolla. Jyväskylä. Jyväskylän Yliopisto 2015.
Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullienn tutkimus ja sisällön analyysi. Jyväskylä. Gummerus kirjapaino oy 2004.
Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi, uudistettu laitos. Hel-sinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2018.
Työ-ja elinkeino ministeriö. Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja kehittävän työryhmän väliraportti. Finland:
Ministery of Employment and the Economy 2012.
Zhang J, Hamilton E. Entrepreneurship education for owner-managers: The Process of Trust for an Effective Learning Community. Journal of Small Busines and Entrepreneurship 2010; 23(2):249-270.
LIITE 1 Saatekirje
Hei Yksinyrittäjä!
Me Savon Yrittäjillä olemme kiinnostuneita juuri sinun hyvinvoinnistasi ja jaksamises-tasi. Tällä kyselyllä selvitämme teidän yksinyrittäjien hyvinvoinnin ja verkostoitumisen tilaa, jotta voisimme palvella teitä entistä paremmin.
Tämä kysely on osa Itä-Suomen Yliopiston ergonomian opiskelija Piia Kauhasen Pro gradu tutkielmaa, jossa paneudutaan erityisesti yksinyrittäjien verkostoitumiseen ja siitä saatavaan koettuun hyötyyn yksinyrittäjien hyvinvointiin.
Tämän kyselyn tulosten pohjalta Savon Yrittäjät pystyvät kohdentamaan juuri teille yk-sinyrittäjille oikeanlaisia ja hyödyllisiä koulutuksia ja palveluja.
Vastausaikaa kyselyn palauttamiselle on 28.4.2016 saakka.
Kiitos jo etukäteen kyselyyn osallistumisesta. Teidän kaikkien vastauksilla on merki-tystä tutkimuksen ja tulosten kannalta.
Kyselyn vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja niin ettei niistä kenen-kään henkilöllisyys tule ilmi. Kyselyn täyttämiseen menee noin 10-15minuuttia.
Tarvittaessa lisätietoja tutkimukseen ja kyselyyn liittyvissä asioissa: Piia Kauhanen (p:
044- 5363 680)
Ja Savon Yrittäjien puolesta: Mia Hakulinen/ Savon Yrittäjät (p. 044-3680 508) Linkki kyselyyn avautuu tästä alta:
https://www.webropolsurveys.com/R/ED3267B70FCB2E13.par
LIITE 2 KYSELYLOMAKE POHJOIS- SAVON YRITTÄJIEN YKSINYRITTÄJÄJÄSE-NILLE 2016
TAUSTATIEDOT
1. Ikä _________________ vuotta
2. Sukupuoli
□ nainen □ mies
3. Kuinka monta vuotta olet toiminut yrittäjänä? _________________ vuotta
4. Missä yrityksesi sijaitsee (kaupunki)?
_______________________________________________________________
YRITYSTOIMINTA
5. Mikä on yrityksesi päätoimiala?
□ maa-, metsä- ja kalatalous
□ teollisuus
□ rakentaminen
□ kauppa
□ palvelut
□ jokin muu, mikä? ______________________________________________
6. Mikä on asemasi yrityksessä?
□ päätoiminen yrittäjä
□ sivutoiminen yrittäjä
7. Osallistuuko yrityksen toimintaan perheenjäseniä yrityksen toimintaan (esim.
auttaa postituksissa, puhelimeen vastaamisessa, siivouksessa tms.)?
□ kyllä, kuka?_____________________ □ ei
8. Millainen on yrityksesi taloudellinen tilanne tällä hetkellä?
□ erittäin hyvä
□ melko hyvä
□ melko huono
□ erittäin huono
9. Miten arvioit yrityksesi liikevaihdon kehittyvän seuraavan vuoden aikana?
□ kasvaa
□ pysyy ennallaan
□ pienenee
□ yritykseni toiminta päättyy seuraavan vuoden kuluessa
TYÖ JA VAPAA-AIKA
10. Kuinka monta tuntia keskimäärin päivässä teet työtä?
_____________ tuntia
11. Kuinka monta vapaa päivää pidät keskimäärin viikossa?
________________päivää
12. Kuinka monta päivää lomaa olet pitänyt viimeisen 12kk:n aikana?
__________________ päivää
YRITTÄJÄN HYVINVOINTIA TUKEVAT ASIAT
13. Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?
täysin jokseenkin jokseenkin täysin ei koske minua/
samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä en osaa sanoa Minulla on mahdollisuus
kehittää ammatillista osaamistani. □ □ □ □ □
Minulla on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti
yritykseni toimintaan liittyvistä asioista jonkun muun
(esim. perheenjäsen/puoliso, tuttava) kanssa.□ □ □ □ □
Minulla on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti
yritykseni toimintaan liittyvistä asioista
toisen yrittäjän kanssa □ □ □ □ □
Saan tarvittaessa tukea läheisiltäni ja/tai tuttaviltani
yritykseni toimintaan liittyvissä asioissa. □ □ □ □ □
Saan tarvittaessa tukea toisilta yrittäjiltä
yritykseni toimintaan liittyvissä asioissa. □ □ □ □ □
yritykseni toimintaan liittyvissä asioissa. □ □ □ □ □