7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUS
7.2 Luotettavuuden arviointi
Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa validiteetin ja reliabiliteetin avulla. Tutkimuksen validiutta ei voida muodostaa enää jälkikäteen vaan validius syntyy, kun tutkimuksen tiedonkeruu on suunniteltu huolellisesti etukäteen. Validiteetti tarkoittaa sitä, että tutkimus mittaa tarkoituksen mukaisia asioita ja antaa keskimäärin oikeita tuloksia. Lisäksi tutkimuksen validius on sitä, ettei tutkimus sisällä
systemaattisia virheitä. Tiedonkeruussa tärkeää on luoda mm.
tutkimuskysymykset niin, että ne vastaavat kattavasti tutkimusongelmaan.
Tutkimukseen kohdistuva perusjoukko pitää määritellä ymmärrettävästi ja selkeästi. Perusjoukosta tulee saada edustava otos, johon on hyödynnetty otantamenetelmää, joka sopii koko perusjoukolla. Validiteettiin vaikuttaa myös tutkimukseen saatu vastausprosentti, jotta tutkimus on validi, tulee
vastausprosentin olla korkea. (Heikkilä 2014.)
Reliaabeli tutkimus antaa täsmällisiä vastauksia. Reliaabelissa tutkimuksessa tärkeintä on, että mikäli mittaus toistetaan saatavat ovat tulokset samoja.
Luotettavien tulosten saamiseksi otoksen tulee olla tarpeeksi suuri ja sen on edustava mahdollisimman hyvin tutkimukselle asetettua perusjoukkoa.
Tutkimuksen tekijä voi vaikuttaa tutkimuksen reliabiliteettiin negatiivisesti, mikäli tiedonkeruuta ja tulosten käsittelyä on tehty huolimattomasti. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että tiedot syötetään ja käsitellään virheettömästi tutkimusta tehdessä. (Heikkilä 2014.)
Tutkija voi omilla toimillaan edesauttaa tehtävän tutkimuksen luotettavuutta.
Tutkimusta aloittaessa tutkimussuunnitelmaan on tärkeää rajata tarkkaan tutkimusongelma ja määritellä täsmällisesti tutkimuksen perusjoukko. Nämä ominaisuudet luovat pohjan sille, että tutkimuksesta on mahdollisuus tulla luotettava. Tutkijan siirtyessä tutkimuskyselyn suunnitteluun tulee
otantamenetelmä valita johdonmukaisesti ja luoda kyselylomakkeesta sellainen, että kysymyksien avulla saadaan vastaus asetettuihin
tutkimuskysymyksiin. Otantamenetelmää valitessa, tulee varmistua siitä, että tutkimuksen otos tulee olemaan perusjoukkoa edustava ja tarpeeksi suuri.
Valittava tiedonkeruumenetelmä kannattaa miettiä tarkasti, ja peilata sitä tutkimuksen tavoitteisiin. Mikäli kyseessä on henkilökohtaisia aiheita käsittelevä tutkimus, voi esimerkiksi henkilökohtainen haastattelu olla
lomakekyselyä parempi vaihtoehto tiedon keruumenetelmäksi. Tutkimuksen luotettavuutta edesauttaa myös tilastollisten menetelmien hallinta, sekä tulosten puolueeton ja konkreettinen raportointi. Hyvin tärkeää on, että tutkija osaa itse arvioida tutkimuksen luotettavuutta. Kriittinen ajattelu ja arviointikyky ovat avainasemassa tutkijan roolissa. Tutkijan on osattava tuoda esille myös tutkimuksen luotettavuutta alentavat seikat. (Heikkilä 2014.)
Tämän opinnäytetyön teko alkoi työn aiheen päättämisellä. Kun
tutkimusongelmaksi rajautui musiikkialan artistin seuraaminen sosiaalisessa mediassa, oli tutkimuskysymysten määrittely selkeää. Tutkimuskysymykset kattoivat huolellisesti koko tutkimusongelman. Tutkimussuunnitelmassa oli jo tarkasti selvillä tutkimuskysymykset, tutkimukselle määritelty perusjoukko sekä käytettävät otanta-, tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät. Hyvän
tutkimussuunnitelma vuoksi, opinnäytetyön aloittaminen oli erittäin helppoa.
Opinnäytetyön teoreettista viitekehystä rakennettiin monipuolisten kotimaisten ja kansainvälisten lähteiden avulla. Lähdeviitteet on tehty asianmukaisella tavalla tekstiin ja lopun lähdeluettelo kattaa kaikki lähdeviitteissä mainitut lähteet. Aikaisempaa tutkimusta aiheesta ei ollut kovinkaan paljoa, joten tutkimustietoa artistien sosiaalisen median markkinoinnista oli ajoittain vaikea löytää. Tästä johtuen teoreettisen viitekehyksen rakentamiseen ja luotettavien lähteiden löytämiseen käytettiin paljon aikaa.
Opinnäytetyön tutkimukseen luotu kyselylomake sisälsi selkeitä ja harkittuja kysymyksiä. Kyselylomakkeen kysymykset kattoivat tutkimusongelman ja niiden avulla saatiin kattavasti tietoa tutkimusongelman ratkaisemiseksi.
Lomake oli selkeä ja siisti ja kysymysten asettelu oli otettu huomioon.
Kysymykset etenivät loogisesti ja kysymyksissä käsiteltiin yhtä asiaa kerrallaan. Lomaketta esitestattiin kahdella eri ikäisellä käyttäjällä ennen lomakkeen julkaisemista, jotta mahdolliset epäselvyydet voitiin korjata.
Kyselyyn saatiin 236 vastausta ja vastauksia oli saatu laajasti myös eri ikäryhmiin. Saatu vastausmäärä on tarpeeksi suuri ja edustava antamaan tietoa perusjoukosta. Ainoastaan yli 65-vuotiaita vastaajia oli vähän
yksiselitteisten tulosten saamiseksi. Tutkimuksen luotettavuutta lisää se, että kaikki 100 % vastaajista, jotka olivat aloittaneet kyselyyn vastaamisen, olivat myös lähettäneet vastaukset kysymyksiin. Muutamat vastaajat palasivat minulle kyselyn jälkeen ja kehuivat kyselyn olleen selkeä ja helppo täyttää.
Kyselyn tiedonkeruu, tulosten syöttö sekä tulosten käsittely tehtiin huolellisesti. Tuloksia käsiteltiin suoraan Webropol 3.0 -ohjelmistossa ja
tarvittavat raportit ladattiin suoraan Webropolista esimerkiksi Word-tiedostoiksi ja SPSS-tilasto-ohjelmaan tulosten analysointia varten.
Mielestäni määrällisen tutkimuksen validius on hyvä tässä opinnäytetyössä.
Tutkimus mittasi tutkimusongelmaan liittyviä asioita ja antoi tärkeää tietoa kuluttajien käytöksestä ja toiveista artistien sosiaalisen median kanaviin liittyen. Koen, että tutkimus on myös reliaabeli. Tutkimukseen saatiin laajasti vastauksia eri ikäryhmien edustajilta, joten tulokset ovat perusryhmää
edustavia. Uskon, että mikäli tutkimus toistettaisiin, tulokset vastaisivat tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia.
Tässä tutkimuksessa saatiin paljon strukturoituja vastauksia.
Henkilökohtaisilla haastatteluilla olisi voitu saada tarkempia ja syvällisempiä vastauksia esimerkiksi siihen, millaista sisältöä artisteilta toivotaan. Tutkittava perusjoukko koostui tällä kertaa suomalaisista henkilöistä, koska
kysymyslomake oli laadittu suomeksi. Kansainvälisesti luotettavien tuloksien saamiseksi tulisi kyselylomakkeen sosiaalisen median kanavien määrää kasvattaa ja tutkimuksen kysymykset tulisi kääntää englanniksi.
Tutkimuksesta saadut tulokset ovat luotettavia, mikäli artistia markkinoidaan pääosin suomessa. Kansainväliseen markkinointiin tulokset antavat
suuntaviivoja, mutta ne eivät ole aukottomia. Kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi olisin voinut hyödyntää opinnäytetyössä myös kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimuksessa olisin voinut tarkastella musiikkialan artistien tämänhetkistä toimintaa sosiaalisessa mediassa esimerkiksi benchmarking menetelmää tai henkilökohtaisia haastatteluja hyödyntäen.
Tutkimuksesta ja aiheesta nousi esille mielenkiintoisia jatkotutkimuksen aiheita. Tämän opinnäytetyön tutkimuksessa sivuttiin artistin ja fanin välistä vuorovaikutusta, mutta tästä aiheesta riittäisi paljon mielenkiintoista
tutkittavaa. Aiheena tämä voisi olla hyvä laadulliseen tutkimukseen, jossa haastateltaisiin henkilökohtaisesti artisteja ja heidän fanejaan. Tässä
opinnäytetyössä paneuduttiin kuluttajien toiveisiin artistien sosiaalisen median sisällölle. Jatkotutkimuksena voisi tutkia kuluttajien käyttäytymistä artistin sosiaalisen median kanavissa. Jatkotutkimuksessa voitaisiin keskittyä esimerkiksi artistille tulevien kommenttien ja viestien kirjoitustyyliin, sekä negatiivisen ja positiivisen palautteen määriin. Opinnäytetyön tutkimuksesta voitaisiin tehdä myös kansainvälinen jatkotutkimus.
Kokonaisuudessaan koen, että opinnäytetyö oli onnistunut. Opinnäytetyön tavoitteiksi oli asetettu tavoite tuottaa toimeksiantajalle ja yleisesti musiikkialan toimijoille konkreettista tietoa siitä, missä sosiaalisen median palveluissa musiikin kuluttajat seuraavat artisteja. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa siitä, millaista sisältöä artistien toivotaan julkaisevan omissa sosiaalisen median kanavissa. Yhdistämällä teoreettista viitekehystä ja tämän opinnäytetyön tutkimuksesta saatuja tietoja, pystyttiin antamaan selkeitä vastauksia toimeksiantajalle ja muille musiikkialan toimijoille musiikin kuluttajien toiminnasta sosiaalisessa mediassa. Tuloksista pystyttiin antamaan tietoa koko perusjoukon toiminnasta, sekä ikäryhmien vaikutuksista toimintaan sosiaalisessa mediassa. Tämän opinnäytetyön tavoitteet saatiin toteutettua ja toimeksiantajan lisäksi opinnäytetyön tuloksista hyötyvät varmasti myös itsenäiset artistit sekä toimeksiantajan lisäksi muut musiikki- ja levy-yhtiöt.
LÄHTEET
EM Music Group. 2021. About us. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.emmusicgroup.com [viitattu 19.11.2021].
Erkkilä, M. 2021. Toimitusjohtaja. Haastattelu. 29.12.2021. EM Music &
Entertainment Oy.
About us s.a. TikTok. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.tiktok.com/about?lang=fi [viitattu 8.11.2020].
Aineistotyypit. s.a. KvantiMOTV. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/tutkimus/aineistotyypit.html [viitattu 1.12.2021]
Cole, S. 2019. The Impact of Technology and Social Media on the Music Industry. Econsultancy. Artikkeli. Saatavissa: https://econsultancy.com/the-impact-of-technology-and-social-media-on-the-music-industry/ [viittattu 7.11.2021]
Crupnick, R. 2018. Music Scores A Gold Record on The Social Media Charts.
Artikkeli. Saatavissa: https://www.musicwatchinc.com/blog/music-scores-a-gold-record-on-the-social-media-charts/ [viitattu 11.11.2021].
Getting Started. s.a. Spotify. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://artists.spotify.com/help/article/getting-music-on-spotify?category=getting-started [viitattu 12.11.2021].
Hartmans, A. 2020. The rise of Kevin Systrom, who founded Instagram 10 years ago and built in into one of the most popular apps in the world. Business Insider. Artikkeli. Päivitetty 6.10.2020. Saatavissa:
https://www.businessinsider.com/kevin-systrom-instagram-ceo-life-rise-2018-9?r=US&IR=T [viitattu 7.11.2021].
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. E-kirja. 9. Uudistettu painos. Helsinki:
Edita. Saatavissa:
http://www.tilastollinentutkimus.fi/1.TUTKIMUSTUKI/KvantitatiivinenTutkimus.
pdf [viitattu 28.11.2021].
How Social Media Has Affected The Music Industry. s.a. Trendjackers.
Artikkeli. Saatavissa: https://trendjackers.com/how-social-media-has-affected-the-music-industry/ [viitattu 11.11.2021].
Hosch, W. 2021. YouTube. Britannica. Artikkeli. Päivitetty 15.9.2021.
Saatavissa: https://www.britannica.com/topic/YouTube [viitattu 8.11.2021].
Ingham, T. 2020. Social Media, Not Streaming, Is the Music Industry’s Future.
Rolling Stone. Päivitetty: 2.12.2020. Saatavissa:
https://www.rollingstone.com/pro/features/social-media-tiktok-instagram-video-games-music-money-1097428/ [viitattu 11.11.2021].
Introducing Meta: A Social Technology Company. 2021. Meta. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://about.fb.com/news/2021/10/facebook-company-is-now-meta/ [viitattu 7.11.2021].
Jarvey, N. 2018. Musical.ly Owner Merges App With TikTok. The Hollywood Reporter. Artikkeli. Saatavissa:
https://www.hollywoodreporter.com/business/digital/musically-owner-bytedance-merges-app-tiktok-1131630/ [viitattu 8.11.2021].
Keyes, D. 2018. The Rule Breakers Guide to Social Media. E-kirja. Brunswick:
DK Publishing. Saatavissa: https://www.dk-mba.com/downloads [viitattu 20.10.2021].
Keyes, D. 2021a. Choosing your platform. Damian Keyes Music Business Academy. Videoleike. Saatavissa: https://www.dk-mba.com/courses/the-roadmap-to-1-million-streams-1/choosing-your-platform [viitattu 20.10.2021].
Keyes, D. 2021b. Growth hacking. Damian Keyes Music Business Academy.
Videoleike. Saatavissa: https://www.dk-mba.com/courses/the-musicians-guide-to-instagram-growth/growth-hacking [viitattu 20.10.2021].
Keyes, D. 2021c. How to define your audience. Damian Keyes Music Business Academy. Videoleike. Saatavissa:
https://www.dk- mba.com/courses/the-musicians-guide-to-instagram-growth/how-to-define-your-audience [viitattu 20.10.2021].
Keyes, D. 2021d. How to treat fans. Damian Keyes Music Business Academy.
Videoleike. Saatavissa: https://www.dk-mba.com/courses/the-psychology-of-the-fan-the-art-of-building-an-army-of-superfans/how-to-treat-fans [viitattu 20.10.2021].
Keyes, D. 2021e. Understanding the job of social media. Damian Keyes Music Business Academy. Videoleike. Saatavissa:
https://www.dk- mba.com/courses/the-social-media-toolkit/understanding-the-job-of-social-media [viitattu 20.10.2021].
Keyes, D. 2021f. The brand visuals. Damian Keyes Music Business Academy.
Videoleike. Saatavissa: https://www.dk-mba.com/courses/building-your-brand-in-music/the-brand-visuals [viitattu 20.10.2021].
Keyes, D. 2021g. The purpose of paid media. Damian Keyes Music Business Academy. Videoleike. Saatavissa: https://www.dk-mba.com/courses/the-roadmap-to-1-million-streams-1/the-purpose-of-paid-media-1 [viitattu 20.10.2021].
Keyes, D. 2021h. What is a superfan? Damian Keyes Music Business Academy. Videoleike. Saatavissa: https://www.dk-mba.com/courses/the- psychology-of-the-fan-the-art-of-building-an-army-of-superfans/what-is-a-superfan [viitattu 20.10.2021].
Keyes D. 2021i. What is a brand? Damian Keyes Music Business Academy.
Videoleike. Saatavissa: https://www.dk-mba.com/courses/building-your-brand-in-music/what-is-a-brand [viitattu 20.10.2021].
Lehtomaa, E. 2020. Somevaikuttajaksi. E-kirja. Helsinki: Otava. Saatavissa:
https://www.bookbeat.fi [viitattu 12.10.2021].
Leo, A. 2021. Artisti. Haastattelu. 11.12.2021. EM Music & Entertainment Oy.
Mikä on brändi? 2017. Brandnews. Blogi. Saatavissa:
http://brandnews.fi/mika-on-brandi/ [viitattu 9.11.2021].
Musiikin kuuntelu digitalisoituu: Yhä suurempi osa suomalaisista striimaa musiikkia puhelimella, myös striimikeikat ovat tulleet jäädäkseen. 2021.
Teosto. Artikkeli. Saatavissa: https://www.teosto.fi/musiikin-kuuntelu-digitalisoituu/ [viitattu 8.11.2021].
Our Leadership. 2021. Meta. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://about.facebook.com/media-gallery/executives/mark-zuckerberg/
[viitattu 7.11.2021].
Pearce, L. 2020. Social Media and the Music Industry. Medium. Artikkeli Saatavissa: https://rocknheavy.net/social-media-and-the-music-industry-4f8d4d8c745d [viitattu 8.11.2021].
Pönkä, H. 2015. Sosiaalisen median käsikirja. E-kirja. Jyväskylä: Docendo.
Saatavissa: https://www.bookbeat.fi [viitattu 12.10.2021].
Ristiintaulukointi. s.a. KvantiMOTV. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/ristiintaulukointi/ristiintaulukointi.html [viitattu 3.1.2022].
Ruokolainen, P. 2020. Brändikäsikirja: näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen.
E-kirja. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari. Saatavissa:
https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 9.11.2021]
Sosiaalisen median palveluita ja sovelluksia. 2019. MLL. WWW-dokumentti.
Saatavissa:
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen- elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/sosiaalisen-median-palveluita-ja-sovelluksia/ [viitattu 12.10.2021].
Sosiaalinen media. 2017. Tietotekniikan termitalkoot. Sanastokeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/sosiaalinen%20media [viitattu 7.11.2021].
Social Media’s Critical Role in the Music Industry. 2021. MI College of Contemporary Music. Artikkeli. Saatavissa: https://www.mi.edu/in-the-know/social-medias-critical-role-music-industry/ [viitattu 11.11.2021].
Thanks a billion! 2021. TikTok. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://newsroom.tiktok.com/en-us/1-billion-people-on-tiktok [viitattu 8.11.2021].
Vehmanen, M. s.a. Tunnetko nämä termit. Artikkeli. Saatavissa:
https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/verkko-voittaa-valimatkat/tunnetko-nama-termit/ [viitattu 12.11.2021].
Vilkka, H. 2021. Näin onnistut opinnäytetyössä. E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 28.11.2021]
Virtanen, S. 2020. Somemarkkinoinnin työkirja. E-kirja. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari. Saatavissa: https://www.bookbeat.fi [viitattu
12.10.2021].
Webropol. 2020. 3.0 Käyttöopas. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://new.webropolsurveys.com/content/manuals/Manuaali_3.0.pdf [viitattu 29.12.2021].
What is LinkedIn and How Can I Use It. 2020. LinkedIn. WWW-dokumentti.
Päivitetty 27.7.2020. Saatavissa:
https://www.linkedin.com/help/linkedin/answer/111663/what-is-linkedin-and-how-can-i-use-it-?lang=en [viitattu 11.11.2021].
What Is Paid Marketing? Strategies to Reach Your Business Goals. 2020.
Forbes. Artikkeli. Saatavissa:
https://www.forbes.com/sites/square/2020/12/10/what-is-paid-marketing-strategies-to-reach-your-business-goals/?sh=6533232b934d [viitattu 9.11.2021].
What is Spotify? 2021. Spotify. WWW-dokumentti. Päivitetty 12.8.2021.
Saatavissa: https://support.spotify.com/us/article/what-is-spotify/ [viitattu 8.11.2021].
Zuckerberg, M. 2021. Founder’s Letter, 2021. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://about.fb.com/news/2021/10/founders-letter/ [viitattu 7.11.2021].
KUVALUETTELO
Kuva 1. TikTokin aktiiviset kuukausittaiset käyttäjät 2015–2021. Business of Apps. 2021. Saatavissa: https://www.businessofapps.com/data/tik-tok-statistics/ [viitattu 8.11.2021].
Kuva 2. Spotifyn aktiivisten kuukausi käyttäjien kasvu 2015–2021. Statista.
2021. Saatavissa: https://www.statista.com/statistics/367739/spotify-global-mau/ [viitattu 8.11.2021].
Kuva 3. Brändin muodostuminen. Brandnews. 2017. Saatavissa:
http://brandnews.fi/mika-on-brandi/ [viitattu 9.11.2021].
Kuva 4. Kuinka sosiaalisen median käyttäjät käyttävät eri palveluita musiikkiin liittyvässä toiminnassa. MusicWatch. 2018. Saatavissa:
https://www.musicwatchinc.com/blog/music-scores-a-gold-record-on-the-social-media-charts/ [viitattu 11.11.2021].
LIITTEET
Liite 1. Kyselylomake
Liite 1/1
Liite 1/2
Liite 1/3
Liite 1/4
Liite 2. Tietosuojaseloste
Liite 2/1
Tietosuojalaki 2018/1050, EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679)
Pyydämme sinua osallistumaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) opintoihin sisältyvään opinnäytetyöhön liittyvään tutkimukseen.
Opinnäytetyöhön osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voit keskeyttää osallistumisesi koska tahansa. Mikäli keskeytät tutkimuksen tai peruutat suostumuksen, keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Tässä tietosuojaselosteessa kuvataan, miten henkilötietojasi käsitellään
opinnäytetyössä, mitä oikeuksia sinulla on ja miten voit vaikuttaa tietojesi käsittelyyn.
Tämän opinnäytetyön rekisterinpitäjä ja suorittaja on Aurora Korjus Yhteystiedot:
Aurora Korjus
cauko003@edu.xamk.fi puhelinnumero: 0442830290
Opinnäytetyössä henkilötietoja kerätään tutkimustarkoitukseen elektronisen kyselylomakkeen muodossa.
Henkilötietoja käsitellään seuraavalla yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 679/2016 6.1 a) mukaisella perusteella: tutkittavan suostumus
Opinnäytetyön aihe: Artistin sosiaalisen median kanavat Opinnäytetyön kesto: 10/21–2/22
Mitä tietoja minusta käsitellään?
Kyselyssä kerättävät tiedot ovat: Ikä, käytössä olevat sosiaalisen median kanavat, kiinnostuksen kohteet sosiaalisessa mediassa.
Opinnäytetyössä ei kerätä ja käsitellä arkaluonteisia henkilötietoja. Tiedot kerätään antamiesi vastausten perusteella kyselomakkeelta. Rekisteristä ei luovuteta tietoja kolmansille osapuolille
Liite 2/2
Xamkissa käytetään tallennustilana pilvipalveluita (Teams ja OneDrive). Microsoft saattaa siirtää näihin palveluihin tallennettua tietoa tai niiden varmuuskopioita EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle. Microsoftin tietosuojalauseke on luettavissa osoitteesta:
https://privacy.microsoft.com/fi-FI/privacystatement
Tetoja säilytetään, kunnes tutkimuksen materiaali on saatu käsiteltyä ja tutkimus on valmis. Tämän jälkeen tiedot hävitetään. Tietoja säilytetään sähköisessä muodossa, niin että niihin ei ulkopuoliset pääse käsiksi. Tiedot säilytetään salasanojen ja käyttäjätunnuksien takana.
Yhteyshenkilö tutkittavan oikeuksiin liittyvissä asioissa, johon voi ottaa yhteyttä on:
Aurora Korjus, cauko003@edu.xamk.fi
a. Suostumuksen peruuttaminen (tietosuoja-asetuksen 7 artikla)
Sinulla on oikeus peruuttaa antamasi suostumus, mikäli henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen. Suostumuksen peruuttaminen ei vaikuta suostumuksen perusteella ennen sen peruuttamista suoritetun käsittelyn lainmukaisuuteen.
b. Oikeus saada pääsy tietoihin (tietosuoja-asetuksen 15 artikla) Sinulla on oikeus saada tieto siitä, käsitelläänkö henkilötietojasi ja mitä
henkilötietojasi käsitellään. Voit myös halutessasi pyytää jäljennöksen käsiteltävistä henkilötiedoista.
c. Oikeus tietojen oikaisemiseen (tietosuoja-asetuksen 16 artikla)
Jos käsiteltävissä henkilötiedoissasi on epätarkkuuksia tai virheitä, sinulla on oikeus pyytää niiden oikaisua tai täydennystä.
d. Oikeus tietojen poistamiseen (tietosuoja-asetuksen 17 artikla) Sinulla on oikeus vaatia henkilötietojesi poistamista tietyissä tapauksissa.
e. Oikeus käsittelyn rajoittamiseen (tietosuoja-asetuksen 18 artikla)
Sinulla on oikeus henkilötietojesi käsittelyn rajoittamiseen tietyissä tilanteissa kuten, jos kiistät henkilötietojesi paikkansapitävyyden.
f. Vastustamisoikeus (tietosuoja-asetuksen 21 artikla)
Liite 2/3
Sinulla on oikeus vastustaa henkilötietojesi käsittelyä, jos käsittely perustuu yleiseen etuun tai oikeutettuun etuun. Tällöin ammattikorkeakoulu ei voi käsitellä
henkilötietojasi, paitsi jos se voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää oikeutesi.
Oikeuksista poikkeaminen
Tässä kuvatuista oikeuksista saatetaan tietyissä yksittäistapauksissa poiketa tietosuoja-asetuksessa ja Suomen tietosuojalaissa säädetyillä perusteilla siltä osin, kuin oikeudet estävät tieteellisen tai historiallisen tutkimustarkoituksen tai tilastollisen tarkoituksen saavuttamisen tai vaikeuttavat sitä suuresti. Tarvetta poiketa
oikeuksista arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Valitusoikeus
Sinulla on oikeus tehdä valitus erityisesti vakinaisen asuin- tai työpaikkasi sijainnin mukaiselle valvontaviranomaiselle, mikäli katsot, että henkilötietojen käsittelyssä rikotaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Suomessa
valvontaviranomainen on tietosuojavaltuutettu.