Aurora Korjus
ARTISTIN SOSIAALISEN MEDIAN KANAVAT
Opinnäytetyö
Tradenomi (AMK)
Liiketalouden koulutus
2022
Tutkintonimike Tradenomi (AMK) Tekijä/Tekijät Aurora Korjus
Työn nimi Artistin sosiaalisen median kanavat Toimeksiantaja EM Music & Entertainment Oy
Vuosi 2022
Sivut 68 sivua, liitteitä 7 sivua Työn ohjaaja(t) Marita Kankaanranta
TIIVISTELMÄ
Tämän opinnäytetyön aiheena on artistin sosiaalisen median kanavat. Toimeksiantaja on loppuvuonna 2020 startup-pohjalta perustettu musiikkiyhtiö EM Music & Entertainment Oy.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa toimeksiantajalle ja musiikkialan toimijoille
konkreettista tietoa kuluttajien toiminnasta sosiaalisen median palveluissa. Tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, missä sosiaalisen median palveluissa kuluttajat seuraavat artisteja ja millaista sisältöä artistin toivotaan julkaisevan sosiaalisen median kanavissa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä on kaksi pääaihealuetta. Ensimmäinen pääluku käsittelee sosiaalista mediaa, sosiaalisen median markkinointia ja brändäystä.
Toisessa pääluvussa syvennytään musiikkialan tulevaisuuteen, artistien ihannointiin sekä sosiaaliseen mediaan musiikkialalla. Teoreettisen viitekehyksen runkona käytetään kotimaisia sekä kansainvälisiä lähteitä. Lähteet muodostuvat alan ammattikirjallisuudesta sekä alan verkkolähteistä.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus
toteutettiin kyselytutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin Webropol 3.0 -ohjelman avulla luodun internet-kyselyn kautta. Kysely toteutettiin joulukuussa 2021 ja kyselyyn saatiin 236 vastausta. Kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin Webropol 3.0 -ohjelman raporttien avulla sekä SPSS Statistics -tilasto-ohjelmaa hyödyntäen.
Kyselytutkimuksesta saatiin ajankohtaista tietoa kuluttajien käytöksestä artistin sosiaalisen median kanavissa. Tutkimuksessa selvisi, että musiikin kuluttajat seurasivat artisteja eniten Instagramissa ja Spotifyssa. Vastaajat ilmaisivat haluavansa nähdä artisteilta sosiaalisen median päivityksiä viikoittain. Vastaajien mielestä artistien tulisi tuottaa musiikkiin ja arkielämään liittyvää sisältöä sosiaalisen median kanavissa. Tuloksista kävi ilmi eri ikäluokkien erot sosiaalisen median palveluiden käytössä. Ikäluokkien välille syntyi eroja, kun tutkittiin, missä kanavissa kuluttajat seuraavat artisteja ja millaista sisältöä artisteilta haluttiin nähdä. Tulosten avulla toimeksiantajalle annettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla artistien markkinointia voidaan viedä musiikin kuluttajien toivomaan
suuntaan.
Asiasanat: Sosiaalinen media, markkinointi, sisältötuotanto, musiikkiala, fanius, digitaalinen markkinointi
Degree Bachelor of Business Administration Author (authors) Aurora Korjus
Thesis title Artist’s social media channels Commissioned by EM Music & Entertainment Oy
Time 2022
Pages 68 pages, 7 pages of appendices Supervisor Marita Kankaanranta
ABSTRACT
The objective of the thesis was to produce information for the commissioner and other operators in the music industry about consumers behavior on social media platforms. The purpose was to determine the following subjects: on which social media platforms
consumers follow artistsand what kind of content they wish artists would post via their social media channels.
The theoretical framework was based on two main aspects. One aspect comprised social media and social media marketing and branding, and the other aspect comprised the future of the music industry, role of social media in the music industry and fan culture.
Quantitative research method was used in the empirical part of the thesis. The study was executed as a survey. The survey received 36 responses and collected information was analyzed with the reports from Webropol 3.0 and SPSS Statistics programs.
The survey provided current information about consumers' behavior on artist’s social media channels. The study found that music consumers follow artists mostly on Instagram and Spotify. Respondents commonly stated that they want to see social media posts from artists weekly and thought that artists should produce content about music as well as their daily life on their social media channels. The results showed differences between different age groups in the use of social media platforms Between age groups there were
differences on the used platforms to follow artists and preferences regarding the content they would like to see from artists. Based on the results, suggestions were made which can be used by the commissioner to help artists to market themselves in a consumer- friendly way.
Key words: social media, marketing, content production, music industry, fan, digital marketing
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 5
2 SOSIAALINEN MEDIA ... 6
2.1 Sosiaalisen median termistöä ... 8
2.2 Sosiaalisen median palvelut ... 9
2.3 Brändi ja brändäys ... 17
2.4 Maksullinen markkinointi ... 19
3 MUSIIKKIALA... 20
3.1 Sosiaalinen media musiikkialalla ... 21
3.2 Artistin sosiaalinen media ... 23
3.3 Fanitus ja artistin ihannointi ... 24
4 EM MUSIC & ENTERTAINMENT OY ... 25
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ... 29
5.1 Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät ... 29
5.2 Tutkimusaineiston hankinta ja analysointi ... 30
6 TULOKSET ... 32
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUS ... 53
7.1 Kehittämisehdotuksia EM Music & Entertainment Oy:lle ... 57
7.2 Luotettavuuden arviointi ... 60
LÄHTEET ... 64 KUVALUETTELO
LIITTEET
Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Tietosuojaseloste
1 JOHDANTO
Tässä opinnäytetyössä käsitellään musiikkialan artistien sosiaalisen median kanavia. Työn toimeksiantaja on loppuvuonna 2020 startup-pohjalta perustettu musiikkiyhtiö EM Music & Entertainment Oy. EM Music & Entertainment Oy:n toimitusjohtajana toimii Minna Erkkilä, jonka mukaan artistin markkinointi musiikkiyhtiössä tapahtuu pääasiassa sosiaalisen median palveluiden kautta.
Artisti hoitaa sosiaalisen median kanavien julkaisut itse ja yhteistyössä musiikkiyhtiön markkinointia hoitavan työntekijän kanssa. Artistin toimintaa sosiaalisen median palveluissa halutaan kehittää ja parantaa. Musiikkiyhtiö kaipaa tietoa siitä, millaista sisältöä ja mihin sosiaalisen median kanaviin artistin kannattaisi luoda. (Erkkilä 2021.)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa EM Music & Entertainment Oy:lle ja yleisesti musiikkialan toimijoille konkreettista tietoa siitä, missä sosiaalisen median palveluissa musiikin kuluttajat seuraavat artisteja. Tavoitteena on tuottaa tietoa myös siitä, millaista sisältöä artistien toivotaan julkaisevan omissa sosiaalisen median kanavissaan.
Tutkimusongelmana tässä opinnäytetyössä on artistien seuraaminen sosiaalisessa mediassa. Tutkimuskysymykset opinnäytetyössä ovat:
- Missä sosiaalisen median palveluissa kuluttajat seuraavat artisteja?
- Miksi musiikin kuluttajat seuraavat artistia sosiaalisen median palveluissa?
Lisäkysymyksenä on: mitä toiveita kuluttajilla on artistien sosiaalisen median julkaisuille?
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Kvantitatiivinen tutkimus on empiirinen tutkimus, jossa ilmiötä kuvataan numeerisen tiedon pohjalta. Kvantitatiivisen tutkimuksen
tutkimuskysymyksissä haetaan vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: Mikä?
Missä? Kuinka usein? Paljonko? Kvantitatiivisen tutkimuksen onnistuminen vaatii, että tutkimuksessa saadaan riittävän suuri ja edustava otos.
Tutkimuksen aineistoa kerätään monesti strukturoidulla kyselytutkimuksella.
Strukturoidussa tutkimuslomakkeessa hyödynnetään pääasiassa kysymyksiä,
joihin on annettu valmiit vastausvaihtoehdot. Kvantitatiivisen tutkimuksen ohella voidaan käyttää myös kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta.
Kvalitatiivinen tutkimus rajoittuu pieneen määrään tutkittavia, ja tämän vuoksi kvalitatiivinen tutkimus ei sovi määrien selvittämiseen vaan sen tavoitteena on ymmärtää tutkittavaa aihetta. (Heikkilä 2014.) Laajan ja hajallaan olevan perusjoukon vuoksi tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista tutkimusta.
Tämän opinnäytetyön määrällisen tutkimuksen aineiston hankinta toteutetaan sähköisenä internet-kyselynä Webropol 3.0 -ohjelmaa käyttäen. Kyselystä luodaan verkossa jaettava linkki, jota jaetaan opinnäytetyön tekijän
sosiaalisen median kanavissa. Linkkiä jaetaan mm. Facebookissa,
LinkedInissä, Instagramissa sekä WhatsAppissa. Tutkimukseen halutaan mahdollisimman realistista tietoa musiikin kuluttajien käytöksestä artistin sosiaalisen median kanavissa. Tämän vuoksi kyselyn perusjoukko rajataan sosiaalisen median käyttäjiin. Tarkempaa rajausta ei haluta tehdä, jotta aiheesta saadaan mahdollisimman laajasti tietoa eri ikäisiltä ihmisiltä.
Opinnäytetyön keskeiset käsitteet koskevat sosiaalista mediaa, sosiaalisen median markkinointia, sosiaalisen median palveluita ja musiikkialaa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään edellä mainittuja käsitteitä kahdessa luvussa. Pääluvussa 2 käydään läpi sosiaalista mediaa yleisesti, sen palveluja ja markkinointia sosiaalisessa mediassa. Pääluvussa 3 käydään läpi musiikkialan nykytilannetta sekä sosiaalisen median merkitystä musiikkialalla. Luvussa 3 on aikaisemmin mainittujen osuuksien lisäksi
aiheena artistin ja fanin välinen suhde. Pääluvussa 4 esitellään opinnäytetyön toimeksiantaja ja käydään läpi artistin markkinointia musiikkiyhtiön sekä artistin näkökulmista. Opinnäytetyön myöhemmissä luvuissa on tietoa tutkimuksen toteutuksesta, tuloksista sekä arviointia tutkimuksen luotettavuudesta.
2 SOSIAALINEN MEDIA
Sosiaalinen media muodostuu useista erilaisista palveluista, jotka toimivat eri tavoin. Tunnettuja sosiaalisen median palveluita ovat esimerkiksi Facebook, Instagram ja YouTube. Monikanavaisuuden myötä sosiaalinen media ei ole
vain yksi kokonaisuus, vaan useiden erilaisten palveluiden ryhmittymä.
Palvelut saattavat erota esimerkiksi sisällöltään ja toiminnoiltaan. Kaikille palveluille yhteistä on mielenkiintoinen sisältö ja palveluiden maksuttomuus.
Sosiaalisen median palveluita syntyy jatkuvasti uusia, ja samalla vanhojen kanavien käyttö vähenee. (Virtanen 2020.)
Sosiaalinen median on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti ihmisten keskuudessa. Sosiaalisen median palvelut tyydyttävät käyttäjien
sosiaalisuuden tarvetta. Palvelut auttavat käyttäjiä tapaamaan muita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista aiheista. Käyttäjiä yhdistäviä aiheita voi olla esimerkiksi ammatti, asuinpaikkakunta, musiikkityyli tai harrastus. Sosiaalisen median käyttäjillä voi olla hyvin erilaisia tavoitteita palveluiden käytössä.
Joidenkin käyttäjien tavoitteena voi tietoisesti olla sosiaalisten verkostojen laajentaminen verkkopalveluissa. Aktiivisesti sosiaalisen median palveluita käyttävillä henkilöillä on usein laaja verkosto palveluista löytyneitä tuttavia.
Käyttäjien mielenkiinto ei sosiaalisessa mediassa perustu yrityksien ja brändien toimintaan, vaan suosion perustana on mahdollisuus ylläpitää vuorovaikutusmahdollisuuksia ja olla yhteydessä muiden ihmisten kanssa.
Loppujen lopuksi sosiaalisessa mediassa on kyse ihmisistä, kohtaamisista sekä vuorovaikutuksesta. (Pönkä 2015.) Sosiaalisessa mediassa ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita. Kaikkea sosiaaliseen mediaan ladattavaa sisältöä käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti. (Sosiaalinen media 2017.)
Sosiaalisen median palvelut rakentuvat erilaisten sosiaalisten verkostojen varaan. Jokaisella käyttäjällä on oma verkostonsa, joka muodostuu muista sosiaalisen median palvelun käyttäjistä. Verkostoja muodostetaan esimerkiksi kaveripyyntöjen avulla, tai seuraamalla toista käyttäjää palvelussa. Jokaisessa sosiaalisen median palvelussa verkostolla on oma nimensä. Instagramissa verkosto rakentuu seuraajista, LinkedInissä kontakteista ja Facebookissa kavereista. (Pönkä 2015.)
Sosiaalisessa mediassa voidaan kuluttaa tai tuottaa sisältöä. Sisällön kuluttaminen tarkoittaa muiden käyttäjien sisällön katsomista ja siihen reagoimista esimerkiksi tykkäyksillä tai kommenteilla. Käyttäjät voivat myös tuottaa omaa sisältöä palveluihin. Sisältö voi olla esimerkiksi kuvia, tekstiä, musiikkia tai pitkän ja lyhyen formaatin videoita. Käytettävä sisältö tulisi valita
sosiaalisen median palvelun mukaan. Kaikki sisältö ei toimi kaikissa sosiaalisen median palveluissa. (Keyes 2021a.)
2.1 Sosiaalisen median termistöä
Algoritmi on sääntö, joka määrittää mitkä julkaisut saavat näkyvyyttä sosiaalisen median palvelussa (Virtanen 2020). Algoritmit käyttävät
koneoppimista saadakseen selville käyttäjien sisältöpreferenssejä. Selvityksen jälkeen algoritmi tarjoaa preferenssien mukaista sisältöä palvelun käyttäjälle.
(Cole 2019.)
Sosiaalisen median kanava on sosiaalisen median palveluiden käyttäjän henkilökohtainen tili. Sosiaalisen median palveluiden käyttöä varten on usein luotava oma sosiaalisen median kanava. Sosiaalisen median kanava voi olla esimerkiksi henkilökohtainen Facebook-käyttäjätili. (Pönkä 2015.)
Postaus eli päivitys on käyttäjän sosiaaliseen mediaan julkaisema yksittäinen viesti. Postaus sisältää yleensä esimerkiksi kuvaa, tekstiä, ääntä tai videoita.
(Vehmanen s.a.)
Hashtag on asiasana tai aihetunniste, jota käytetään monissa sosiaalisen median palveluissa. Hashtagien avulla palveluista voi etsiä samaa asiaa tai aihetta käsitteleviä kuvia, tekstejä ja muita postauksia. Aihesanaa ennen käytetään aina merkkiä #. (Virtanen 2020.) Tarvittaessa käyttäjät voivat luoda uusia hashtageja vastaamaan omaa tarvettaan (Pönkä 2015). Yrityksen oma hashtag voi olla esimerkiksi yrityksen tunnuslause tai #yrityksennimi. Omaa Hashtagia valitessa kannattaa varmistaa, ettei se ole yleisessä käytössä.
(Virtanen 2020.)
Tägääminen eli merkitseminen tarkoittaa toisen käyttäjätilin merkitsemistä julkaisuun. Merkitseminen toimii käyttämällä @-merkkiä ennen käyttäjätilin nimeä. (Virtanen 2020.)
Kohderyhmä tarkoittaa sitä ihmisryhmää, joka halutaan tavoittaa
sosiaalisessa mediassa markkinoinnin avulla. Kohderyhmää kannattaa rajata esimerkiksi iän, asuinpaikan, harrastusten tai muiden kiinnostuksenkohteiden
avulla. Mikäli markkinointia tehdään liian laajalle kohderyhmälle, markkinointi on tylsää eikä sen avulla tavoiteta haluttua lopputulosta. (Virtanen 2020.)
2.2 Sosiaalisen median palvelut
Sosiaalisen median palveluilla tarkoitetaan yleensä mobiililaitteilla ja
tietokoneilla toimivia webpohjaisia verkkopalveluita. Mobiililaitteilla sosiaalisen median palveluita ovat sovellukset, joissa perinteiset sosiaalisen median toiminnot, kuten sisällön tuottaminen ja kuluttaminen, ovat ominaisia.
Perinteisten sosiaalisen median sovellusten lisäksi pikaviestintä- ja chat- sovellukset ovat sosiaalisen median palveluita.
Sosiaalisen median palveluista tulisi jokaisen käyttäjän valita itselleen sopivimmat. Palvelua valitessa kannattaa miettiä kyseisen palvelun käyttötarkoitusta ja valita omiin tarpeisiin sopivin palvelu käyttöön. Eri
palveluissa on omat ominaisuutensa, joihin kannattaa tutustua ennen palvelun valintaa. Osa palveluista keskittyy käyttäjien väliseen viestintään, osa
verkoston luomiseen, osa sisällön jakamiseen ja osa tiedotukseen. Yksilön tai yrityksen ei ole järkevää olla kaikissa palveluissa, vaan keskittää toiminta muutamaan kanavaan. (Pönkä 2015.) Aktiivisen toiminnan takaamiseksi palveluista tulee valita käyttöön vain ne, joiden päivittämiseen resurssit ovat riittävät (Virtanen 2020).
Ensimmäiset sosiaalisen median palvelut syntyivät jo 1990-luvulla, mutta vasta 2000-luvun alussa webin yleistyessä sosiaalisen median palvelut
alkoivat päästä ihmisten suosioon. Ensimmäisiä suosittuja sosiaalisen median palveluita olivat mm. Friendster ja Myspace. Sosiaalisen median palveluita syntyy jatkuvasti uusia, ja samalla vanhat palvelut menettävät suosiotaan.
(Pönkä 2015.) Nykyään suosiossa olevia sosiaalisen median palveluita ovat esimerkiksi WhatsApp, Instagram, Facebook, Snapchat, TikTok, Jodel ja Twitter (Sosiaalisen median palveluita… 2019.)
Taulukko 1 Sosisaalisen.median palvelut, sisältö, ja aktiiviset kuukausittaiset käyttäjät (mukaillen Business of apps 2021; Hartmans 2020; Keyes 2018; Lehtomaa 2020; Pearce 2020; Pönkä 2015; Statista 2021; What is LinkedIn and How Can I Use It? 2020).
Taulukosta 1 nähdään sosiaalisen median palveluiden tyypillisimmät sisällöt, aktiiviset kuukausittaiset käyttäjämäärät sekä tärkeimmät eroavaisuudet muihin sosiaalisen median palveluihin.
Facebook on maailman suosituin sosiaalisen median palvelu, joka perustettiin vuonna 2004 Mark Zuckerbergin toimesta. Zuckerberg on Facebookin
perustaja, puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. (Our Leadership 2021.) Facebook
oli ensimmäinen suuri sosiaalisen median sivusto, joka avattiin laajasti ihmisten käyttöön vuonna 2006. Nykyään Facebookilla on yli 2 miljardia käyttäjää ympäri maailman. (Pearce 2020.)
Facebook on monipuolinen sosiaalisen median palvelu, joka ei ole rajoittanut toimintaansa vain yhdenlaiseen sisältöön (Virtanen 2020). Facebookin
toiminnan ydin on palvelun käyttäjien luomassa sisällössä. Käyttäjät jakavat ja tuottavat palveluun sisältöä linkkien, valokuvien, videoiden ja tekstien
muodossa. (Pönkä 2015.) Facebookissa on kuitenkin algoritmeja, jotka nostavat näkyville etenkin kuvaa ja videota. Ilman kuvaa tai videota julkaistut linkit ja tekstit jäävät algoritmissa vähemmälle huomiolle. (Virtanen 2020.)
Lokakuussa 2021 Yrityksen perustaja Mark Zuckerberg esitteli yrityksensä uuden nimen Meta (Introducing Meta… 2021). Meta tuo yhteen yhden brändin alle yrityksen omistuksessa olevat sovellukset ja teknologiat. Metan
tavoitteena on auttaa ihmisiä yhdistymään, löytämään yhteisöjä ja kasvattamaan yrityksiä. (Introducing Meta… 2021.)
Artisti voi luoda Facebookiin oman sivun, jota Facebookin käyttäjät voivat seurata. Omalle sivulle artisti tai bändi voi lisätä tietoa itsestään tai bändistä.
Sivu toimii bändin tiedotusalustana, jossa voidaan julkaista esimerkiksi kuvia, tekstiä ja musiikkivideoita. Sivulle on mahdollista luoda myös tapahtumia, ja artistin kannattaa hyödyntää tätä keikkojen ja konserttien markkinoinnissa.
Facebookissa voidaan käyttää myös linkkejä, jotka ohjaavat ulos palvelusta.
Linkki voi ohjata käyttäjän esimerkiksi tulevan konsertin lipunmyyntiin. (Pearce 2020.)
Sosiaalisen median sovelluksista toiseksi eniten käyttäjiä on Instagramilla.
Sovelluksella on yli miljardi käyttäjää ympäri maailman. (Pearce 2020.) Kevin Systrom perusti Instagramin vuonna 2010 rakkaudestaan valokuvaukseen.
Instagram on valokuvien jako sovellus, joka on vuosien aikana kasvanut maailmanlaajuiseksi sensaatioksi. Myöhemmin kuvanjakopalvelu on laajentunut ja nykyään myös videosisältö on suosittua. (Hartmans 2020.)
Instagramissa on useita eri toimintoja, jotka tarjoavat käyttäjille
mahdollisuuden tuottaa monipuolista kuva- ja videosisältöä (Lehtomaa 2020).
Instagramin käyttäjällä on yksi tehtävä: kertoa tarinaa kuvien tai 60 sekunnin videoiden avulla käyttäjätilillään. (Keyes 2021e.) Instagram Feediin eli
käyttäjän omalle käyttäjätilille voi ladata kuvia ja videoita (Lehtomaa 2020).
Käyttäjällä on mahdollisuus julkaista myös korkeintaan 24 tunnin ajan
näkyvissä olevia kuva ja videopätkiä Instagram Stories -osioon. Julkaistavat videot voivat olla maksimissaan 14 sekunnin mittaisia. 24 tunnin jälkeen videot ja kuvat katoavat tarinoista. (Virtanen 2020.) Pidempien videoiden
julkaiseminen on mahdollista Instagram Reels ominaisuuden avulla.
Instagram on perustanut oman vastineensa vuonna 2018 perustetulle ja suosioon nousseelle TikTokille. Instagram Reelsiin ladatut videot ovat lyhyitä ja sisältävät viihteellisiä ominaisuuksia. Videoissa tärkeimpiä ovat yleensä erilaiset äänet ja musiikki. (Lehtomaa 2020.)
Yhteisöllisyyttä ja aktiivista vuorovaikutusta käyttäjien välille tuo Instagram Live -ominaisuus. Seuraajat voivat katsoa sekä reagoida pidettäviin live- lähetyksiin. (Lehtomaa 2020.) Henkilökohtaisia keskusteluita käyttäjien on mahdollista käydä Instagram Directissa, joka on Instagramin oma
pikaviestimahdollisuus. (Sosiaalisen median palveluita… 2019.)
Artistit voivat julkaista Instagramiin lähes minkälaista sisältöä tahansa.
Omassa profiilissa artisti voi kertoa kuvien ja videoiden avulla omasta elämästä ja urasta laajasti. Instagramin laajat toiminnot takaavat artistille mahdollisuuden tuottaa kiinnostavaa sisältöä faneille. Instagram tarjoaa toiminnoillaan artisteille myös loistavat mahdollisuudet olla
vuorovaikutuksessa fanien kanssa esimerkiksi live-lähetysten avulla. (Pearce 2020.)
TikTok
TikTokin toiminta perustuu lyhyisiin videoihin, joita käyttäjät lataavat
palveluun. Videoiden on tarkoitus olla luovia ja tuottaa iloa käyttäjille. (About us s.a.) TikTok-videoissa suuressa roolissa on taustamusiikit ja erilaiset äänet, joiden pohjalta videot syntyvät (Lehtomaa 2020).
TikTokin omistajayritys ByteDance osti vuonna 2018 erityisesti nuorten
suosiossa olleen Musical.ly -sovelluksen (Lehtomaa 2020). Musical.ly sovellus perustettiin vuonna 2014 ja se nousi nuorten suosioon nopeasti. Sovelluksella oli 100 miljoonaa aktiivista kuukausittaista käyttäjää, jotka automaattisesti rekisteröityivät TikTokin käyttäjiksi yritysoston yhteydessä. (Jarvey 2018.) Suomessa TikTok kasvoi suureksi ilmiöksi vuosien 2019–2020 aikana.
Sovellus on kasvattanut valtaisan suosion etenkin 15–24-vuotiaiden nuorten keskuudessa. (Lehtomaa 2020.)
TikTokilla oli maailmanlaajuisesti jo yli miljardi käyttäjää (Thanks a billion!
2021.) TikTokin aktiivisten käyttäjien määrä on kasvanut ennen näkemätöntä tahtia vuodesta 2018. Vuonna 2018 aktiivisia kuukausittaisia käyttäjiä oli 85 miljoonaa. Vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa aktiivisten
kuukausikäyttäjien osalta oli ylitetty jo miljardin käyttäjän raja (kuva 1).
Kuva 1. TikTokin aktiiviset kuukausittaiset käyttäjät 2018–2021. (Business of Apps 2021)
TikTokin merkitystä ja vaikutuksia musiikkiallalla ei kannata tai voi väheksyä.
TikTokissa syntyy jatkuvasti erilaisia trendejä, joista artistit voivat hyötyä.
Useat kappaleet ovat nousseet ihmisten tietoisuuteen ja hiteiksi TikTokin kautta. Artistit ovat entistä tietoisempia TikTokin mahdollisuuksista. Palvelun
avulla artisti voi uudella tai vanhalla kappaleella nousta kuuluisuuteen ennennäkemättömällä tahdilla. TikTok on luonut musiikkialalle uusia vaikutuksia. Artistit luovat kappaleita ja musiikkivideoita, jotka sisältävät TikTokille tyypillisiä ominaisuuksia. Kappaleet ja musiikkivideot sisältävät esimerkiksi tansseja tai TikTokissa tunnetuiksi nousseita lauseita ja lausahduksia. (Pearce 2020.)
YouTube
YouTuben perustivat Steve Chen, Chad Hurley ja Jawed Karim vuonna 2005.
Palvelu perustettiin, jotta ihmiset voisivat jakaa kotivideoitaan muiden nähtäville. Vuosien aikana YouTube on kasvanut myös yhdeksi
suosituimmista hakukoneista. (Hosch 2021.) YouTube on vuosien aikana kasvanut netin suosituimmaksi videopalveluksi ja on käytetyin palvelu musiikin striimaukseen (Musiikin kuuntelu digitalisoituu… 2021).
YouTuben kautta kuka tahansa voi jakaa oman videonsa verkkopalveluun.
Suuri osa palvelun käyttäjistä on palvelussa videoiden katselun vuoksi.
(Pönkä 2015.) YouTube on käyttäjille kuin oma TV-kanava. Palvelu antaa käyttäjille mahdollisuuden ja vapauden ladata omalle käyttäjätilille sisältöä loputtomasti. Samaan aikaan muut käyttäjät voivat kuluttaa ladattua sisältöä palvelussa. (Keyes 2018.)
Lähes jokaisella artistilla on käytössä YouTube kanava. YouTube kanaville ladataan lähes poikkeuksetta uudet musiikkivideot ja kappaleet, mutta useat artistit käyttävät kanavaa myös muiden videoiden jakamiseen. Videot liittyvät usein artistin työskentelyyn, ja ne voivat olla esimerkiksi haastatteluja,
esiintymisvideoita tai ennen näkemätöntä videomateriaalia studiolta tai musiikkivideon kuvauksista. (Pearce 2020.)
Twitter on vuonna 2006 perustettu sosiaalisen median palvelu. Twitterissä käyttäjät jakavat mielipiteitään ja näyttävät persoonallisuuttaan lyhyiden tekstien muodossa. (Pearce 2020.) Twitter-viestit ovat 240 merkin pituisia
viestejä, joita kutsutaan twiiteiksi. Twiiteissä käytetään hashtagejä eli tunnistesanoja. (Virtanen 2020.)
Artistit voivat käyttää Twitteriä hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Aikaisemmin Twitterissä jaettiin mielipiteitä ja poliittisia ajatuksia. Nykyään toiminta ei ole yhtä muodollista ja twiitit voivat olla myös ideoita tai hauskoja kommentteja, jotka artisti haluaa jakaa seuraajille. Twitterin käytössä on kuitenkin
varjopuolia. Vanhat mielipiteet tai kyseenalaiset twiitit voivat nousta esille vuosia myöhemmin ja aiheuttaa haittaa artistin brändille. (Pearce 2020.)
Spotify
Spotify on musiikin, podcastien ja videoiden digitaalinen striimauspalvelu.
Musiikin kuuntelu Spotifyssa on ilmaista, mutta käyttäjille tarjolla on myös maksullinen Premium palvelu. (What is Spotify? 2021.) Spotify on YouTuben ohella yksi suosituimmista musiikinkuuntelualustoista (Musiikin kuuntelu digitalisoituu 2021). Spotifyn aktiivisten kuuntelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2015. Vuonna 2015 aktiivisia kuukausittaisia
kuuntelijoita oli 68 miljoonaa. Vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa aktiivisia kuukausittaisia kuuntelijoita oli 381 miljoonaa (kuva 2).
Kuva 2. Spotifyn aktiivisten kuukausittaisten käyttäjien kasvu 2015–2021. (Statista 2021)
Spotify for Artists on artisteille tarkoitettu verkkosivu, jonka kautta artisti voi luoda oman artistiprofiilin Spotifyihin. Spotify for Artists sivun kautta artisti pääsee seuraamaan esimerkiksi musiikin statistiikkaa, kuten striimaus määriä ja soittolistoja, joille artistin kappaleita on lisätty. Spotify for Artists sivun kautta ei kuitenkaan voi ladata kappaleita Spotifyihin. Spotifylla on
yhteistyökumppaneita, jotka hoitavat kappaleiden jakelun ja lisensoinnin.
Yhteistyökumppanit maksavat artistille myös kappaleiden suoratoistosta muodostuneet rojaltit. Spotifyin suosittelemia musiikin jakelijoita ovat esimerkiksi DistroKid ja CD Baby. (Getting Started s.a.).
LinkedIn on maailman laajin ammattilaisille suunnattu sosiaalisen median palvelu. LinkedInissä käyttäjä luo profiilin, johon käyttäjä kokoaa
kokemuksensa virtuaaliseen ansioluetteloon. LinkedInissä tarkoituksena on verkostoitua muiden ammattilaisten kanssa ja vahvistaa ammatillisia suhteita.
LinkedInin kautta käyttäjä voi myös kirjoittaa artikkeleita, jakaa kuvia ja videoita ja järjestää tapahtumia. LinkedIniä käytetään myös työ- ja
harjoittelupaikkojen etsimiseen. (What is LinkedIn and How Can I Use It?
2020.)
Snapchat
Snapchat on vuonna 2011 avattu pikaviestintäsovellus, jossa keskustelua voidaan käydä perinteisten pikaviestisovellusten tavoin chatissa. Snapchatin chatti ominaisuus ei ole palvelussa pääosassa, sillä palvelu on erityisen tunnettu rajoitetun ajan näkyvissä olevista kuva- ja videoviesteistä snapeistä.
(Pönkä 2015.) Snapchat oli erityisen suosittu Suomessa vuoden 2015 aikoihin. Palvelua käytetään edelleen seuraajien kanssa kommunikointiin, mutta nykyään vaikuttajat pyrkivät ohjaamaan seuraajat muihin sosiaalisen median kanaviin. (Lehtomaa 2021.)
2.3 Brändi ja brändäys
Brändi muodostuu henkilön tai yrityksen ydinarvoista. Brändi on markkinoinnin avulla luotu mielikuva siitä, millaisena ihmiset näkevät yrityksen tai henkilön, ja millaisia tunteita se ihmisissä herättää. (Keyes 2021i.)
Kuvasta 3 nähdään, että brändi muodostuu maineesta ja imagosta. Imago on yrityksen tai henkilön etukäteen rakentama kuva, joka muille tietoisesti
toiminnasta ja tuotteesta annetaan. Maine on muiden ihmisten muodostama käsitys ja mielikuva yrityksestä tai henkilöstä. (Mikä on brändi? 2017.)
Kuva 3. Brändin muodostuminen (Mikä on brändi? 2017).
Brändin muodostumisessa on paljon asioita, joihin markkinoija ei voi vaikuttaa.
Brändi hioutuu muotoonsa ihmisten erilaisista kokemuksista, tuntemuksista ja ajatuksista. Brändi on jokaiselle vastaanottajalle yksilöllinen ja se muodostuu useissa eri kohtauspisteissä. Potentiaalisia brändin muodostumisen
kohtauspisteitä ovat esimerkiksi nettikeskustelut, messut, mainokset ja artikkelit. (Ruokolainen 2020.)
Sosiaalisessa mediassa käyttäjälle muodostuu automaattisesti henkilöbrändi.
Muut ihmiset muodostavat sosiaalisen median käyttäjästä mielikuvia ja arvioivat käyttäjän persoonaa, osaamista ja arvoja. Muiden luomasta mielikuvasta muodostuu sosiaalisen median käyttäjän henkilöbrändi.
Henkilöbrändi voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen siitä, millaisen mielikuvan muut ihmiset ovat saaneet käyttäjästä. (Lehtomaa 2020.)
Brändin muotoilussa eli brändäyksessä luodaan ajatus siitä, miltä brändi näyttää, maistuu, tuoksuu ja kuulostaa (Ruokolainen 2020). Brändi ja
brändäys ovat kaksi eri asiaa. Brändäys on brändin visuaalinen puoli, värit ja tarina, jotka edustavat brändiä. Ilman brändiä brändäys on vain taideteoksia ja logoja. Brändäys edustaa kaikkea, mitä yrityksen tai henkilöbrändin vuoksi on tehty ja rakennettu. (Keyes 2021f.)
2.4 Maksullinen markkinointi
Sosiaalisen median palveluita on lukuisia erilaisia, ja ne ovat isojen yritysten omistuksessa. Monet sosiaalisen median palvelut ovat ilmaisia, ja siksi he pyörivät pitkälti mainostulojen avulla. Sosiaalisen median isot yritykset rajaavat orgaanisen sisällön kasvun mahdollisuuksia ja siksi sosiaalisen median mainontaan kannattaa käyttää rahaa. (Virtanen 2020.) Maksullisessa markkinoinnissa markkinointi kohdennetaan sosiaalisen median käyttäjiin, jotka voisivat olla kiinnostuneita luodusta sisällöstä. Maksullista markkinointia voi tehdä lähes missä tahansa sosiaalisen median palvelussa. Maksetun markkinoinnin tavoitteena on tuoda ihmisiä artistin sosiaalisen median kanaviin. (Keyes 2021g.)
Tavallinen ihminen näkee yhden päivän aikana noin 5000 mainosta.
Mainoksen näkemisen ja siihen huomion kiinnittämisen välillä on kuitenkin suuri ero. (Keyes 2021e.) Maksetun markkinoinnin avulla voidaan auttaa potentiaalisia asiakkaita löytämään brändi helpommin ja nopeammin kuin ilman maksettua markkinointia. Maksettu markkinointi voidaan kohdentaa suoraan halutulle kohdeyleisölle, jolloin potentiaaliset asiakkaat löytävät tuotteen nopeammin kuin orgaanisen markkinoinnin avulla. Kohdennuksen kriteereiksi voidaan asettaa esimerkiksi ikä, sukupuoli, asuinpaikkakunta ja kiinnostuksen kohteet. (What is paid marketing… 2020.)
Maksettu markkinointi on yleensä esillä sosiaalisen median palveluissa.
Käytettävä sosiaalisen median palvelu kannattaa valita kohderyhmän kautta.
Nuorta yleisöä tavoitellessa, on suositeltavaa ladata mainos TikTokiin. Mikäli potentiaalinen asiakaskunta koostuu yrityksiä, kannattaa
markkinointikampanja kohdistaa LinkedIniin. Maksettuja kampanjoita voidaan luoda erilaisten työkalujen kuten Facebookin tai Google Adsin avulla. (What is paid marketing… 2020.)
3 MUSIIKKIALA
Musiikkiala on muuttunut viime vuosina paljon. Internetin mullistuminen on vaikuttanut myös musiikkialaan. Aikaisemmin artistit, muusikot ja bändit levyttivät studioilla demoja ja jakoivat niitä faneilleen. Tärkeintä oli saada neuvoteltua aikaa studioilta ja löytää soittomahdollisuuksia paikallisista live- tapahtumista. Aikaisemmin tavoitteena oli päästä osaksi musiikkialaa fanien ja levy-yhtiöiden edustajien avulla. Edelleen nykypäivänä live-keikat, musiikin äänittäminen, musiikin levittäminen ja levy-yhtiöiden kontaktoiminen ovat tärkeitä tapoja saada huomiota musiikkialalla. Sosiaalinen media on kuitenkin tuonut alalle uusia tapoja toimia. Yhä useammin uusia artisteja löydetään sosiaalisen median kanavien kautta. Artisteilla on tasaväkisemmät
mahdollisuudet menestyä musiikin parissa, kun sosiaalisessa mediassa toimiminen on kaikille mahdollinen tapa tavoittaa ihmisiä. (Social Media’s Critical…2021.)
Musiikin kuluttamisen tavat ovat täysin muuttuneet. Levyjen, kasettien ja MP3 soitinten suuri kysyntä on vaihtunut verkossa toimiviin suoratoistopalveluihin, jotka toimivat puhelimilla ja tietokoneilla. (Cole 2019.) Radio on yhä suosituin musiikin kuuntelu väline Suomessa. Kuitenkin nuorten keskuudessa radio on jäänyt musiikin kuuntelussa taka-alalle. Alle 40-vuotiaiden joukossa puhelin on huomattavasti radiota suositumpi musiikinkuunteluväline. Viimeisten vuosien aikana musiikinkuunteluvälineistä puhelin on ainut, joka on kasvattanut suosiotaan merkittävästi. (Musiikin kuuntelu digitalisoituu 2021.)
Striimauspalveluiden eli suoratoistopalveluiden kuten Spotifyn, YouTuben ja Apple Musicin käyttäjämäärät ovat kasvaneet ennennäkemätöntä vauhtia.
Käyttäjät odottavat musiikin olevan käytettävissä milloin tahansa ja missä tahansa. Suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet myös personoidut palvelut, kuten yksilölliset soittolistat palveluiden käyttäjille. (Cole 2019.) Maksulliset striimauspalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan kuluttajien keskuudessa.
Tekijänoikeuskorvaukset maksullisissa suoratoistopalveluissa ovat huomattavasti suuremmat kuin maksuttomissa. Musiikin tekijät hyötyvät maksullisista striimauspalveluista rahallisesti maksuttomia striimauspalveluja enemmän. Koronapandemian aikana suosioon ovat nousseet striimatut keikat.
Striimikeikkojen ei uskota jäävän ainoastaan korona-ajan ilmiöksi. (Musiikin
kuuntelu digitalisoituu 2021.) Omnicom Media Groupin johtava tutkija Tervonen (2021) uskoo, että striimatut keikat tulevat olemaan iso tekijä
musiikintekijöiden ansainnassa kymmenen vuoden kuluttua (Tervonen 2021).
Suosiostaan huolimatta suoratoistopalvelut ovat jäämässä sosiaalisen median kanavien varjoon. Levy-yhtiöt kasvattavat kumppanuuksiaan sosiaalisen median kanavien kanssa. Esimerkiksi Facebookista, TikTokista ja
Snapchatista on tullut levy-yhtiöille merkityksellinen tulonlähde, joka kasvaa suoratoistopalveluja nopeammin. Suuret sosiaalisen median yritykset
maksavat levy-yhtiöille musiikin käytöstä. (Ingham 2020.)
Levy-yhtiöiden rooli on pienentynyt musiikkialalla. Yhä useammat itsenäiset artistit ohittavat levy-yhtiöt ja lataavat musiikkiaan suoraan
suoratoistopalveluihin. Markkinointi alalla on kääntynyt entistä vahvemmin sosiaalisen median markkinoinniksi. Lehdistötilaisuudet ja haastattelut ovat jääneet vähemmälle, kun myös alan suurimmat artistit ilmoittavat uusista kappaleista ja albumeista sosiaalisen median kanavien kautta. (Cole 2019.)
Digitaalisten palvelujen laajeneminen on tuonut musiikkialalle paljon positiivisia vaikutuksia, mutta mukana on tullut myös menestymistä vaikeuttavia asioita. Kilpailu alalla on todella kovaa. Uudet artistit joutuvat kilpailemaan tämän hetken kovimpien artistien kanssa mutta myös pitkään alalla olleiden artistien kanssa, joiden musiikkia on ladattuna valtavat määrät suoratoistopalveluihin. Artisteja on nykyään miljoonia ja kuuntelijoilla on varaa valita monipuolisesta valikoimasta. Kovan kilpailun vuoksi artistit korvaantuvat yhä helpommin ja suosiossa on yhä vaikeampi pysyä. (How Social
Media…s.a.)
3.1 Sosiaalinen media musiikkialalla
Sosiaalisen median palvelut ovat nykypäivänä keskeisessä roolissa musiikkialalla. Useat sosiaalisen median palvelut antavat artisteille
mahdollisuuden tavoittaa enemmän yleisöä, faneja ja potentiaalisia uusia faneja, kuin mitä koskaan aikaisemmin on ollut mahdollista tavoittaa. (Social Media’s Critical…2021.)
MusicWatchin (2018) tekemän tutkimuksen mukaan 90 % sosiaalisen median käyttäjistä osallistuu johonkin musiikkiin tai artistiin liittyvään toimintaan
sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median eri palveluita käytetään kuitenkin erilaisiin tarkoituksiin. (Crupnick 2018.) Tutkimuksen mukaan Facebookissa käyttäjät tykkäävät artistin tai bändin sivusta ja lukevat uutisia artisteista ja bändeistä. Twitterissä käyttäjät seuraavat artisteja nähdäkseen artistien tekemiä tuoreita päivityksiä. Snapchatissa käyttäjät katsovat kuvia ja videoita live-musiikin tapahtumista ja lisäävät omiin postauksiinsa kappaleiden
lyriikoita. Instagramissa käyttäjät seuraavat, jakavat postauksia ja merkitsevät artisteja ja bändejä postauksiin. Käyttäjät myös jakavat kuvia ja videoita Instagramiin musiikkialan livetapahtumista (Kuva 4).
Kuva 4. Kuinka sosiaalisen median käyttäjät käyttävät eri palveluita musiikkiin liittyvässä toiminnassa. (MusicWatch 2018.)
MusicWatchin (2018) tutkimuksen vastaajista kaksi kolmasosaa sosiaalisen median käyttäjistä kertoo löytäneensä uusia artisteja sosiaalisen median kautta. Lähes 60 prosenttia sosiaalisen median käyttäjistä vierailevat musiikin suoratoistopalveluissa kuunnellakseen musiikkia sen jälkeen, kun ovat
nähneet uuteen musiikkiin liittyvän päivityksen sosiaalisessa mediassa. 47 % Facebookin päivittäisistä käyttäjistä tykkää artistista tai bändistä
Facebookissa. Yksi kolmesta Instagramin 13–34-vuotiaasta käyttäjästä kuuntelee kappaleita, joita on sisällytetty sosiaalisen median postauksiin.
Sosiaalinen media hyötyy merkittävästi musiikkiteollisuudesta ja musiikilla on pitkäkestoinen kulttuurinen vaikutus. Sosiaalisen median alustojen pitäisi korostaa musiikkia palveluiden keskeisenä ominaisuutena. (Crupnick 2018.)
3.2 Artistin sosiaalinen media
Artistit ja musiikki ovat tärkeä osa sosiaalisen median toimintaa. Sosiaalisen median palvelut hyötyvät artisteista, sillä heidät koetaan arvokkaiksi
vaikuttajiksi. Ihmiset janoavat uutisia artisteista ja artisteilta. Tiedonjano sitouttaa ihmisiä käyttämään sosiaalisen median palveluita. Nykypäivän uusilta sosiaalisen median kanavilta puuttuu usein uskottavuus. Muusikot tuovat mukanaan sosiaalisen median kanaville uskottavuutta ja samalla lisää käyttäjiä. (Crupnick 2018.)
Sisällön luominen sosiaalisen median kanaviin on artistin tärkein tapa käyttää sosiaalista mediaa. Sisältöä voidaan luoda esimerkiksi musiikkivideoista, lyriikka videoista, kuvista tai videoista. Tärkeintä on tuoda esille artistin musiikkigenreä ja persoonallisuutta. (Social Media’s Critical…2021.)
Sosiaalinen media on artistille paikka, jossa hän voi kertoa tarinaansa. Artistit kertovat paljon siitä mitä ovat tehneet, julkaisevat kappaleita, albumeita ja oheistuotteita. Monet artistit aloittavat kuitenkin uuden kappaleen
markkinoinnin vasta kun kappale on julkaistu. Tällaisessa tilanteessa tieto siitä, miksi kyseinen kappale on tehty, mistä se kertoo, mitä tunteita se edustaa sekä monet muut kappaleen taustatiedot jäävät kertomatta. Artisti pystyy herättämään yleisönsä tunteet paremmin kertomalla tarinan kappaleen taustalla. Ihmisten sitouttaminen musiikin kuunteluun on helpompaa, kun kappaleella tai albumilla on taustalla kerrottu tarina. (Keyes 2021e.)
Sosiaalisessa mediassa käytetään paljon avuksi kehotuksia eli call to actionia.
Sosiaalisen median vaikuttaja voi esimerkiksi kehottaa seuraamaan kanavaa, kommentoimaan postausta tai tykkäämään videosta tai kuvasta. Kehotukset ovat loistava tapa sitouttaa yleisöä artistin sosiaalisen median kanavissa.
Seuraajien sitouttaminen on avainasemassa sosiaalisen median markkinoinnissa. (Keyes 2018.)
Artistin kasvaminen sosiaalisessa mediassa vaatii aikaa, vaivaa ja energiaa.
Kasvua ei voida olettaa, mikäli sosiaalisen median markkinointiin ei käytetä aikaa päivittäin. Mitä enemmän aikaa, vaivaa ja energiaa sosiaaliseen mediaan laitetaan, sitä helpompaa ja nopeampaa siellä toimiminen on.
Sosiaalisessa mediassa menestyminen perustuu siihen, että tehdään niin
paljon laadukasta ja yleisöä kiinnostavaa sisältöä kuin mahdollista. Mikäli sosiaalisen median päivitys ei saa huomiota, niin algoritmi ei suosi tehtyjä postauksia. Tilanteen muuttamiseksi artistin on tehtävä muutoksia esimerkiksi postausten laatuun, määrään tai sisältöön. (Keyes 2021b.)
Suurin syy sille, miksi artistilla on vaikeuksia kasvaa sosiaalisessa mediassa, on se, ettei artisti tunne yleisöään. Sosiaalisessa mediassa menestyminen vaatii oman kohderyhmän tunnistamista ja heille sopivan sisällön tuottamista.
Kohdeyleisön tunnistaminen vaatii ahkeraa taustatyön tekemistä.
Sosiaalisessa mediassa ei voi koskaan menestyä, mikäli omaa kohderyhmää ei tunnisteta. (Keyes 2021c.)
3.3 Fanitus ja artistin ihannointi
Artistin tehtävä ei ole keskittyä ainoastaan suuren yleisön keräämiseen, vaan fanijoukon kasvattamiseen. Fanit ovat artistin tärkein apu uralla etenemisessä.
Fanit levittävät sanaa, jakavat artistin sisältöä, luovat fanisivuja sosiaalisen median kanaviin, ostavat fanituotteita eli merchiä ja aloittavat mm. podcasteja artistiin liittyen. Fanit haluavat tuntea olevansa artistille tärkeitä ja erityisiä.
(Keyes 2021h.) Fanit asettavat kysynnän artistin musiikille. Omistautuneet ja uskolliset fanit antavat artisteille mahdollisuuden luoda pitkäaikaisen uran musiikkialalla. (Social Media’s Critical…2021.)
Fanin ja artistin suhteen tulisi olla vuorovaikutteinen. Fanit saavat arvoa siitä, että artisti reagoi seuraajan julkaisuihin tai kommentoi niitä. Artisti voi myös palkita seuraajiaan saadakseen fanit tuntemaan olonsa arvostetuksi. Artisti voi palkita fanit esimerkiksi lähettämällä heille kuunneltavaksi julkaisematonta musiikkia tai antamalla alennuskoodin fanituotteisiin. Artistin on arvostettava fanejaan ja seuraajiaan. Arvostus on tärkeää tuoda näkyväksi ja esille, jotta fanit jaksavat seurata artistia ja hänen uraansa. (Keyes 2021d.) Sosiaalisen median kautta artistin on mahdollista luoda aikaisempaa vahvempi suhde fanien kanssa. Fanit kokevat pääsevänsä lähemmäksi artistia, kun artisti jakaa avoimesti ajatuksiansa ja tunteitansa sosiaalisessa mediassa. Tämä
kasvattaa fanien tunnetta siitä, että artisti tarjoaa heille ainutlaatuista sisältöä, jonka pariin he haluavat palata yhä uudelleen. (Social Media’s Critical…2021.) Faneille on tärkeintä, että artisti on osa fanin sosiaalista verkostoa.
Sosiaalisen verkoston kautta fanit kokevat, että he voivat olla suoraan
yhteydessä artistiin esimerkiksi kommenttien tai yksityisviestien avulla. (Pönkä 2015.)
Sosiaalinen media on antanut ihmisille mahdollisuuden jakaa kappaleita, albumeita ja soittolistoja eri palveluissa. Esimerkiksi Facebookissa ja
Instagramissa käyttäjä voi lisätä julkaistavien kuvien tai videoiden yhteyteen musiikkia. (Cole 2019.)
Yhä kasvavassa määrin musiikkialalla fanit nähdään tribena eli heimona.
Heimon konseptin idea muodostuu siitä, että tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa pienempiin ja rajatumpiin ihmisryhmiin. Sosiaalinen media on isossa roolissa heimoajattelussa. Kun artistilla on oma heimo, unelmien tavoittelu on
mahdollista ilman miljoonia faneja, sillä heimon lojaalit jäsenet huolehtivat artistin menestymisestä jakamalla artistin musiikkia ja sosiaalisen median sisältöä eteenpäin muille käyttäjille. ((How Social Media…s.a.) Uskolliset fanit, eli heimon jäsenet luovat artistin ympärille yhteisön, joka tukee artistin
toimintaa ja uraa. Yleisö luo jatkuvan vaatimuksen uudelle musiikille, keikoille ja fanituotteille. (Social Media’s Critical…2021.)
4 EM MUSIC & ENTERTAINMENT OY
EM Music & Entertainment Oy eli EM Music on startup pohjalta loppuvuonna 2020 perustettu musiikkiyhtiö. Musiikkiyhtiön tavoitteena on tuottaa uutta musiikkia digitaalisille suoratoistoalustoille. EM Musicin tiimi koostuu sisällön tuottajista, muusikoista ja eri alojen ammattilaisista, joiden lähtökohdat ovat eri kulttuureista, maista ja sukupolvista. Musiikkiyhtiö, sen yhteistyökumppanit ja tiimiläiset työskentelevät päivittäin uuden materiaalin tuottamisen parissa.
Musiikin lisäksi tiimiläiset ja yhteistyökumppanit tekevät mm. musiikkivideoita, valokuvia ja materiaalia sosiaaliseen mediaan sekä graafista materiaalia.
Musiikkiyhtiön tavoitteena on inspiroida, viihdyttää ja yhdistää ihmisiä.
Kesästä 2021 alkaen EM Music Group on julkaissut uutta musiikkia digitaalisille kanaville. (EM Music Group 2021.)
EM Music & Entertainment yhtiön toimitusjohtaja Minna Erkkilä kertoo, että sosiaalinen media on iso osa EM Musicin ja artistin markkinointia.
Musiikkiyhtiö ja artisti pohtivat yhdessä sitä, missä sosiaalisen median kanavissa artistin olisi hyvä olla. Sosiaalisen median kanavia ja palveluita valittaessa pyritään ottamaan huomioon artistilla jo olevat fanit, seuraajat sekä kohderyhmä ja se mitä sosiaalisen median palveluita edellä mainitut käyttävät.
Tärkeää on huomioida artistin olemassa oleva taito käyttää digitaalisia palveluja ja sosiaalista mediaa. Valittujen sosiaalisen median kanavien tulee olla artistille ennestään tuttuja tai helposti opeteltavissa, sillä artisti vastaa pääasiassa itse omista sosiaalisen median kanavistaan ja niille tuotettavasta sisällöstä. Yleisimmät artistin käytössä olevat sosiaalisen median palvelut ovat Instagram, YouTube, TikTok, Spotify ja YouTube. (Erkkilä 2021.)
EM Musicin palveluksessa on markkinointia hoitava henkilö, joka on
tarvittaessa artistien tukena markkinoinnin eri toimenpiteissä. Artisti saa apua sosiaalisen median käyttöön, ylläpitoon ja sisällönluontiin musiikkiyhtiön markkinointia hoitavalta henkilöltä. Apuna markkinointia hoitava henkilö on esimerkiksi valokuvauksissa, kuvien ja videoiden editoinnissa sekä sisällön suunnittelussa. Artistin sosiaalisen median taitojen kehittymistä pyritään tukemaan, jotta oma sosiaalisen median päivittäminen olisi riittävän aktiivista ja kohdeyleisöä kiinnostavaa. Ohjeita sosiaalisen median käyttöön ja
markkinointiin artisti saa markkinointia hoitavan henkilön lisäksi mm. Damian Keyes Music Business Academy -musiikkiakatemiasta. (Erkkilä 2021.)
EM Music tekee paljon taustatyötä, joka tukee artistin toimintaa. Musiikkiyhtiö tutkii esimerkiksi sosiaalisen median kanavien statistiikkaa, ja luo sen
perusteella toimintaehdotuksia artistille. Dataa kerätään tasaisesti koko ajan.
EM Music pitää huolta artistin tärkeimmistä maksullisen markkinoinnin toimenpiteistä. Esimerkiksi kappaleiden julkaisuun liittyvät mainoskampanjat rakennetaan läheisessä yhteistyössä artistin kanssa. Yhteistyön
musiikkiyhtiön ja artistin välillä on tarkoitus olla mahdollisimman sujuvaa ja helppoa. (Erkkilä 2021.)
Yhteistyö musiikkiyhtiön ja artistin välillä vaatii joustavuutta ja hyvää
ymmärrystä. Toimivan yhteistyön perusta on molemminpuolinen luottamus.
Erityisesti artistin tulee luottaa musiikkiyhtiön henkilöstön osaamiseen, jotta yhteistyö voi olla sujuvaa. Luottamuksen puuttuessa yhteisestä työskentelystä
voi tulla molemmin puolin raskasta ja haastavaa, eikä parasta mahdollista lopputulosta voida saavuttaa. (Erkkilä 2021.)
Sosiaalisen median markkinoinnissa artistin on sitouduttava sisällön tuottamiseen ja sosiaalisen median kanavien aktiiviseen päivittämiseen.
Musiikkiyhtiö pystyy tukemaan artistia tiettyyn pisteeseen asti, mutta itsenäinen sisällöntuotanto on artistin itsensä vastuulla. Määriteltyjä
aikatauluja on pystyttävä noudattamaan ja luotua markkinointisuunnitelmaa on seurattava. Mikäli sitoutuminen aikatauluihin ja itsenäiseen sisällön
tuottamiseen ei onnistu, ei sosiaalista mediaa pystytä hyödyntämään aktiivisena markkinointikanavana. (Erkkilä 2021.)
Ihmisillä on usein paljon mielipiteitä itsestä otetuista kuvista ja videoista.
Kuvien ja videoiden valinnat saattavat tuottaa hankaluuksia. Artisti näkee kuvat ja videot eri tavalla kuin markkinoinnin ammattilaiset. Ammattilaisten mielestä kuva voi olla loistava, kun taas artisti saattaa pitää kuvaa huonona.
(Erkkilä 2021.)
Useiden eri artistien kanssa työskennellessä hankaluuksia voi myös aiheuttaa artistin kateus ja epävarmuus. Jokaisen artistin polku on omanlaisensa, eikä kaikkien artistien kanssa voida tehdä samoja markkinointitoimenpiteitä. Artisti voi kokea jäävänsä epätasa-arvoiseen asemaan toiseen artistiin nähden, joka aiheuttaa rakoja luottamukseen. Tämän kaltaisissa tilanteissa vaaditaan molemminpuolista avointa keskustelua tilanteiden ratkaisemiseksi. (Erkkilä 2021.)
Suuret muutokset ja pelko siitä, että langat eivät pysy artistin käsissä aiheuttavat epävarmuutta. Epävarmuus johtaa hyvin usein itsensä
sabotoimiseen, ja täydellisyyden tavoitteluun. Tässä kohtaa musiikkiyhtiön apu ja luottamus musiikkiyhtiön osaamiseen ovat kriittisessä asemassa.
Artistin uralla eteneminen voi olla kiinni epävarmuuden voittamisesta ja itsensä sabotoimisen lopettamisesta. (Erkkilä 2021.)
EM Music & Entertainment yhtiön artisti Amy Leo on tehnyt aktiivisesti töitä sosiaalisen median parissa keväästä 2021 asti. Amy Leo kertoo, että
objektiivisen näkökulman omaavasta markkinoinnin ammattilaisesta on paljon
apua artistille. Artisti voi helposti alkaa sabotoida itseään olemalla liian kriittinen julkaistavan sisällön ja kuvien suhteen. Jotta artisti välttyy itsensä sabotoimiselta, on hyvä, että objektiivisen näkökulman omaava henkilö auttaa sisällön ja kuvien valitsemisessa sekä niiden julkaisemisessa. Tärkeää
yhteistyössä artistin ja markkinoinnin välillä on molemmin puolinen luottamus osaamiseen. Artistin on tärkeää pystyä keskittymään taiteen luomiseen, kun markkinoinnin tehtävänä on tuoda ja visualisoida artistin taide esille tavalla, jolla tavoitetaan artistin kohderyhmään kuuluvat ihmiset. (Leo 2021.)
Amy Leo pitää tärkeänä myös sosiaalisen median palveluiden valintaa ja sisällön teemoittelua. Pienen tiimin kanssa työskennellessä sosiaalisen median kanavia ei kannata valita liian montaa työstettäväksi. Kanavat kannattaa valita erityisesti oman mielenkiinnon mukaan, jotta sisällön
luominen tuntuu mahdollisimman mielekkäältä ja helpolta. Sisällöille kannattaa valita selkeät teemat, joita hyödyntäen sisältöä luodaan. ”Minun kohdallani on huomattu, että sosiaalisen median käyttäjät pitävät erityisesti videoista, joissa puhun suomea tai tuon muilla tavoin Suomen kulttuuria esille”, Amy Leo kertoo. Sisällön testaamisen lisäksi on tärkeää oman kohderyhmän
määrittäminen. Mikäli sisältöä yritetään tehdä kaikille, ei sisältö enää kiinnosta ketään, eikä sitä markkinoida enää kenellekään. (Leo 2021.)
Työskentely sosiaalisen median parissa ei kuitenkaan ole aina helppoa.
Hankalinta sosiaalisessa mediassa on olla kiinnittämättä liikaa huomiota sosiaalisen median aiheuttamiin paineisiin. Seuraajamäärät, tykkäykset ja itsensä vertailu muihin aiheuttavat helposti epävarmuutta. Sosiaalinen media voi saada artistin helposti tuntemaan, ettei hän ole tarpeeksi arvokas. Artistin tulisi päästää irti valtavista odotuksista tykkäysten ja seuraajamäärien
suhteen. Mikäli artisti luo itselleen suuria vaatimuksia seuraajien ja
tykkäyksien määrälle, hän unohtaa helposti iloita pienemmistä saavutuksista.
Kaikista tärkeintä on pitää kiinni omista vahvuuksista ja aitoudesta. (Leo 2021.)
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
5.1 Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät
Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla voidaan saada vastauksia kysymyksiin, mikä, miksi, missä, paljonko tai kuinka usein? (Heikkilä 2014).
Tutkimusmenetelmänä määrällinen tutkimus on toimiva, mikäli tavoitteena on selvittää, kuvata, vertailla tai kartoittaa ihmistä koskevia asioita, ominaisuuksia ja kokemuksia (Vilkka 2021.) Määrällisessä tutkimuksessa saadaan yleensä selvitettyä olemassa oleva tilanne, mutta asioiden syitä ei välttämättä saada kartoitettua (Heikkilä 2014).
Lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä voidaan selvittää käyttämällä määrällistä tutkimusta. Kvantitatiivista tutkimusta tehdessä
tarvitaan riittävä määrä vastaajia, jotta aineisto on luotettavaa. (Heikkilä 2014.)
Tiedonkeruumenetelmä valitaan sen mukaan, mikä on tutkimuksen
perusjoukko ja tutkimusongelma. Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää useampaa eri tiedonkeruumenetelmää. (Heikkilä 2014.) Tutkittaessa suurta ja hyvin hajallaan olevaa perusjoukkoa on kysely tyypillinen tapa koota
määrällistä aineistoa (Vilkka 2021). Tyypillisesti kvantitatiivista aineistoa kerätään lomakekyselyillä, henkilökohtaisilla haastatteluilla,
puhelinhaastatteluilla ja internet-kyselyillä. (Heikkilä 2014). Kyselytutkimuksen avulla pyritään selvittämään havaintoyksikkönä olevan henkilön
käyttäytymistä, mielipiteitä, asenteita ja ominaisuuksia. Aineisto kerätään strukturoidun kyselylomakkeen avulla, joka on usein valmiiksi vakioitu kysymyksien ja vastausvaihtoehtojen osalta. (Aineistotyypit s.a.)
Internet-kyselyt ovat nykypäivänä entistä yleisempiä. Vastausten antamiseen käytetään internetissä olevaa web-lomaketta (Aineistotyypit s.a.). Internet- kyselyt sopivat tiedonkeruumenetelmäksi, mikäli kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön. Internet-kyselyjen toteuttamiseksi on käytössä tutkimus- ja tiedonkeruuohjelmia kuten Webropol. Tutkimus- ja tiedonkeruuohjelmista tulokset voidaan ladata jatkokäsittelyä varten esimerkiksi Exceliin tai muuhun tilasto-ohjelmaan. (Heikkilä 2014.)
Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvantitatiivinen tutkimus. Lähes jokainen käyttää nykyaikana jotain sosiaalisen median palvelua ja kuuntelee musiikkia. Laajan ja hajallaan olevan perusjoukon vuoksi kvantitatiivinen tutkimus sopi tutkimusmenetelmäksi.
Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus rajoittuu pieneen tutkimuksen
perusjoukkoon. Laadullisessa tutkimuksessa päätavoitteena on ymmärtää tutkittavaa asiaa, kun taas määrien selvittäminen on osa kvantitatiivista tutkimusta. Laadullisessa tutkimuksessa tietojen keräämisessä suositaan esimerkiksi henkilökohtaisia haastatteluja. (Heikkilä 2014.) Laadullisen menetelmän piirteiden vuoksi, koin, että määrällinen tutkimusmenetelmä antaisi tutkimuskysymyksiin laajemman aineiston. Opinnäytetyön
tutkimuskysymyksenä oli; missä sosiaalisen median palveluissa kuluttajat seuraavat artisteja? Kysymyksen asettelun vuoksi, oli tärkeää saada laajalta perusjoukolta vastauksia. Tämän kaltaisen aineiston keräämiseen ei
kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä ollut sopiva.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tiedonkeruumenetelmänä Internet-kyselyä.
Näihin tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmiin päädyttiin, koska perusjoukko on hyvin suuri ja hajallaan. Määrällisen tutkimuksen Internet-kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa artisteja seuraavista musiikin kuluttajista. Kyselyllä haluttiin saada tietoa kuluttajien käyttäytymisestä sosiaalisen median palveluissa.
Lisäksi haluttiin selvittää, millainen sisältö on kuluttajien mielestä kiinnostavaa artistien sosiaalisen median kanavissa. Tulosten perusteella voidaan
kohdistaa artistin sosiaalisen median toiminta juuri niihin kanaviin, joissa musiikin kuluttajat haluavat nähdä artistien tuottamaa sisältöä. Tuloksista muodostetaan raportti, jota opinnäytetyön toimeksiantaja voi hyödyntää toiminnassaan.
5.2 Tutkimusaineiston hankinta ja analysointi
Aineiston hankintaan käytettiin verkossa toteutettua Internet-kyselyä. Tässä opinnäytetyössä kysymyspatteriston suunnittelu oli selkeää, sillä kysymykset liittyivät vahvasti opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Lopullinen kysely luotiin Webropol 3.0 -ohjelmaa hyödyntäen.
Webropol 3.0 on kyselyiden ja niiden raporttien luomiseen tarkoitettu Internet- ohjelma. Ohjelman avulla pystyy luomaan monipuolisia kyselyitä, joissa voi olla esimerkiksi avoimia kysymyksiä, monivalintakysymyksiä sekä
matriisiasteikollisia kyselyitä. Kyselyiden etenemistä voidaan seurata Webropol 3.0 -ohjelman avulla. Luotujen kyselyiden vastauksista saadaan raportit. Raportit voidaan ladata tarvittaessa ulkopuoliseen ohjelmaan, kuten SPSS-tilasto-ohjelmaan tulosten analysointia varten. (Webropol 2020.)
Lopullinen kysely (ks. liite 1) oli strukturoitu kysely, jossa oli 13 kysymystä.
Kyselyssä oli valinta-, monivalinta- sekä matriisikysymyksiä. Lopussa oli avoin kysymys, johon vastaajalla oli mahdollisuus kommentoida vielä aiheeseen liittyviä asioita. Kysymyksissä oli valmiit vaihtoehdot, joista vastaaja valitsi sopivimmat. Mikäli sopivaa vaihtoehtoa ei löytynyt, oli muutamassa
kysymyksessä mahdollisuus myös valita vastaus, johon vastaaja pystyi lisäämään itse tekstiä.
Webropol 3.0 -ohjelman kautta vastauksia pystyy keräämään
henkilökohtaisen linkin sisältävällä sähköpostikyselyllä, julkisella nettilinkillä tai henkilökohtaisen linkin sisältävällä tekstiviestikyselyllä (Webropol 2020).
Tässä opinnäytetyössä vastaustenkeruutapana käytettiin julkista nettilinkkiä.
Linkin toimivuus testattiin kahdella valitulla henkilöllä. Linkki ja kysely todettiin testauksessa toimiviksi, jonka jälkeen kyselyä jaettiin opinnäytetyöntekijän omissa sosiaalisen median kanavissa. Kyselyn julkista nettilinkkiä jaettiin Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä sekä WhatsAppissa. Kysely jaettiin sosiaaliseen mediaan 26.12.2021. Kyselyyn tavoiteltiin noin 150 vastaajaa, jotta aineistoa voitaisiin ristiintaulukoida tuloksia analysoitaessa.
Alun perin kyselyn sulkeutumispäivä oli 7.1.2022. Tarpeellinen määrä vastauksia saavutettiin jo ensimmäisen päivän aikana ja kysely suljettiin 28.12.2021. Kyselyn sulkeutumisen jälkeen siirryttiin aineiston
analysoimiseen.
Webropol 3.0 ohjelman avulla kokonaistuloksia oli mahdollista analysoida ja vertailla. Tutkimusaineiston käsittelyyn ja analysoimiseen valittiin Webropol 3.0 lisäksi IBM SPSS Statistics -ohjelma. Tuloksia analysoitiin
kokonaistuloksen lisäksi ikäryhmittäin. Ikäryhmittäin tapahtuvan analysoinnin
tukena käytettiin tulosten ristiintaulukointia. Ristiintaulukointien teossa käytettiin SPSS Statistics -tilasto-ohjelmaa.
Ristiintaulukointia käytetään apuna, kun tutkitaan muuttujien välisiä riippuvuuksia ja niiden jakautumista. Ristiintaulukoinnissa voidaan tutkia esimerkiksi ikäryhmämuuttujien tai sukupuolimuuttujien välisiä eroja.
Ristiintaulukoinnissa tarkastellaan ehdollisia jakaumia, sillä muuttujan arvot eivät usein jakaudu tasaisesti muuttujaluokkien kesken. (Ristiintaulukointi s.a.) Tässä opinnäytetyössä ikäryhmittäin tapahtuvan analysoinnin tukena käytettiin tulosten ristiintaulukointia. Ristiintaulukointien teossa käytettiin Webropol 3.0 ohjelmasta kerättyjä raportteja, joista muodostettiin ristiintaulukointeja. Lisäksi ristiintaulukointeja tehtiin hyödyntäen SPSS Statistics -tilasto-ohjelmaa.
6 TULOKSET
Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 236 perusjoukkoon kuuluvaa sosiaalisen median käyttäjää. Tässä luvussa käsitellään saadut tulokset
kokonaistuloksena sekä ikäryhmittäin. Tuloksia esitellään kirjallisesti, graafisina kuvina sekä taulukkoina. Kyselyssä oli 13 kysymystä, joista ensimmäinen käsitteli tietosuojaa (ks. liite 2) ja loput olivat tutkimukseen liittyviä kysymyksiä. Opinnäytetyön tutkimuksen henkilötietoja käsiteltiin EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 2016/679 mukaisesti tutkittavan suostumuksen perusteella. Opinnäytetyössä ei kerätty tai käsitelty arkaluontoisia
henkilötietoja.
Kyselylomakkeen toinen kysymys käsitteli vastaajien ikää.
Kyselylomakkeessa ikäryhmiä oli neljä, joista kaikkiin ikäryhmiin tuli vastauksia. Kuvassa 5 tarkastellaan vastaajien jakautumista ikäryhmiin.
Eniten vastaajia oli 15–24-vuotiaiden ikäluokassa, jossa oli 40 % vastaajista.
Seuraavaksi eniten vastaajia oli 25–44-vuotaiden ikäluokassa, jossa vastaajista oli 31 %. 45–64-vuotaiden ikäryhmässä vastaajia oli 26 % ja vähiten vastauksia oli yli 65-vuotaiden ikäryhmässä, jossa oli 3 % kyselyyn vastanneista. Kysely tavoitti hyvin eri ikäryhmien henkilöitä ja vastausmäärät olivat hyviä kaikissa muissa paitsi yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.
Kuva 5. Vastaajien jakautuminen ikäryhmiin prosenttiosuuksittain. (Vastaajien kokonaismäärä:
236).
Kyselyn kolmannessa kysymyksessä vastaajat valitsivat, mitä sosiaalisen median kanavia he käyttivät. Vastausvaihtoehtoina oli kahdeksan eri sosiaalisen median palvelua, sekä vastausvaihtoehto en mitään. Kaikki kyselyyn vastaajat käyttivät vähintään yhtä vastausvaihtoehdoissa annetuista sosiaalisen median palveluista. Kyselyn vastaajia tavoiteltiin pääasiassa sosiaalisen median kanavissa, ja tämä on saattanut vaikuttaa siihen, että kukaan kyselyyn vastanneista ei valinnut vaihtoehtoa en mitään.
Kuvaa 6 tarkastellessa nähdään, että vastaajien kesken käytetyimmät palvelut olivat Facebook, jota käytti 88 % kyselyn vastaajista, sekä YouTube, jota käytti myös 88 % kyselyn vastaajista. Lähes yhtä suosittu palvelu oli
Instagram, jota käytti 85 % kyselyyn vastanneista henkilöistä. Spotifyta käytti 77 % kyselyyn vastanneista. Palveluista TikTokia, LinkedIniä, ja Snapchatia käytettiin vähemmän. Selkeästi vähiten palveluista käytettiin Twitteria, kyselyyn vastanneista 19 % käytti palvelua.
Kuva 6. Vastaajien käyttämät sosiaalisen median palvelut. (Vastaajien kokonaismäärä: 236).
Kyselyn neljännessä kysymyksessä selvitettiin missä sosiaalisen median palveluissa ihmiset seurasivat artisteja. Vastausvaihtoehtoina olivat
kysymyksessä kolme luetellut sosiaalisen median palvelut, sekä vaihtoehto En missään edellä mainituista.
Tuloksia tarkastellessa suosituin sosiaalisen median palvelu seurata artisteja oli Instagram. Kyselyyn vastanneista 68 % seurasi artisteja Instagramissa.
Kuvaa 7 tarkastellessa nähdään, että yli puolet vastanneista seurasi artisteja myös Spotifyssa ja YouTubessa. 40 % vastanneista seurasi artisteja
Facebookissa ja 35 % TikTokissa. Vähiten artisteja seurattiin Twitterissa ja LinkedInissä. 6 % kyselyyn vastanneista ei seurannut artisteja missään edellä mainituista sosiaalisen median kanavista.
Kuva 7. Missä kanavissa vastaajat seuraavat artisteja. (Vastaajien kokonaismäärä: 235).
Kysymyksessä numero viisi haluttiin tietää, kuinka usein vastaajat vierailevat artistin sosiaalisen median kanavissa. Kuvasta 8 nähdään, että vastaajista 9
% ei koskaan vieraillut artistien sosiaalisen median kanavissa. Vastaajista 27
% vieraili kanavissa muutaman kerran vuodessa, 37 % muutaman kerran kuukaudessa ja 21 % viikoittain. Vastaajista 6 % vieraili artistin sosiaalisen median kanavissa päivittäin.
Kuva 8. Kuinka usein vastaajat vierailevat artistin sosiaalisen median kanavissa. (Vastaajien kokonaismäärä: 235).
Kysymyksessä kuusi selvitettiin syitä sille, miksi vastaajat seuraavat artisteja sosiaalisessa mediassa. Kuvaa 9 tarkasteltaessa selviää, että 67 %
vastaajista halusi saada tietoa suoraan artistilta. Vastaajista 47 % halusi kuulla artistilta tarinoita musiikin takana. Sama määrä vastaajia halusi myös nähdä, millaista elämää artisti elää. Kohdan Jokin muu syy valinneille annettiin mahdollisuus antaa avoin vastaus kysymykseen. Avoimia vastauksia antoi 15 henkilöä. Esille nousi halu kannustaa tai kiittää artistia, halu oppia lisää
musiikkialasta ja saada lisää tietoa uudesta musiikista. Osa vastaajista
seurasi artisteja uteliaisuudesta. Vastauksissa esille nousi seuraamisen syyksi myös artistin henkilökohtainen tunteminen.
Kuva 9. Miksi vastaajat seuraavat artisteja sosiaalisessa mediassa. (Vastaajien kokonaismäärä: 224).
Tuloksien avulla oli tavoitteena ymmärtää, millaista sisältöä vastaajat toivovat artistin tuottavan sosiaaliseen mediaan. Kyselyn kohdassa seitsemän
kysyttiin, millaista sisältöä vastaajat haluavat nähdä artistin sosiaalisen median kanavissa. Kuvaa 10 tarkastellessa nähdään, että 67 % vastaajista halusi nähdä artistin sosiaalisessa mediassa musiikkiin liittyvää sisältöä. Yli puolet vastaajista halusivat nähdä sisältöä arkielämästä, sekä tiedottavaa sisältöä artistin musiikkiin ja uraan liittyen. 14 % vastaajista valitsi kohdan viihdyttävää sisältöä. Kohdan valinneilla oli mahdollisuus antaa myös avoin vastaus kysymykseen. Avoimia vastauksia antoi 19 henkilöä. Vastauksissa toivottiin behind the scenes ja bloopers materiaalia studiolta sekä
musiikkivideoiden kuvauksista. Vastaajat toivoivat artisteilta meemejä, live- lähetyksiä sosiaalisen median kanavissa, TikTok videoita, sisältöä tavallisesta elämästä, keikkataltiointeja, tarinoita kappaleiden takaa, sekä aktivismia.
Kuva 10. Millaista sisältöä artisteilta halutaan nähdä sosiaalisessa mediassa. (Vastaajien kokonaismäärä: 229).
Kahdeksannessa kysymyksessä haluttiin selvittää ovatko vastaajat löytäneet sosiaalisen median kautta uusia artisteja. Kuvaa 11 tarkastellessa nähdään, että valtaosa vastaajista on löytänyt uusia artisteja sosiaalisen median kautta.
25 % vastaajista ei ollut löytänyt uusia artisteja sosiaalisen median palveluista.
Kuva 11. Kuinka moni vastaaja on löytänyt sosiaalisesta mediasta uusia artisteja. (Vastaajien kokonaismäärä: 235).
Kyselyssä pyrittiin saamaan tietoa musiikin kuluttajien käytöksestä artistien sosiaalisen median päivityksissä. Kuvasta 12 nähdään kuinka usein vastaajat reagoivat artistin sosiaalisen median päivityksiin. Kysymyksessä annettiin reagoinnin esimerkiksi postauksesta tykkääminen, sen kommentoiminen tai jakaminen. Vastaajista 8 % vastasi reagoivansa artistin postauksiin joka päivä, 35 % viikoittain, 34 % muutaman kerran kuukaudessa, 23 % muutaman
kerran vuodessa. Vastaajista 20 % vastasi, ettei koskaan reagoi artistin tekemiin päivityksiin.
Kuva 12. Kuinka usein vastaajat reagoivat artistin sosiaalisen median päivityksiin. (Vastaajien kokonaismäärä: 233).
Kysymyksessä kymmenen vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeää on, että artisti on aktiivisessa vuorovaikutuksessa seuraajien kanssa. Vastaamiseen
annettiin taulukko yhdestä viiteen. Yksi tarkoitti, ettei se ole lainkaan tärkeää, ja viisi, että vuorovaikutus seuraajan kanssa on erittäin tärkeää. Taulukosta 2 nähdään, että 20 % vastaajista ei pitänyt lainkaan tärkeänä artistin aktiivista vuorovaikutusta.
Taulukko 2. Kuinka tärkeää on, että artisti on aktiivisessa vuorovaikutuksessa seuraajien kanssa.
1 2 3 4 5
Ei lainkaan tärkeää
47 48 72 53 14
Erittäin tärkeää 20,1% 20,5% 30,8% 22,6% 6,0%
Yhteensä 47 48 72 53 14
Suurin osa vastauksista sijoittui vastausvaihtoehtoihin 2, 3 ja 4. 6 %
vastaajista piti erittäin tärkeänä, että artisti on aktiivisessa vuorovaikutuksessa
seuraajien kanssa. Taulukosta 3 nähdään, että vastaukset asettuivat asteikolla keskiarvoltaan kohtaan 2.7
Taulukko 3. Mediaani & keskiarvo: Kuinka tärkeää on, että artisti on aktiivisessa vuorovaikutuksessa seuraajien kanssa.
Yhteensä Keskiarvo Mediaani
234 2,7 3,0
234 2,7 3,0
Kysymyksissä 11 ja 12 käsiteltiin artistin sosiaaliseen mediaan lataaman sisällön määriä, sekä vastaajien toiveita sisällön julkaisemisen tiheydelle.
Kysymyksessä 11 vastaajat arvioivat artistin sosiaalisen median
nykytilannetta. Kuvasta 13 nähdään, että suurin osa vastaajista (69 %) vastasi, että artistit jakavat sosiaaliseen mediaan sisältöä sopivasti. 5 %:n mielestä sisältöä oli liikaa ja 6 %:n mielestä taas liian vähän. 20 % vastaajista valitsi vaihtoehdon En osaa sanoa.
Kuva 13. Jakavatko artistit mielestäsi sosiaaliseen mediaan sisältöä liikaa, sopivasti, liian vähän, en osaa sanoa? (Vastaajien kokonaismäärä: 234).
Kysymyksessä 12 vastaajat valitsivat, kuinka usein haluaisivat nähdä sosiaalisen median päivityksiä artistilta. Vastaajista suurin osa 52 % halusi nähdä päivityksiä viikoittain. Kuvasta 14 nähdään, että 34 % vastaajista halusi nähdä sisältöä muutaman kerran kuukaudessa ja 8 % muutaman kerran
vuodessa. 2,6 % vastaajista halusi nähdä sisältöä joka päivä. 3,4 % vastaajista ei halunnut koskaan nähdä päivityksiä artisteilta.
Kuva 14. Kuinka usein artistilta halutaan nähdä sisältöä sosiaalisessa mediassa? (Vastaajien kokonaismäärä: 234).
Kyselyn viimeinen kysymys oli avoin kysymyskenttä, jossa vastaaja sai vapaasti kirjoittaa halutessaan jotain aiheeseen liittyvää. Avoimia vastauksia tuli 18 kappaletta. Avoimissa vastauksissa nousi esille sosiaalisen median kanavia, joita ei tässä kyselyssä ollut otettu mukaan kysymyksiin. Vastaajat kertoivat seuraavansa artisteja myös Apple Musicissa, Tidalissa,
SoundCloudissa sekä Twitchissä. Avoimissa vastauksissa nousi esille artistien sosiaalisen median myötä kasvanut vaikutusvalta. Muutama avoin vastaus pohti artistien aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Avoimissa vastauksissa toivottiin artistien aktiivisuutta sisällön tuottamisessa, sillä
vastaajat kokivat tuntevansa artistit paremmin, mitä enemmän heiltä nähdään päivittäistä sisältöä.
Tuloksia ikäryhmittäin
Kyselyssä kysyttiin toisena kysymyksenä vastaajien ikää. Tuloksia haluttiin käsitellä myös ikäryhmittäin, jotta nähtäisiin, onko ikäryhmien välillä eroa sosiaalisen median palveluiden käytössä. Ikäryhmien väliset tulokset
ristiintaulukoitiin, jotta niitä olisi helpompi analysoida. Viimeiseen ikäryhmään yli 65-vuotta täyttäneisiin annettiin vain muutama vastaus. Vanhimman
