Liikenneopettajia ja ajokokeen vastaanottajia koskevat ehdotukset

Liikenneopettajalupaa ja ajokokeen vas-taanottajaa koskevista ehdotuksista saaduissa lausunnoissa kannatettiin yleisesti muutoseh-dotuksia. Lausunnoissa on tuotu esiin myös seuraavat näkökohdat.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lausunnossa ei nähdä alalla sellaista työ-voiman saatavuusongelmaa, jonka vuoksi työelämään siirtymistä pitäisi nopeuttaa myöntämällä liikenneopettajalupa liikenne-opettajan erikoisammattitutkinnon kahden pakollisen tutkinnon osan perusteella. Se ei kuitenkaan vastusta muutosta, mutta korostaa osaamisen laajentamista suorittamalla eri-koisammattitutkinto kokonaisuudessaan.

Hämeen ammatti-instituutin Liikenneopetus-keskuksen (HAMI) mukaan myös mopo-opetusta autokoulussa antavalta tulisi opetuk-sen vaativuuden takia edellyttää liikenne-opettajalupa tai mopo-opetusta koskevan

eri-koisammattitutkinnon tutkinnon osan suorit-taminen. Suomen Autokoululiitto ry:n lau-sunnossa ei kannateta liikenneopettajalupa-vaatimuksesta poikkeamista teoriaopetusta antavan kohdalla, koska opetuksessa käsitel-lään sellaisia ajotaitoihin ja asenteisiin liitty-viä asioita, joita ei voida mitata ajokokeessa ja joka edellyttää ammattitaitoa. HAMIn mu-kaan poikkeamiskäytännön yhdenmukaista-miseksi olisi edellytyksiä tarkennettava laissa tai annettava toimivalta ohjeistukseen jolle-kin viranomaiselle tai muulle taholle. Liiken-nevakuutuskeskuksen lausunnon mukaan ke-vyen nelipyörän opetusta antavalta tulisi vaa-tia B-luokkaa syvempi osaaminen ajoneuvo-tyypin poikkeavuudesta ja korkeammasta onnettomuusriskistä johtuen. Vuonna 2012 mopoautoilla tapahtui 88 liikennevakuutuk-sesta korvattua vahinkoa tuhatta mopoautoa kohden kun vastaavat luvut mopolla olisivat 21 ja henkilöautoilla 31. Mopoauton pie-nemmästä opetusvaatimuksesta johtuen ope-tuksen sisältöön ja laatuun kohdistuu tiu-kempi vaatimus.

Ulkomailla liikenneopettajaluvan saanei-den vähimmäisosaaminen tai sen toteamisen ehdot olisi HAMIn mukaan kirjattava tar-kemmin lakiin, koska toisessa maassa hankit-tu pätevyys ei takaa osaamista. Autokoululii-ton, AKT:n ja Suomen Taksiliitto ry:n lau-sunnoissa edellytetään tunnustamista hake-valta vastaavaa asiasisältöjen hallintaa ja kie-litaitoa. Autokoululiiton mukaan kielitaidon puutteet voivat johtaa väärinkäsityksiin ja sii-tä seuraavaan liikenneturvallisuutta vaaran-tavaan virheelliseen toimintaan. Liikenneva-kuutuskeskuksen mukaan maiden erilaisten liikenneolosuhteiden ja –sääntöjen eroavai-suuksista johtuen tunnustamisessa olisi olta-va erityisen tarkka ja saataolta-va yksiselitteiset arviointikriteerit ja testausmenetelmät, joista kustannustehokkaimmaksi arvioidaan lau-sunnossa kelpoisuuskoe. Laulau-sunnossa edelly-tetään myös muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritetun koulutuksen aitoudesta varmistu-mista ja tiedonsaantia liikennerikkomuksista ja ajokielloista. Liikennevakuutuskeskuksen lausunnon mukaan vastaavan on koskettava myös ulkomaisen ajokokeen vastaanottajan tunnustamista.

HAMIn ja Liikenteen turvallisuusviraston lausunnoissa nostetaan esiin

liikenneopetta-jan jatkokoulutus osana liikenneopettajalu-van uudistamista. HAMIn mukaan vaihtoeh-tona voi olla muuten osoitettu ammattiin liit-tyvän osaamisen ajantasaisuus, kuten mene-tellään esimerkiksi ajokokeen vastaanottajan laadunvarmistuksessa. Lausunnossa esitetään myös, että opetusharjoitteluluvan voimassa-oloa pidennettäisiin siihen saakka kunnes lii-kenneopettajalupa myönnetään ja että ajoko-keen vastaanottajalta vaadittaisiin liikenne-opettajaluvan sijaan ajo-opetuksessa toimi-minen määräajan. Autokoululiiton lausun-nossa esitetään riittävän ammattitaidon var-mistamiseksi kahden vuoden liikenneopetta-jakokemusta ennen ajokokeiden vastaanotta-jaksi ryhtymistä kun taas Ajovarman lausun-nossa vuoden kokemusvaatimuksen katso-taan estävän erikoisammattitutkinnon suorit-tajan työllistymisen suoraan ajokokeen vas-taanottajan tehtäviin.

Liikennevakuutuskeskuksen lausunnossa epäillään ajokokeen vastaanottajan kuorma-auton ajokokeessa vaadittavan arviointitai-don saavuttamista peruskoulutuksessa, jos arvioijaa ei ole C-luokan ajokorttiopetusta syvällisemmin perehdytetty raskaan kaluston liikenteellisiin erityispiirteisiin ja ominai-suuksiin. Lähtökohtaisesti ajokokeen vas-taanottajalla tulisi lausunnon mukaan olla ajokoetta syvällisempi osaaminen raskaiden ajoneuvojen ajamisesta liikenteessä, millä varmistauduttaisiin osaltaan siitä, että vas-taanottaja kykenee kattavasti arvioimaan ajo-koetta suorittavan soveltuvuutta liikentee-seen. Vaatimuksen ajokortista kolmen vuo-den ajalta voidaan lausunnon mukaan katsoa johtavan siihen, että ilman kysymyksessä olevalla kalustolla ajamista osaaminen passi-voituu.

Ajovarman lausunnossa kiinnitetään huo-mio ajokokeen vastaanottajien riittävyyteen tulevaisuudessa eikä esityksen nähdä palve-lun tuottajan näkökulmasta yleisperustelujen kohdassa 3.3 todetun mukaisesti parantavan ajokokeen vastaanottajien saatavuutta ja kul-jettajantutkintotoiminnan järjestämisedelly-tyksiä.

Peruspätevyyden laajentamisen kuorma-autoluokkiin arvioidaan muodostuvan har-joittelun toteutuksessa haasteelliseksi vähen-tyneiden tutkintomäärien takia. Tämä olisi huomioitava sen ehkäisemiseksi, ettei

koh-tuuttomasti viivytetä uusien vastaanottajien koulutusprosessia. LT-luokan käsittelyko-keen vastaanottajan pätevyyttä Ajovarma pi-tää kokeen sisältöön nähden vaativana, jos ajokoetta ei suoriteta. Erikoistumiskoulutuk-seen vaadittua kolmen vuoden kokemusta B-, C1- tai C-luokassa pidetään pitkänä varsinkin kun korvaavan kokemuksen tai koulutuksen ja tutkinnon määritelmiä edelleen kiristetään.

Harjoittelu vie yrityksen resursseja, joskin se voi myös joissain tapauksissa palvella yritys-tä. Kokemusvaatimuksen tosin katsotaan ka-ventavan hyötyä työvoiman saatavuuden kannalta.

Liikenneturvan lausunnossa korostetaan ajokokeen vastaanottajan peruskoulutusta ja sitä, että lainkohdassa, joka mahdollistaa myös muun tutkinnon tai kelpoisuuden hy-väksymisen, tulisi korostaa menettelyn poik-keuksellisuutta. Joustomahdollisuus on sen mukaan perusteltua säilyttää, mutta tärkeää on varmistaa se, ettei yritys käytä sijaisina tai tilapäistyövoimana henkilöitä, joilla ei ole asian edellyttämää ammattitaitoa.

Oikeusministeriön lausunnossa kiinnitetään huomiota opetustilaa ja yhteisesti järjestettyä opetusta koskeviin perussäännöksiin laissa ja säädösviittaukseen ajokorttilain siirtymä-säännöksessä. Liikenteen turvallisuusviraston lausunnossa puolletaan opetusharjoittelukou-lujen hyväksymisestä luopumista toisin kuin AKT:n ja Autokoululiiton lausunnoissa. Nii-den lausunnoissa hyväksymistä pidetään edelleen tarpeellisena sen takaamiseksi, että liikenneopettajiksi kouluttautuvilla on laadu-kas harjoitteluympäristö ja koulutuksen pe-rusteet ja asiantuntemus ovat koulussa kun-nossa. Moottoripyöräkerho MP 69 ry:n lau-sunnossa katsotaan moottoripyörän ajokoetta vastaanottavan ajokorttivaatimuksessa olevan epäjohdonmukaisuus, kun henkilöllä edelly-tetään olevan voimassa oleva ajokortti jossa-kin näistä luokista. Tällöin A-luokan mootto-ripyörän ajokorttia varten suoritettavalla ajo-kokeen vastaanottajalla voisi olla vain A1-luokan ajo-oikeus.

AKT:n lausunnon mukaan muutosten vai-kuttavuutta olisi seurattava liikenneturvalli-suuden ja harmaan talouden näkökulmista.

Autokoululiiton mukaan on tärkeää seurata uudistettua koulutusta ja sen vaikutuksia tut-kimuksilla ja faktoilla.

Kuljetusalan järjestöjen lausunnossa (Auto-liikenteen työnantajaliitto ry, linja-autoliitto ry, Logistiikkayritysten liitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry) kannate-taan ajokorttilain 5 §:n muutosta ajokortin vähimmäisiän ja ammattipätevyyden yhteen-sovittamisessa, koska sillä poistettaisiin ny-kyinen suorittamisjärjestys muissakin kuin opetussuunnitelmaperusteisessa logistiikan perustutkinnoissa. Ammatillisen kuljettaja-koulutuksen käsite vaatisi kuitenkin tarken-nusta, koska tutkintotavoitteisen ja muun koulutuksen katsottiin menneen esityksessä sekaisin. Oppisopimuskoulutusta voidaan käyttää tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja myös ei-tutkintotavoitteisessa lisäkoulu-tuksessa, joka kuitenkaan vain perustason ammattipätevyyskoulutuksen antamiseen ra-joittuvana ei ole lausunnossa todetun mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön ilmaiseman kannan mukaan tarkoituksenmukaista val-mistavan koulutuksen järjestämistä. Käsit-teen ulkopuolelle jää muiden alojen ja muu-hun kuin kuljetusalan tutkintoihin tähtäävä koulutus, jossa pakollisena tai valinnaisena tutkinnon osana on kuljetusalan perustason ammattipätevyys. Liikenteen turvallisuusvi-raston lausunnossa todetaan ammatillisella kuljettajakoulutuksella tarkoitettavan tässä lähtökohtaisesti ammatilliseen tutkintoon valmistavaa koulutusta. Logistiikan Opetuk-sen Tuki ry LOT ry:n lausunnossa esitetään pykälään tarkennusta, että kysymyksessä on ammattipätevyyslain 6 §:ssä tarkoitetusta tutkintotavoitteisesta ammatillisesta koulu-tuksesta. LOT ry:n pykäläehdotuksessa hy-väksymisasiakirjaa koskeva vaatimus pysy-tettäisiin toisin kuin kuljetusalan järjestöjen lausunnossa, jossa todetaan hyväksymisasia-kirjan ja ajokorttilain 5 §:n 2 momentin liit-tyvän eri asioihin. Ajokorttilain säännös kos-kee ajokortin saamisen vähimmäisikää kun taas hyväksymisasiakirjan saavalla opiskeli-jalla ajokortti jo on. Liikenteen turvallisuus-viraston lausunnon mukaan hyväksymisasia-kirjan vaatiminen helpottaa huomattavasti kuljettajantutkinnon vastaanottajan päätök-sentekoa kuljettajantutkintoon pääsyn edelly-tyksiä arvioitaessa ja samalla vältytään mah-dollisesti vaatimasta muunlaisia asiakirjoja.

Lausunnossa todetaan myös liikenne- ja vies-tintäministeriön ajo- ja

ammattipätevyystyö-ryhmän ehdottaneen esityksen mukaista muutosta ja sen toteuttamista nopealla aika-taululla.

Kuljetusalan järjestöjen ja LOT ry:n lau-sunnoissa esitetään myös ajokorttilain 5 §:n 3 momentin muuttamista poistamalla vaatimus opetussuunnitelmaperusteisesta linja-auton kuljettajan koulutuksesta 18 vuoden vähim-mäisikää sovellettaessa. LOT ry:n lausunnos-sa kannatetaan hyväksymilausunnos-sasiakirjan vaati-mista tässäkin yhteydessä.

Autokoululiiton lausunnossa kannatetaan ikävaatimuksesta poikkeamista mutta hyväk-symisasiakirjan vaatimisen katsotaan merkit-tävästi rajoittavan raskaan kaluston korttien suorittamista valtakunnallisesti. Ikärajapoik-keuksen kuljettajantutkintoon pääsemiseksi tulisi raskaan kaluston kuljettajien saannin varmistamiseksi koskea sen mukaan myös muulla tavoin perustason ammattipätevyyttä suorittavaa. Ammattipätevyyskouluttajien lausunnossa kannatetaan oppisopimuskoulu-tuksen aseman hyväksymistä, joskin oppiso-pimusrahoituksen kannalta ongelmana on nopeutettua ammattipätevyyskoulutusta pi-temmän ammattipätevyyskoulutuksen vaati-minen.

Liikenteen turvallisuusviraston lausunnossa pidetään ajokorttilain 54 §:n 1 momentin 3 kohdan alakohdan muutosehdotusta erityisen tarpeellisena pitkään kuljettajan tehtävissä toimineiden saattamiseksi samaan asemaan alalla tulevien kanssa. Kysymyksessä voisi olla kuorma- tai linja-auton kuljettajan am-mattipätevyys, jonka voimassaolo osoitettai-siin sitä osoittavalla merkinnällä ajokortissa tai kuljettajan ammattipätevyyskortissa. Lii-kenteen turvallisuusviraston lausunnossa toi-votaan myös lain tulevan voimaan syyskuun 2014 alusta, koska uudet erikoisammattitut-kinnon perusteet tulivat voimaan jo huhti-kuussa ja raskaan kaluston kuljettajien tut-kintoon pääsyn edellytyksiä koskevat muu-tokset olisi hyvä saada voimaan ennen 10.9.2014 päättyvää siirtymäkautta.

Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on pyrit-ty ottamaan huomioon ehdotuksissa tai esi-tyksen perusteluissa. Mopokorttivaatimusten tiukentumisen yhteydessä vuonna 2011 yhte-nä opetuksen saatavuuteen ja hinnan kohtuul-lisuuteen vaikuttavana tekijänä säädettiin opetusta antavan liikenneopettajalupaa

alemmasta kelpoisuudesta myös autokoulu-opetuksessa. Kuljettajakoulutusta koskevien säännösten arviointi jatkuu lähivuosina ja tässä yhteydessä voidaan arvioida myös mo-po-opettajan vaatimukset uudelleen. Osaami-nen kevyen nelipyörän opetukseen annetaan liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisesti kahden pakollisen tutkinnon osan yhteydessä. Ajokorttilain säännökset perustuvat tutkintoperusteisiin tältä osin. Kuljettajantutkintojen järjestämi-sestä annetun lain säännökset ajokokeen vas-taanottajan peruskoulutuksen tuottamasta kelpoisuudesta perustuvat samoin erikois-ammattitutkinnon perusteisiin. Kuorma-auton ajokorttitutkinnossa tarvittava osaami-nen on huomioitu erikoisammattitutkinnon perusteissa ja osaaminen osoitetaan näyttö-tutkinnossa. Osaamisen näyttö sovitettaisiin tutkintoa suorittavalla olevan ajo-oikeuden mukaan. Ajokokeen vastaanottajan kelpoi-suudet perustuvat EU:n lainsäädäntöön.

Opettajien kelpoisuuksia, kuten esimerkiksi teoriaopetusta antavan kelpoisuusvaatimuk-sia, voidaan tarkastella tulevien opetuksen muutostarpeiden yhteydessä. Moottoripyörä-tutkintojen vastaanottamisessa on huomioitu EU:n lainsäädännön vaatimukset ajokokeen vastaanottajan erikoistumiskoulutuksen hy-väksymisestä jossakin moottoripyöräluokissa suoritettuna kun taas ajokokeen vastaanotta-jalla on aina oltava suoritettavaa luokkaa vas-taava moottoripyörän ajokortti.

Jatkokoulutusvaatimuksen lisääminen lii-kenneopettajaluvan uudistamisen edellytyk-siin oli valmistelussa esillä, mutta asian val-mistelun katsottiin edellyttävän eri hallin-nonalojen välistä yhteistyötä, johon ei esityk-sen aikataulussa ollut mahdollisuuksia.

Euroopan unionin lainsäädäntö ei salli ajo-kortin vähimmäisiän alentamista nopeutetulla perustason ammattipätevyyskoulutuksella.

Kun Suomessa päätettiin kansallisesti ottaa käyttöön EU-lainsäädännön mahdollistama linja-auton kuljettajan 18 vuoden vähim-mäisikä, edellytykseksi asetettiin nimen-omaan opetussuunnitelmaperusteinen, noin kolmen vuoden perustutkintokoulutus. Myös ammattipätevyyskoulutukseen liittyviä sään-nöksiä tullaan arvioimaan lähivuosina Eu-roopan unionin lainsäädännön ja niihin mah-dollisesti tehtävien muutosten puitteissa.

Tässä yhteydessä voidaan arvioida myös lin-ja-auton kuljettajan kelpoisuuden saavutta-misen edellytyksiä 18 vuoden vähimmäisiän perusteella.

6 Riippuvuus muista esityksistä Eduskunnassa on vireillä hallituksen esitys eräiden hallintoasioiden muutoksenhaku-säännösten tarkistamisesta (HE 230/2014 vp). Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Esitys

on valmisteltu oikeusministeriössä. Esityk-seen sisältyvät ehdotukset muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta kuljet-tajantutkintotoiminnasta annetussa laissa (14 §), kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa (26 §) ja taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa (38 §). Mainittuja pykäliä koskevia muutosehdotuksia sisältyy myös tä-hän esitykseen, johon sisältyvien muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alus-ta.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotusten perustelut