3.3.1 Toimivalta ajokortti- ja lupatehtävissä Ajokorttilupien ja ajokorttien myöntäminen ehdotetaan siirrettäväksi poliisilta Liikenteen turvallisuusvirastolle. Myös liikenneopettaja-luvan, opetusliikenneopettaja-luvan, moottoripyörän harjoitte-luluvan, taksinkuljettajan ajoluvan ja vam-maisen pysäköintiluvan myöntäminen ehdo-tetaan siirrettäväksi poliisilta Liikenteen tur-vallisuusvirastolle. Liikenteen turvallisuusvi-rasto vastaa jo nykyään kuljettajan ammatti-pätevyyskortin myöntämisestä.
Tehtävät soveltuisivat liikennehallin-nonalan hoidettaviksi ja vastaisivat Liiken-teen turvallisuusviraston ydintehtäviä. Toi-mivallan siirto noudattaisi poliisihallin-nonalan kehittämistavoitteita poliisin ydin-tehtäviin keskittymisestä ja Liikenteen tur-vallisuusviraston ja poliisin ehdotusta toimi-vallanjaoksi.
Ajokorttien ja lupien myöntämistehtävän yhdistämisellä Liikenteen turvallisuusviras-ton tehtäviin selkeytettäisiin ajokorttimenet-telyä ja poistettaisiin menettelyn kehittämi-sen esteitä. Liikenteen turvallisuusvirasto käsittelisi kaikki ajokortti- ja lupa-asiat ha-kemuksen perusteella ja voisi vaatia esimer-kiksi lisälääkärinlausunnon, jos hakemuksen ratkaiseminen edellyttäisi sitä esimerkiksi esitetyn lääkärinlausunnon mukaan.
Koska Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole tehtävien hoidon edellyttämää alueorga-nisaatiota ehdotetaan, että se voisi hoitaa teh-tävät hankkimalla niihin tarvittavia palveluja yksityisiltä tai julkisilta palvelun tuottajilta.
Ajokorttien ja muiden lupatehtävien kohdalla olisi kysymyksessä julkisen hallintotehtävän hoitaminen, johon ei tehtävissä liittyisi perus-tuslain 124 §:ssä tarkoitettua merkittävää jul-kisen vallan käyttöä. Hakemusten yhteydessä käsitellään lääkärinlausuntoa, henkilön valo-kuvaa ja nimikirjoitusnäytettä sekä
henkilö-tunnusta. Tämä ei estäisi hakemusten vas-taanottamista, käsittelemistä ja haetun ajo-kortin tai luvan luovuttamista palvelun tuot-tajan toimesta. Hakijalle varattaisiin kuiten-kin tietyissä tapauksissa mahdollisuus toimit-taa lääkärinlausunto virastolle palvelun tuot-tajalle luovuttamatta.
Lakeihin sisällytettäisiin palvelun tuottajia sekä näiden toimintaa ja toiminnan valvontaa koskevat säännökset. Tehtävien hoitaminen tapahtuisi Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla. Palvelutehtävän hoitamista koske-vat säännökset muutosten kohteena olevissa laeissa yhdenmukaistettaisiin. Liikenteen turvallisuusvirasto sopisi palvelun tuottajien kanssa tehtävien hoitamisesta niin, että hyvän hallinnon vaatimukset täyttyvät.
Palveluverkoston kattavuus ja riittävyys arvioitaisiin lupatehtävien näkökulmasta.
Tässä huomioitaisiin myös se, kuinka usein palveluja käytetään ja mitä eri palveluja tuol-loin tarvitaan. Tavoitteena on toteuttaa alu-eellinen kilpailutus sellaisilla kokonaisuuk-silla, että saataisiin mahdollisimman paljon tarjoajia ja aitoa kilpailua. Kiinteää toimiver-kostoa täydennettäisiin harvaan asutuilla alu-eilla niin sanotulla matkapaikkatoiminnalla, jolloin palvelun tuottaja olisi tiettynä aikana tai tiettyinä aikoina viikosta alueella ottamas-sa esimerkiksi hakemuksia vastaan. Asiointia hoitavat kumppanit kilpailutetaan sen jäl-keen, kun eduskunta on hyväksynyt asiaa koskevan hallituksen esityksen. Liikenteen turvallisuusvirasto pyrkii aktiivisesti saa-maan asiointiverkostosta alueellisesti mah-dollisimman kattavan. On hyvinkin mahdol-lista, että ajokortteja käsitteleviä asiointipis-teitä tulee olemaan suurin piirtein saman ver-ran kuin nykyisiä poliisin omia asiointipistei-tä. Lisäksi tavoitteena on myöhemmin ottaa sähköinen asiointi laajasti käyttöön. Palvelun tuottajat ottaisivat hakemukset vastaan, välit-täisivät lisäselvityspyynnöt sekä tallettaisivat hakemusasiakirjojen tiedot rekisteriin. Tiedot rekisterijärjestelmään syötettäisiin Liikenteen turvallisuusviraston voimassa olevan lain-säädännön mukaisesti siihen tekemien oh-jelmointien mukaisesti. Kun kaikki ajokortin tai muun luvan edellyttämät suoritukset oli-sivat rekisterijärjestelmän mukaan olemassa, myöntämispäiväksi kirjautuisi viimeisen osa-suorituksen täyttämisen ajankohta.
Esimer-kiksi järjestelmään syötettävä tieto kuljetta-jantutkinnon suorittamisesta käynnistäisi ajokortin valmistuksen, jos estettä ajokortin luovuttamiseen ajokiellon johdosta ei olisi.
Palvelun tuottaja luovuttaisi myös haetut ajokortit ja luvat, jos niitä ei postitettaisi ha-kijalle. Hakemustietoja syöttäisivät palvelun tuottajat edellä todetun mukaisesti, kuljetta-jantutkintotietoja kuljettajantutkinnon vas-taanottajat sekä poliisi sille kuuluvissa tehtä-vissä. Ajokorttilupa- ja ajokorttihakemusten vastaanotto ja käsittely soveltuisivat erityi-sesti kuljettajantutkintopalveluita tuottavan palveluntuottajien palvelutarjontaan. Menet-tely noudattaisi tällöin yhden luukun periaa-tetta, koska näitä palveluja käytetään ajokor-tin suorittamisen yhteydessä. Autokoulussa, opetusluvalla tai esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa ajokorttia suorittavat samoin kuin autokoulut ja muut ajokorttikoulutuksen järjestäjät ovat ajokorttimenettelyn aikana useammankin kerran yhteydessä kuljettajan-tutkinnon vastaanottajiin, joilla on kuljetta-jantutkinnon vastaanottamisen ohella erinäi-siä muita tähän menettelyyn liittyviä hyväk-symistehtäviä.
Ajokieltoon määrääminen ja ajokortinhalti-jan ajoterveyden ja ajotaidon valvonta ehdo-tetaan pysytettäväksi poliisilla. Poliisi mää-räisi edelleen ajo-oikeuden haltijan esittä-mään lääkärinlausunnon, jos terveysvaati-musten puuttumista epäiltäisiin esimerkiksi henkilön ajokäyttäytymisen perusteella. Po-liisi voisi edelleen myös määrätä esitettäväk-si uuden kuljettajantutkintotodistuksen epäil-täessä ajotaidon menettämistä. Myös lääkärin ilmoitukset pysyväisluonteisesta terveydellis-ten edellytysterveydellis-ten menetyksestä toimitettaisiin poliisille. Ajokieltoon voidaan määrätä lii-kennerikoksiin syyllistymisen perusteella tai sen johdosta, että henkilö ei täytä enää sää-dettyjä terveysvaatimuksia. Tehtävät vastai-sivat poliisin ydintehtäviä ja poliisilla olisi niiden hoitamisen edellyttämä viranomais-verkosto. Liikennerikosten perusteella ajo-kieltoon määräämiseen liittyy usein poliisi-valvonnassa esiin tullut liikennerikos. Poliisi-lain (872/2011) mukaan poliisin ydintehtä-viin kuuluu yleisen järjestyksen ja turvalli-suuden ylläpitäminen. Ajokieltoon määrää-miseen liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, jolla puututaan kansalaisen
perustus-laissa säädettyihin oikeuksiin. Tältä osin toi-mintaa ei voi antaa yksityisten palveluntuot-tajien tehtäväksi. Ajokieltoon määräämiseen liittyy myös hallintolaista (434/2003) tulevia velvoitteita, kuten henkilön kuuleminen, mi-kä voi tapahtua myös henkilökohtaisesti.
Ajokieltoon määrätyn ajokortin haltuun ot-taminen ja palautot-taminen ajokiellon jälkeen edellyttävät yleensä henkilökohtaista asioin-tia. Poliisilla olisi tässäkin tapauksessa valta-kunnallinen viranomaisverkko käytettävis-sään.
3.3.2 Säädöstoimivalta ajoterveysasioissa Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi vi-ranomaisten toimivallan jakoa myös terveys-vaatimuksia koskevien tarkempien säännös-ten antamisessa. Sosiaali- ja terveysministe-riö on toivonut Liikenteen turvallisuusviras-ton ohjeistavan lääkäreitä terveysvaatimusten osalta. Esityksessä ehdotetaan, että toimivalta lakia alemmanasteisten säännösten antami-sessa ja siihen liittyen myös lääkärinlausun-tojen kaavan vahvistamisessa annettaisiin yhdelle toimijalle, Liikenteen turvallisuusvi-rastolle. Liikenteen turvallisuusvirasto antaisi tarkemmat määräykset terveysvaatimuksista ja ohjeistaisi myös lääkäreitä. Toimivallan pysyttäminen samalla viranomaisella määrä-ysten antamisen ja ohjeistamisen kohdalla ehkäisisi mahdollisten toimivaltaristiriitojen syntymistä. Tehtävät soveltuisivat siirrettä-viksi liikenne- ja viestintäministeriön hallin-nonalalle ja Liikenteen turvallisuusvirastolle, jolla on vastaavia tehtäviä eri liikennemuoto-jen kohdalla.
3.3.3 Ajo-oikeuteen liittyvien säännösten ja menettelyjen kehittäminen
Ehdotetun myöntämistoimivallan eriytymi-sen johdosta ehdotetaan myös ajokorttime-nettelyä kehitettäväksi. Esityksessä ehdote-taan lisäksi luovuttavaksi erillisen lyhytaikai-sen ajokortin käytöstä. B-luokan ajokortti annettaisiin nykyisen kahden vuoden sijaan 15 vuodeksi ehdolla, että ajokortin saajan olisi suoritettava harjoitteluvaiheen ja syven-tävän vaiheen opetus säädetyssä määräajassa, jos hän ajaa mainitun määräajan päättymisen jälkeen. Määräaika noudattaisi nykyisen
ly-hytaikaisen ajokortin voimassaoloaikaa. Eh-don rikkominen merkitsisi syyllistymistä ajokorttilain 93 §:ssä tarkoitettuun ajokortti-rikkomukseen, josta seurauksena olisi sak-koa. Kuljettajakoulutuksen loppuun viemisen varmistamiseksi ja sen osaamisen hankkimi-seksi, joka autoa kuljettavalta vaaditaan, teko olisi perusteena ajokieltoon määräämiselle siihen asti kunnes henkilö täyttäisi vaatimuk-sen. Ajokielto määrättäisiin 66 §:n 3 momen-tin mukaisesti olemaan voimassa toistaiseksi.
Uusi kuljettaja olisi nykyiseen tapaan kah-den vuokah-den ajan ajo-oikeukah-den saamisesta kokeneempia kuljettajia tiukemmassa rikko-musseurannassa. Hänet määrättäisiin tänä ai-kana ajokieltoon, jos toistuvina huomioitavia tekoja olisi kaksi vuodessa tai kolme kahdes-sa vuodeskahdes-sa. Kahden vuoden jälkeen ajo-oikeuden haltija siirtyisi kuljettajien normaa-liin rikkomusseurantaan.
Lyhytaikaisesta ajokortista luopumisen johdosta taksinkuljettajan ajoluvan myöntä-misedellytyksiä muutettaisiin. Ajolupa voi-taisiin nykyisestä poiketen myöntää, jos hen-kilö olisi suorittanut kuljettajaopetuksen har-joitteluvaiheen ja syventävän vaiheen.
Ajokorttilain 5 §:ssä ehdotetaan ammatilli-sessa koulutukammatilli-sessa olevien kuljettajantutkin-toon pääsyä helpotettavaksi vähimmäisikä-vaatimuksesta poiketen. Kuljettajantutkin-toon pääsyn edellytyksenä olisi, että opiskeli-ja suorittaa ammatillista tutkintoa, joka tuot-taa kyseisen ammattipätevyyden ja opiskeli-jalla on kouluttavan laitoksen antama hyväk-symisasiakirja, joka oikeuttaa hänet koulu-tuksen aikana kuljettamaan raskaan kaluston ajoneuvoa ilman ammattipätevyyttä. Muutos helpottaa koulutuksen järjestämistä ja sen joustavaa etenemistä. Esimerkiksi C-luokan vähimmäisiän lasku 21 vuodesta 18 vuoteen edellyttää, että tutkintoon sisältyy 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutus. Kysy-myksessä voi olla ammatillisen tutkinnon suorittaminen, jonka kesto on vähintään kuu-si kuukautta ja enintään kolme vuotta.
Kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammatti-pätevyydestä annetun lain 6 §:n mukaan täl-laisessa koulutuksessa olevalle voidaan antaa hyväksymisasiakirja. Tarkemmat menettelyä koskevat säännökset on annettu pykälään si-sältyvän valtuuden nojalla kuorma- ja linja-auton kuljettajia koskevassa valtioneuvoston
asetuksessa (640/2007). Ajokorttilain muu-toksen johdosta tarkennettaisiin mainitun ammattipätevyyttä koskevan lain 6 §:ää hy-väksymisasiakirjaa koskevalla säännöksellä.
3.3.4 Liikenneopettajia koskevat ehdotukset Liikenneopettajalupa myönnettäisiin lii-kenneopettajan erikoisammattitutkinnon pa-kollisten tutkinnon osien suorittamisen perus-teella. Nämä kaksi tutkinnon osaa sisältävät B-luokan kuljettajaopetuksessa vaadittavan osaamisen. Lupa antaisi kelpoisuuden myös opetukseen AM-luokan kevyen nelipyörän ajokorttia varten, koska B-luokan kelpoisuus kattaisi nelipyörän ajokorttiopetuksessa vaa-ditun osaamisen.
Muutoksella ei heikennettäisi opettajien osaamista eikä vaarannettaisi liikenneturval-lisuutta, koska pakollisiin tutkinnon osiin si-sältyy B-luokan opetukseen vaadittava osaa-minen. Nämä perusvalmiudet kattavat myös AM-luokan kevyen nelipyörän opetuksen.
Valinnaiset tutkinnon osat tuottavat oikeuk-sien laajentamiseen vaadittavan osaamisen.
Ajokorttilaissa ei enää asetettaisi opetus-harjoittelua koskevia vaatimuksia, koska käytännön harjoittelu on työssä oppimista ja osa näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta.
Laissa mahdollistettaisiin edelleen opetushar-joittelu autokoulussa riittävien käytännön valmiuksien hankkimiseksi työhön. Koulu-tuksen järjestäjä, joka myöntää opetusharjoit-teluluvan, tutkii harjoittelijan edellytykset harjoittelijana toimimiseen. Harjoittelun oh-jaus tapahtuisi harjoittelupaikassa. Koulutta-vat laitokset huolehtisiKoulutta-vat ohjaajien perehdyt-tämisestä tehtävään. Opetusharjoittelukoulu-jen hyväksymisestä erikseen luovuttaisiin, koska oppilasmäärällä tai koulun sijainnilla ei yksinään ole vaikutusta harjoittelun laa-tuun tai vaativuuteen. Muutos liittyy oppilai-toksen vastuuseen harjoittelusta.
Lakiin sisällytettäisiin säännökset muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritetun liikenne-opettajakoulutuksen tunnustamisesta. Liiken-teen turvallisuusvirasto arvioisi tunnustami-sen edellytykset koulutuktunnustami-sen osalta. Koska liikenneopettajana toiminen edellyttää muu-takin kuin koulutusta, ei tunnustamispäätös koulutuksesta antaisi direktiivissä tarkoitet-tua ammatin harjoittamisoikeutta.
Liikenteen turvallisuusvirastolla on toimi-valtaa kuljettajaopetukseen ja kuljettajantut-kintoihin liittyvissä tehtävissä, minkä vuoksi olisi perusteltua keskittää ulkomaisten päte-vyyksien tunnustaminen virastolle myös lii-kenneopettajien osalta. Virastolla on vastaa-vaa tunnustamistoimivaltaa myös muilla lii-kennepuolen sektoreilla, kuten merenkulun ammatinharjoittajien ammattipätevyyden tunnustamisessa. Tunnustamismenettely mahdollistaisi muualla hankitun koulutuksen huomioimisen tutkintojen tunnustamisen kautta erikoisammattitutkinnon suorittamista vaatimatta.
Ulkomaisen tutkinnon tunnustamista käsi-tellessään virasto soveltaisi ammattipätevyy-den tunnustamisesta annettua lakia (1093/2007). Se voisi tarvittaessa pyytää valmistavaa koulutusta järjestävältä oppilai-tokselta lausuntoa esimerkiksi hakijan osaa-misesta tämän esittämien tutkintotodistusten tai muiden vastaavien selvitysten perusteella, mahdollisesti puuttuvasta osaamisesta verrat-tuna Suomessa suoritettaviin opintoihin sekä puutteiden johdosta hakijalle mahdollisesti määrättävän sopeutumisajan pituudesta ja kelpoisuuskokeen sisällöstä. Ennen sopeutu-misaikaa tai kelpoisuuskoetta koskevan kor-vaavan toimenpiteen asettamista olisi sen myös tutkittava, onko hakijan työkokemus sellaista, että se korvaa kokonaan tai osittain koulutuksen sisällössä tai kestossa olevan olennaisen eron. Tunnustamisen yhteydessä arvioidaan osaamista. Lähtökohtana ei siis ole se, että hakijalta edellytetään kaikki ne opinnot, joita Suomessa koulutuksen saaneil-ta vaadisaaneil-taan.
Liikenteen turvallisuusvirasto voisi tarvit-taessa määrätä kelpoisuuskokeen suoritetta-vaksi. Kelpoisuuskokeella tarkoitetaan mai-nitun ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 2 §:n mukaan menettelyä, jolla mitataan yksinomaan ammatillista tietämystä ja jonka tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä harjoittaa säänneltyä ammattia Suo-messa. Kelpoisuuskokeen ei tarvitsisi liiken-neopettajan kohdalla vastata esimerkiksi lii-kenneopettajan erikoisammattitutkinnon ko-konaisen tutkinnon osan suorittamista, vaan se voisi koostua erilaisista aiheista. Kelpoi-suuskokeen voisi järjestää esimerkiksi oppi-laitos, jonka koulutuksen järjestämislupaan
sisältyy liikenneopettajakoulutusta koskeva erityistehtävä. Kelpoisuuskokeen suorittami-sesta annettaisiin todistus. Edes kokonaista tutkinnon osaa suoritettaessa se ei olisi tus tutkinnon osan suorittamisesta vaan todis-tus vaaditodis-tusta kelpoisuuskokeesta. Näyttötut-kintojärjestelmän mukainen suoritus edellyt-tää suomen tai ruotsinkielen taitoa, koska kokeita järjestetään näillä kielillä. Ammatti-pätevyyden tunnustamisessa edellytetystä sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta an-netun valtioneuvoston asetuksen (1207/2007) 3 §:n 2 momentin mukaan koe suoritetaan suomen tai ruotsin kielellä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Myös alalla voi olla ky-syntää muun kielen taitoisista liikenneopetta-jista. Sen sijaan liikenneopettajan kohdalla perusteltuna vaatimuksena voitaisiin pitää esimerkiksi kansallisen lainsäädännön tun-temusta, koska liikenneopettajan työtä sään-telee ajokorttilainsäädäntö. Liikenneopettaja antaa myös todistuksen siitä, että henkilö on saanut säädöksissä edellytetyn opetuksen.
Kelpoisuuden tunnustamispäätös ei oikeut-taisi jatko-opintoihin. Päätöksessä ei rinnas-tettaisi henkilön osaamista vaatimuksena olevan tutkinnon suorittamiseen, vaan sillä annettaisiin kaikki hakijan osaaminen huo-mioon ottaen oikeus hakea liikenneopettaja-lupaa koulutusvaatimuksen puolesta. Mikäli henkilö haluaisi jatko-opintoihin, olisi hänet ohjattava ottamaan yhteys kouluttaviin oppi-laitoksiin.
3.3.5 Ajokokeen vastaanottajia koskevat eh-dotukset
Ajokokeen vastaanottajan peruskoulutusta koskeva tutkinnon osa antaisi valmiudet B-, C1- ja C-luokan sekä AM-luokan kevyen ne-lipyörän ajokokeiden vastaanottamiseen. Si-sällyttämällä peruskoulutukseen myös kuor-ma-autokorttiluokat on otettu huomioon myös puolustusvoimien tarpeet ja toiminta ajokorttikoulutuksessa. Peruskoulutus tuot-taisi osaajia myös puolustusvoimien tutkinto-toimintaan. Lakimuutoksen erityisenä tavoit-teena ja perustavoit-teena tältä osin on peruskoulu-tuksen pysyminen osana erikoisammattitut-kintoa.
Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämises-tä annettuun lakiin sisällytetjärjestämises-täisiin tarkemmat
säännökset ajokokeen vastaanottajan perus-koulutuksessa olevan käytännön harjoittelus-ta aidossa ajokoeympäristössä. Menettely vastaisi nykyisin liikenne- ja viestintäminis-teriön asetuksella säädettyä menettelyä siinä tapauksessa, että harjoittelija ottaa vastaan ajokortin saamiseksi suoritettavia ajokokeita.
Nykyistä käytäntöä vastaten, ajokokeen vas-taanottajan kelpoisuuden omaavan ohjaajan olisi oltava mukana koko koesuorituksen ajan. Ohjaajan olisi tällöin päätettävä kokeen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja muuten-kin varmistettava se, että ajokoe suoritetaan vaatimusten mukaisesti. Kysymyksessä voi tällöin olla harjoittelija, joka opiskelee ajo-kokeen vastaanottajan kelpoisuutta osana lii-kenneopettajan erikoisammattitutkinnon suo-rittamista ilman, että hänellä on ennestään liikenneopettajan kelpoisuutta. Kysymykses-sä voi olla myös henkilö, jolla on jo liiken-neopettajakelpoisuus, ja joka täydentää sitä ajokokeen vastaanottajan kelpoisuudella suo-rittamalla vain kyseisen tutkinnon osan. Har-joittelijalla ei tällöin ole ajokokeen vastaan-ottajan peruskoulutusta suoritettuna. Hänellä ennestään oleva liikenneopettajakelpoisuus voi perustua aiemmin suoritettuun liikenne-opettajan erikoisammattitutkintoon tai aiem-min voimassa olleiden liikenneaiem-ministeriön määräysten mukaisen liikenneopettajantut-kinnon suorittamiseen ja niiden perusteella saatuun liikenneopettajalupaan. Ajokokeen vastaanottajan kelpoisuuden suorittaminen soveltuu jatkotutkinnoksi liikenneopettajalle, koska ajokokeen vastaanottajalta vaaditaan sama perusosaaminen, liikenneopettajakel-poisuus. Merkitystä ei ole sillä kumpien säännösten mukaisesti liikenneopettajakel-poisuus on saavutettu, koska ajokorttilaissa on nämä liikenneopettajantutkinnot rinnastet-tu samanarvoisiksi liikenneopettajalupaan oikeuttavina.
Lakiin sisällytettäisiin myös säännökset muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritetun ajokokeen vastaanottajan peruskoulutuksen tunnustamisesta. Tunnustamistoimivalta kuu-luisi tässäkin tapauksessa Liikenteen turvalli-suusvirastolle. Se arvioisi osaamisen sekä pe-ruskoulutuksen että erikoistumiskoulutusten osalta. Tehtävä soveltuisi Liikenteen turvalli-suusvirastolle, joka vastaa kuljettajantutkin-totoiminnan järjestämisestä sekä antaa
mää-räykset erikoistumiskoulutuksista ja oikeu-den ajokokeen vastaanottajana toimimiseen.
4 Esityksen vaikutukset
4.1 Taloudelliset vaikutukset