Laskentamalli koostuu kolmesta päävälilehdestä, joihin kasataan tietoa apuvälilehdiltä.
Päävälilehtiä ovat etusivu, laskenta sekä tulokset. Apuvälilehdet koostuvat kustannusryhmistä, missä jokaiselle ryhmälle on oma välilehti. Tarvittaessa välilehti on jaettu myös useampaan osaan selkeyden vuoksi, esimerkiksi varikkojen infraomaisuuden käsittely on jaettu useampaan välilehteen sekä näiden lisäksi yhdysraidevaihtoehdoista syntyvien siirtoajojen liikennöintikustannukset omallaan. Etusivun tarkoituksena on ohjeistaa laskentamallin käyttöä sekä havainnollistaa käytettyjen kustannuserien esiintymisen sijainteja.
Kuva 20. Lähtötiedot-välilehti
Pää- ja apuvälilehtien lisäksi on vielä erillinen välilehti lähtötietojen syöttämiselle. Tämä kuvassa 20 esitetty välilehti toimii myös ainoana välilehtenä, johon syötetään tietoa. Muut välilehdet ovat lukittuina eikä niihin ole tarvetta syöttää tietoa tai muokata tietoa. Ainoastaan tilanteissa, joissa halutaan muokata tarkastelutilannetta tai soveltaa laskentamallia muuhun käyttöön, voidaan näitä välilehtiä muokata. Laskentamallin käyttämiä lähtötietoja hintojen arviointiin voidaan kuitenkin tarvittaessa muokata. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa tarkkaa hintaa ei ole olemassa Lähtötiedot-välilehdelle. Tällöin päivittynyttä tietoa voidaan syöttää vaikkapa sähkökustannuksien lähtötietoihin saadakseen uuden arvioidun sähkön hinnan uusilla lähtötiedoilla. Tälle Lähtötiedot-välilehdelle syötettävät tiedot korvaavat siis laskentamallin arviot ja vanhentuneet arvot syötetyillä uusilla arvoilla.
Kuva 21. Laskenta-välilehti
Laskenta-välilehdellä (Kuva 21) suoritetaan varsinainen kustannusten diskonttaus ja jaottelu eri osapuolille. Tälle välilehdelle on myös kerätty kaikki tuloksissa huomioitavat kustannukset, jolloin tältä välilehdeltä voidaan halutessa selvittää tietyn kustannuserän vuosittaiset kustannukset eri vuosina. Välilehti on jaettu kahteen osaan. Vasemmanpuoleinen osa sisältää kustannuserien nimet, elinkaarikustannusten summan sekä elinkaarikustannusten nettonykyarvon valitulla diskonttauskorkokannalla diskontattuna. Oikeanpuoleinen osa koostuu elinkaaren ajanjaksosta, jossa on mukana rakennusvuodet. Rakennusvuodet ovat nimetty RK-merkinnällä ennen numeroa. Kustannuseriä tarkennetaan alakohdilla tarpeen
mukaan. Esimerkiksi hankintakustannukset ovat jaoteltu varikkoon eli varikkorakennukseen sekä varikolla sijaitsevaan infraomaisuuteen. Näiden kahden alakohtien alle on vielä eritelty kohteittain, sillä eri kohteiden hankintakustannukset ovat eri suuruisia.
Kuvassa 22 on laskentamallin Tulokset-välilehti. Tällä välilehdellä esitetään eri varikkovaihtoehtojen elinkaarikustannuksien määrä, joka kohdistuu kullekin osapuolelle.
Tarvittaessa on mahdollista avata vaihtoehtojen elinkaarikustannusrakennetta, josta voidaan nähdä yksityiskohtaisesti varikkovaihtoehdon aiheuttamat kustannuserät. Kuvassa esillä oleva näkymä onkin ainoastaan summa näistä kustannuksista, jotka ovat piilotettuina ryhmittelyn alla. Tulokset-välilehdellä on myös herkkyysanalyysiin tarkoitettu työkalu, jolla voidaan tarkastella lopputulosten käyttäytymistä valikoitujen muuttujien muuttuessa. Työkalu on rakennettu ja jätetty käytettäväksi herkkyysanalyysia varten sen sijaan, että oltaisiin dokumentoitu tiettyjä tapauksia. Tämä johtuu siitä, että laskentamallissa on monta eri muuttujaa, jotka voivat vaihdella eri suuntiin. Tällöin ei ole riittävää tarkastella esimerkiksi 10
% kustannuksien kasvua kaikilla kustannuserissä, vaan pitäisi olla myös mahdollista tarkastella vaikutuksia tiettyjen erien kustannuksien kasvaessa ja tiettyjen vähentyessä samanaikaisesti.
Työkalulla voidaan erikseen määritellä tarkasteltavien muuttujien muutokset.
Kuva 22. Tulokset-välilehti
Herkkyysanalyysissa on esitettynä tarkastelussa olevan tilan prosentuaalinen muutos suhteessa perusarvoihin eli ylläoleviin arvoihin sekä tarkasteltavan tilan vaihtoehtojen järjestys edullisuuden mukaan. Herkkyysanalyysin arvot ovat samoja kuin perusarvossa, kun diskonttauskorkokanta on 3,50 % ja muiden tarkasteltavien muuttujien %-muutos on 100 %.
Herkkyysanalyysin tuloksia voidaan kerätä Herkkyysanalyysit-välilehdelle liitteen 2 kaltaisia tarkastelua varten. Tämän helpottamiseksi on rakennettu makro, joka tulostaa Tulokset-välilehdellä herkkyysanalyysiin määriteltyjen muuttujien mukaiset tulokset Herkkyysanalyysit-välilehdelle.
Kuva 23. Varikon investointikustannukset
Kuvassa 23 on esitetty varikon investointikustannuksien laskenta. Laskentaa varten on ensin jouduttu erottelemaan varikkokustannuksista varikkorakennukset sekä infraomaisuuskustannukset erikseen toisistaan. Tämän jälkeen voidaan laskea varikkorakennuksen vuotuiset poistot, jotka lasketaan annuiteettimenetelmällä toisin kuin infraomaisuuskustannukset. Välilehdellä on mukana kalustoon liittyvien vuotuisten poistojen laskenta, mutta näillä ei ole käyttöä varikkovaihtoehtojen tarkastelussa. Samalla välilehdellä on suoritettu varikkorakennukselle liittyvien rakennusaikaisten korot sekä hanketehtävien kustannukset. Vaikka infraomaisuuden erottaminen varikkorakennuksen kustannuksista tapahtuu tällä välilehdellä, varsinainen infraomaisuuskustannuksien laskenta suoritetaan infraomaisuuksien omilla välilehdillä.
Kuva 24. Muiden kustannusten määrittely laskentamallissa
Kuvassa 24 on esitetty muiden kustannusten laskentatapa laskentamallissa. Nämä muut kustannukset ovat kustannuksia, joiden hinnoissa ja kustannuksissa on epävarmuutta. Kuvan yläosassa on määritelty tarkasteltavien varikkojen pinta-alatiedot, eli tässä tapauksessa estimoidaan kustannuksia Raide-Jokerin Roihupeltoon ja Laajalahteen rakennettavien varikkojen kustannuksia. Alaosassa suoritetaan varsinainen laskenta, jossa ensimmäisenä on hintojen määrittely. Tässä tutkimuksessa on arvioitu hinnat erikseen muille kustannuksille.
Laskentamallissa on kuitenkin jätetty mahdolliseksi syöttää todelliset hinnat arvioitujen hintojen alle, kun tarkempia hintoja on mahdollista saada jälkeenpäin. Laskentamalli ottaa tällöin automaattisesti todellisen hinnan arvioidun hinnan sijaan, joten todellisten hintojen rivi täytyy pitää tyhjänä, jos aikomuksena on käyttää arvioituja hintoja. Malli laskee tämän jälkeen
kustannukset kertomalla valittu hinta sille valitulla kertoimella. Tässä tutkimuksessa on käytetty kaikille muiden kustannuksien selvittämisessä pinta-alaa.
Tiettyjen kustannusten laskeminen pinta-alan suhteen ei anna riittävän realistisia arvoja, joten laskentamallissa on jätetty mahdollisuus laskea kustannukset toimintojen perusteella. Tämä tarkastelu on mahdollista suorittaa ainoastaan sähkön ja veden kustannuksille, sillä muut kustannukset ovat enemmänkin sidoksissa pinta-alaan. Mallissa on arvioitu sähkö- sekä vesipaikkojen määrät, jonka perusteella kustannuksia lasketaan. On kuitenkin muistettava muuttaa hinta tätä tarkastelua sopivaksi sekä vaihtaa yksikkö, jolloin laskentamalli laskee automaattisesti pinta-alan sijasta paikkojen avulla. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin käytetty kaikissa pinta-alaa tarkastelussa, sillä paikkojen määrien määrittäminen vaatii syvällisempää tarkastelua. Esimerkiksi pesupaikalla käytetään vettä, mutta varmasti myös sähköä. Tällöin näiden kustannukset pitäisi pystyä jaottelemaan paremmin. Toinen ongelma ilmenee esimerkiksi varikkojen toimintojen erilaisuudesta. Kustannukset eivät välttämättä ole riittävän realistisia, jos varikolla sijaitsee hyvin vähän vesipaikkoja ja paljon sähköpaikkoja. Tätä toimintoihin perustuvaa vaihtoehtoa on kuitenkin tarvittaessa mahdollista käyttää, mutta paikkojen määrät tulisi määritellä tarkasti.