AMMATINVALINTA JA OHJAUS
KOULUTTAUTUMINEN, SIINÄ TOIMIMINEN JA KOULUTUSTA
VASTAAVA TYÖ
Ammatinvalinnan teemaa täydentävät nuorten näkemykset siitä, ovatko he toiveammatissaan tai kouluttautumassa siihen. Kysyttäessä kaik-kiaan 29 prosenttia nuorista sanoo olevansa toiveammatissaan ja 35 prosenttia olevansa kouluttautumassa siihen6. Sille 30 prosentille nuorista, joka vastasi kieltävästi kumpaankin kysymykseen, esitettiin myös jatkokysymys sii-tä, tietävätkö he, missä ammatissa haluaisivat toimia. Kaikkiaan 13 prosenttia kaikista vastaa-jista kertoo suoraan, ettei vielä tiedä toiveam-mattiaan. Kun tähän lisää ne kuusi prosenttia, jotka vastasivat jompaankumpaan kysymyk-seen ”en osaa sanoa”, voidaan arvioida noin joka viidennen olevan epävarma toiveammatis-taan. Neljä viidestä vastaajasta siis kokee tietä-vänsä toiveammattinsa, mitä voi kohderyhmän nuoren iän ja työelämän nopean muutoksen huomioiden pitää korkeana osuutena.
Kysymykset oman toiveammatin tietämi-sestä, siinä toimimisesta tai siihen opiskelemi-sesta käsitellään samassa kuviossa 3.
Ammattikoululaisista 63 prosenttia ja lu-kiolaisistakin 39 prosenttia kokee opiskelevan-sa toiveammattiinopiskelevan-sa. Ammatillisella linjalla koulutus tähtää lukiota selkeämmin johonkin tiettyyn ammattiin tai alaan, minkä
huomioi-den 63 prosentin osuus ei ole erityisen korkea.
Toisaalta 14 prosenttia ammattikoululaisista sanoo jo olevansa toiveammatissaan, ja Ope-tushallituksen (2019) tilastojen mukaan amma-tillisten tutkintojen opinnot aloittavista peräti yli puolella on jo suoritettuna jokin perusas-teen jälkeinen tutkinto. 14 prosenttia ammatti-koululaisista ei koe olevansa toiveammatissaan eikä opiskelemassa siihen.
Useampi kuin joka kolmas lukiolaisista ko-kee parhaillaan opiskelevansa toiveammattiin-sa, vaikka lukio-opinnot eivät sinänsä valmista ammattiin. Nähtävästi monet lukiolaiset tietä-vät mihin tähtäätietä-vät ja kokevat nykyisten opin-tojensa valmistavan vaiheen olevan yksi askel kohti tavoitetta. Tästä näkökulmasta tuloksen voi tulkita merkiksi vahvasta luottamuksesta uratavoitteiden toteutumiseen. Tulokseen vai-kuttanee kuitenkin ammatin käsitteen tulkin-nanvaraisuus.
Yliopisto-opiskelijoista peräti 78 prosenttia opiskelee toiveammattiinsa. Ammattikorkea-kouluopiskelijoilla osuus on matalampi (63
%). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutki-muksessa opiskelualansa koki oikeaksi 69 % opiskelijoista. Ensimmäisen vuoden opiskeli-jat ovat tyytyväisimpiä, mutta opintovuosien karttuessa alanvalintaansa tyytyväisten osuus putoaa. Yliopistolaisista tyytyväisimpiä alan-valintaansa ovat lääketieteen sekä liikunta-, kasvatus- ja terveystieteen opiskelijat, tyytymät-tömien osuus puolestaan on suurinta humanis-tien, teologien ja luonnontieteen opiskelijoi-den joukossa. Myös ammattikorkeakouluissa eniten alanvalintaansa tyytyväisiä on terveys- ja liikunta-aloilla, vähiten puolestaan matkailu-, ravitsemus- ja talousaloilla. (Kunttu ym. 2017;
YTHS 2017.)
Kysymystä toiveammattiin opiskelemisesta voi peilata vuoden 2017 Nuorisobarometrin kysymykseen siitä, missä iässä opiskelutoiveet olivat selvillä. Tuolloin peräti kolme neljäs-tä haastatellusta lukiolaisesta sanoi olevansa ainakin jonkin verran perillä siitä, mitä halu-aa opiskella lukion jälkeen. Peruskoululaiset olivat yllättäen vielä varmempia
opiskelutoi-veistaan kuin lukiolaiset, mikä viittaa osan peruskoululaisista ymmärtäneen kysymyksen valintana lukion ja ammattikoulun välillä, kun taas monien lukiolaisten opiskelutoiveet kohdentuivat jo jatko-opintoihin. (Myllyniemi
& Kiilakoski 2018, 37.)
Kaikista työssäkäyvistä nuorista 42 pro-senttia kokee toimivansa toiveammatissaan.
Tämä ei kerro koko kuvaa, sillä osuudessa ovat mukana kaikki työssäkäyvät, siis myös esimer-kiksi ne, jotka työskentelevät opiskelun ohessa.
Päätoimisesti työssäkäyvistä joka toinen (49
%) onkin jo päässyt toiveammattiinsa. Koko-aikaisessa työsuhteessa olevista enemmistö (55
%) on toiveammatissaan, kun osa-aikatyössä olevilla osuus on vain 21 prosenttia. Toisaalta on huomattava, että osa-aikatyöläisistä suurin osa (62 %) on opiskelijoita ja 37 prosenttia on kouluttautumassa toiveammattiinsa. Työ-suhteen luonne voi vaikuttaa työhyvinvoin-tiin siinä missä työpaikka, työyhteisö ja työn varsinainen sisältökin, mutta toiveammatissa toimimisen kokemukseen se liittynee etenkin elämäntilanteen kautta. Työlle asetetut vaati-mukset ovat toisenlaisia silloin, kun motiivina on esimerkiksi opintojen rahoittaminen, kuin silloin, kun nuori pääsee toimimaan tavoittee-naan olleessa ammatissa.
Edellä käsiteltiin eri asioiden vaikutuksia yhtäältä koulutusratkaisuihin ja toisaalta am-matinvalintaan. Kysymys koulutusta vastaavas-sa työssä olemisesta (kuvio 4) linkittää nämä kaksi aluetta. Oletusten mukaisesti nuoret, joi-den nykyiset työtehtävät vastaavat täysin hei-dän koulutustaan, kokevat muita yleisemmin (65 %) olevansa toiveammatissaan. Kuitenkin myös täysin koulutustaan vastaavassa työssä olevista seitsemän prosenttia kokee, että toi-veammatti on jotain muuta kuin nykyinen työ, ja kuusi prosenttia ei vielä tiedä mitä haluaa.
Se, että useampi kuin joka kymmenes edes täy-sin koulutustaan vastaavaan työhön päässeistä nuorista ei koe olevansa toiveammatissaan, kertoo kohtaanto-ongelmista tai kiinnostuksen muutoksista.
Tuloksista ei näe, onko nuoren hankkima koulutus alun perinkin jotain muuta kuin hän oli itselleen toivonut vai onko näkemys muut-tunut kielteiseksi vasta työkokemuksen myötä.
Tähän saadaan lisäselvyyttä vuoden 2017
Nuo-risobarometrista, jossa selvitettiin, onko nuori toivomassaan koulutuksessa. Jopa yhdeksän kymmenestä muualla kuin peruskoulussa tai lukiossa haastatellusta opiskelijasta sanoi ole-vansa toivomassaan koulutuksessa. Tuolloin
KUVIO 3. TOIVEAMMATISSA OLEMINEN TAI SIIHEN OPISKELEMINEN ERI TAUSTAMUUTTUJITTAIN TARKASTELTUNA, 17–29-V. (%).
Kaikki 2019 (n=1737) Kaikki 2004 (n=1608) Tytöt 2019 (n=829) Tytöt 2004 (n=789) Pojat 2019 (n=903) Pojat 2004 (n=819) 17–19-v. 2019 (n=409) 17–19-v. 2004 (n=388) 20–24-v. 2019 (n=641) 20–24-v. 2004 (n=610) 25–29-v. 2019 (n=668) 25–29-v. 2004 (n=610) Ei opiskele, ei tutkintoja 2019 (n=52)*
Ei opiskele, ei tutkintoa 2004 (n=121)*
Toisen asteen amma�llinen tutkinto 2019 (n=399)*
Toisen asteen amma�llinen tutkinto 2004 (n=527)*
Ylioppilastutkinto 2019 (n=234)*
Ylioppilastutkinto 2004 (n=213)*
Amma�korkeakoulututkinto 2019 (n=176)*
Amma�korkeakoulututkinto 2004 (n=121)*
Yliopistotutkinto 2019 (n=121)*
Yliopistotutkinto 2004 (n=77)*
Koululainen tai opiskelija 2019 (n=743) Koululainen tai opiskelija 2004 (n=713) Yri�äjä 2019 (n=61) Yri�äjä 2004 (n=31) Palkkatyössä 2019 (n=719) Palkkatyössä 2004 (n=624)
29 35 30 6
En ole toiveamma�ssani enkä koulu�autumassa siihen
Olen koulu�autumassa toiveamma�ini Ei osaa sanoa
0 20 40 60 80 100
* Vain vähintään 18-vuo�aat, jotka eivät ole päätoimisia opiskelijoita
Kaikki 2019 (n=1737) Kaikki 2004 (n=1608) Tytöt 2019 (n=829) Tytöt 2004 (n=789) Pojat 2019 (n=903) Pojat 2004 (n=819) 17–19-v. 2019 (n=409) 17–19-v. 2004 (n=388) 20–24-v. 2019 (n=641) 20–24-v. 2004 (n=610) 25–29-v. 2019 (n=668) 25–29-v. 2004 (n=610) Ei opiskele, ei tutkintoja 2019 (n=52)*
Ei opiskele, ei tutkintoa 2004 (n=121)*
Toisen asteen amma�llinen tutkinto 2019 (n=399)*
Toisen asteen amma�llinen tutkinto 2004 (n=527)*
Ylioppilastutkinto 2019 (n=234)*
Ylioppilastutkinto 2004 (n=213)*
Amma�korkeakoulututkinto 2019 (n=176)*
Amma�korkeakoulututkinto 2004 (n=121)*
Yliopistotutkinto 2019 (n=121)*
Yliopistotutkinto 2004 (n=77)*
Koululainen tai opiskelija 2019 (n=743) Koululainen tai opiskelija 2004 (n=713) Yri�äjä 2019 (n=61) Yri�äjä 2004 (n=31) Palkkatyössä 2019 (n=719) Palkkatyössä 2004 (n=624)
29 35 30 6
En ole toiveamma�ssani enkä koulu�autumassa siihen
Olen koulu�autumassa toiveamma�ini Ei osaa sanoa
0 20 40 60 80 100
* Vain vähintään 18-vuo�aat, jotka eivät ole päätoimisia opiskelijoita
Kaikki 2019 (n=1737) Kaikki 2004 (n=1608) Tytöt 2019 (n=829) Tytöt 2004 (n=789) Pojat 2019 (n=903) Pojat 2004 (n=819) 17–19-v. 2019 (n=409) 17–19-v. 2004 (n=388) 20–24-v. 2019 (n=641) 20–24-v. 2004 (n=610) 25–29-v. 2019 (n=668) 25–29-v. 2004 (n=610) Ei opiskele, ei tutkintoja 2019 (n=52)*
Ei opiskele, ei tutkintoa 2004 (n=121)*
Toisen asteen amma�llinen tutkinto 2019 (n=399)*
Toisen asteen amma�llinen tutkinto 2004 (n=527)*
Ylioppilastutkinto 2019 (n=234)*
Ylioppilastutkinto 2004 (n=213)*
Amma�korkeakoulututkinto 2019 (n=176)*
Amma�korkeakoulututkinto 2004 (n=121)*
Yliopistotutkinto 2019 (n=121)*
Yliopistotutkinto 2004 (n=77)*
Koululainen tai opiskelija 2019 (n=743) Koululainen tai opiskelija 2004 (n=713) Yri�äjä 2019 (n=61) Yri�äjä 2004 (n=31) Palkkatyössä 2019 (n=719) Palkkatyössä 2004 (n=624)
29 35 30 6
En ole toiveamma�ssani enkä koulu�autumassa siihen
Olen koulu�autumassa toiveamma�ini Ei osaa sanoa
0 20 40 60 80 100
* Vain vähintään 18-vuo�aat, jotka eivät ole päätoimisia opiskelijoita
Kaikki 2019 (n=1737) Kaikki 2004 (n=1608) Tytöt 2019 (n=829) Tytöt 2004 (n=789) Pojat 2019 (n=903) Pojat 2004 (n=819) 17–19-v. 2019 (n=409) 17–19-v. 2004 (n=388) 20–24-v. 2019 (n=641) 20–24-v. 2004 (n=610) 25–29-v. 2019 (n=668) 25–29-v. 2004 (n=610) Ei opiskele, ei tutkintoja 2019 (n=52)*
Ei opiskele, ei tutkintoa 2004 (n=121)*
Toisen asteen amma�llinen tutkinto 2019 (n=399)*
Toisen asteen amma�llinen tutkinto 2004 (n=527)*
Ylioppilastutkinto 2019 (n=234)*
Ylioppilastutkinto 2004 (n=213)*
Amma�korkeakoulututkinto 2019 (n=176)*
Amma�korkeakoulututkinto 2004 (n=121)*
Yliopistotutkinto 2019 (n=121)*
Yliopistotutkinto 2004 (n=77)*
Koululainen tai opiskelija 2019 (n=743) Koululainen tai opiskelija 2004 (n=713) Yri�äjä 2019 (n=61) Yri�äjä 2004 (n=31) Palkkatyössä 2019 (n=719) Palkkatyössä 2004 (n=624)
29 35 30 6
En ole toiveamma�ssani enkä koulu�autumassa siihen
Olen koulu�autumassa toiveamma�ini Ei osaa sanoa
0 20 40 60 80 100
* Vain vähintään 18-vuo�aat, jotka eivät ole päätoimisia opiskelijoita
toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista muita matalampi osuus (80 %) oli toivomassaan koulutuksessa. Myös 2019 barometrissa tyytymättömyyttä on etenkin ammatillisen koulutuksen puolella, kun taas yliopistotutkinnon suorittaneista koulutusta vastaavassa työssä olevista lähes kaikki kokevat olevansa toiveammatissaan.
Yhä nuoremmat kokevat opiskelevansa toiveammattiinsa
Kuvion 3 trenditieto on vuodelta 2004. Vertai-lua mutkistaa hieman se, että toisin kuin tuol-loin, vuoden 2019 haastatteluissa kysymystä toiveammattiin kouluttautumisesta ei kysytty peruskoululaisilta. Vuoden 2004 kyselyssä ei selvitetty vastaajan opiskelupaikkaa, joten ver-tailun mahdollistamiseksi kuviossa 3 kaikki alle 17-vuotiaat jätettiin molempien haastatte-luiden luvuista pois, vaikka samalla menetet-tiinkin jonkin verran 16-vuotiaiden toisella asteella opiskelevien vastauksia.7
Kokonaisuutena kuluneen 15 vuoden ai-kana ei juuri näy tapahtuneen muutoksia.
17–29-vuotiaat vastaajat jakautuvat edelleen karkeasti ottaen kolmeen yhtä suureen osaan:
yksi kolmasosa kokee olevansa toiveammatis-saan, toinen kolmasosa kokee olevansa koulut-tautumassa toiveammattiinsa, ja loput eivät jaa kumpaakaan kokemusta. Kenties suurin
muu-tos löytyy kuitenkin itse kysymyksenasettelun ulkopuolelta, en osaa sanoa -vastausten pienen-tyneestä osuudesta. Vuonna 2004 alle 20-vuo-tiaista joka kolmas ei osannut sanoa, onko toive-ammatissaan tai opiskelemassa siihen, mutta nyt osuus on vain kuusi prosenttia. Vaikuttaa siltä, että yhä nuoremmat ovat selvillä siitä, mi-hin ammattiin ovat tähtäämässä.
Työssäkäyviltä nuorilta kysyttiin, vastaavat-ko nykyiset työtehtävät heidän vastaavat-koulutustaan.
Kuviosta 4 nähdään, että täysin koulutusta vas-taavissa töissä olevien osuus pysytteli 1990-lu-vulla noin kolmanneksessa, mutta on 2000-lu-vulle tultaessa noussut keskimäärin jo yli 40 prosentin. Kehityksen hyvän suunnan lisäksi on syytä panna merkille myönteinen kokonais-kuva, sillä peräti 43 prosenttia sanoo olevansa täysin ja 63 prosenttia ainakin melko hyvin koulutusta vastaavassa työssä. Tätä voi pitää suurena osuutena, sillä alle kolmekymppisille työn koulutusta vastaavuus on yhä pidempien opintojen aikana kova vaatimus. Vähintään 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista jo enem-mistö on täysin koulutusta vastaavassa työssä.
Toisaalta monilla aloilla koulutus ei val-mista tiettyyn ammattiin ja muuttuvassa työ-elämässä laaja-alaisella osaamisella voi työllis-tyä hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Näin olen tulokset kertovat oletettavasti myös laajemmin siitä, kuinka työelämä toistaiseksi on vastan-nut opintojen aikana hankittuun osaamiseen
KUVIO 4. ”VASTAAVATKO NYKYISET TYÖTEHTÄVÄSI KOULUTUSTASI?”, VERTAILU 1994–2019 (%)
20192013
Täysin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
%
Täysin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
%
Täysin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
%
KUVIO 5. ”VASTAAVATKO NYKYISET TYÖTEHTÄVÄSI KOULUTUSTASI?”, TAUSTAMUUTTUJITTAIN TARKASTELTUNA (%)
Kaikki (n=1039) Pääasialliselta toiminnaltaan koululainen tai opiskelija (n=239) Pääasialliselta toiminnaltaan palkkatyössä (n=719) Pääasialliselta toiminnaltaan yri�äjä (n=60) Osa-aikainen vakinainen (n=169) Osa-aikainen määräaikainen (n=178) Kokoaikainen määräaikainen (n=144) Kokoaikainen ja vakinainen (n=482) Säännöllinen päivätyö (n=496) Muu työaika (n=501) On vuokratyöntekijä (n=87) Ei ole vuokratyöntekijä (n=900) Ylin tutkinto yliopistotutkinto (n=135) Amma�korkeakoulututkinto (n=176) Ylioppilastutkinto (n=356) Toisen asteen amma�llinen tutkinto (n=346) Ei tutkintoja (n=64)
43 20 11 26 1 Täysin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
0 20 40 % 60 80 100
Kysy�in vain palkkatyössä käyviltä ja yri�äjiltä.
Kaikki (n=1039) Pääasialliselta toiminnaltaan koululainen tai opiskelija (n=239) Pääasialliselta toiminnaltaan palkkatyössä (n=719) Pääasialliselta toiminnaltaan yri�äjä (n=60) Osa-aikainen vakinainen (n=169) Osa-aikainen määräaikainen (n=178) Kokoaikainen määräaikainen (n=144) Kokoaikainen ja vakinainen (n=482) Säännöllinen päivätyö (n=496) Muu työaika (n=501) On vuokratyöntekijä (n=87) Ei ole vuokratyöntekijä (n=900) Ylin tutkinto yliopistotutkinto (n=135) Amma�korkeakoulututkinto (n=176) Ylioppilastutkinto (n=356) Toisen asteen amma�llinen tutkinto (n=346) Ei tutkintoja (n=64)
43 20 11 26 1 Täysin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
0 20 40 % 60 80 100
Kysy�in vain palkkatyössä käyviltä ja yri�äjiltä.
Kaikki (n=1039) Pääasialliselta toiminnaltaan koululainen tai opiskelija (n=239) Pääasialliselta toiminnaltaan palkkatyössä (n=719) Pääasialliselta toiminnaltaan yri�äjä (n=60) Osa-aikainen vakinainen (n=169) Osa-aikainen määräaikainen (n=178) Kokoaikainen määräaikainen (n=144) Kokoaikainen ja vakinainen (n=482) Säännöllinen päivätyö (n=496) Muu työaika (n=501) On vuokratyöntekijä (n=87) Ei ole vuokratyöntekijä (n=900) Ylin tutkinto yliopistotutkinto (n=135) Amma�korkeakoulututkinto (n=176) Ylioppilastutkinto (n=356) Toisen asteen amma�llinen tutkinto (n=346) Ei tutkintoja (n=64)
43 20 11 26 1 Täysin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
0 20 40 % 60 80 100
Kysy�in vain palkkatyössä käyviltä ja yri�äjiltä.
Kaikki (n=1039) Pääasialliselta toiminnaltaan koululainen tai opiskelija (n=239) Pääasialliselta toiminnaltaan palkkatyössä (n=719) Pääasialliselta toiminnaltaan yri�äjä (n=60) Osa-aikainen vakinainen (n=169) Osa-aikainen määräaikainen (n=178) Kokoaikainen määräaikainen (n=144) Kokoaikainen ja vakinainen (n=482) Säännöllinen päivätyö (n=496) Muu työaika (n=501) On vuokratyöntekijä (n=87) Ei ole vuokratyöntekijä (n=900) Ylin tutkinto yliopistotutkinto (n=135) Amma�korkeakoulututkinto (n=176) Ylioppilastutkinto (n=356) Toisen asteen amma�llinen tutkinto (n=346) Ei tutkintoja (n=64)
43 20 11 26 1 Täysin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
0 20 40 % 60 80 100
Kysy�in vain palkkatyössä käyviltä ja yri�äjiltä.
ja asetettuihin odotuksiin. Kiinnostavasti yrit-täjänuorilla kokemus koulutusta vastaavassa työssä olemisesta on yleisempi (58 %) kuin palkansaajilla (46 %), minkä voi tulkita osit-tain kertovan yrittäjyyden omaehtoisuudesta.
Työsuhteen kokoaikaisuus linkittyy koulutusta vastaavuuteen selvästi vahvemmin kuin työn pysyvyys. Määräaikaisissa työsuhteissa on itse asiassa yleisempää (47 %) kuin pysyvissä työ-suhteissa (41 %) kokea olevansa täysin koulu-tusta vastaavassa työssä.
Nuorisobarometrissakin korkeakoulutus näyttää kannatettavalta, sillä ammattikorkea-koulututkinnon (56 %) tai yliopistotutkinnon (64 %) suorittaneet kokevat useammin
ole-vansa koulutusta vastaavassa työssä kuin am-mattikoulun käyneet (50 %). Kansainvälisessä vertailussa korkeakoulutetut suomalaisnuoret ovat työllistyneet koulutusta vastaavaan työ-hön varsin nopeasti valmistumisensa jälkeen.
Yhtenä tekijänä siinä, että tuore maisteri pääsee Suomessa niin nopeasti koulutustaan vastaa-vaan työhön, on opiskelijoiden työssäkäynti.
(Kivinen & Nurmi 2011.)
NÄKEMYKSET TYÖELÄMÄÄN