TIINA RÄTTILÄ
JOHTOPÄÄTÖKSET
Olemme tässä artikkelissa tarkastelleet Nuo-risobarometrin kyselyaineiston ja sitä täyden-tävän laadullisen aineiston pohjalta, millaisia työelämää koskevia asenteita ammattiin opis-kelevilla nuorilla on. Olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti siihen, millainen suhde ammattiin opiskelevilla on palkkatyökeskei-seen ajatteluun. Analyysimme perusteella vai-kuttaa siltä, että ammattiin opiskelevilla on muita nuoria enemmän palkkatyökeskeisyydes-tä kertovia asenteita, mutta samaan aikaan he myös kokevat muiden vastaajien tavoin huolta työllistymisestä ja muuttuvasta työelämästä.
Palkkatyökeskeinen ajattelu nousi esiin erityi-sesti nuorten puheessa työn velvoittavuudesta sekä työn vahvassa arvostamisessa ja työttömiä kohtaan osoitetussa kritiikissä.
Institutionaalisen ulottuvuuden näkökul-masta voidaan tulkita, että ammattiin opiskele-vat oopiskele-vat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta omaksuneet palkkatyökeskeisen tavan jäsentää työn merkityksiä. Tämä näkyy tavassa, jolla nuoret toistavat yksilön vapautta ja vastuuta painottavia ajatuksia työstä ja työttömyydestä
(vrt. Burrows 2013, 391, 393; Pimlott-Wilson 2017, 292; Franceschelli & Keating 2018, 14).
Tämä on havaittavissa myös artikkelin laadulli-sessa aineistossa. Niissä työpajahaastatteluissa, joissa palkkatyökeskeinen ajattelu on vahvin-ta, myös vaatimukset työttömiä kohtaan ovat tiukkoja. Edelleen, vuoden 2019 Nuorisoba-rometrissa ammattiin opiskelevat ovat muita vastaajia enemmän sitä mieltä, että sosiaalitur-valla eläminen on liian helppoa ja että menes-tyminen elämässä on itsestä kiinni. Laadullisen aineiston perusteella nuoret ajattelevat työttö-myyden olevan luonnollinen osa työelämään siirtymistä, eivätkä he koe tarvetta kiirehtiä työllistymistä valmistumisen jälkeen. Enem-män he kantavat huolta siitä, millaisia tuleva työ ja työyhteisö ovat.
Kulttuurisen palkkatyökeskeisyyden nä-kökulmasta mielenkiintoisena havaintona ai-neistosta nousevat esiin palkkatyölle annetut merkitykset. Nuoret arvostavat työtä ja pitävät sitä jopa velvollisuutena, mutta työ ei merkit-se heille enää itmerkit-sensä uhraamista, toisin kuin perinteinen suomalainen työkulttuuri on ai-emmin normittanut (Kortteinen 1992, 76–77, 302–303). Sen sijaan kuten Maunu (2018, 13), Tolonen (2008, 237) ja Käyhkö (2008, 262) ovat todenneet, ammattiin opiskelevat suhtautuvat palkkatyöhön välineellisesti keinona taata tur-vallinen ja tasainen elämä. Aineistomme antaa kuitenkin mahdollisuuden myös toisenlaisiin tulkintoihin. Nuorten ajattelussa mielekäs työ on osa hyvän elämän rakentamista. Nuoret pi-tävät tärkeänä sisällöllisesti mielekästä työtä, jossa voi toteuttaa itseään, vaikuttaa omaan työhönsä ja hyödyntää osaamistaan, ja osa täh-tää kunnianhimoisesti myös jatko-opintoihin (vrt. Tolonen 2008, 239). Osa ammattiin opis-kelevista kaipaa työhön niin ikään joustoa ja jopa velvoitteiden keventämistä. Palkkatyön ohella myös vapaa-aika, sosiaalisten suhteiden merkitys ja oma hyvinvointi nousevat aineis-tossa esiin olennaisina arvoina.
Vuoden 2019 Nuorisobarometrissa jopa yli kolmasosa ammattiin opiskelevista oli huolis-saan työpaikan löytymisestä kuten myös
jaksa-misestaan tulevaisuudessa. Sama huoli nousee esiin myös laadullisesta aineistosta, vaikkakaan ei niin selvästi kuin barometriaineistossa.
Osalle opiskelijoista palkkatyökeskeisyyden vaatimukset aiheuttavat joka tapauksessa han-kalia haasteita. Muun muassa Anne-Mari Sou-to (2014, 26, 29, 31) on arvostellut tapaa, jolla ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys asettaa nuorille aikuismaisen oma-aloitteisuu-den, itseohjautuvuuden ja vastuunkannon vaateita. Nuoret saattavat antaa liian suuren painoarvon onnistuneelle työelämäsiirtymälle olettaessaan, että se takaa heille mahdollisuu-den itsenäistyä ja saavuttaa tavoiteltu turvalli-nen elämä (ks. Herraturvalli-nen & Hariturvalli-nen 2008, 7–9, 12). Myöhäismodernille yhteiskunnalle omi-naiseen yksilökeskeisyyteen nojautuen nuoret ovat kasvaneet luottamaan omiin mahdolli-suuksiinsa. Toisaalta ilmiön kääntöpuolena on, että yksilökeskeisessä ajattelutavassa myös ongelmat tuupataan yksilöiden omille har-teille. Tällöin omaan työllistymiseen liitetyt optimistiset odotukset voivat muodostua kom-pastuskiveksi, jos odotukset eivät täytykään – puhumattakaan niistä nuorista, jotka kokevat työelämän vaatimukset jo lähtökohtaisesti lan-nistaviksi. (Furlong & Cartmel 1997, 114, ks.
myös Pimlott-Wilson 2017, 292.)
Pahimmassa tapauksessa työelämäsiirtymän epäonnistuminen näyttäytyy palkkatyökes-keisen ajattelutavan omaksuneelle ammattiin opiskelevalle ammatillisena epäonnistumisena.
Sama ilmiö näkyy myös tutkimustuloksissa, joiden mukaan nuoret ovat yhä stressaantu-neempia tulevaisuudestaan ja jaksamisestaan, mikä voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen (esim.
Rikala 2018, 166). Työmarkkinoiden ulkopuo-lelle jäämisen on lisäksi useissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä nuorten mielen-terveyden ongelmiin ja kuulumattomuuden kokemuksiin (Vancea & Utzet 2018, 79–80;
Gretschel & Myllyniemi 2017, 11–18). Palkka-työkeskeinen ajattelu on eriarvoistavaa etenkin niiden nuorten tapauksessa, jotka eivät kyke-ne palkkatyöhön (Pimlott-Wilson 2017, 293).
Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävillä
nuorilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet ja resurssit kiinnittyä yhteiskuntaan kuin niillä nuorilla, jotka täyttävät työmarkkinakansalai-sen ideaalin (Kokkonen ym. 2016, 47).
Ammatillisen koulutuksen ylläpitämä palkkatyökeskeinen ajattelutapa kohtaakin monia haasteita. Tutkimuksissa on osoitettu, että lyhyt koulutus kaventaa etenemisen mah-dollisuuksia työelämässä, mikä voi vahvistaa luokkaeroja (Korber & Oesch 2019, 9). Lisäksi nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla kapea ammattikuva saattaa hankaloittaa työllistymis-tä (esim. Buchs & Helbling 2016, 11–13). Tut-kimukset antavat niin ikään viitteitä siitä, että ammatillinen koulutus ei suojaa työttömyydel-tä ja syrjäytymiseltyöttömyydel-tä, jos valmistumisen jälkei-nen siirtymä työelämään ei ole sujuva (Helb-ling & Sacchi 2014, 14). Esimerkiksi Lechner ja kumppanit (2016, 99) suosittelevat, että opiske-lijoille kerrotaan opintojen aikana avoimesti ja realistisesti työmarkkinoiden epävarmuudesta.
Sanna Toiviainen (2018, 46) esittää lisäksi, että koulutus- ja työvoimapoliittisten järjestelmien pitäisi tunnistaa myös normatiivisen ja lineaa-risen koulutuspolun ulkopuolista oppimista.
Voidaankin väittää, että työelämälähtöisyyttä painottaessaan ammatillinen koulutus ei kiin-nitä tarpeeksi huomiota yhteiskuntaan kiinnit-tymiseen muilla tavoin (esim. Nylund, Rosvall
& Ledman 2017, 804). Ammattiin opiskelevien työelämäsiirtymiä koskevassa keskustelussa oli-si tarpeen tunnistaa niin muuttuvien työmark-kinoiden kuin epälineaaristen siirtymienkin vaikutukset nuorten yhteiskuntaan kiinnitty-miseen (Chesters & Cuervo 2019, 237; Aalto-nen & Berg 2018, 15–16).
Gorz (1999, 64) väittää palkkatyökeskeisen ajattelun keskeiseksi ongelmaksi, että se ei tun-nista muuttuneita työmarkkinoita vaan kytkee yksilön sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset oikeudet edelleen kokopäivätyön tekemiseen.
Omien havaintojemme perusteella nuorille suunnatuissa työmarkkinapoliittisissa toimis-sa olisi tärkeää huomioida palkkatyökeskeisen ajattelutavan nuorille luomat paineet ja sen vaikutukset heidän yhteiskunnallisiin
asentei-siinsa. Työn muuttuessa osa-aikaisemmaksi ja epävarmemmaksi yksilön itsearvostuksen saa-vuttaminen, toimeen tuleminen ja kansalai-suus eivät voi enää perustua palkkatyön varaan yhtä vahvasti kuin suomalaisessa yhteiskunnas-sa ja kulttuurisyhteiskunnas-sa on ollut tapana.
VIITTEET
1. Artikkeli on työstetty osana monitieteistä ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -tutkimushanketta.
Tutkimusta on rahoittanut Strategisen tut-kimuksen neuvosto (STN), rahoituspäätös-numerot 312689 ja 312692.
2. Opiskelijat osallistuivat työpajoihin osa-na opintojaan. Työpajojen alussa nuoril-le annettiin tietoa heidän tutkimukseen liittyvistä oikeuksistaan, osallistumisen vapaaehtoisuudesta, tutkimuksen kulusta sekä henkilötietojen keräämisestä. Kolme opiskelijaa kieltäytyi osallistumasta, ja yksi keskeytti työpajan. Vastuuopettajien kans-sa sovittiin, ettei opiskelijalle tule kans- sanktioi-ta, jos hän kieltäytyy osallistumasta tai jät-tää työpajan kesken (Laukkanen ym. 2018, 90–91).
3. Laadullinen aineisto ei anna mahdolli-suutta vertailla eri tutkintoaloja edus-tavien opiskelijoiden työhön liittyviä kä-sityksiä, koska aineisto on määrällisesti pieni ja koska alat olivat työpajoissa epä-tasaisesti edustettuna.
4. Latentti konstruktio, eli useasta väittämäs-tä tai kysymyksesväittämäs-tä muodostettu laajempi käsitteellinen kokonaisuus, joka rakentuu siihen sisältyvistä väittämistä.
5. Pitkittäisseurannassa mielipiteet elämässä menestymisestä ovat vaihdelleet jonkin verran. Vuoden 2013 Nuorisobarometrin seurantatietojen mukaan vuoden 2008 ta-louskriisin kontekstissa yksimielisyys väit-teestä väheni, mutta sen jälkeen yksimie-lisyys on jälleen kasvanut. Vuonna 2013 kaikista vastaajista 83 prosenttia oli samaa mieltä väitteen kanssa.
6. Äänitallenteista ei aina ollut mahdollista erottaa puhujia toisistaan. Sitaateissa, jois-sa viitataan tällaisiin puheenvuoroihin, puhujia ei eritellä numeroilla (esim. N1, N2).
7. Työpajan tehtävänanto saattoi osaltaan johdatella puhumaan ”toisen” näkökul-masta.
LÄHTEET
Aaltonen, Sanna & Berg, Päivi (2018) Nuorten aikuisten siirtymät palkkatyöhön ja yrittä-jyyteen. Nuorisotutkimus 36 (2), 31–18.
Beck, Ulrich (2000) The Brave New World of Work. Käänt. Patrick Camiller. Cambridge:
Polity Press.
Beck, Ulrich & Beck-Gernsheim, Elisabeth (2002) Individualization: Institutionalized Indi-vidualism and Its Social and Political Consequen-ces. London; Thousand Oaks, California:
SAGE publications.
Braun, Virginia & Clarke, Victoria (2006) Using thematic analysis in psychology.
Qualitative Research in Psychology 3 (2), 77–101.
Brunila, Kristiina (2014) The Rise of Survival Discourse in an Era of Therapisation and Neoliberalism. Education Inquiry 5 (1), 7–23.
Buchholz, Sandra & Blossfeld, Hans-Peter (2012) Changes in the economy, the labor market, and expectations for the future:
What might Europe and the United States look like in twenty-five years? New Directions for Youth Development 135, 17–25.
Buchs, Helen & Helbling, Laura Ale-xandra (2016) Job opportunities and school-to-work transitions in occupa-tional labour markets. Are occupaoccupa-tional change and unskilled employment after vo-cational education interrelated? Empirical Research in Vocational Education Training 8 (1), 1–18.
Burrows, Scott (2013) Precarious work, neo-liberalism and young people’s experiences of employment in the Illawarra region. The Economic and Labour Relations Review 24 (3), 380–396.
Chesters, Jenny & Cuervo, Hernan (2019) Ad-justing to new employment landscapes:
Consequences of precarious employment for young Australians. The Economic and La-bour Relations Review 30 (2), 222–240.
Cuervo, Hernan & Wyn, Johanna (2016) An unspoken crisis: the ‘scarring effects’ of the complex nexus between education and work on two generations of young Austra-lians. International Journal of Lifelong Education 35 (2), 122–135.
France, Alan (2016) Understanding Youth in the Global Economic Crisis. Bristol: Policy Press.
France, Alan (2017) Austerity and the ‘Workfa-re State’: The Remaking and Reconfigurati-on of Citizenship for the Young Unemplo-yed in the Great Recession. Teoksessa Peter Kelly & Joanne Pike (toim.) Neo-liberalism and Austerity. The Moral Economics of Young People’s Health and Well-being. London: Palg-rave Macmillan.259–276.
Franceschelli, Michela & Keating, Avril (2018) Imagining the Future in the Neoliberal Era: Young People’s Optimism and Their Faith in Hard Work. Young 26 (4), 1–17.
Furlong, Andy & Cartmel, Fred (1997) Young people and social change. Individualization and risk in late modernity. Buckingham: Open Univer-sity Press.
Furlong, Andy & Cartmel, Fred (2007) Young People and Social Change: New Perspectives. Mai-denhead: Open University Press.
Green, Andrew (2019) What is happening to middle skills workers? OECD Social, Emplo-yment and Migration Working Papers, 230. Paris:
OECD Publishing.
Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami (2017) Työ-tä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista. Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. https://urly.fi/
RLT. (Viitattu 20.6.2019.)
Gorz, André (1999) Reclaiming Work. Beyond the Wage-Based Society. Käänt. Chris Turner.
Cambridge: Polity Press.
Haavisto, Ilkka (2010) Työelämän
kulttuurival-2010. https://www.eva.fi/wp-content/up- loads/2010/06/tyoelaman_kulttuurivallan-kumous.pdf. (Viitattu 12.12.2019.)
Hakala, Katariina & Brunila, Kristiina & Teit-tinen, Antti & Lahelma, Elina (2013) Työn-tekijäkansalaisuus tekeillä ja käsillä. Teok-sessa Kristiina Brunila & Katariina Hakala
& Elina Lahelma & Antti Teittinen (toim.) Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronte-ot. Helsinki: Gaudeamus. 257–265.
Harari, Yuval Noah (2018) 21 Lessons for the 21st Century. London: Vintage.
Helbling, Laura A. & Sacchi, Stefan (2014) Scarring effects of early unemployment among young workers with vocational cre-dentials in Switzerland. Empirical Research in Vocational Education and Training 6 (1), 1–22.
Herranen, Jatta (2014) ”Kaikki on iha jeees”.
Ammatillinen koulutus nuoren silmin.
Nuorisotutkimus 32 (4), 3–18.
Herranen, Jatta & Harinen, Päivi (2008) Kohti hyvää aikuisuutta. ”Omilleen asettumisen”
kulttuurinen kuva. Aikuiskasvatus 28 (1), 4–14.
Kelly, Peter (2001) Youth at Risk: processes of individualisation and responsibilisation in the risk society. Discourse: Studies in the Cultu-ral Politics of Education 22 (1), 23–33.
Kelly, Peter (2017) Growing up after the GFC:
responsibilisation and mortgaged futures.
Discourse: Studies in the cultural politics of educa-tion 38 (1), 57–69.
Korber, Maïlys & Oesch, Daniel (2019) Vo-cational versus general education: Emplo-yment and earnings over the life course in Switzerland. Advances in Life Course Research 40, 1–13.
Kortteinen, Matti (1992) Kunnian kenttä. Suoma-lainen palkkatyö kulttuurisena muotona. 2. pai-nos. Hämeenlinna: Hanki ja Jää.
Kokkonen, Tuomo & Närhi, Kati & Matthies, Aila-Leena (2016) Miksi lahjani ei kelpaa?
Näkökulmia työelämän ulkopuolella olevi-en nuortolevi-en miestolevi-en käsityksiin työelämään osallistumisesta. Nuorisotutkimus 34 (2), 35–49.
Käyhkö, Mari (2006) Siivoojaksi oppimassa. Etno-grafinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelu-alan koulutuksessa. Joensuu: Joensuu Univer-sity Press Oy.
Käyhkö, Mari (2008) Kädenjälki näkyviin – koulupenkkiä väistelevät nuoret työläis-naiset. Teoksessa Tarja Tolonen (toim.) Yh-teiskuntaluokka ja sukupuoli. Tampere: Vasta-paino. 255–273.
Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017.
h t t p s : / / w w w . f i n l e x . f i / f i / l a k i / a l -kup/2017/20170531. (Viitattu 20.6.2019.) Lappalainen, Sirpa & Nylund, Mattias &
Ros-vall, Per-Åke (2019) Imagining societies through discourses on educational equali-ty: A cross-cultural analysis of Finnish and Swedish upper secondary curricula from 1970 to the 2010s. European Educational Rese-arch Journal 18 (3), 335–354.
Laukkanen, Tiia & Pekkarinen, Elina & Vil-milä, Fanny (2018) Nuorisotutkimuksen etiikka. Teoksessa Tomi Kiilakoski & Päi-vi Honkatukia (toim.) Miten tutkia nuoria ja nuorisotyötä. Tampere: Vastapaino 75–97.
Lechner, Clemens M. & Tomasik, Martin J.
& Silbereisen, Rainer K. (2016) Preparing for uncertain careers: How youth deal with growing occupational uncertainties before the education-to-work transition. Journal of Vocational Behavior Volumes 95–96, 90–101.
Lechner, Clemens M. & Sortheix, Florencia M.
& Göllner, Richard & Salmela-Aro, Katarii-na (2017) The development of work values during the transition to adulthood: A two-country study. Journal of Vocational Behavior Volume 99, 52–65.
Maczulskij, Terhi & Kauhanen, Merja (2016) Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoi-man liikkuvuus – mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Kansan-taloudellinen Aikakauskirja 112 (3), 284–296.
Masdonati, Jonas & Fournier, Geneviève & Pi-nault, Mathieu & Lahrizi, Imane Z. (2016) The evolution of work values during the school-to-work transition: the case of young adults in the ”missing middle”. International
Journal for Educational and Vocational Guidance 16 (2), 189–212.
Maunu, Antti (2018) Arjen rytmit ja yhteisöt – ammattiin opiskelevien hyvä elämä ja haalistuva individualismi. Nuorisotutkimus 36 (1), 3–21.
Middeldorp, Marten M. & Edzes, Arjen J. E. &
van Dijk, Jouke (2019) Smoothness of the School-to-Work Transition: General versus Vocational Upper-Secondary Education.
European Sociological Review 35 (1), 81–97.
Morgan, David L. (1996) Focus groups. Annual Review of Sociology 22, 129–152.
Morgan, David L. (1997) Focus Groups as Quali-tative Research. Thousand Oaks: SAGE Pub-lications, Inc.
Müller, Walter (2005) Education and Youth Integration into European Labour Mar-kets. International Journal of Comparative Socio-logy 46 (5-6), 461–485.
Myllyniemi, Sami (2014). Tilasto-osio. Teok-sessa Sami Myllyniemi (toim.) Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013. Nuorisotut-kimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 71. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Nuorisoasiain neu-vottelukunta & Nuorisotutkimusseura.
5–99. https://tietoanuorista.fi/wp-con- tent/uploads/2014/02/Nuorisobaromet-ri_2013_lowres1.pdf (Viitattu 12.12.2019.) Mäkinen, Sanna (2016) Nuorten toimijuuden
tilat ja rajat koulutuksen katveista kerrottu-na. Nuorisotutkimus 34 (2), 3–18.
Naumanen, Päivi & Silvennoinen, Heikki (2010) Koulutus, yhteiskuntaluokat ja eri-arvoisuus. Teoksessa Jani Erola (toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 67–88.
Nylund, Mattias & Rosvall, Per-Åke & Led-man, Kristina (2017) The vocational–acade-mic divide in neoliberal upper secondary curricula: the Swedish case. Journal of Edu-cation Policy 32 (6), 788–808.
Nätti, Jouko & Pyöriä, Pasi (2017) Epätyypil-liset työsuhteet, epävarmuus ja liikkuvuus.
Teoksessa Pasi Pyöriä (toim.) Työelämän
myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.
26–41.
Pimlott-Wilson, Helena (2017) Individualising the future: the emotional geographies of neoliberal governance in young people’s aspirations. Area 49 (3), 288–295.
Pyöriä, Pasi & Nätti, Jouko & Ojala, Satu &
Saari, Tiina & Koivunen, Tuija & Järvi-nen, Katri-Maria & Anttila, Timo & Oinas, Tomi & Tammelin, Mia & Mustosmäki, Armi & Viitasalo, Niina & Ikonen, Hanna-Mari & Virtanen, Pekka & Saloniemi, Antti
& Bergholm, Tapio (2017) Jälkisanat: työ-markkinoiden riskiryhmät. Teoksessa Pasi Pyöriä (toim.) Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus, 197–202.
Pyöriä, Pasi & Ojala, Satu (2016) Nuorten työasenteet puntarissa – eroaako Y-sukupol-vi edeltäjistään? Yhteiskuntapolitiikka 81 (1), 31–42.
Pyöriä, Pasi & Saari, Tiina & Ojala, Satu &
Siponen, Katri (2013) Onko Y-sukupolvi toista maata? Nuorten työorientaatio 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Hallinnon tutkimus 32 (3), 197–212.
Rikala, Sanna (2018) Masennus, työkyvyttö-myys ja sosiaalinen eriarvoisuus nuorten aikuisten elämänkuluissa. Yhteiskuntapoli-tiikka 83 (2), 159–170.
Rintala, Heta & Nokelainen, Petri (2018) Työn murros haastaa ammatillisen koulutuksen.
Talous & Yhteiskunta 2/2018, 56–60.
Silvasti, Tiina & Lempiäinen, Kirsti & Kan-kainen, Tomi (2014) Eriarvoisuuden uudet paikat. Teoksessa Kirsti Lempiäinen & Tii-na Silvasti (toim.) Eriarvoisuuden rakenteet.
Haurastuvat työmarkkinat Suomessa. Tampere:
Vastapaino. 7–19.
Souto, Anna-Mari (2014) ”Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu”. Koulutuksen keskeyt-täjät ja ammatilliseen koulutukseen kuulu-misen ehdot. Nuorisotutkimus 32 (4), 19–35.
Suikkanen, Asko & Viinamäki, Leena (1999) Life paths and labour market citizenship.
Teoksessa Jens Christiansen & Pertti Kois-tinen & Anne Kovalainen (toim.) Working
Europe. Reshaping European employment systems. Aldershot: Ashgate. 189–209.
Särkelä, Elina & Suoranta, Juha (2016) Nuor-ten tulevaisuuskertomukset ja refleksii-vinen oppiminen. Nuorisotutkimus 34 (3), 19–38.
Toiviainen, Sanna (2018) Sopeutumista, sit-keyttä ja selviytymistä. Nuorten relationaa-linen toimijuus siirtymissä marginaalista kohti valtavirtoja. Nuorisotutkimus 36 (8), 35–49.
Tolonen, Tarja (2008) Menestys, pärjääminen ja syrjäytyminen. Nuorten elämäntyylit ja luokkaerot. Teoksessa Tarja Tolonen (toim.) Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Tam-pere: Vastapaino, 226–254.
Tuohinen, Titta (2010) Nuorten ’työeetos’ – protestanttisesta etiikasta työyhteisön hen-keen? Työpoliittinen aikakauskirja 4, 33–42.
Valtioneuvosto (2016) Toimintasuunni-telma strategisen hallitusohjelman kär-kihankkeiden ja reformien toimeen-panemiseksi 2015-2016. Hallituksen julkaisusarja 2/2016. http://valtioneuvos-to.fi/documents/10184/321857/Toiminta suunnitelma+strategisen+hallitusohjel-ma n+k%C3%A4rkihankkeiden+ja+reformie n+toimeenpanemiseksi+2015%E2%80%9 32019,+p%C3%A4ivitys+2016/305dcb6c-c9f8-4aca-bbbb-1018cd7a1fd8 (Viitattu 4.6.2019.)
Vancea, Mihaela & Utzet, Mireia (2018) School-to-work transition: the case of Spa-nish NEETs. Journal of Youth Studies 21 (7), 869–887.
Weber, Max (1992 [1930]) The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism. Käänt. Talcott Parsons. London: Routledge.
Vesala, Kari Mikko & Rantanen, Teemu (2007) Laadullinen asennetutkimus: lähtökohtia, periaatteita, mahdollisuuksia. Argumen-taatio ja tulkinta. Teoksessa Kari Mikko Vesala & Teemu Rantanen (toim.) Laadulli-sen aLaadulli-sennetutkimukLaadulli-sen lähestymistapa. Helsinki:
Gaudeamus. 11–61.
Wyn, Johanna & Dwyer, Peter (1999) New Direction in Research on Youth in Transi-tion. Journal of Youth Studies 2 (1), 5–21.
Wyn, Johanna & White, Rob (1997) Ret-hinking Youth. London: SAGE Publica-tions.