10.2.1 Kolmannen luokan testien tulokset
Kolmannella luokalla oppilaille suoritettiin lukutaidon mittaus Ala-asteen Luku-testiä käyttäen. Mittaus käsitti neljä luetun ymmärtämisen osaLuku-testiä (LY3: tekstit 1–4) ja yhden teknisen lukutaidon testin (TL4A - maksimipistemäärä 20 pistet-tä). Luetun ymmärtämisen osalta tarkasteltiin kahden tietotekstin ja kahden ker-tomustekstin pohjalta testistä saatavaa summapistemäärää (LY3 - maksimipiste-määrä 48 pistettä). Tuloksia on tarkasteltu kahden eri aineiston valossa. On mielekästä esittää kolmannen luokan poikittaisaineiston tulokset ja toisaalta pitkittäistutkimuksen osalta seuranta-aineistoa 3.–9. lk koskevat tulokset. Eri ai-neistoja/tarkastelujaksoja koskevat tunnusluvut on koottu liitteeseen 10.
Kolmannen luokan lukemistestien jakaumatarkastelut. Tarkasteltaessa nor-maalijakaumaoletuksen toteutumista kolmannen luokan testien kohdalla todet-tiin, että normaalijakaumaoletus ei ollut voimassa kummassakaan testissä eikä kummassakaan tarkastellussa aineistossa, mikäli kriteerinä käytetään ainoastaan normaalisuustestin tulosta (Kolmogorov-Smirnov-testi). Luetun ymmärtämisen testin kohdalla (LY3) poikkeama normaalijakaumasta oli huomattavasti teknisen lukutaidon testissä todettua suurempi. Jakauman mallista voidaan todeta, että se oli melko lähellä normaalia huipukkuuden osalta, mutta jakauma oli vahvasti negatiivisesti vino l. vasemmalle vino. Poikittaisaineistossa jakauma oli vielä vinompi kuin seuranta-aineistossa. Tunnusluvut ja histogrammikuviot on esitet-ty liitteessä 7. Silmämääräinen tarkastelu puolsi melko normaalia jakaumaa
teknisen lukutaidon testin (TL4A) osalta kummassakin tarkastellussa aineis-tossa. Jakauman vinoutta ja huipukkuutta kuvaavat tunnusluvut olivat myös molemmat hyvin lähellä nollaa. Parametristen testien käyttöä kolmannen luokan teknisen lukutaidon testin osalta tukivat myös vinouden ja huipukkuuden mate-maattinen tarkastelu vinouden ja huipukkuuslukujen sekä niiden keskivirheiden suhteen. (Ks. liite 7).
Tarkastelun pääasiallisena kohteena olivat sukupuolten väliset mahdolliset erot lukemistestien tuloksissa. Eroja tutkittiin t-testillä. Mikäli katsottiin tarpeel-liseksi tarkistaa erojen merkitsevyys myös non-parametrisen testin avulla, käy-tettiin Mann-Whitney U-testiä (taulukko 4).
Taulukko 4. Kolmannen luokan lukemistestien tulokset ja sukupuolivertailu poikittaisaineis-tossa sekä seuranta-aineispoikittaisaineis-tossa. TL4A seuranta-aineisto 3.-9.lk
N =284
c) kohtalainen efekti (0.5 ≤ |d|<0.8); d) suuri efekti (|d|≥ 0.8)
Huom. 2) Aineistojen koko poikkeaa joidenkin oppilaiden testitulosten puuttuessa.
Kolmannen luokan poikittaisaineistossa (N=349; npojat=179ja ntytöt=170) luetun ymmärtämisen testikeskiarvo oli M=34.16 ja keskihajonta SD=7.80 (Mpojat=32.66, SDpojat=8.10; Mtytöt=35.74, SDtytöt=7.19). Koska oletus jakauman normaalisuudesta (ks. edellä kuvattu liittyen jakaumaan) ja t-testin oletus va-rianssien yhtä suuruudesta ei toteutunut (Levenen testi p=.041), varmistettiin tulos vielä käyttämällä t-testin non-parametrista vastinetta Mann-Whitneyn U-testiä. Tulos koskien sukupuolten välistä tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa jäi voimaan (U=11723.50, p<.001). Näin katsottiin voivan tulkita sukupuolten välisiä eroja t-testin pohjalta laskemalla efektikoko. Poikittaisaineistossa tyttöjen tulos erosi poikien tuloksesta tilastollisesti merkitsevästi parempana [t(345,443)
Tutkimustulokset: Alustavat tarkastelut 121
= -3.75, p<.001]. Seuranta-aineistossa kolmannelta luokalta yhdeksännelle luo-kalle (N=286; npojat =151ja ntytöt=135) luetun ymmärtämisen testikeskiarvo oli M= 34.39 ja keskihajonta SD=7.63 (Mpojat=33.19, SDpojat=7.81; Mtytöt=35.73, SDtytöt=7.22). Poikien ja tyttöjen ero luetun ymmärtämisen testituloksissa oli tilastollisesti merkitsevä [t(284)=-2.85, p=.005]. Koska oletus jakauman nor-maalisuudesta ei ollut voimassa (ks. edellä kuvattu liittyen jakaumaan), varmis-tettiin tulos vielä Mann-Whitney U-testillä. Tulos koskien sukupuolten välistä tilastollisesti merkitsevää eroa jäi voimaan (U=8201.00, p=.004). Sukupuolen aiheuttama efekti oli kuitenkin kummassakin aineistossa pieni (|d| ≤ 0.4).
Kolmannen luokan luetun ymmärtämisen testitulosten vertaaminen normi-aineistoon. Ala-asteen Lukutestin normiaineistossa luetun ymmärtämisen testin LY3 keskiarvo oli M=34.1 ja keskihajonta SD=6.9 (Mpojat=32.9, SDpojat=7.2;
Mtytöt=35.5, SDtytöt=6.2). Verrattaessa luetun ymmärtämisen testituloksia Ala-asteen Lukutestin normiaineistoon voidaan todeta tutkimusaineiston etenkin pitkittäistarkastelussa poikenneen hieman ylöspäin normiaineiston testipistemää-rien keskiarvoon verrattuna. Myös hajonta oli tutkimusaineistossa hieman suu-rempi kuin normiaineistossa.
Teknisen lukutaidon tuloksissa ei osoittautunut olevan merkitsevää eroa poi-kien ja tyttöjen välillä kummassakaan tarkastellussa aineistossa.
Kolmannen luokan teknisen lukutaidon testitulosten vertaaminen normi-aineistoon. Ala-asteen Lukutestin normiaineistossa teknisen lukutaidon testin TL4A keskiarvo oli kolmannen luokan osalta M=13.6 ja keskihajonta SD=2.7 (Mpojat=13.4, SDpojat=2.8; Mtytöt=13.8, SDtytöt=2.7). Verrattaessa teknisen lukutai-don testituloksia Ala-asteen Lukutestin normiaineistoon voidaan todeta tutki-musaineiston sekä poikittaistarkastelussa että pitkittäistarkastelussa poikenneen alaspäin normiaineiston testipistemäärien keskiarvoon verrattuna. Hajonta oli tutkimusaineistossa poikien kohdalla suurempaa kuin normiaineistossa. Normi-aineistossa poikien ja tyttöjen testisuoritukset erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (p=.009) toisin kuin tutkimusaineistossa.
10.2.2 Kolmannen luokan testien tasoryhmätarkastelut
Ala-asteen Lukutestin normeeratussa aineistossa staniinit jakavat normiryhmän yhdeksään lohkoon seuraavien prosenttiosuuksien mukaisesti: tasoryhmä 1(alin tasoryhmä/heikoimmat suoritukset): 4%, tasoryhmä 2: 7%, tasoryhmä 3: 12%, tasoryhmä 4: 17%, tasoryhmä 5: 20%, tasoryhmä 6: 17%, tasoryhmä 7: 12%, tasoryhmä 8: 7% ja tasoryhmä 9 (ylin tasoryhmä/parhaimmat suoritukset): 4%.
Staniini 5 edustaa keskimääräistä suoritusta. Staniinin arvo 3 tarkoittaa yhden hajonnan ja staniinin arvo 1 kahden hajonnan poikkeamaa keskimääräisestä
suorituksesta alaspäin. Staniinin arvo 7 tarkoittaa yhden hajonnan ja staniinin arvo 9 kahden hajonnan poikkeamaa keskimääräisestä suorituksesta ylöspäin.
(Lindeman 1998a, 21.)
Luetun ymmärtämisen testit. Taulukossa 5 ja liitteessä 11 (poikittaisaineis-totarkastelu) on esitetty vastaava tasoryhmiin jakautuminen luetun ymmärtämi-sen osalta tutkimusaineistossa. Kunkin tasoryhmän kohdalla on esitetty, miten paljon tasoryhmään kuuluvista oppilaista on poikia tai tyttöjä. Näitä prosent-tiosuuksia verrattaessa on otettava huomioon, että poikien ja tyttöjen numeruk-set poikkeavat toisistaan. Tasoryhmien 4–6 taso vastaa keskitasoa, johon 54 % normiryhmän lapsista sijoittuu (Lindeman 1998a, 21). Tutkimusaineistossa kes-kitasolle sijoittuu 51,6 % poikittaisaineiston ja 51,4 % seuranta-aineiston oppi-laista.
Taulukko 5. Kolmannen luokan luetun ymmärtämisen testi LY3: Tasoryhmätarkastelu (pro-senttiosuudet) seuranta-aineistossa (N=286/287, npojat=151;ntytöt=135).
tasoryhmä kaikki
Suurin yksittäinen tasoryhmä tutkimusaineistossa luetun ymmärtämisen testissä LY3 on tasoryhmä 6 (keskitason yläraja). Tasoryhmään 6 kuuluu poikittais-aineistossa 26,4 % ja seuranta-poikittais-aineistossa 26,6 % oppilaista (normipoikittais-aineistossa 17 % oppilaista). Alle ikätason ts. tasoryhmiin 1–3 sijoittuu normiaineistossa 23
% oppilaista ja seuranta-aineistossa 22 % oppilaista.
On huomattava, että poikien ja tyttöjen sijoittuminen eri lukutaidon taso-ryhmiin luetun ymmärtämisen osalta poikkeaa sukupuolen mukaan tarkastellen paljon: Kaikista pojista tasoryhmiin 1–3 kuuluu seuranta-aineistossa 29,1 % ja kaikista tytöistä puolestaan 14,1 %. Yli ikätason ts. tasoryhmiin 7–9 kuuluu 23
% normiaineiston oppilaista ja 26,5 % seuranta-aineiston oppilaista. Tarkastelta-essa lukuja sukupuolittain huomataan tyttöjen suurempi osuus yli ikätason arvi-oidun luetun ymmärtämisen tasoryhmissä: Seuranta-aineiston pojista 22,4 % ja tytöistä 31,1 % yltää yli ikätason.
Tutkimustulokset: Alustavat tarkastelut 123
Samantapainen tulos on raportoitu myös Ala-asteen Lukutestin normiaineis-ton kohdalla: Luetun ymmärtämisen testissä tasoryhmään 1 kuuluu 2.3 poikaa yhtä tyttöä kohti (tutkimusaineistossa vastaava suhdeluku on 1.8 ja seuranta-aineistossa 1.5 ). Jos tarkastellaan alle ikätason mukaista suoriutumista, vastaava suhdeluku tasoryhmissä 1–3 on normiaineistossa 1.9 ja seuranta-aineistossa 2.1.
Alle keskitason suoriutuneita poikia oli siis tutkimusaineistossa lähes kaksinker-tainen määrä verrattuna tyttöihin. Tässä tarkastelussa on oletettu, että tyttöjen ja poikien määrä olisi alun perin yhtä suuri. Mikäli tarkastellaan yli keskitasoisia suorituksia, suhdeluku kääntyy päinvastaiseksi: Normiaineistossa LY3-testissä kolmannen luokan osalta oli yli keskitason (tasoryhmät 7–9) suoriutuneita tyttö-jä 1.5-kertainen määrä verrattuna poikiin. Suhdeluku oli seuranta-aineistossa 1.4. (Normiaineiston osalta ks. Lindeman 1998a, 111.)
Teknisen lukutaidon testi. Ala-asteen Lukutestin normeeratussa aineistossa staniinit jakavat normiryhmän yhdeksään lohkoon seuraavien prosenttiosuuksien mukaisesti: tasoryhmä 1: 4 %, tasoryhmä 2: 7 %, tasoryhmä 3: 12%, tasoryhmä 4: 17%, tasoryhmä 5: 20%, tasoryhmä 6: 17 %, tasoryhmä 7: 12%, tasoryhmä 8:
7% ja tasoryhmä 9: 4%. (Lindeman 1998a, 21.)
Taulukossa 6 ja liitteessä 12 (poikittaisaineistotarkastelu) on esitetty vas-taava tasoryhmiin jakautuminen teknisen lukutaidon osalta tutkimusaineistossa.
Kunkin tasoryhmän kohdalla on esitetty, miten paljon tasoryhmään kuuluvista oppilaista on poikia tai tyttöjä. Näitä prosenttiosuuksia verrattaessa on otettava huomioon, että poikien ja tyttöjen numerukset poikkeavat toisistaan. Taso-ryhmien 4–6 taso vastaa keskitasoa, johon 54 % normiryhmän lapsista sijoittuu (Lindeman 1998a, 21). Tutkimusaineistossa keskitasolle sijoittui 49,7 % seu-ranta-aineiston oppilaista.
Taulukko 6. Kolmannen luokan teknisen lukutaidon testi TL4A: Tasoryhmätarkastelu (pro-senttiosuudet) seuranta-aineistossa (N=284/287, npojat=150;ntytöt=134).
tasoryhmä kaikki
Teknisen lukutaidon osalta tutkimusaineisto poikkeaa huomattavasti Ala-asteen Lukutestin normiaineistosta. Suurin yksittäinen tasoryhmä tutkimusaineistossa teknisen lukutaidon testissä TL4A on tasoryhmä 5 (keskimääräistä suoritusta normiaineistossakin vastaava), johon normiaineistossa kuuluu seuranta-aineis-tossa 30,3 % oppilaista.
Alle ikätason ts. tasoryhmiin 1–3 sijoittuu normiaineistossa 23 % oppilaista ja seuranta-aineistossa jopa 37,4 % oppilaista. Yli keskitason ts. tasoryhmiin 7–9 sijoittuu seuranta-aineistossa 13 % oppilaista (normiaineistossa 23 % oppilaista).
Poikien ja tyttöjen sijoittuminen eri lukutaidon tasoryhmiin teknisen luku-taidon osalta on sukupuolen mukaan tarkastellen seuraava: Kaikista pojista taso-ryhmiin 1–3 kuuluu seuranta-aineistossa 34,7 % ja kaikista tytöistä puolestaan jopa 40,3 %. Seuranta-aineiston pojista 14,7 % ja tytöistä 11,1 % yltää yli ikäta-son.
Ala-asteen Lukutestin normiaineiston kohdalla teknisen lukutaidon testissä TL4A tasoryhmään 1 kuuluu 1.3 poikaa yhtä tyttöä kohti (tutkimusaineistossa vastaava suhdeluku on seuranta-aineistossa 1.9). Jos tarkastellaan alle ikätason mukaista suoriutumista, vastaava suhdeluku tasoryhmissä 1–3 on normiaineis-tossa 1.1 ja seuranta-aineisnormiaineis-tossa 0.9. Tässä tarkastelussa on oletettu, että tyttöjen ja poikien määrä olisi alun perin yhtä suuri. Mikäli tarkastellaan yli keskitasoisia suorituksia, suhdeluku kääntyy jälleen normiaineistoon verrattuna päinvastai-seksi: Normiaineistossa TL4A-testissä kolmannen luokan osalta on yli keski-tason (tasoryhmät 7–9) suoriutuneita tyttöjä 1.3-kertainen määrä verrattuna poi-kiin. Tutkimusaineiston osalta vastaava suhdeluku on seuranta-aineiston osalta 0.8. (Normiaineiston osalta ks. Lindeman 1998a, 111. )
10.3 Kuudennen luokan testit