Kaikkia tutkimuskysymyksiä tarkastellaan jossakin em. seuranta-aineistoista.
Joitakin kysymyksiä tarkastellaan aikavälillä 3.–6. lk (esim. lukemisvaikeuksien alaryhmäpysyvyys) tai 6.–9. lk (esim. koulumenestyksen seuranta). Tällöin on käytetty ns. suurta seuranta-aineistoa (3.–9. lk). Nämä seurantavälit ilmenevät kuviosta aineistoina D ja E. Tulevissa tarkasteluissa numerukset poikkeavat jonkin verran tässä esitetyistä, koska joiltakin oppilailta on puuttunut jotakin tietoa liittyen lukutaitotesteihin tai koulumenestystietoihin.
Tutkimuksen suorittaminen 97
9.4 Tutkimusaineiston kuvaus
9.4.1 Tutkimusaineisto tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa
Perusjoukkona olivat tutkimuskunnan suomenkieliset esikoululaiset toiminta-vuonna 1996–1997. Aineisto muodostui ikäluokan esikoululaisista sillä perus-teella, kuuluiko lapsi sellaiseen esikouluryhmään, jossa alku- ja esiopetuksen yhteistyöalueen laaja-alainen erityisopettaja kävi tekemässä fonologisen tietoi-suuden mittauksia kevätlukukaudella 1997. Käytännössä yksi viidestä erityis-opettajasta (eläkkeelle jäävänä opettajana) ei osallistunut testauksiin lainkaan, ja muut erityisopettajat kävivät arvioimassa lasten fonologista tietoisuutta pää-sääntöisesti kaikissa koulupiiriensä päiväkodeista. Alkuperäisessä aineistossa oli 194 lasta. Tutkimusaineistossa oli mukana useita kaksikielisiä lapsia. Joukossa oli myös seitsemän maahanmuuttajalasta sekä erityislapsia (jolla oli lau-sunto/diagnoosi).
Seurantamittauksessa suurin osa lapsista oli kunnan kouluissa eri ala-astei-den kolmansilla luokilla tai yhdessä koulussa toteutettavan ”ikäintegroidun”
opetuksen piirissä (samassa opetusryhmässä oppilaita luokka-asteilta 1–3). Kak-si oppilasta oli kerrannut joko 1. tai 2. luokan. Muutamilla oppilaista oli oKak-sittai- osittai-nen mukautuspäätös (mukautettu oppimäärä yhdessä tai kahdessa oppiaineessa ja käytännössä integrointi yleisopetukseen; vrt. nykyisin ”yksilöllinen oppimää-rä”). Osa oppilaista oli myös kielikylpyluokalla tai musiikkiluokalla ja kaksi oppilasta ruotsinkielisissä kouluissa. Kahdelta eri ruotsinkieliseltä ala-asteelta oli kummaltakin yksi oppilas mukana tutkimuksessa. Nämä oppilaat tulivat kaksikielisistä perheistä. Yksi ruotsinkielinen oppilas poistettiin aineistosta, koska hän oli täysin ruotsinkielinen. Lähtöaineiston jakautuminen eri ryhmiin seurannassa käy ilmi taulukosta 1. Seurantamittauksen aikana 83,6 % lähtöai-neiston lapsista oli tutkimuskunnan yleisopetuksen kolmannella vuosiluokalla tai EVY- tai ESY-opetuksessa. Luku sisältää myös kolmannella luokalla olleet maahanmuuttajaoppilaat.
Taulukko 1. Lähtöaineiston jakautuminen eri ryhmiin kolmen vuoden seurannassa.
Opetusmuoto ja kadon laatu Oppilaiden määrä Prosenttiosuus
tavallinen 3. lk 104 53,6
tavallinen 2. lk 3 1,5
musiikkiluokka 19 9,8
kielikylpyluokka 6 3,1
ikäintegroitu 3. lk 30 15,5
ikäintegroitu 2. lk 1 0,5
integroitu EMU-opetus 3 1,5
erityisluokka: EMU/EHA 4 2,1
erityisluokka: EVY/ESY 3 1,5
tavoitettu kato 10 5,2
ulkoinen kato 10 5,2
poistettu aineistosta 1 0,5
Yhteensä 194 100,0
Perusaineiston osuus lähtöaineistosta on 87,1 %. Perusaineisto sisältää tässä ta-pauksessa esim. EVY- ja ESY-oppilaat sekä ns. ”tavoitetun kadon” ts. jäljitetyt oppilaat (n =10). Tavoitettuun katoon kuului kolme poikaa ja seitsemän tyttöä.
Perusaineistoon on otettu mukaan myös ne kaksi oppilasta, jotka aloittivat kou-lunsa vuotta säädettyä aikaisemmin, ts. olivat syntyneet vuonna 1991. Perusai-neisto käsitti 169 lasta, ja erityisaiPerusai-neistoon kuului 10 lasta.
Tavoitetussa kadossa (n=10) oppilaat jakautuivat yhdeksässä eri kunnassa yhdeksään eri kouluun ja yhdeksään eri opetusryhmään. Koska kyseessä ovat yksittäistapaukset, saavutettua katoa käsitellään tutkimuksessa yhtenä ryhmänä.
9.4.2 Tutkimusaineisto tutkimuksen toisessa vaiheessa
Tutkimuksen toinen vaihe käsittää seurannan kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle. Kolmannella luokalla saatiin koko suomenkielinen ikäluokka mukaan tutkimukseen. Näin aineistoon tuli 181 oppilasta lisää. Kolmannen luokan ai-neisto oli kokonaisuudessaan 364 oppilasta. Näistä poikia oli 189 (51,9 %) ja tyttöjä 175 (48,1 %). Maahanmuuttajaoppilaita oli kolmannen luokan aineistossa yhteensä yhdeksän. Oppilaista neljä oli erityiskoulussa (EMU-opetus tai EHA-opetus). Yksi edellä mainituista oli maahanmuuttaja, ja lisäksi aineistossa oli
Tutkimuksen suorittaminen 99
kolme muuta maahanmuuttajaa, jotka noudattivat osittain mukautettua opetus-suunnitelmaa yleisopetukseen integroidussa pienryhmässä.
Kuudennen luokan kevääseen mennessä tutkimusaineistoon oli edelleen tul-lut 41 oppilasta lisää. Heistä oli poikia 20 (48,8 %) ja tyttöjä 21 (51,2 %). Kuu-dennen luokan koko aineiston koko oli 361 oppilasta, joista poikia oli 52,4 % ja tyttöjä 47,6 %. Perusaineiston osuus koko aineistosta oli nyt 96,4 % ja erityisai-neiston osuus 3,6 %. Maahanmuuttajien luku aineistossa oli kasvanut yhdellä oppilaalla. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajia oli tässä tutkimusvaiheessa ai-neistossa kymmenen. Kuudennen luokan aiai-neistossa ei enää pidetty mukana ruotsinkielisissä kouluissa opiskellutta kahta oppilasta. Näin ollen he siirtyivät katoryhmään. Ikäintegroidun opetuksen piirissä olleet oppilaat olivat neljännellä luokalla siirtyneet kaikki oman koulunsa neljännelle luokalle samaan opetus-ryhmään. Tässä ryhmässä he jatkoivat myös viidennellä ja kuudennella luokalla.
9.4.3 Tutkimusaineisto tutkimuksen kolmannessa vaiheessa
Tutkimuksen kolmas l. viimeinen vaihe ajoittuu kuudennen ja yhdeksännen luokan väliseen ajanjaksoon päättyen kevääseen 2006, jolloin tutkimusryhmä oli yhdeksännellä luokalla. Kuudennen luokan ja yhdeksännen luokan välillä aineis-toon oli tullut 45 oppilasta lisää. Heistä oli poikia 18 (40 %) ja tyttöjä 27 (60 %).
Yhdeksännen luokan koko aineisto oli 374 oppilasta (poikia 51,6 % ja tyttöjä 48,4 %). Perusaineiston osuus koko aineistosta oli 93,9 % ja erityisaineiston osuus 6,1 % Aineistoon tuli kolme maahanmuuttajaa lisää kuudennen ja yhdek-sännen luokan välisellä aikajaksolla. Yhdekyhdek-sännen luokan aineistossa oli maa-hanmuuttajia kymmenen, mikä on 2,7 % koko yhdeksännen luokan aineistosta.
9.5 Aineiston hierarkkinen rakenne ja monitasotarkastelu
Kouluaineistot ovat mitä tyypillisimpiä esimerkkejä aineistoista, joissa on si-säänrakennettuna luonnollinen, monitasoinen rakenne. Tässä tutkimuksessa hierarkkinen rakenne on kolmitasoinen (koulun taso, luokan taso ja yksilön taso). Oppilaiden jakautuessa osajoukkoihin (kouluihin ja luokkiin) saman jou-kon oppilaiden voidaan olettaa olevan joissakin piirteissä keskenään homo-geenisempia kuin eri osajoukkoihin kuuluvien oppilaiden. Kouluaineistossa oppilailla voidaan katsoa olevan oppilaiden välistä tilastollista riippuvuutta, joka syntyy esimerkiksi luokan tasolla ”opettaja-altistuksesta” ja koulun tasolla esi-merkiksi koulun yleisestä ilmapiiristä tai koulun koon vaikutuksesta. Tämän ns.
ryvästyneen rakenteen vaikutuksia tutkimustuloksiin pitää pystyä arvioimaan ja kontrolloimaan tilastollisin menetelmin monitasomallinnuksen kautta. (ks. esim.
Malin 2005, Ellonen 2006).
Ko. tutkimuksessa aineistossa oli havaittavissa luonnollinen hierarkkinen ra-kenne jokaisessa tutkimusvaiheessa. Lähtöaineisto muodostui tutkimuskunnan seitsemän asuinalueen yhteensä 18:sta eri päiväkotiryhmästä tulevista esikoulu-laisista. Kahden asuinalueen kunnalliset päiväkodit ja lisäksi joitakin yksityisiä päiväkoteja jäivät otoksen ulkopuolelle. Päiväkotiryhmät olivat pääasiassa kun-nallisen päivähoidon piirissä, mutta mukana oli myös ryhmiä neljästä yksityises-tä päiväkodista. Yksi päiväkotiryhmisyksityises-tä oli integroitu erityisryhmä ja yksi kieli-kylpyryhmä, johon lapsia ei ollut systemaattisesti valittu, vaikka he saattoivat olla muilla perusteilla valikoituneita.
Lähtöaineistoon kuuluvat lapset jakautuivat kunnan sisällä yhdeksään eri alakouluun (siihen aikaan yhdeksälle eri ala-asteelle) ja 21:een eri opetusryh-mään. Tutkimuskunnan koko suomenkielinen ikäluokka tuli mukaan tutkimuk-seen kolmannella luokalla. Tällöin tutkimuksessa oli mukana 11 koulua. Kunnan kaikki yhdeksän suomenkielistä ala-astetta oli edustettuina. Oppilaita oli yhteen-sä 26:ssa eri opetusryhmäsyhteen-sä tutkimuskunnassa.
Kuudennen luokan poikittaisaineistosta 96,1 % oli kunnan suomenkielisillä kuudensilla luokilla. Luokkia oli yhteensä 16. Ryhmään sisältyvät tavalliset yleisopetuksen oppilaat sekä musiikkiluokan- ja kielikylpyluokan oppilaat. Jou-kossa ovat myös EVY- ja ESY-opetuksessa olleet oppilaat. Yhden koulun ikäin-tegroiduissa opetusryhmissä luokilla 1–3 opiskelleet oppilaat olivat tässä tutki-musvaiheessa oman koulunsa tavallisella kuudennella luokalla. Yksittäisiä oppilaita löytyi tämän lisäksi myös kunnan suomenkielisiltä viidensiltä luokilta (n=5) ja erityiskoulusta (n=4). Neljä oppilasta oli poissa aineistosta tässä tutki-musvaiheessa. Heitä ei kuitenkaan merkitä katoon, koska heidät löydetään ai-neistosta jälleen yhdeksännellä luokalla.
Yhdeksännen luokan aineisto (n=374) jakautui kolmeen yläkouluun ja yh-teen erityiskouluun 11:elle tavalliselle luokalle sekä musiikki-, kielikylpy-, lu-ma- (luonnontiede-matematiikka) ja virtuaaliluokille. Joukossa oli myös kaksi yläkoulujen pienryhmää ja erityiskoulun EMU- ja EHA-ryhmän yksi oppilas, joka oli ollut seuranta-aineistossa tutkimuksen alusta alkaen. Lisäksi seuran-nassa mukana olleita oppilaita löytyi kahdeksalta eri kahdeksannelta luokalta.
Kuviossa 14 on kuvattu perusaineiston jakautuminen eri ryhmiin seurannan kuluessa.
Tutkimuksen suorittaminen 101