5. TUTKIMUKSEN TULOKSET
5.1 Koettu yrityskuva
Koettua yrityskuvaa tarkasteltiin tutkimuksessa kerroskuvana, jossa kerroksina toimivat brändi, viestintä ja toimintaympäristö. Jokaista kerrosta arvioitiin brändipääoman osa-alueilla tunnettuus, assosiaatiot, koettu laatu ja uskollisuus. Seuraavissa alaluvuissa esi-tellään koettu yrityskuva edellä mainittujen teemojen avulla. Jokaisessa osa-alueessa tarkastellaan yrityskuvaa järjestyksessä yrityskuvan kerroksilla brändi, viestintä ja toimin-taympäristö.
Tuloksissa esiintyvät kuvat ovat keino havainnollistaa ja yksinkertaistaa löydökset. Ku-vissa on esitettynä tiedot prosenttiyksiköissä. Esimerkiksi 100 prosenttia tarkoittaa, että jokaisella kymmenellä haastateltavalla oli koetusta yrityskuvasta samanlainen näkemys.
Vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyseinen keino ei ole yleisesti suositeltu, tutkittavan kohderyhmän koettu yrityskuva oli niin samankaltainen, että syy-seuraussuhteita ei ollut tehtävissä liittyen yksilöiden eroavaan kokemukseen suhteessa taustaan (paikkakunta, opintoala, ikä, sukupuoli, sitoutuneisuus). Syy-seuraussuhteet perustuvat osa-alueiden välisien yhteyksien ja ristiriitaisuuksien ymmärtämiseen sekä koetun ja halutun yritysku-van näkemyksien eroihin ja samankaltaisuuteen.
5.1.1 Tunnettuus
Brändin näkyvyyttä tarkasteltiin näkökulmasta, mistä yrityksen pystyy tunnistamaan.
Koetun brändin tunnistettavuus vastasi hyvin pitkälti haluttua tunnistettavuutta. Tutki-muksessa saadut tunnistettavat visuaaliset elementit olivat logo, värimaailma ja nimi.
Kolme edellä mainittua elementtiä ovat yhtenäiset halutun ja koetun yrityskuvan kan-nalta. Ainoastaan eroava näkemys visuaalisiin elementteihin näkyi kuvamaailmassa, joka on halutun yrityskuvan kannalta olennainen elementti. Koetussa yrityskuvassa ku-vamaailmaa ei ole tunnistettu erottautuvaksi tekijäksi. Kuvassa 18 on esitetty tunnistetut visuaaliset elementit sekä elementtien tunnistettavuus prosenteissa.
Kuva 18. Brändin tunnistetut visuaaliset elementit
Koetun brändin tunnistetut visuaaliset elementit olivat hyvin yhdenmukaiset. Kuitenkin tarkasteltaessa muita brändin tunnisteita, kuten tunnistettuja arvoja, lupauksia tai kilpai-luetua, tuloksissa ilmeni hieman enemmän eroja. Tutkimuksessa ilmenneet koetun brän-din muut tunnisteet ovat esitetty kuvassa 19.
Kuva 19. Brändin tunnistetut muut tunnisteet
Tutkimuksessa ilmeni, että brändin muut tunnistetut tunnisteet kuvastavat haastateltaville merkittäviä arvoja ja merkityksellisyyttä luovia teemoja elämässä ja yrityksissä. Edellä mainitut tunnisteet ovat tutkimuksen perusteella tekijöitä, jotka luovat kilpailuetua ja erottautuvuutta muihin yrityksiin verrattuna. Tutkimuksen perusteella erottautumista luovat eniten arvot: suomalaisuus, kestävä kehitys sekä kehittäminen ja innovointi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin case-yritystä konsernitasolla, mutta haastateltavien kokemuksessa ilmeni myös yrityksen alabrändien tunnistaminen tai tunnistamisen haaste. Alabrändit ovat itsessään tunnistettavia, mutta haastateltavat eivät osanneet yhdistää niitä yritykseen.
Viestinnän näkyvyydessä mitattiin, kuinka näkyvää viestintä on kohderyhmälleen ja missä kohderyhmä on kohdannut yrityksen viestintää. Vaikka viestintää ja toimintaympäristöä oli tarkoitus tarkastella erikseen, tutkimuksessa niiden erottelu oli haastavaa, sillä viestinnän ja toimintaympäristön näkyvyydessä suureksi yhteiseksi tekijäksi muotoutui digitaalinen toimintaympäristö. Vaikka yrityskuvaa tarkasteltiin kerroskuvana, haastattelujen perusteella yrityskuva muodostetaan suurelta osin tai kokonaan digitaalisessa toimintaympäristössä.
Viestintäkanavat ja toimintaympäristö kattavat tutkimuksen mukaan valitun kohderyhmän. Vaikka tutkimuksen mukaan edellä mainitut kattavat kohderyhmän, haasteeksi osoittautui ensimmäinen kohtaaminen. Haastattelussa ilmeni, että ensimmäisenä yksilön täytyy itse olla kiinnostunut yrityksestä ja hakeutua viestinnän vastaanottajaksi, jotta hän pystyy vastaanottamaan viestintää yritykseltä ja kohtaamaan yrityksen.
Tutkimuksessa haastateltavat olivat jo kiinnostuneita yrityksestä, joten haastateltavat olivat ylittäneet ensimmäisen kohtaamisen. Kuvassa 20 on esitetty haastateltavien näkemys kanavista, joissa yrityksen viestintä on näkyvintä.
Kuva 20. Kanavat, joissa viestintä on näkyvintä valitulle kohderyhmälle
Halutun yrityskuvan muodostumiseksi Instagram ja LinkedIn ovat tunnistettu kohderyh-män tavoittamiseksi parhaimmiksi kanaviksi. Kuvan 20 perusteella ne ovat tunnistettu myös koetun yrityskuvan näkökulmasta näkyvimmiksi kanaviksi. Sosiaalisen median ka-navat Instagram ja LinkedIn ovat kaksi suosituinta kanavaa vastaanottaa case-yrityk-seltä viestintää, mutta myös vastaanottaa yleisesti yritysviestintää. Kuvassa 21 on esi-tetty haastateltavien näkemys suosituimmista kanavista vastaanottaa yleisesti yritysvies-tintää. Kuvassa ”kyllä” tarkoittaa, että haastateltava haluaa seurata yritysviestintää ka-navassa ja ”ei” tarkoittaa, että haastateltava ei halua vastaanottaa yritysviestintää.
Kuva 21. Suosituimmat kanavat vastaanottaa yleisesti yritysviestintää
Instagram on tutkimuksen mukaan haastateltavien pääkanava, mutta kiinnostavuus yri-tysviestinnän vastaanottamiseen on yhtä suuri myös LinkedInissa. LinkedInin suosio pe-rustuu täysin yritysviestinnälle ja työmahdollisuuksien vastaanottamiseen. Instagramin suosio perustuu puolestaan enemmän inspiroivaan ja syvempien kuulumisien selailuun.
Molemmat kanavat tunnistettiin nopeatempoisiksi, joten viestinnän tulee erottautua, jotta haastateltavat haluaisivat tarkastella viestinnän sisältöä.
Viestinnän ja toimintaympäristön kulminoituminen digitaaliseen toimintaympäristöön on kyseisen kohderyhmän tapauksessa huomionarvoista. Valittua kohderyhmää tarkastel-taessa on merkittävää ottaa huomioon heidän tapansa viettää aikaa puhelimella. Puhe-limella käytetty aika muodostuu tutkimuksen kannalta merkittäväksi syyksi, miksi yritys-kuva kulminoituu sosiaaliseen mediaan, vaikka yritysyritys-kuvaa tarkasteltiin kerrosyritys-kuvana brändin, viestinnän ja toimintaympäristön näkökulmista.
ABC Science Online (2017) tekemässä tutkimuksessa haastateltiin yli 14 000 eri ikäistä ihmistä. Tutkimuksessa ilmeni, että ihmisen ikä ja odotukset näkyvät puhelimen kanssa vietetyssä ajassa. Mitä nuorempi ihminen on, sitä enemmän hän käyttää aikaansa pu-helimella. Tutkimuksen mukaan:
- 40 prosenttia käyttää puhelinta vähintään kolme tuntia päivässä - 47 prosenttia käyttää puhelinta yksi tai kaksi tuntia päivässä
- yli 10 prosenttia käyttää puhelinta yli viisi tuntia päivässä. (ABC Science Online 2017)
Lisäksi, kun tarkastellaan Media-alan tutkimussäätiön tutkimusta (2019) 18–34-vuotiai-den käyttämistä suosituimmista kanavista, huomataan yhtäläisyyksiä tämän tutkimuksen
kanaviin. Media-alan tutkimussäätiön tekemässä tutkimuksessa suomalaisten suosi-tuimmat kanavat edellä mainitussa ikäryhmässä ovat: 1) YouTube, 2) Instagram, 3) WhatsApp, 4) LinkedIn ja 5) Twitter. Vaikka edellä mainitut kanavat eivät sisällä yritys-viestinnän vastaanottamisen näkökulmaa, Media-alan tutkimussäätiön tulokset tukevat tämän diplomityön tuloksia. Suosituimmat kanavat kyseisessä ikäryhmässä ovat väistä-mättä kanavia, jossa myös vastaanotetaan yritysviestintää.
5.1.2 Assosiaatiot
Brändiin kohdistuvia odotuksia tarkasteltiin näkökulmasta, mitä yrityksen nimi tuo haastateltavalle mieleen. Odotuksissa ilmentyivät muun maussa toimiala, asenteet, mie-lipiteet ja hyödyt. Tutkimuksessa esille tulleissa assosiaatiossa oli eroavaisuuksia, mutta eroavaisuudet johtuivat pikemminkin sanavalinnoista kuin asiaeroista. Seuraavassa ku-vassa 22 on esitetty haastateltavien assosiaatiot yrityksen nimestä.
Kuva 22. Assosiaatiot yrityksen brändiä kohtaan
Kuvassa 22 esitetyt odotukset brändiä kohtaan ilmentävät ennakkoasenteita ja odotuk-sia, joita haastateltavilla on yritystä kohtaan. Yrityksen nimestä muodostuneista assosi-aatioista suomalaisuus on selkeästi kohderyhmälle merkityksellinen tekijä, sillä se toistui tutkimuksen eri vaiheissa. Huomioitavaa assosiaatiossa on se, että kuvassa 22 esitetyt
”yrityksen toimintaa kuvaavat irralliset sanat” sanoista vain 20 prosenttia ovat yhteneväi-set koetun ja halutun yrityskuvan näkökulmista. Lisäksi kolmanneksi suosituin assosiaa-tio perustui työmahdollisuuksiin ja sitä kuvaaviin sanoihin. Tarkasteltaessa tutkimuk-sessa haastateltavien elämäntilannetta ja suhdetta yritykseen, työpaikat ovat yksi mer-kittävin motiivi seurata yritystä ja sen toimintaa.
Case-yrityksen toimialaa selviteltäessä, esiintyi ristiriitaisuutta assosiaatioiden ja muiden teemojen vastauksissa. Haastateltavista 60 prosenttia muodosti näkemyksensä toimia-lasta yrityksen nimestä. Yrityksen nimestä muodostettu toimiala on yhtenäinen halutun yrityskuvan kannalta, mutta muodostettu toimiala ei ollut yhtenäinen haastateltavien sissa vastauksissa. Haastateltavien vastauksissa ilmeni yrityksen liittäminen toiseen toi-mialaan, joka on puolestaan täysin eri halutun ja koetun yrityskuvan kannalta. Toimialan vääristymä ilmenee muiden teemojen vastauksissa.
Viestintää kohdistuvia odotuksia tarkasteltiin viestinnän sisällön ja kanavien näkökul-masta. Viestintään kohdistuvissa odotuksissa viestinnän kanavat olivat halutun ja koetun yrityskuvan kannalta yhteneväiset. Yritys tiedostaa, mitkä kanavat kattavat halutun koh-deryhmän ja kohderyhmä tiedostaa, miten yritys haluaisi lähestyä heitä. Haastattelujen perusteella muodostetut odotukset viestinnän kanavista on esitetty kuvassa 23.
Kuva 23. Odotukset viestinnän kanavista
Kuten kanavista huomataan Instagram ja LinkedIn ovat molemmista näkökulmista odo-tetuimmat kanavat yritysviestintään valitulle kohderyhmälle. Toisin sanoen eroavaisuu-det eivät ilmene viestinnän kanavissa, sillä ne kattavat valitun kohderyhmän myös odo-tuksien perusteella. Puolestaan eroavaisuus ilmentyy odotuksissa viestinnän sisältöä kohtaan.
Tarkasteltaessa odotuksia viestinnän sisällön suhteen löytyy yrityskuvan kannalta mer-kittäviä eroavaisuuksia. Kuvassa 24 on esitetty odotukset viestinnän sisällön suhteen.
Kuva 24. Odotukset viestinnän sisällölle
Odotukset viestinnän sisällöstä ja sen lisäarvosta eroavat koetun ja halutun viestinnän välillä. Viestinnän sisällön puolesta on mielenkiintoista, että yrityksen puolelta haluttu viestintä ja haastateltavien näkemys halutusta viestinnästä näyttäytyvät pitkälti saman-kaltaisina. Molemmissa näkemyksissä tulee ilmi konkretian merkitys, ihmisen äänen luo-tettavuus sekä samaistuvuuden tärkeys. Edellä mainitut tekijät eivät ilmene nykyisessä odotuksessa viestintää kohtaan. Kuten kuvasta 24 huomataan, tutkimuksessa ilmenee, että haastateltavat odottavat yrityksen viestinnän sisällöltä faktoja, infopitoista tekstiä, lukuja sekä kestävää kehitystä.
Kohtaamiseen kohdistuvia odotuksia tarkasteltiin näkökulmasta, millaisen kuvan yri-tyksestä yksilö muodosti kohtaamisessa. Koska kohtaaminen tapahtui joko suurelta osin tai kokonaan sosiaalisen median kanavissa, yksilöiden mielipiteet sosiaalisen median tileistä ja viestinnän sisällöstä korostuivat näkemyksissä. Seuraavassa kuvassa 25 on kiteytetty haastateltavien kohtaamisessa muodostuneet odotukset yritystä kohtaan.
Kuva 25. Kohtaamisessa muodostettu kuva yrityksestä
Kuten kuvasta huomataan, haastateltavien odotukset yritystä kohtaan ovat jakautuneet kolmeen näkemykseen. Tutkimuksen perusteella kohtaamisessa saatu kuva case-yrityk-sestä on neutraali, mielenkiintoinen ja yrityksen kokoon perustuva. Edellä mainitut koke-mukset eivät ole yhtenäiset halutun yrityskuvan kanssa.
5.1.3 Koettu laatu
Brändin koettua laatua tarkasteltiin arvostusta lisäävien tekijöiden sekä arvostusta hei-kentävien tekijöiden näkökulmista. Tutkimuksessa ilmeni, että arvostusta tuovat tekijät ovat samankaltaisia kuin tunnisteet, joista valittu kohderyhmä tunnistaa yrityksen. Seu-raavassa kuvassa 26 on listattu tekijät, jotka haastateltavat nimesivät arvostusta tuoviksi tekijöiksi.
Kuva 26. Arvostusta lisäävät tekijät
Koetussa brändin laadussa ilmentyvät kestävä kehitys, työmahdollisuudet, innovaatiot ja suomalaisuus. Edellä mainitut arvostusta tuovat tekijät ovat tutkimuksen perusteella merkityksellisiä valitulle kohderyhmälle ja siten toistuvat tuloksissa. Tutkimuksessa tar-kasteltiin myös arvostusta heikentäviä tekijöitä. Tarkasteltaessa assosiaatiota brändin suhteen tuloksissa tuotiin esille toimialan ristiriitaisuus. Kyseinen ristiriitaisuus ilmentyy brändin arvostusta heikentävänä tekijänä. Kuvassa 27 on esitetty tekijät, jotka heikentä-vät arvostusta brändiä kohtaan.
Kuva 27. Arvostusta heikentävät tekijät
Tutkimuksen mukaan brändiä kohtaan arvostusta eivät luo toimialalla tapahtuvat lakkau-tukset tai yritysten yhdistäminen toisiinsa. Edellä mainitut eivät ole suoraan sidoksissa brändiin, mutta mikäli väärä toimiala heikentää arvostusta brändiä kohtaan, se on brän-dille merkittävä asia. Toinen arvostusta heikentävä tekijä on konkretian ja läpinäkyvyy-den puute. Konkretia ja läpinäkyvyys ovat brändille myös huomionarvoiset tekijät, sillä ne heijastuvat yrityskuvan muilta osa-alueilta ja siten heikentävät arvostusta brändiä kohtaan.
Viestinnän koettua laatua tarkasteltiin merkityksen ja mielekkyyden näkökulmista, jossa keskiössä on yksilön kokema viestinnän arvo. Tutkimuksen perusteella viestinnän sisältö on keskeisessä osassa koettua yrityskuvaa johtuen kohderyhmän tavassa koh-data yritys sosiaalisessa mediassa. Viestinnän koetussa laadussa ilmentyivät viestinnän sisältöön kohdistuvat assosiaatiot ja odotukset, sillä koettu laatu mittaa viestinnän kykyä täyttää odotukset. Kuvassa 28 on esitetty viestinnän koettu laatu.
Kuva 28. Viestinnän koettu laatu
Tutkimuksen perusteella viestinnän merkityksellisyys perustuu viestinnän sisältöön, joka case-yrityksen tapauksessa ei täytä kohderyhmän kriteereitä. Tarkasteltaessa viestin-nän aitoutta on merkittävää huomioida haastateltavien eroavaisuus sanojen merkityk-sissä. Vaikka 60 prosenttia haastateltavista koki viestinnän sisällön aidoksi, aitous muo-dostui faktojen tai yksittäisten julkaisujen perusteella. Toisaalta 40 prosenttia haastatel-tavista perusteli edellä mainituilla tavoilla aitouden puuttumisen.
Viestinnän ymmärrettävyys muodostui edellistä näkökulmaa yksiselitteisemmäksi. Tut-kimuksen perusteella viestintä on ymmärrettävää, sillä tekstit ovat suomeksi tai helposti tulkittavissa. Toisaalta viestinnän ymmärrettävyys perustui faktapitoiseen sisältöön, joka vaikuttaa viestinnän vakavuuteen. Viestinnän vakavuus perustui viestinnän faktapitoi-seen sisältöön, muokattuun yleisilmeefaktapitoi-seen sekä haastateltavien mielestä käsiteltyihin mainos- ja kuvapankkikuviin.
Viestinnän sisältöä tarkasteltaessa, relevanttisuus sisältöä kohtaan oli 100 prosenttia.
Relevanttisuus perustui siihen, että haastateltavat kokivat yrityksen reagoivan viestinnän teemoilla maailman tilanteisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Kun viestinnän koettu laatu on selvillä koetun yrityskuvan näkökulmasta, on huomionar-voista, että yksilön kokema arvo on hyvin vähäinen. Tutkimuksessa ilmentyi, että vies-tinnän koettu laatu ei tällaisenaan ole kokijalle valitussa kohderyhmässä merkityksellistä tai mielekästä.
Kohtaamisen koettua laatua tarkasteltiin yksilön kokeman kohtaamisen onnistumisen näkökulmasta. Kohtaamisen laatua tarkasteltaessa on tärkeää ottaa huomioon yksilön tapa kohdata yritys joko suurelta osin tai kokonaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kanavissa tapahtuva kohtaaminen perustuu viestintään ja viestinnän sisältöön.
Haastateltavien kokemus viestinnän laadusta heikentää koetun kohtaamisen laatua. Ku-vassa 29 on esitetty haastateltavien näkemykset kohtaamisen onnistumisesta.
Kuva 29. Kohtaamisen koettu laatu
Koettu kohtaamisen laatu on tutkimuksen perusteella onnistunut ainoastaan 20 prosen-tilla. Kyseiset 20 prosenttia ovat muodostettu fyysisessä toimintaympäristössä ja loput 80 prosenttia digitaalisessa toimintaympäristössä. Yksilön ja yrityksen kohtaaminen on nykyisellään onnistuneempi kohdatessa todellisen ihmisen todellisessa fyysisessä toi-mintaympäristössä. Kohtaamisen laatu on ristiriidassa tutkimuksessa esille tulleen digi-taalisen toimintaympäristön kanssa, jossa valittu kohderyhmä muodostaa suurelta osin tai kokonaan koetun yrityskuvan.
5.1.4 Uskollisuus
Uskollisuudessa tarkastellaan kyvykkyyttä sitouttaa ja säilyttää. Osa-alue on tunnettuu-den, assosiaatioiden ja koetun laadun summa. Keskeisessä osassa tarkastelussa on yksilön motivaatio yritystä kohtaan, jotta uskollisuus saavutettaisiin ja säilytettäisiin.
Brändin kykyä sitouttaa tarkasteltiin yksilön motivaation näkökulmasta. Kyvykkyy-dessä sitouttaa tutkittiin haastateltavien näkemystä siitä, miten yritys pyrkii sitouttamaan heitä. Kuvassa 30 on tiivistettynä haastateltavien näkemys brändin kyvykkyydestä sitout-taa.
Kuva 30. Brändin kyky sitouttaa
Brändin kyvykkyys motivoida yksilöitä sitoutumaan on tutkimuksen mukaan 60 prosent-tia, mutta haastateltavista 40 prosenttia koki, ettei brändi motivoi sitoutumaan. Tutkimuk-sen mukaan valitussa kohderyhmässä brändin kyky sitouttaa perustuu:
- innovatiivisuuteen - kestävään kehittämiseen - suomalaisuuteen
- työmahdollisuuksiin.
Edellä mainitut tekijät ovat toistuneet jokaisella brändin pääoman osa-alueella, joten nii-den yhteys brändin kykyyn sitouttaa on olemassa. Toisaalta, kun tarkastellaan tekijöitä, jotka heikentävät brändin kyvykkyyttä sitouttaa, huomataan niiden yhteys viestinnän si-sältöön (kuva 31).
Kuva 31. Tekijät, jotka heikentävät brändin kykyä sitouttaa
Kuvassa 31 esitetyt tekijät, jotka heikentävät brändin kykyä sitouttaa ja siten eivät edistä yksilön motivaatiota brändiin sitoutumisessa. On huomioitavaa, että edellä mainitut teki-jät eivät perustu itse brändiin, vaan ne ovat syy-seuraussuhde koetun viestinnän sisällön takia digitaalisessa toimintaympäristössä. Konkretian ja läpinäkyvyyden puuttuminen, tiedon yksipuoleisuus ja aidon sisällön puuttuminen ovat valitussa kohderyhmässä mer-kittäviä asioita, kun tarkastellaan yrityksen kykyä motivoida sitoutumaan digitaalisessa toimintaympäristössä.
Viestinnän kyvykkyyttä sitouttaa tarkasteltiin sisällön näkökulmasta. Tavoitteena oli ymmärtää motivoiko viestinnän sisältö sitoutumaan ja mitkä tekijät vaikuttavat viestinnän sisällön kykyyn motivoida sitoutumaan. Kuvassa 32 on esitetty yksinkertaisuudessaan viestinnän sisällön nykyinen kyvykkyys sitouttaa.
Kuva 32. Viestinnän kyky sitouttaa valittua kohderyhmää
Kun verrataan brändin ja viestinnän sisällön kykyä motivoida sitoutumaan, huomataan, että viestinnän kyky sitouttaa on huomattavasti alhaisempi. Tutkimuksen mukaan aino-astaan 30 prosenttia koki, että viestinnällä on kyky motivoida sitoutumaan. Näissä ta-pauksissa viestinnän kyky motivoida sitoutumaan perustui brändin kykyyn motivoida si-toutumaan. Edellä mainitussa tapauksessa keskiössä olivat teemat: innovaatiot, kestävä kehitys ja työmahdollisuudet.
Mikäli tarkastellaan kuvaa 32, huomataan, että jopa 70 prosenttia haastateltavista koki-vat, ettei viestintä motivoi sitoutumaan. Viestinnän kyvykkyyteen vaikutti viestinnän si-sältö ja esille nousivat seuraavat:
- henkilökohtaisuuden ja aitouden puuttuminen
- sisältö ei puhuttele, sillä se on toteutettu kaikkialla kaikille samalla kaavalla - läpinäkyvyyden ja konkretian puuttuminen.
Vaikka viestinnän sisältö ei motivoi sitoutumaan, yrityksen viestinnän ammattitaito ja osaaminen haastateltavien mukaan on kiistaton. Ammattitaito ilmentyy viestinnän eri osa-alueilla jatkuvasti, vaikka sisältö ei sellaisenaan motivoi sitoutumaan yritykseen.
Toimintaympäristön eli kohtaamisen kyvykkyyttä sitouttaa tarkasteltiin yrityksen ky-vykkyydessä motivoida kohtaamaan yritys uudelleen. Kuvassa 33 on kuvattu kohtaami-sen kyky motivoida uudelle kohtaamiselle.
Kuva 33. Kohtaamisen kyky sitouttaa valittua kohderyhmää yritykseen
Verrattuna brändin ja viestinnän sisällön tarkasteluun, toimintaympäristön kyvykkyys mo-tivoida sitoutumaan on suurin. Kohtaamisen kyvykkyyttä tarkasteltaessa selvisi haasta-teltavien kiistaton motiivi kohdata yritys uudelleen. Kyseinen motiivi ilmentyi sekä ”ehkä”
ja ”kyllä” vastauksissa, jotka yhdessä muodostavat 90 prosenttia. Valitun kohderyhmän motiivi kohdata yritys uudelleen on yrityksessä olevat työmahdollisuudet.