Vaikuttavalla elinkeinopolitiikalla luodaan edellytyksiä kaupungin kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.
Strategiset tavoitteet ovat työllisyyden parantaminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja yri-tysten kasvun tukeminen. Talous- ja työvoimakehityksen ennakointitiedot perustelevat tarvetta teh-dä erityinen elinvoimaohjelma kaupunkistrategian hyväksymisen jälkeen. Elinkeinopolitiikan toimi-joiden yhteistyönä tehdään Jyväskylän kaupunkiseudun elinvoimaohjelma, jonka pohjana ovat Jy-väskylän uusi kaupunkistrategia ja Keski-Suomen maakuntastrategia 2040.
Maakunnan suhteellista asemaa muuttavat myös valtionhallinnon rakenteelliset toimet. Koko maassa on nähtävissä voimistuva eriytymiskehitys alueiden kesken. Äänekosken biotuotetehtaan teollisen suurinvestoinnin toteuttamisen, Ilmavoimien Tikkakoskelle keskittymisen, biotalous- ja kyber-INKAn, resurssiviisauden sekä Life+ IP -hankkeen myötä on tarjolla kaikki edellytykset alu-een voimakkaalle nostamiselle kansallisesti ja kansainvälisesti. Jyväskylän kaupunki työskentelee sen eteen, että tarvittavien saavutettavuutta parantavien investointien nopea toteutus otetaan huomioon mm. ELY-keskuksen valmistelussa ja Keski-Suomen liiton päätöksenteossa.
Tehokkaan elinkeinopolitiikan avulla nostetaan kaupungin työllisyysastetta ja lievitetään nykyistä korkeaa työttömyyttä. Vuoden 2015 aikana selvitetään, lisääkö tiiviimpi organisatorinen yhteys elinkeino- ja työllisyyspolitiikan välillä toiminnan tuloksellisuutta.
Toteutuminen:
Vuoden 2015 alussa perustettiin kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalvelut, joka muodostuu viestintä, markkinointi ja matkailu -yksiköstä, työllisyyspalveluista ja ns. elinkeinoyksiköstä. Jy-kes Oy:n ja kaupungin oman elinkeinoyksikön välisen tehtävänjaon pohjalta JyJy-kesistä kaupun-gille siirtyivät elinkeinomarkkinointi ja sijoittumispalvelut. Jykes keskittyy toimialueensa yrityksille tuotettavaan neuvontaan ja palveluun. Yhteistyö Jykesin ja elinkeinoyksikön välissä saatiin toi-mimaan hyvin vuoden 2015 aikana.
Elinkeinopolitiikan ohjaus ja erityishankkeet muodostavat keskeisen tehtävän elinkeinoyksikölle.
Kaupunkikehitysalustat, Kangas, Hippos, Sairaalanmäki ja kaupunkikeskusta toimivat samalla innovaatioalustoina, jossa yhdistyy yritysten, oppilaitosten osaamisen ja merkittävien investoin-tien kautta mahdollisuus uuteen liiketoimintaan ja elinkeinorakenteen vahvistamiseen.
Työllisyyspalvelujen toimintaympäristö on vuoden 2015 aikana ollut muutoksessa. Toiminnan muutosten myötä työllisyyspalveluiden toimintasuunnitelman laadinta on vielä käynnissä, joten yhteisen elinvoimaohjelman laadinta on kesken.
Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimuksen 2013−2015 toteuttaminen ja sopimusperus-tainen alue- ja kaupunkipolitiikka
Kasvusopimusten toteutumisarvion perusteella suuret kaupungit yhdessä työ- ja elinkeinoministe-riön kanssa valmistelevat uutta alue- ja kaupunkipoliittista sopimusmenettelyä, jossa suurten kau-punkiseutujen erityiskysymykset otetaan huomioon aiempaakin laajemmin. Mukaan tulevat mah-dollisesti myös palveluihin ja elinvoimaan liittyvät sopimuskohdat.
Toteutuminen:
Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kasvusopimukset päättyivät 30.12.2015. Jyväskylän kau-punkiseudun kasvusopimuksen 2013–2015 erikoistumisvalinnat olivat:
1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistuneen innovaatiokeskittymän luominen.
2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö.
3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.
4. Innovatiiviset julkiset hankinnat.
Kaikkien erikoistumisvalintojen osalta edistyttiin vuoden 2015 aikana. Innovatiiviset kaupungit 2014–2020 (INKA) -ohjelman puitteissa kilpailutettua rahoitusta hyödynnettiin etupäässä kor-keakoulujen hankkeissa sekä biotaloudessa että kyberturvallisuudessa. Teemahankkeet saivat myös muuta (esim. Suomen Akatemian ja Tekesin) rahoitusta. Liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät liiketoimintamahdollisuudet paranevat jatkossa huomattavasti, kun Hippoksen Master Plan 2020 -esiselvityksen linjaukset toteutuvat. Yrittäjyyden, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen osalta merkittävin uusi aloite on toimintansa aloittanut Jyväskylän Yritystehdas. Innovatiivisia julkisia hankintamenetelmiä suunnitellaan käytettävän esim. Kankaan alueen hankinnoissa.
Valtion ja kaupunkiseutujen strateginen sopimuspohjainen kehittäminen jatkuu osana hallitusoh-jelman työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävää kärkihanketta ”Alueellisten innovaa-tioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO)”.
Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimuksessa 2013−2015 yhtenä strategisena kehittämis- ja osaamisalueena ovat liikunnan ja hyvinvoinnin uudet liiketoiminnat. Hippoksen alueesta on käyn-nistetty esiselvitys, jonka tavoitteena on luoda Hippoksen alueesta kansainvälisesti ja valtakunnal-lisesti kiinnostava, uudenlainen monipuolisen liikunnan ja siihen liittyvien hyvinvointipalvelujen sekä tutkimuksen keskus. Tähän liittyen keskeisenä tavoitteena vuonna 2015 on selvittää erilaisia toi-minnallisia konsepteja, maankäytön kehittämistä ja uusia rahoitusmalleja ilman kaupungin merkit-täviä taloudellisia panostuksia ja budjettirahoitusta.
Toteutuminen:
Hippoksen alueen esiselvitys valmistui keväällä 2015 ja sen pohjalta siirryttiin Hippoksen kehi-tysvaiheeseen. Hippoksesta luodaan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti kiinnostava, uuden-lainen monipuolisen liikunnan ja siihen liittyvien hyvinvointipalvelujen sekä osaamisen ja tutki-muksen keskus. Vuoden 2015 syksyllä kehitettiin uudenlainen kumppanuusmalli, jolla olisi mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta Hippokselle jo kehittämisvaiheessa.
Innovatiiviset kaupungit 2014−2020 (INKA) -ohjelman toimeenpano
Jyväskylän kaupunkiseudulla on kansallinen vetovastuu kyberturvallisuusteemasta Innovatiiviset kaupungit 2014−2020 -ohjelmassa (INKA). Kaupunkiseutu osallistuu kumppanina myös ohjelman biotalousteeman toteuttamiseen yhdessä Joensuun ja Seinäjoen kaupunkiseutujen kanssa. Jykes toimii INKA-ohjelman operatiivisena toteuttajana Jyväskylän kaupunkiseudulla.
Biotalousteeman kokonaisuudella on yhteys mm. Äänekosken biotuotetehdassuurinvestointiin ja se korostaa Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehityskäytävän vahvistamisen merkitystä.
Toteutuminen:
Innovatiiviset kaupungit 2014–2020 (INKA) -ohjelman toteutus on jatkunut molempien teemojen osalta operatiivisesti Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Oy:n vastuulla. Kyberturvallisuustee-maan liittyen järjestettiin mm. ensimmäinen valtakunnallinen Kyberturvallisuusviikko ja -messut syyskuussa 2015. Oppilaitokset ovat käynnistäneet teemaan liittyviä hankkeita ja sen puitteissa on luotu hyvät ja toimivat suhteet myös EU:n kyberturvallisuudesta vastaaviin elimiin. Biotalous-teeman toteutus kärsi jonkin verran VTT:n ison kärkihankkeen jäämisestä ilman rahoitusta Te-kesin tutkimushaussa, mutta toisaalta Äänekosken biotuotetehtaan suurinvestointi on luonut biotalouteen positiivista virettä, joka heijastuu koko Jyväskylän kaupunkiseudulle.
Hallitusohjelman linjauksen mukaan Innovatiiviset kaupungit 2014–2020 (INKA) -ohjelma lope-tetaan 30.6.2016 mennessä, jolloin myös Tekesin rahoitus ohjelman koordinaatiohankkeille päättyy. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehityskäytävään liittyvää selvitystyötä tehdään vuonna 2016 omana hankkeenaan (Keski-Suomen kehittämisrahasto).
Kohti resurssiviisautta hankkeen loppuun saattaminen ja Resurssiviisas Jyväskylä -tiekartan ja resurssiviisauden toimintamallin toimeenpano
Kohti resurssiviisautta -yhteistyöhanke Sitran kanssa päättyy alkukesästä 2015. Resurssiviisas Jyväskylä -tiekartan toteutus ja toimintamallin levittäminen jatkuvat alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Samaan kokonaisuuteen kuuluu osittain myös energiatehokkuuden parantami-seen tähtäävä, EU:n tutkimuksen ja kehityksen 7. puiteohjelman hanke PLEEC (Planning for Ener-gy Efficient Cities) sekä suunnitteluvaiheessa oleva, resurssiviisaan kaupungin ja kiertotalouden tavoitteita edistävä Life+IP -hanke, jota valmistellaan yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa.
Toteutuminen:
Kohti resurssiviisautta -hankkeen aikana keväällä 2015 integroitiin resurssiviisaus osaksi kau-pungin kokonaisjohtamista ja nimettiin Resurssien viisas käyttö -strategisen teeman vastuuhen-kilöt. Valtuusto (kv 25.5.2015/71) sitoutui pitkäjänteisesti tavoittelemaan resurssiviisautta (pääs-töttömyyttä, jätteettömyyttä sekä elämää maapallo kantokyvyn rajoissa). Resurssiviisas Jyväs-kylä -tiekartan toimenpiteistä kaikki vuodelle 2015 suunnitellut etenivät ja uusille varattiin re-sursseja vuoden 2016 talousarvioon. Resurssiviisaus -toimintamallia levitettiin muutamaan suomalaiseen kaupunkiin ja sitä esiteltiin myös Itä-Euroopan maihin, Unkariin ja Italiaan. Yhteistyö resurssiviisautta tavoittelevien kaupunkien FISU (Finnish Sustainable Communities) -verkoston kanssa alkoi.
EU:n tutkimuksen ja kehityksen 7. puiteohjelman hanke PLEEC (Planning for Energy Efficient Cities) on edennyt suunnitellusti: tapahtumia mm. City Partner Meeting (25.–26.5.2015/ Köö-penhamina), tarttolaisen energia-alan asiantuntijaryhmän vierailu Jyväskylässä (8.-9.9.2015), Resurssiviisas työpaikka -kampanja henkilöstölle (lokakuu 2015) ja Local Dialoque Forum (12.11.2015). Myös ”Energiaviisas Jyväskylä” -toimintasuunnitelman luonnos valmistui lausun-tokierrokselle. Resurssiviisauden ja kiertotalouden tavoitteita edistävä Life+IP -hanke ei valtion teknisen virheen vuoksi saanut EU:n rahoitusta, mutta kannusteen hakea sitä uudelleen vuonna 2016. Tämän johdosta uusi hankevalmistelu käynnistyi jo syksyllä 2015.
Viisas Kangas
Valmistellaan Viisaan Kankaan visioon sisältyviä infrastruktuuri-investointeja ja niiden toteuttamista sopivien Tekesin ja EU:n rahoitusohjelmien (esim. Horisontti 2020) avulla. Kankaan vanhusasumi-sen Living Lab -konseptin toteuttamiseen liittyy hankekokonaisuus, jonka rahoitus haetaan useista eri lähteistä (Tekes, ARA, Nordic Innovation, Keski-Suomen kehittämisrahasto) yhteistyössä esi-merkiksi JAMK:n kanssa.
Toteutuminen:
Älykaupunki-infran suunnittelu ja rakentaminen ovat edistyneet osana Kankaan kunnallisteknii-kan rakentamista. Kankaan älykaupunkiratkaisujen selvittämistä on jatkettu yhteistyössä kor-keakoulujen ja yritysten kanssa. Jyväskylän yliopiston 5k (Kankaan kyberturvallisen kokeilualus-tan kehittäminen älykaupunkipalveluille) -tutkimushanke käynnistyy yhteistyössä yritysten kans-sa.
Kytkin-projektissa laadittiin kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma, Kankaan pal-veluyhtiöön liittyviä selvityksiä ja alueportaalin rakentamiseen liittyvää valmistelua.
Kankaan vanhusasumisen hanke eteni yhteiseen visioon, jonka eteenpäin viemistä jatketaan vanhuspalveluiden kanssa ja osana Kankaan kohteen suunnittelua sisältäen Living Lab -ajattelun.
Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muu-tokset
Vuonna 2015 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2016 talousarvion muutosten yhteydessä yhteensä 13,4 miljoonaa euroa seuraavasti:
Konsernihallinto
Kaupungin ICT-investoinnit, Tietohallinto 215,0
Perusturvalautakunta
Irtain käyttöomaisuus LTK 28.1.2016 § 4 185,0
Sivistyslautakunta
Irtain käyttöomaisuus, Huhtasuon koulu LTK 27.1.2016 § 11 80,0