Vanhat ja uudet verot
3.2 Ruokien ja juomien verotus
3.2.2 Kielletyt ruuat ja juomat .1 Ihmisliha.1 Ihmisliha
Ihmislihan syönti on erityisen ankara tabu. Ihmiset ovat syöneet lajitovereitaan rituaaleissa sekä järjettömyyden, vihan tai pakottavan nälän vuoksi – eivät ruokavalionsa yleisenä osana. Kristityt eivät pidä itseään kannibaaleina ehtoollisella, vaikka leipää ja viiniä sanotaan Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
3.2.2.2 Tropiikin villieläimet
Bushmeat (joskus myös wildmeat tai game meat, suom. villieläinli-ha) tarkoittaa trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen metsistä ei-kesytettyjen nisäkkäiden, matelijoiden, sammakkoeläinten ja lintujen käyttämistä ruoaksi. Joillakin köyhillä alueilla bushmeat on tärkeä proteiinilähde. Villieläinaterialla saattaa myös joskus olla statussym-boliarvoa, ja sillä saatetaan uskoa olevan parantaviakin vaikutuksia.
Bushmeat on suurimmassa osassa maailmaa laitonta, mikä johtuu mm. sen suuresta riskistä tartuntatautien (mm. HIV, ebola, korona) levittäjänä. Bushmeatin laiton kauppa myös tuhoaa uhanalaisia eläin-lajeja ja elinympäristöjä vaikuttamalla alueiden biodiversiteettiin.
3.2.2.3 Siat/sianliha
Sianliha on maailman eniten syöty liha, vaikka sen käyttö on kielletty mm. islamissa ja juutalaisuudessa. Sika oli tabu myös ainakin foini-kialaisilla, egyptiläisillä ja babylonialaisilla. Joissain tapauksissa tabu ulottui myös sikojen koskettamiseen ja niiden katsomiseenkin.
Tämän tabun alkuperäisestä syystä kiistellään. Sikojen saastaisuut-ta on usein pidetty itsestään selvänä, ja erityisen vastenmielisenä on mainittu sikojen taipumus syödä ulosteita. On myös viitattu trikiini-vaaraan. Syynä saattaa olla sekin, että muinaisessa Israelissa, Egyptissä ja Syyriassa sika oli alun perin pyhä eläin, jota ei sopinut syödä eikä koskea.
Viime aikoina on viitattu myös ekologisiin ja sosioekonomisiin perusteluihin. Siat eivät sovellu pidettäväksi kuivissa ilmasto-olosuh-teissa, joten ne tarvitsevat enemmän vettä kuin monet muut eläimet, ja ne eivät etsi ravintoaan laitumilta vaan kilpailevat ihmisten kanssa elintarvikkeista, kuten viljasta. Sikojen kasvattamista on näin pidetty tuhlauksena.
Yksi selitys tabulle on se, että siat ovat kaikkiruokaisia. Ne eivät erota lihaa ja kasvillisuutta luonnollisissa ruokailutottumuksissaan.
Kyky ja halukkuus kuluttaa lihaa erottaa ne useimmista muista syö-tävistä kotieläimistä (nautakarja, lampaat, vuohet jne.). Myös on sanottu juutalaisten sikatabun johtuvan kolmesta syystä: 1) sialla on halkinainen sorkka mutta se ei märehdi, 2) sika syö haaskalta ja 3) muut kuin israelilaiset ovat syöneet sikaa.
Useimmat libanonilaiset kristityt eivät syö sianlihaa, vaikka uskon-non puolesta he saisivat niin tehdä. Koska heidän esi-isänsä olivat foinikialaisia, monet heistä ajattelevat sikojen olevan saastaisia.
3.2.2.4 Nautaeläimet
Hindut pidättäytyvät naudanlihasta, koska lehmällä on pyhä paikka hindulaisuudessa. Maitotuotteiden (esim. maidon, jogurtin ja voin) kulutus sen sijaan on erittäin yleistä Intiassa. Lehmien teurastaminen on kielletty melkein kaikissa Intian osavaltioissa.
Jotkut etniset kiinalaisetkin saattavat pidättäytyä syömästä lehmän-lihaa. He katsovat, että on väärin syödä eläintä, joka on maataloudessa niin hyödyllinen. Myös suuri osa buddhalaisista torjuu naudanlihan.
Juutalaisuudessa sallitaan sekä naudanlihan että maidon käyttö, mutta maitotuotteiden sekoittaminen lihaan on kiellettyä.
3.2.2.5 Hevoset
Monin paikoin Eurooppaa hevosenlihaa syödään, mutta joissakin uskonnoissa ja maissa se on tabu. Se on kielletty juutalaisilta, koska hevonen ei ole märehtijä eikä sillä ole halkinaista sorkkaa. Myös eräät kristinuskon lahkot kieltävät hevosenlihan. Vuonna 732 paavi antoi ohjeet tukahduttaa hevosenlihan syöminen saastaisena ja kauhistut-tavana pakanallisena tapana. Islantiin kristinusko tuli vuonna 1000 vasta kun kirkko lupasi, että islantilaiset voivat jatkaa hevosenlihan syömistä; kun kirkko oli vahvistanut valtaansa, myönnytys peruttiin.
Nykyään hevosenlihaa myydään ja kulutetaan Islannissa samalla taval-la kuin naudanlihaa, taval-lampaanlihaa ja sianlihaa.
Islamissa mielipiteet hevosenlihan hyväksyttävyydestä vaihtelevat.
Villihevoset ovat yleensä sallittua ravintoa, kotieläimiksi katsottavat hevoset ja aasit taas eivät ole. Historiallisesti turkkilaiset ja persialaiset ovat syöneet hevosen lihaa, Pohjois-Afrikassa tämä on harvinaista.
Englanninkielisessä maailmassa hevosenlihan ravinnoksi käyttämi-nen on usein kulttuurin vastaista. Suurin osa kanadalaisesta hevo-senlihasta viedään Manner-Eurooppaan tai Japaniin. Yhdysvalloissa hevosenlihan myynti ja kulutus on laitonta Kaliforniassa ja Illinoisis-sa. Hevosta kuitenkin myytiin Yhdysvalloissa II maailmansodan aika-na, koska naudanliha oli kallista ja sitä tarvittiin armeijalle. Viimeinen hevosteurastamo siellä suljettiin vuonna 2007. Hylätyt vapaa-ajan-, urheilu- ja työhevoset kerätään ja myydään huutokaupoissa, joista ne viedään Kanadan ja Meksikon lihakaupoille.
Hevosenlihaa yleensä vältetään myös Balkanilla (ei kuitenkaan kaikkialla), koska hevosta pidetään jalona eläimenä tai koska hevo-senlihan syöminen liittyy sota-ajan nälänhätään.
3.2.2.6 Kamelit ja norsut
Juutalaisilta Toora kieltää kamelinlihan syömisen. Nimittäin vaikka kameli märehtii, se ei täytä halkinaisen sorkan vaatimusta.156
Musli-156 Kamelin jalat jakautuvat kahteen osaan, mutta niissä on kuitenkin pehmeät tyy-nyt kovien sorkkien sijaan.
meille kamelin syöminen on sallittua, ja se onkin perinne Arabian niemimaalla.
Buddhalaisilta norsunlihan syönti on kielletty. Samoin se on kiel-letty juutalaisilta, koska norsuilla ei ole sorkkia eivätkä ne ole märeh-tijöitä. Joidenkin mielestä norsunlihan syönnin tulisi olla kielletty muslimeiltakin, koska norsut kuuluvat kiellettyyn hampaallisten tai petoeläinten luokkaan. Hindut välttävät norsujen lihaa, mikä johtuu heidän palvomansa Ganesha-jumalan tärkeydestä.
3.2.2.7 Kalat, sammakkoeläimet ja valaat
Monilla Egyptin, Etiopian, Eritrean, Somalian, Kenian ja Tansanian alueiden paimentolaisilla ja maanviljelijöillä on tabuja kalan syömisen suhteen. Etelä-Afrikassa on toinen alue, jossa kalojen syöntiä vältel-lään.
Juutalaisuudessa ovat kiellettyjä mm. makean veden ankerias ja monnit. Vaikka ne elävät vedessä, niissä ei näe suomuja (paitsi mikro-skoopilla). Sunnimuslimit ovat tässä sallivampia: monni ja hai yleen-sä hyväksytään. Neljäsyleen-sä sunnimuslimiryhmäsyleen-sä pidetään ankeriasta yleensä sallittuna. Useimmat shiiamuslimit kieltävät syömästä kaikkia kalalajeja, joilla ei ole suomuja, sekä simpukkakalalajeja paitsi katka-rapuja.
Juutalaisuus kieltää sammakkoruuat, monissa muissa kulttuureis-sa etenkin kulttuureis-sammakonreisiä pidetään herkkuina. Ranskaskulttuureis-sa ryhdyttiin vuonna 1976 nimenomaan suojelemaan kotoperäisiä sammakko-lajeja.
Sunnimuslimit saavat syödä luonnollisista syistä kuolleiden valai-den lihaa. Shiiamuslimeilta valaivalai-den liha sen sijaan on kielletty, koska valailla ei ole suomuja. Suurimmassa osassa maailmaa valaiden lihaa ei syödä, koska valaskannan pelätään vaarantuvan.
3.2.2.8 Äyriäiset ja muut merenelävät sekä etanat Juutalaisilta ovat kiellettyjä melkein kaikki merenelävät paitsi kalat.
Kiellettyjä ovat mm. äyriäiset, hummerit, katkaravut ja ravut. Eta-nat ovat nilviäisiä, eivätkä ne siten ole juutalaisille sallittua ruokaa.
Muslimit eivät syö maaetanoita, mutta merietanat ovat heille sallit-tuja. Useimmille sunnimuslimeille ovat sallittuja kaikki merenelävät.
Suurimmalle osalle shiiamuslimeja sen sijaan suomuttomat merenelä-vät lukuun ottamatta katkarapuja ovat kiellettyjä.
3.2.2.9 Linnut ja lepakot
Juutalaisten ei tule syödä kotkaa, korppikotkaa eikä kalasääskeä. Myös strutsi on kielletty ruokana joissakin tulkinnoissa. Kanojen, ankkojen, hanhien ja kalkkunoiden syöminen sitä vastoin on sallittua.
Islamissa strutsi on sallittua ravintoa, petolinnut ovat kiellettyjä.
Korppikotkia ja variksia vältetään ruokana monissa kulttuureissa, koska niitä pidetään sairauden kantajina ja saastaisina ja kuolemaan liittyvinä. Länsimaisissa kulttuureissa laululintuja pidetään yleensä pihan pikkuvillieläiminä eikä ruokana.
Lepakot ovat ainoita todella lentäviä nisäkkäitä. Niillä on tärkeä tehtävänsä ekosysteemissä. Ne levittävät siemeniä, pölyttävät kasveja ja syövät tuhohyönteisiä. Lepakot kantavat myös viruksia, joista osa on osoittautunut ihmisille vaarallisiksi. Näitä ovat mm. SARS, ebola ja korona. Sekä juutalaisuudessa että islamissa lepakot ovat kiellettyä ruokaa.
3.2.2.10 Kengurut, karhut, kanit ja matelijat
Kengurun syöminen on kielletty ainakin Kaliforniassa. Juutalaisuu-dessa karhua ei pidetä ruuaksi hyväksyttävänä eläimenä. Islamissa kiellettyjä ovat ylipäänsä kaikki saalistavat maaeläimet.
Kani on Raamatun mukaan saastainen, koska sillä ei ole halkinaista sorkkaa, vaikka se pureskelee ja uudelleen sulattaa osittain pilkottua materiaalia (vrt. märehtijät). Useissa sunnimuslimimaissa kani on sal-littua ja suosittuakin ruokaa, mutta joillakin shiiamuslimialueilla se on kiellettyä.
Islam kieltää matelijoiden, kuten krokotiilien ja käärmeiden, syö-misen. Matelijoiden syöminen on kielletty myös juutalaisuudessa.
Monissa muissa kulttuureissa matelijoita, kuten alligaattoria, pidetään kuitenkin herkkuina, ja niitä kasvatetaan kaupallisesti.
3.2.2.11 Koirat ja kissat
Koiranlihaa pidetään yleensä länsimaissa nykyisin tabuna, mut-ta vielä 1900-luvun alussa sitä syötiin pula-aikoina Euroopassakin.
Juutalaisuudessa ja islamissa koiranlihaa pidetään epäpuhtaana, ja siksi sen käyttö on niissä kielletty.
Vietnamissa sekä Pohjois- ja Etelä-Koreassa koiranlihaa syödään.
Sen sijaan esimerkiksi Indonesiassa koiraa syövät vain tietyt etniset ryhmät. Koiranlihan syönti on aikoinaan ollut yleistä tietyillä Ame-rikan intiaaneilla.
Kissoja pidetään länsimaissa yleisesti lemmikkieläiminä tai hyöty-eläiminä tuholaisten torjunnassa, ei ruokahyöty-eläiminä, ja iso osa näiden maiden väestöstä pitää kissojen käyttämistä ravinnoksi barbaarisena tekona. Kissanliha on kielletty juutalaisessa ja islamilaisessa laissa, koska nämä molemmat uskonnot kieltävät lihansyöjien syömisen.
Kiinassa ja Vietnamissa kissanlihaa syödään, joskus vielä Sveitsissäkin.
Nälänhädässä I ja II maailmansodan aikana ja sen jälkeenkin ylei-nen ruoka oli ”roof-rabbit”: ihmiset uskoivat syövänsä australialaisia kaneja, mutta todellisuudessa he söivät eurooppalaisia kissoja. Kissan-lihaa käytettiin ravintona myös piiritetyssä Leningradissa.
3.2.2.12 Rotat, hiiret ja marsut
Useimmissa länsimaisissa kulttuureissa rottia ja hiiriä on pidetty ja pidetään joko saastaisina tuholaisina, ruton ja muiden sairauksien kantajina, tai lemmikkieläiminä – joka tapauksessa ihmisravinnoksi kelpaamattomina.
Marsuja syödään yleisesti Perussa, Kolumbiassa ja Ecuadorissa.
Marsunlihaa myös viedään noista maista Yhdysvaltoihin ja Euroop-paan. New Yorkin osavaltio sallii marsun käyttämisen ruuaksi, New York City puolestaan kieltää sen. Juutalaisuudessa ja islamissa kaiken-laisen jyrsijöiden syöminen kiellettyä.
3.2.2.13 Sikiöt, munat, elävät eläimet ja sisäelimet Eläinten sikiöitä pidetään paikoin herkullisina, mutta useimmissa maissa niiden syöminen on tabu. Vuohien ja lampaiden sikiöt ovat herkkua anglointialaisessa kulttuurissa.
Jainalaiset ja vegaanit sekä monet hindulaiset pidättäytyvät syö-mästä munia. Sellaisia munia, joka luonnostaan sisältävät verta, ei juutalaisen ja islamilaisen perinteen mukaan saa syödä, mutta sellaisia munia, joissa ei ole verta, yleensä saa syödä. Niitä ei pidetä lihana,
joten niitä voidaan nauttia meijerituotteidenkin kanssa. Joissakin kulttuureissa ravintona käytetään kehittyviä lintualkioita (yleensä ankkaa tai kanaa), jotka keitetään ja syödään kuorestaan. Osittain kehittyneen alkion sisältävä muna on muslimeille kielletty ruoka.
Islam, juutalaisuus ja eräät kristilliset suuntaukset kieltävät syö-mästä mitään osaa elävästä eläimestä. Juutalaisuudessa kielto koskee vain maaeläimiä ja lintuja; kalat eivät vaadi määrätynlaista teurastusta, mutta ne on lopetettava ennen syömistä.
Eläimen aivot, sydän, kieli, maksa, kivekset ja suolet ovat perintei-nen osa monia eurooppalaisia ja aasialaisia ruokia. Joillakin alueilla tiettyjen sisäelinten käyttö on elintarvikeketjussa kielletty terveysris-kien (esim. hullun lehmän tauti) vuoksi.
3.2.2.14 Hyönteiset
Islamissa heinäsirkkoja pidetään sallittuna ruokana. Myös juutalai-suudessa hyväksytään ruuaksi tietyt heinäsirkat yms., mutta muutoin hyönteisiä ei pidetä sallittuna ravintona. Hunaja on juutalaisuudessa sallittua ravintoa, toisin kuin mehiläiset. Hunaja sallitaan, koska se on peräisin kasveista, vaikka mehiläiset ovat keränneet ja kuivattaneet meden sitä varten. Jotkut vegaanit välttävät hunajaa, koska he katso-vat sen olevan eläinperäinen tuote.
3.2.2.15 Sienet, kasvit ja vihannekset
Jainalaiset eivät syö juurikasvihanneksia (porkkanoita, perunoita, retiisiä, nauriita jne.). Kasvien turhaa vahingoittamista he välttävät syömällä vain maan päällä kasvavia kasveja, jolloin samalla voidaan estää maan alla elävien eläinten vahingoittuminen.
Hinduista ja buddhalaisista osa pidättäytyy sienistä ja kaikista sipulinsukuisista vihanneksista, koska he katsovat niiden herättävän vahingollisia intohimoja.
Kiinalainen buddhalainen keittiö kieltää perinteisesti mm. val-kosipulin ja salottisipulin. Kashmirin hindut kieltävät voimakkaasti maustetut ruuat. Tämä kielto kattaa valkosipulin, sipulin ja tie-tyt mausteet, esimerkiksi mustapippurin ja chilipippurin. Jesideille salaatti ja voipapu ovat tabuja.
Joissakin uskonnoissa on hyönteisten ja matojen vuoksi vältelty parsakaalia ja kukkakaalia, ja on suositeltu myös karhunvatukoiden ja vadelmien välttämistä, koska niitä ei voida puhdistaa riittävän perus-teellisesti.
Unikonsiemeniä käytetään monissa kulttuureissa mausteena, mut-ta ainakin Singaporessa unikonsiemenet ovat huumeviraston kielto-listalla.
3.2.2.16 Meijerituotteet, äidinmaito ja veri
Vegaanit eivät käytä maitoa, juustoa, jogurttia ja muita maitotuottei-ta, koska ne ovat eläinperäisiä. Meijerituotteiden käyttö yhdessä lihan kanssa on kielletty myös juutalaisessa uskossa.
Monet uskonnot kieltävät veren ja verestä valmistetun ruoan juo-misen ja syöjuo-misen. Esimerkiksi islamissa eläimet on teurastettava aivan tietyllä menetelmällä veren poistamiseksi.
3.2.2.17 Alkoholi, kahvi ja tee sekä purukumi
Monet uskonnot, mm. buddhalaisuus, islam, jainalaisuus, Rastafari-liike, bahá’í-usko sekä kristinuskon suuntauksista esimerkiksi baptis-tit, metodisbaptis-tit, adventistit ja mormonit eivät hyväksy alkoholijuomia.
Juutalaisuudessa ei ole yleistä alkoholin kieltoa. Valtioiden maallisissa laeissa on erityisesti terveyssyistä säädettyjä kieltoja ja rajoituksia alko-holin myynnille ja käytölle.
Tarinan mukaan paavi Klemens VII:tä (1478–1534) kehotettiin kieltämään kahvi ”paholaisen juomana”. Juomaa maistettuaan paavin sanotaan lausuneen, että juoma oli niin herkullinen, että olisi synti sallia se vain ei-uskovaisille.
Adventistikirkon jäsenet yleensä pidättyvät kahvista. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenille eli mormoneille ovat ”kuumat juomat” tabu. Termi on kuitenkin harhaanjohtava, kos-ka kieltoa sovelletaan yksinomaan kos-kahviin ja teehen, ei kuumaan kos- kaa-kaoon eikä yrttiteehen. Osa mormoneista välttelee myös kolajuomia.
Singapore on kieltänyt purukumin. Se ei ole varsinaisesti ruoka eikä juoma; sehän on tarkoitettu pureskeltavaksi mutta ei nieltäväksi.157
157 Silti purukumi on katsottu meillä elintarvikkeeksi.
3.2.3 Alkoholin ja tupakan valmisteverot158