Kielitaito

Maahanmuuttajien kohdalla kielitaito ja työnantajan suhtautuminen siihen, nou-sevat ammattitaidon, ominaisuuksien ja asenteen ohella yhdeksi arvioinnin kri-teeriksi. Se missä määrin haastateltavat vaativat suomen kielen taitoa ja pitävät sitä yhtenä rekrytointikriteerinä, voidaan jakaa melko tasaisesti kahtia kahteen pääryhmään: suomen kielen taitoa ei-vaativiin ja kielen taito vaativiin työnanta-jiin. Työtehtävä määrittää suurelta osalta sitä, kuinka paljon kielitaitoa vaaditaan.

Jos työtehtävää ei ole tarkkaan määritelty, niin tilanne kääntyy toisinpäin: kieli-taito määrittää, mihin työtehtävään voi soveltua. Neljä haastateltavaa ovat ikään kuin väliinputoajia: joissakin tehtävissä tai yksiköissä tarvitaan suomen kieltä ja toisissa taas ei, joten selvää jakoa ei tehdä. Yrityksessä, joka sijaitsee vahvasti ruotsinkielisellä alueella, pärjää ruotsin kielellä suomen kielen sijaan. Muun, kuin suomen kielen taidosta voi toisaalta olla paljonkin hyötyä yritykselle vieras-kielisten asiakkaiden kannalta, kuten seuraavat sitaatit osoittavat:

”No se on, se on ollut hyödyksi ja sitä mä selitin myöskin TE-keskukselle, kun tää toi-nen kaveri tuli, että se on meille ihan hyödyksi, kun meidän Saksan markkina niin kun just oli avautumassa tai sanotaan, että saatiin ensimmäisiä asiakkaita, aika isoja

asiak-kaita on, että, ja tärkeää, että me osaamme kaikki nämä dokumentit laatia ja niin pois-päin. Ja tietysti se käy englannin kielellä, mutta kyllä se on ne, se on huomattavasti helpompi, jos pystyy niinku kirjoittaa saksan kielellä asiakkaille. Kyllä, ja jopa puhua-kin ja niinku puhelimessa ja niin poispäin. Ei se ehkä ihan 100-prosenttisesti ole, mutta se auttaa paljon.” (H7)

”Ja tuota, sit ku meil on vastaanottokeskustoimintaa, niin siellä meillä myös on ulko-maalaistaustaisia jonkun verran, että, että ei olla tota haluttu tinkiä kyllä osaamisesta tai ammattitaidosta sen suhteen, mutta sitten toisaalta se kielitaito, että osaa arabian kieltä vaikka, niin on sitten etu siinä.” (H10)

Kielitaidon ohella maahanmuuttajien etnisyyttä voidaan hyödyntää etenkin yri-tyksessä, jossa on asiakkaina maahanmuuttajia. Yritys voi maahanmuuttajatyön-tekijöiden avulla järjestää esimerkiksi etnisiä tapahtumia, joihin liittyy etninen ruoka, tanssi tai vastaava kulttuuria edustava toiminta.

Työnantajat, jotka eivät vaadi rekrytointivaiheessa suomen kielen osaamista, uskovat, että kielen oppii ja sitä voi parantaa ajan mittaan työtä tehdessä. Tällöin turvaudutaan muihin kieliin, useimmiten englantiin ja elekieleen:

”Et ihan tehtävien mukaan ja kyvyn mukaan ihmiset on sit ristissä työ, siis itse tehtä-vissä, jossa joudutaan sitten niinku viestimään sitten jollain joko kolmannella kielellä tai sitten molemmilla yhteensä.” (H13)

”Jotkut maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä on erittäin hyvin oppineet suomen kielen. Sit on semmosia ihmisiä, jotka englannin kielellä, sit siel on aika paljon sitä niinku elekielellä ja seuraamalla. Mut kyl siel pystyy kaikkien kanssa jo niinku perus-asioista puhumaan ja jos ei ymmärrä, niin puhuu kovemmin ((molemmat naurahta-vat)). Perinteiseen tyyliin.” (H2)

Esimerkiksi sellainen työtehtävä, joka tehdään piirustusten ja kuvien mukaan, sopii hyvin heikon kielitaidon omaavalle maahanmuuttajalle. Työtehtävä voi olla siis hyvin yksinkertaista. Kielimuurista ei tule ongelmaa, sillä yrityksessä voi olla entuudestaan monen kansalaisuuden edustajia ja siten työyhteisössä on totuttu puhumaan montaa eri kieltä. Esimerkkinä tästä alla oleva katkelma:

”Meillä oli kerrankin yks rakennustyömaa, missä me laskettiin, niin puhuttiin seitte-mää eri kieltä siellä rakennustyömaalla. Ja se niinku, se ei haittaa yhtään mitään, mä sanon, että se kieli ei ole se tärkein asia. Siis niinku niin äkkiä opitaan niinku kaikista ilmeistä… että tuota niin, siis kieliongelmaa, ei semmosta niinku ole. Tietenkin se, että siinä vaiheessa, kun siun pitää sen asiakkaan kans kommunikoida, eli et sie voi olla myyntipalvelussa kielitaidottomana respassa tuossa tai, tai. Mut että semmosissa, missä työntekijä keskenäs toimii, niin se on, se toimii hyvin.” (H12)

Vaikka asiakaspalvelutehtäviin tavallisesti vaaditaan suomen kielen hallinta, niin esimerkiksi hotelli-ja ravintola-alalla riittää englannin kielen taito. Tällöin englannin kielen hallinnasta muodostuu tärkeä valintakriteeri, sillä asiakkaiden kanssa tulee pystyä ehdottomasti kommunikoimaan. Tähän tilanteeseen vaikuttaa asiakkaiden kansainvälisyys, sillä hotelli-ja ravintola-alalla asiakkaina on paljon myös ei-suomalaisia.

Työtehtäviä, joissa ei tarvita välttämättä Suomen kielen osaamista löytyy hotelli- ja ravintola-alan lisäksi leipomo-, betonituotteiden valmistus-, taimien viljely-, metalli-, rakennus-, siivousaloilta. Tuotannollisissa tehtävissä työ on

tavallisesti yksinkertaista ja rutiininomaista, jolloin kielitaito ei ole niin suuri este työtehtävän suorittamiseksi. Työtehtävä on myös helpompi opettaa.

Toiselle puoliskolle haastateltavista jonkinlainen suomen kielen taito on tärkeä kriteeri ja ensimmäinen lähtökohta rekrytoinnissa. Siten on selvää, että kielitaito on yksi merkittävä työpaikan saantimahdollisuuksia heikentävä tekijä, kuten aihe aiemmin on nostettu esille (Esim. Suutari ym. 2016). Useimmiten pelkkä auttava kielitaito riittää, kunhan maahanmuuttaja pystyy tulemaan toimeen samalla kielellä. Muutoin esimerkiksi työn suorittaminen onnistuneesti hankaloituu ja tulkkaamiseen kuluva aika vie tehokkuutta.

”Elikkä semmonen auttava suomen kielen taito, että ymmärtää, mitä heille sanotaan, vaikka ei paljon osaiskaan puhua, mutta että pystyy tulemaan suomen kielellä toimeen, koska meillä taas on semmosia, on nuoria ja iäkkäämpiä ihmisiä, joilla kielitaito on huono, vähän puhuvat ja suomalainen on muutenkin arka puhumaan sitä, niin tota, niin että kyllä se kielitaito, auttava kielitaito on se ensimmäinen lähtökohta, että me yleensä suostutaan ottamaan. --. Just että, niinku nyttekin joku kysy töihin irakilaisista, on kuulemma ollut kotimaassa leipomossa, ei osannut kuin arabiaa. Sitten pitäis olla tulkki, joka arabiasta englantiin ja toinen tulkki, mikä englannista suomeen kääntää.

Niin eihän se, jos me yks työntekijä ja kolme ihmistä pyörii siinä, niin eihän siinä oo mitään tolkkua.” (H9)

”Ne on, joo, ne on kantasuomalaisia (metsäkonekuskeja) kaikki. Se on kun siellä alkaa olee vaatimustaso tänä päivänä, se on niin tiukka ja kova, että siellä on niinku kaikissa suhteissa, että se pitää, siellä pitää mennä oikein ne kaikki työt, että se, siinä on oike-astaan vaikea, jos on niinku huono kielen ymmärrys, niin sinne on tosi vaikea kyllä niinku ruveta opettaa ulkomaalaista.” (H15)

”Että en mä ulkomaalaisista, en mä oikein osaa ajatella, että mitään muuta kuin se suomen kielen taito, kun se on tärkee.” (H5)

Osaamisen tason ei edellytetä olevan kuitenkaan huippua, joten työnantajille voi riittää heikkokin osaaminen:

”Kaikki ei puhu niin hyvää suomea, mutta sit se kuitenkaan, ei se koettu niin ongel-mallisena. Aina, niin pitkälle kun pystytään kommunikoimaan, niin jos tehtävä löytyy sopiva, niin on ok, että osa on osannut vähän huonommin, osa on ollut työharjoittelun kautta ja muuta, ja osa on sitte osannut paremmin ja paremmin ja kyllä täällä oppii.”

(H6)

Suomen kielen osaaminen nähdään haastateltavien mukaan etenkin työturvallisuuden takia tärkeäksi. Etenkin tuotantotehtävissä korostetaan ymmärtämisen tärkeyttä työturvallisuuden, laatukriteerien ja vaurioiden välttämisen vuoksi. Suomen kielen hallinta nousee esille myös viranomaisten kanssa tehtävässä kanssakäymisessä sekä tietokoneiden kanssa tehtävissä töissä sekä asiakaspalvelutyössä. Jos työtehtävässä on kirjallista tai suullista viestimistä suomeksi, niin kielitaito on edellytys. Suomen kielen vaatimus voi johtua myös yrittäjän heikosta kielitaidosta ja siksi ohjaaminen koetaan hankalana.