JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten maaseudulla toimivien pk-yritysten maahanmuuttajien rekrytointiprosessia. Lisäksi tutkimuksen on tarkoitus selvittää maahanmuuttajien rekrytointiin liittyviä mahdollisia ongelmia. Aiheen ajankohtaisuus ja henkilökohtainen mielenkiinto maahanmuuttajien vastaanottamiseen ja kohtaamiseen yrityksissä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta innostivat itseäni tutkimaan aihealuetta tarkemmin.

Ennen ja jälkeen Suomen itsenäistymisen, Suomi on ollut enemmän maastamuuttomaa kuin maahanmuuttomaa. Sotien jälkeen muuttoliike painottui etenkin Suomen ja Ruotsin välille. Vaikka maahanmuutto ei ole Suomessa täysin uusi ilmiö, niin maahanmuutto on yleistynyt vasta EU:n laajentumisen myötä. Muuttajia on virrannut meille 2000 -luvun jälkeen ennätysmääriä. Vuosina 2007–2008 maahanmuuttajat kasvattivat väestöämme enemmän kuin luonnollinen väestönlisäys. Koska ihmisten liikkuminen on EU:n myötä helpottunut, uusia jäsenmaiden kansalaisia kohdataan yhä enemmän Suomessa. (Tilastokeskus 2011.) Eniten ulkomaan kansalaisia saapuu Suomeen Virosta ja Venäjältä. Vaikka maahanmuutto on ollut verrattain vähäistä ja ulkomaalaisten osuus on kasvanut väestössä hitaasti, ulkomaalaisten määrän alkaessa nousta tasaisesti vuosien 1990–2006 välillä, kasvu on jatkanut kiihtymistä siitä eteenpäin. Vuonna 2017 ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa jo 384 123 eli seitsemän prosenttia väestöstä. Suurin osa heistä on työikäisiä, eli 15–

64-vuotiaita, joista 25–34-vuotiaiden ikäluokka nousi tuolloin suurimmaksi.

Vuonna 2017 suurin osa ulkomaalaistaustaisista asui Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, kun taas Etelä-Pohjanmaalla osuus oli suhteellisesti pienin.

Muiden maakuntien ulkomaalaistaustainen väestö on kuitenkin lisääntynyt pakolaisten sijoittamisen ja maahanmuuton lisääntymisen yhteydessä.

(Tilastokeskus 2018b.)

Työvoimapulasta kärsivillä aloilla on ongelmana löytää työvoimaa kotimaas-taan, mikä tarkoittaa sitä, että työvoimaa on yritettävä hankkia myös Suomen

ulkopuolelta. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, työikäisen väestön (15–64-vuotiaat) määrän on laskettu vähenevän 280 000 henkilöllä vuoteen 2020 men-nessä. Vuoteen 2040 mennessä määrä vähenisi jo 490 000 henkilöllä. Samaan ai-kaan kun verotulot vähenevät suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, kustan-nukset nousevat sosiaali- ja terveysmenoissa. Suomi tarvitsee siis kipeästi lisää veronmaksajia, joten maahanmuuttajien työllistäminen ja integroiminen yhteis-kuntaamme on tulevaisuuden kannalta tärkeää. (Tilastokeskus 2011.) Niinpä tu-levaisuudessa maahanmuuttajien määrä Suomen työmarkkinoilla tulee hyvin to-dennäköisesti kasvamaan ja maahanmuuttajia tulee esiintymään eri aloilla laa-jemmin (Sorainen 2014, 31). Vaikka maahanmuuttajat ovat ennen 2000-lukua suurimmaksi osaksi keskittyneet suurehkoihin kaupunkeihin ja alueille, niin vuodesta 2004 eteenpäin maahanmuuttajien asettuminen maaseudulle on yleis-tynyt koko Pohjois-Euroopassa Suomi mukaan lukien (Mattila & Björklund 2013).

Tässä tutkimuksessa tutkitaan maaseudun pk-yritysten sisällä tapahtuvaa prosessia ja päätöksien taustoja, jotka koskevat maahanmuuttajien rekrytointia.

Tutkimuksen avulla on mahdollista ottaa paremmin etukäteen huomioon maa-hanmuuttajien rekrytointiin liittyvät erityispiirteet ja mahdolliset ongelmat, eten-kin pk-yrityksissä. Tutkimuksen tekeminen aiheesta on myös tärkeää maaseu-dun elinvoimaisuuden säilyttämisen tai sen palauttamisen kannalta. Etenkin har-vaan asutulla maaseudulla väestökato on yleinen ilmiö. Näillä alueilla nuorilla on halu muuttaa maaseudulta pois, kun taas vanhusten määrä alueella on kas-vava. (Malinen, Kytölä, Keränen & Keränen 2006, 6.) Tässä mielessä maahan-muuttajien houkutteleminen ja rekrytointi ovat yksi keino vastata väestökatoon ja suurien ikäluokkien sekä ammattitaitoisten osaajien työvoimapulaan (Kaleva-media 2018). Maahanmuuttajien palkkaamisella on väestörakenteen ongelmien lisäksi merkitystä koko yhteiskunnalle taloudellisesti, rakenteellisesti ja kulttuu-rillisesti. Monet vetovoimansa menettäneet maaseutualueet voivat elpyä maa-hanmuuttajien muuttaessa paikkakunnalle perheineen. Lopputuloksena voi olla paluumuuttajien ja uusien muuttajien lisääntyminen alueella. (Mattila & Björk-lund 2013.) Koska pk-yritykset työllistävät noin kaksi kolmasosaa yksityisen sek-torin henkilöstöstä, niillä tulee olemaan kasvava ja tärkeä rooli maahanmuutta-jien työllistäjänä (Elinkeinoelämän keskusliitto 14.2.2018). Maahanmuuttamaahanmuutta-jien rekrytointiprosessien tutkiminen korostaa työnantajien roolia, jolla on suuri vai-kutus maahanmuuton muokkautumiseen ja ilmenemiseen. Esimerkiksi Moriarty, Wickham, Krings, Salamonska ja Bobek (2012) viittaavat tutkimuksiin, jotka ovat osoittaneet, että ”pehmeitä taitoja ” omaavien maahanmuuttajien palkkaaminen voi kasvattaa tiettyjä aloja. Näitä taitoja voi olla esimerkiksi kielitaito ja tietyn markkina-alueen tuntemus. Siten tutkimus voi myös paljastaa onko tästä ollut kokemusta suomalaisissa pk-yrityksissä.

Yritysten rekrytointia on aiempina vuosina keskitytty tutkimaan suurilta osin vain isoissa yrityksissä. Eri tutkimustulosten perusteella kuitenkin tiedetään, että suurten ja pienten yritysten rekrytointikäytäntöjen välillä on selviä eroja.

Näin ollen tutkimusta etenkin suomalaisista pk-yrityksistä kaivataan lisää. (Ailio 2018, 7-10.) Positiiviset kasvunäkymät pk-yrityksissä tulevaisuudessa edellyttä-vät osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista (Talenom 2018). Pk-yritykset työllistävät suurimman osan Suomen työvoimasta, joten niillä on siis todella

merkittävä rooli yhteiskunnassamme kansantaloudellisesti. Yrityksen menestyk-sen kannalta onnistunut henkilöstön rekrytointi on tärkeää. Työntekijät ovat tär-keä yritysten voimavara, jolla voidaan edistää yrityksen suoritus- ja kilpailuky-kyä, joten rekrytointistrategiat ovat myös osa kilpailustrategiaa. Pk-yritysten henkilöstöresurssien johtamisen tutkimuksille isojen yritysten sijaan on monia merkittäviä syitä. Näistä ensimmäisenä mainittakoon henkilöstöresurssien joh-tamisen käytäntöjen tarjoavan etenkin työintensiivisille pienille yrityksille elin-tärkeän mahdollisuuden pärjätä kilpailussa muiden yritysten kanssa. Lisäksi pk-yritysten odotetaan enenevässä määrin johtavan taloutta työpaikkojen luojana ja uusien työmallien kehittäjänä. Pk-yrityksillä on myös avaimet uusien innovaati-oiden kehittämiseen sekä talouden parantamiseen. Merkittävä syy on myös se, että pienessä yrityksessä yksikin työntekijä on merkittävä osa koko yrityksen työ-voimaa, minkä johdosta henkilöstöön liittyvillä päätöksillä on herkät vaikutukset yrityksen toimintaan. Lisäksi suurten yritysten rekrytointikäytännöt eivät välttä-mättä sovellu pienille yrityksille, joten pk-yritysten rekrytoinnin tutkimisen li-sääminen suurten yritysten sijaan on aiheellista. (Greenidge, Alleyne, Parris &

Grant 2012.)

Aiempina vuosina tehdyt tieteelliset tutkimukset maahanmuuttajien työl-listymisestä ja asemasta työmarkkinoilla ovat keskittyneet useammin maahan-muuttajien näkökulmaan. Siksi tässä tutkimuksessa halutaan tarkastella maa-hanmuuttajien rekrytointia työnantajien näkökulmasta. Työnantajat toimivat loppukädessä portinvartijoina maahanmuuttajien työllistymiseen. Työnantajan näkökulmaan on tutkimuksissa viime vuosina kuitenkin alettu jonkin verran kiinnittämään enemmän huomiota (Esim. Almeida, Fernando, Hannif & Dhar-mage 2015; Almeida & Fernando 2017; Moriarty ym. 2012.) Suomessa toteutettua ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia koskevaa tutkimusta on käsitellyt esimer-kiksi Raatikainen (2004) ja Sakko (2015). Maahanmuuttajia koskevaa tutkimusta on harvemmin kohdennettu maaseutualueisiin, sillä maahanmuuttajat sijoittu-vat yleensä suuriin keskuksiin ja pääkaupunkialueelle (Työhön Suomeen 2018, 16). Maaseudun kontekstissa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista on tehnyt tutkimusta mm. Suutari, Lämsä, Lähdesmäki ja Mattila (2016), Saartenoja, Träsk, Tantarinmäki ja Mattila (2009), Saartenoja ja Ojalammi (2011) Häkkinen ja Mattila (2011), Mattila ja Björklund (2013), sekä Martin, Mäntylä ja Pakkanen (2013). Näi-den tutkimuksien valossa aihe kaipaa enemmän tarkempaa tutkimusta yksityi-sen sektorin työnantajien maahanmuuttajien rekrytoinnista maaseudulla koko Suomen mittakaavassa. Se miten maahanmuuttajia rekrytoidaan vaikuttaa maa-hanmuuton muokkautumiseen. Siten työnantajien rekrytointiprosessia tutki-malla pystytään paremmin ymmärtämään työnantajien vaikutusta nykyiseen maahanmuuttotilanteeseen ja integroitumiseen (Moriarty ym. 2012).

1.2 Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää maahanmuuttajien rekrytointiprosessia maaseudun pk-yrityksissä ja siten lisätä tietoa ja ymmärrystä maahanmuuttajien rekrytoinnista. Tämän lisäksi halutaan selvittää

mitä ongelmia yritykset ovat mahdollisesti kohdanneet maahanmuuttajien rekrytoinnissa. Tutkimuksessa pyritään saamaan vastaus seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

1. Millainen maahanmuuttajien rekrytointiprosessi on maaseudun pk-yri-tyksissä?

2. Millaisia ongelmia maahanmuuttajien rekrytointiin liittyy maaseudun pk-yrityksissä?

Tutkimus on empiirinen ja tutkimusote on laadullinen. Tutkimuksessa kuvataan rekrytointiprosessia maahanmuuttajien kohdalla työnantajien näkökulmasta.

Aineisto on osa WeAll Finland -tutkimushanketta, jonka osatutkimuksen on to-teuttanut Helsingin Ruralia-instituutti. Tutkimushaastattelut toteutettiin vuonna 2016 ja tässä tutkimuksessa analysoidaan 15 haastattelua. Tarkoituksena oli saada kattava aineisto eri puolelta Suomea, joten haastatteluita on mukana 11 eri kunnasta ja erilaisilta toimialoilta. Haastattelut tehtiin virikehaastatteluina ja ne toteutettiin eri puolella Suomea. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen si-sällönanalyysin ja teemoittelun avulla hyödyntämällä laadullisen tutkimusai-neiston ATLAS.ti-tietokoneohjelmaa.

1.3 Keskeiset käsitteet ja tutkimuksen rakenne

Tässä tutkimuksessa keskeisiä käsitteitä ovat rekrytointiprosessi, maahanmuut-taja, pk-yritys ja maaseutu. Rekrytointiprosessi koostuu tavoitteiden asettami-sesta, rekrytointistrategian luomiasettami-sesta, rekrytointitoimenpiteiden toteuttami-sesta ja rekrytointitulosten arvioimitoteuttami-sesta (Breaugh 2016). Maahanmuuttajilla vii-tataan tässä tutkimuksessa henkilöön, joka on muuttanut ulkomailta ja jonka syntyperä ja kulttuuritausta tulevat Suomen ulkopuolelta. Maahanmuuttajiin viitataan arkikielessä myös tilapäisesti Suomessa oleskeleviin ulkomaalaisiin (Brewis 2017, 174). Pk-yritykset ovat sen sijaan lyhenne pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joiden henkilöstömäärä on alle 250 (Tilastokeskus 2018b). Koska tässä tutkimuksessa pk-yritykset on rajattu maaseutualueella toimiviin yrityksiin, maaseutu on jaoteltu kansallisen kaupunki-maaseutu -luokituksen mukaan maa-seudun paikalliskeskuksiin, kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun sekä harvaan asuttuun maaseutuun (Sireni ym. 2017).

Tutkimus on jaettu seitsemään lukuun. Seuraavaksi tutkimuksessa esitel-lään tarkemmin tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Toisessa luvussa käsitel-lään tarkemmin pk-yritysten roolia ja merkitystä työllistäjänä Suomessa. Kol-mannessa luvussa tarkastellaan maahanmuuttajia Suomessa etenkin työvoima-resurssina. Neljäs luku keskittyy itse rekrytointiprosessiin, sen vaiheisiin, teo-reettisiin lähtökohtiin. Viidennessä luvussa esitellään tutkimuksen aineisto, käy-tetty tutkimusmenetelmä ja avataan tutkimusprosessia. Lisäksi arvioidaan tutki-muksen luotettavuutta ja pohditaan eettisiä kysymyksiä. Kuudennessa luvussa käydään läpi tutkimuksen tulokset ja viimeiseksi seitsemännessä luvussa kes-kustellaan saaduista tuloksista suhteessa aikaisempaan tutkimukseen. Tähän

kuuluu myös tutkimuksen käytännöllisten merkitysten tarkastelu sekä jatkotut-kimusaiheiden pohdinta.