Aineiston esittely ja hankinta

Tutkimuksen aineisto on kerätty osana WeAll Finland -tutkimushanketta ja se on toteutettu Helsingin Ruralia-instituutin toimesta. WeAll -hanke tutkii sellaisia te-kijöitä, jotka tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelä-mässä. Hanke tarkastelee työelämää eri näkökulmista, joita ovat ikä, sukupuoli, sosiaalinen asema, etnisyys, seksuaalinen suuntautuminen ja asuinpaikka. Väes-törakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistämien sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat ihmisten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin työelämässä. Hankkeen avulla saadaan tuotettua uutta tietoa kestävän ja tasa-arvoisen työelämän kehittämiseen sekä maaseudulla että kau-pungeissa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa muun muassa ihmisten moninaisuuden tunnistamisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä, sekä tutkia millaisia esteitä ihmisten työpaikan saantiin liittyy. WeAll -tutkimushankkeen tulosten pohjalta saadun tiedon avulla pyritään parantamaan tutkittavien ryh-mien työllistymistä ja tuomaan lisätietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Tutkimushanke koostuu eri osatut-kimuksista, joista Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vastuulla on maaseu-dun pk-yrityksiä ja maahanmuuttajatyövoimaa koskeva osatutkimus. Helsingin yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana Hanken Svenska handelshögskola ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Suomen Akatemian yhteydessä toi-miva strategisen tutkimuksen neuvosto toimii tutkimushankkeen rahoittajana.

Haastattelut tehtiin eri haastattelijoiden toimesta 35 eri pk-yrityksessä ym-päri Suomen. Pk-yrityksiä oli mukana 12 eri maakunnasta ja 28 sijaintikunnasta.

Haastateltavina toimivat yrityksen omistaja-yrittäjät tai toimitusjohtajat. Haas-tattelujen valintaa ohjasivat kaksi keskeistä kriteeriä: yrityksillä tuli olla koke-musta maahanmuuttajataustaisen työntekijän rekrytoinnista ja yrityksen tai sen toimipisteen tuli sijaita maaseutualueella. Yrityksessä on joko siis ollut tai on par-haillaan maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Maaseutusijainti sen sijaan luoki-teltiin kansallisen kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan. Mukaan otettiin eri toimialoja edustavia ja aktiivisia yrityksiä. Aktiivisuus tarkistettiin Kauppaleh-den Menestyjät-listalta yrityksen tunnuslukujen perusteella. Vaikka yrityksen menestys olikin haastattelurungossa yksi kriteereistä, niin se ei kuitenkaan toi-minut rajaavana valintakriteerinä. Haastattelut toteutettiin yritysten toimitiloissa tai muutamissa tapauksissa yrittäjän kotona. Aineisto kerättiin käyttämällä virik-keellistä teemahaastattelua, jossa esitettiin dia kerrallaan kysymyksiä, väittämiä tai kuvia, jotka pohjustivat keskustelua. Haastattelujen kesto vaihteli noin alle tunnista puoleentoista tuntiin. Osatutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston Ru-ralia-instituutin Seinäjoen yksikkö kesä-joulukuun aikana vuonna 2016 ja kerätty aineisto on luovutettu anonymisoituna yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tutkimuskäyttöön.

Tähän tutkimukseen päätyi analysoitavaksi 15 haastattelua 11 eri maakun-nasta. Haastattelut rajautuivat tähän tutkijan oman harkinnan mukaan tutki-muksen tavoitteet huomioon ottaen. Tutkitutki-muksen kohteeksi haluttiin eri puo-lelta Suomea kattavia haastatteluja, joissa on edustettuna yrityksiä myös erilai-silta toimialoilta (Taulukko 2). Aluksi tarkoituksena oli analysoida jokaisesta 12

maakunnasta vähintään yksi haastattelu, jotta analyysi kattaisi koko Suomen.

Pian kuitenkin ilmeni, että yhdestä maakunnasta tehty haastattelu ei täyttänyt tutkijan asettamia kriteerejä, jotka mainitaan myöhemmin vielä tässä luvussa. Si-ten haastatteluiden vähimmäismäärä rajautui 11 maakuntaan ja haastatteluun.

Valittujen haastatteluien määrä suhteutettiin kunnissa tehtyjen haastatteluiden määrään. Jokaisesta 11 maakunnasta oli siten 1–6 haastateltua yritystä. Niistä maakunnista, joissa oli tehty 5–6 haastattelua, valittiin aineistoon 2–3 haastatte-lua. Yritysten koon puolesta henkilöstömäärät vaihtelivat 2–175 välillä. Keski-suuria yrityksiä oli yhteensä seitsemän ja pieniä kahdeksan. Puolet pienistä yri-tyksistä olivat mikroyrityksiä. Kaikkien 35 haastattelun analysoiminen olisi ollut työmäärältään liian suuri, joten haastatteluiden määrän rajautumisessa käytettiin osaksi aineiston kyllääntymistä.

Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on tilastollisten yleistysten sijaan kuvata tiettyä ilmiötä tai tapahtumaa, ymmärtää tiettyä toimintaa, tai antaa teoreettisesti mielekäs tulkinta tietylle ilmiölle. Siten tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää valita tietolähteiksi sellaisia henkilöitä, joilla on tietämystä tai kokemusta tutkittavasta ilmiöstä. Näin ollen tutkijan on perusteltua käyttää harkinnanvaraisuutta lopullisessa haastatteluaineiston valinnassa, jotta aineisto olisi tutkimuksen tarkoitukseen sopivaa. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 85–86.) Sellaiset haastattelut, jotka eivät antaneet kovinkaan paljon sisältöä aiheeseen karsittiin pois. Esimerkiksi yritykset, joilla oli kovin vähän kokemusta maahanmuuttajien rekrytoinnista tai maahanmuuttajiin kohdistuva rekrytointi oli tapahtunut kymmeniä vuosia sitten, karsiutuivat pois tutkimuksesta.

Lopullisina valintakriteereinä olivat siten kuuden vuoden maksimiaika viimeisimmästä rekrytoinnista ja kokemus useammasta kuin yhdestä maahanmuuttajan rekrytoinnista. Tuomen ja Sarajärven (2009, 87) mukaan tutkimuskohteesta saatavan teoreettisen peruskuvion oletetaan tulevan esiin tietyn aineistomäärän pohjalta. Siinä vaiheessa, kun aineisto alkaa toistaa itseään ja tiedonantajilta ei saada tutkimusongelman kannalta merkityksellistä uutta tietoa, voidaan puhua aineiston kyllääntymisestä. Hirsjärvi ja kollegat (2004, 171) kuitenkin toteavat, että kyllääntymispisteen määrittäminen ja aineiston monipuolinen tarkastelu voi olla hankalaa, sillä ne riippuvat tutkijan kyvystä huomata uusia näkökulmia aineiston keräämisen yhteydessä. Myös kysymys siitä, miten tutkija voi varmistaa, että tutkimuskohde ei varmasti tuota enää uutta tietoa herää esille. Vaikka mahdollisuus uuden tiedon ilmaantumiseen olisikin vielä olemassa niin raja on kuitenkin vedettävä johonkin, ja kyllääntymispisteen saavuttamista voidaan pitää yhtenä käytännöllisenä tapana aineiston määrän rajaamisessa. (Hirsjärvi ym. 2004, 171.) Täten aineiston kyllääntyminen toimi myös valintakriteerinä.

TAULUKKO 2 Haastatteluaineiston maakunnat ja toimialat.

Haastattelu Maakunta Toimiala

H1 Keski-Suomi leipomotuotteet

H2 Keski-Suomi betonituotteiden valmistus H3 Keski-Suomi elintarvikkeiden valmistus

H4 Etelä-Pohjanmaa turkistarhaus

H5 Etelä-Pohjanmaa maitotaloustuotteiden valmistus

H6 Satakunta tilausliikenne

H7 Pirkanmaa muovituotteiden valmistus

H8 Pohjanmaa kuormansidontatuotteiden valmistus

H9 Pohjois-Karjala leipomotuotteet H10 Pohjois-Karjala sosiaalipalvelut

H11 Pohjois-Savo metalli

H12 Lappi hotelli- ja ravintola

H13 Varsinais-Suomi metalli

H14 Etelä-Savo taimitarha

H15 Keski-Pohjanmaa kasvinviljely ja kotieläintalous, maidontuotanto, viljan viljely

Haastattelut sopivat tähän tutkimusmenetelmään, sillä ne ovat aineiston hankintamenetelmältään hyvin joustavia. Haastattelija pystyy kysymään kysymyksiä uudestaan, oikaisemaan väärinkäsityksiä, tekemään tarkennuksia ja käymään keskustelua haastateltavan kanssa. Haastattelija pystyy myös esittämään kysymyksensä halutussa järjestyksessä. Lisäksi haastatteluihin pystytään valitsemaan etukäteen sellaisia henkilöitä, joilla on ilmiöstä tai aiheesta jo kokemusta. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 73–74.) Hankkeen haastatteluita varten hyödynnettiin virikehaastatteluita. Törrösen (2017, 233) mukaan koko haastattelu voi perustua virikkeille tai niitä voidaan hyödyntää yhtenä osiona haastattelussa. Tämän tutkimuksen haastatteluissa virikkeitä oli käytetty osassa haastattelua, joten koko haastattelu ei perustunut ainoastaan virikkeille. Sen sijaan sitä käytetään pikemminkin teemahaastattelun osana. Haastattelut oli jaettu seuraaviin osioihin: taustatiedot, yrityksen toimintaympäristö, maahanmuuttajat työvoimana, maahanmuuttajien kotoutuminen, työn ja perheen yhteensovittaminen, sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä.

Lopuksi haastateltavia pyydettiin täyttämään vielä taustatietoja, joissa kysyttiin muun muassa aktiivisesta toiminnasta yhdistyksissä, seuroissa tai järjestöissä.

Törrönen (2017, 233) mieltää virikkeen merkkien pohjalta muodostuneeksi kulttuurituotteeksi, jolla viitataan haastattelussa tutkimuskohteeseen tai esitetään sitä. Virikkeen ja haastateltavan välinen vuorovaikutus on tällöin dialogista ja virikkeillä on osa merkityksen rakentumisessa. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat, tiedonintressit ja tutkimuskysymykset määräävät virikkeiden valintaa ja niiden käyttöä. Virikkeet voivat olla kuvauksia, tarinoita tai kuvakoosteita tutkimuskohteen tilasta, toiminnasta tai prosessista, jostakin näkökulmasta nähtynä tai koettuna. Se, millaisia virikkeitä haastatteluun on hyvä valita, riippuu siitä, mitä niiden halutaan tuovan haastattelussa esille.

Tällöin puhutaan virikkeiden sisällöllisistä piirteistä. Se, millaiseen vuorovaikutukseen haastateltavaa halutaan ohjata, koskee sen sijaan virikkeiden kerronnallisia ominaisuuksia. (Törrönen 2017, 233–236.) Haastatteluissa kysymykset ja virikkeet olivat esillä haastateltaville dioilla. Virikkeinä käytettiin kuvia, väittämiä ja eläytymistehtäviä. Nämä sisälsivät esimerkiksi kuvia maahanmuuttajista ammateissa, joihin he tyypillisesti Suomessa työllistyvät.

Haastateltavan tehtävänä oli kertoa mitä hänelle tulee mieleen näistä kuvista.

Eläytymistehtävä sen sijaan piti sisällään kuvitteellisen kuvauksen rekrytointitilanteesta. Siinä yritykseen oltiin palkkaamassa uutta työntekijää.

Tarjolla tehtävään oli muutamia henkilöitä, joiden joukossa oli myös ulkomaalaistaustainen. Toisessa eläytymistehtävän kuvauksessa yritys päätyi palkkaamaan kyseisen ulkomaalaisen henkilön, ja toisessa kuvauksessa yritys ei päätynyt palkkaamaan kyseistä henkilöä. Haastateltavan tehtävänä oli kertoa, millaisesta rekrytointitilanteesta oli kyse, miten tilanne eteni, ja mitkä tekijät vaikuttivat rekrytointipäätökseen.