• Ei tuloksia

2 Seksuaalikasvatus

2.2 Seksuaalikasvatuksen määrittely

2.2.1 Kehitystason huomioiva seksuaalikasvatus

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus saada ikä- ja kehitystasonsa huomioimaa

seksuaalikasvatusta (Sexpo 2019). Eri ikäisillä lapsilla on erilaiset tuen ja tiedon tarpeet, mikä tulee huomioida seksuaalikasvatusta suunnitellessa ja toteuttaessa. Seksuaalikasvatuksella vaikutetaan seksuaalisuuteen liittyvien asenteiden ja käyttäytymisen kehittymiseen (WHO 2010).

Tietoa ja asenteita ei ole tarkoitus kuitenkaan siirtää suoraan sellaisenaan oppijoille, vaan seksuaalikasvatuksen tavoitteena on tukea oppijoita omaehtoiseen ajatteluun ja kehittämään näin omaa henkilökohtaista suhtautumistaan seksuaalisuuteen (emt.) varhaislapsuudesta lähtien.

Kokonaisvaltaista ja ikätason huomioivaa seksuaalikasvatusta käsittelee Korteniemi-Poikelan ja Cacciatoren (2015) seksuaalisuuden kehittymisen malli Seksuaalisuuden portaat, jossa lapsen seksuaalisuutta tarkastellaan 11 seksuaalisuuden kehitysportaan kautta. Jokaisella portaalla on omat kehitystehtävänsä, mikä tulee aikuisten huomioida ja ymmärtää. Seksuaalisuuden portaat -mallissa tunteet ovat yksi tärkeimmistä teemoista. (Väestöliitto 2019b.) Seksuaalisuuden

kehitysportaat lähtevät liikkeelle heti lapsen ensimmäisistä elinvuosista lähtien (Korteniemi-Poikelan & Cacciatore 2015). Viisi ensimmäistä kehitysporrasta koskettavat portaista eniten alle 12-vuotiaita lapsia (Taulukko 1).

WHO (2010) puolestaan esittää seksuaalikasvatuksen standardeissaan lapsen seksuaalisuuden kehitysvaiheet ryhmiteltynä viiteen eri ikävaiheeseen: 0-3- vuotiaat, 4-6 vuotiaat, 7-9- vuotiaat,10-15-vuotta täyttäneet ja 16-18, joista 10-15-vuotiaat on jaettu kahteen kehitysryhmään:

varhaispuberteetti ja puberteetti. Taulukossa 1 esitämme rinnan WHO:n (2010) seksuaalisen kehityksen neljä ensimmäistä ikävaihetta ja Seksuaalisuuden portaat -mallin (Korteniemi-Poikelan & Cacciatore 2015) viisi ensimmäistä kehitysporrasta.

Taulukko 1. Lapsen seksuaalinen kehitys vaiheittain (Korteniemi-Poikela & Cacciatore 2015, WHO 2010).

Kehitysportaat: Korteniemi-Poikela &

Cacciatore 2015

Ikävaiheet: WHO: standardit 2010

Kehitysportaat: Korteniemi-Poikela &

Cacciatore 2015

Ikävaiheet: WHO: standardit 2010

Ensimmäinen kehitysporras Olen ihana! on suunnattu iältään 0-4 vuotiaan lapsen seksuaalisen kehityksen tukemiseen. Portaalla lapsi hyväksyy ja rakastaa itseään täysin ja tutustuu tutkien omaan kehoonsa. Turvallisen kiintymyssuhteen kautta lapsi kokee turvallisuuden tunteen, rakentaa itseluottamustaan ja kehon kuvaansa sekä oppii suhtautumaan läheisyyteen. Lapsi opettelee myös tunteidensäätelyä aikuisten tuella. WHO (2010) kuvailee ensimmäistä ikävaihetta löytämisen ja tutkimisen vaiheeksi, jossa aistit ovat keskiössä. Vauvat kokevat maailmaa aistien kautta ja löytävät muun muassa oman kehonsa. Vauvat ja taaperot tutkivat alati ympäröivää maailmaa ja fyysinen kontakti on heille tärkeää. Taaperoiden sukupuoli-identiteetti alkaa myös kehittyä ja he oppivat olevansa poikia tai tyttöjä. (Taulukko 1.)

Toisella kehitysportaalla nimeltä Tykkäyskaveri lapsi on tyypillisesti 3-8-vuotias. Portaalla lapsen huomio itsestään siirtyy myös kavereihin ja lapset pohtivat kaveruuden ja ihastuksen eroa.

Tykkäyksen kohteet näytetään usein avoimesti. Lapselle on opetettava oman ja toisten kehon kunnioittamista. Vaikka kaveria tekisi mieli halailla ja pussailla, aina niin ei voi kuitenkaan tehdä.

WHO (2010) kuvailee toista vaihetta myös ystävyyssuhteiden muodostamisen vaiheeksi, jossa leikkimisellä ja sääntöjen opettelulla on myös keskeinen rooli. 4–6-vuotiaiden lasten nähdään usein yhdistävän ystävyys ja toisesta pitäminen rakastamiseen, mutta tällä ei yleensä ole mitään yhteyttä seksuaalisten tunteiden ja halujen kanssa. Myös lisääntyminen kiinnostaa ja herättää kysymyksiä lapsissa. (Taulukko 1.)

Kolmannella kehitysportaalla nimeltä Vanhempien ihailu lapsi on yleensä iältään 3-9 -vuotias.

Kyseisellä portaalla lapsi kiinnostuu yhä enemmän sukupuoleen ja kehoon liittyvistä asioista ja oppii sukupuolirooleja ja niihin liittyviä arvoja. Usein lapset kokeilevat leikeissään eri

sukupuolirooleja. Leikki-ikäinen alkaa huomata myös ympärillä olevien ihmisten parisuhteet ja toive omasta parisuhteesta saattaa herätä myös lapsella itsellään. Leikki-ikäisen rakkauden kohteena on usein läheisin ja turvallisin ihminen, kuten äiti tai isä. Rakkauden myötä lapselle saattaa kehkeytyä omistamisenhalua ja mustasukkaisuudentunteita. Näitä tunteita on hyvä käsitellä lapsen kanssa. WHO:n kolmasvaiheessa lapsi on iältään 7-9 -vuotias ja vaiheen

teemoiksi on nimetty häpeä ja ensirakkaus. Alastomuuteen ja seksiaiheisiin kysymyksiin saattaa

liittyy häpeän tunteita, vaikka kiinnostus seksiä kohtaan ei olisikaan kadonnut. Lapsella on paljon erilaisia fantasioita, jotka voivat liittyä muun muassa rakkauteen. Usein tässä iässä lapset

kokevatkin ensimmäiset romanttisen rakkauden tunteet. (Taulukko 1.)

Neljännellä Idoli ihastuttaa -kehitysportaalla lapsi on keskimäärin 6-12 -vuotias. Portaalla lapsen ihailun ja rakkauden kohde vaihtuu edellisen portaan läheisestä ihmisestä, johonkin lähipiirin ulkopuoliseen henkilöön. Rakkauden kohde on helposti ihailtava, esimerkiksi julkisuuden henkilö. Kaukorakkaus ja haaveilu ovat lapsen kohdalla usein turvallista. Tällä portaalla lapsi on kuitenkin usein helposti hyväksikäytettävissä, sillä lapsi kaipaa rakkauden ja ihailun kohteensa huomiota ja läheisyyttä. Hyväksikäyttöön liittyvistä asioista on syytä keskustella lapsen tasoisesti ja lapselle pitää opettaa myös turvataitoja, kuten ei sanomista ja asioista kertomista luotettavalle aikuiselle. (Taulukko 1.)

Viidennellä kehitysportaalla Tuttu mutta salattu lapsi on tavallisesti 8-13 -vuotias. Portaalla lapsen aikuisiin kohdistamat rakkauden tunteet alkavat tuntua lapsellisilta ja rakkauden kohde löytyykin ikätovereista. Lapsi joutuu käsittelemään rakkauden tunnetta uudella tavalla, kun rakkauden tunteen kohde on lähellä. Lapsi haluaa vielä pitää rakkauden tunteen salassa, mutta samalla läheisyys tuntuu haaveen tasolla ihanalta. Myös ihastuksen tunteen aiheuttamia fyysisiä reaktioita ilmenee, kuten esimerkiksi punastumista. Lapsi on yhä tietoisempi kehojen välittämistä viesteistä ja opettelee kontrolloimaan tunteiden ilmaisua. (Taulukko 1.)

WHO: n neljäsvaihe käsittää 10-11-vuotiaiden varhaispuberteetin ja 12-15-vuotiaiden

puberteetin. Tyttöjen puberteetti alkaa usein paria vuotta poikia aiemmin. Puberteetin aikana tyttöjen ja poikien kehoissa tapahtuu selkeitä fyysisiä muutoksia, esimerkiksi tyttöjen

kuukautisten alkaminen keskimäärin 12-vuotiaana ja poikien ensimmäinen siemensyöksy keskimäärin 13-vuotiaana. Varhaisnuoret ottavat ensiaskeleita kohti rakkautta ja kokeilevat lähestyä kiinnostuksen kohteitaan. Nuorten seksuaalinen minäkuva alkaa kehittyä ja

samanikäiset ihmiset alkavat kiinnostaa heitä seksuaalisesti. Monet nuorista etenevätkin suuteluun ja hyväilyyn. (Taulukko 1.)

Eri ikä- ja kehitysvaiheille suunnattujen sisältöalueitten tunteminen voidaan katsoa tukevan opettajan ymmärrystä ja osaamista seksuaalikasvattajana, mutta on tärkeää myös tiedostaa jokaisen lapsen ja nuoren yksilöllisyys, näyttäytyen yksilöllisinä tiedon ja tuen tarpeina.