Suomessa ensimmäiset laajat työväenliikkeen vappumielenosoi-tukset eivät kytkeytyneet kansainvälisiin sosialistisiin vaikuttei-siin, sillä niin työväenvaltuuskunta kuin vuonna 1899 perustettu työväenpuoluekaan eivät siirtäneet kevät-kesäisiä mielenosoitus-kävelyretkiään toukokuun ensimmäiseen päivään. Suomen työ-väenliike ja raittiusliike olivat kieltolakitavoitteen vuoksi vahvasti
10 Työwäen käwelyretki Seurasaarelle, Työmies 25.5.1895; Tuomisto 1984, 90–105.
11 Työwäen yleiset käwelyretket, Työmies 23.5.1896; Yhdistysten rientoja, Työmies 22.8.1896; Laaksonen 1963, 6.
12 Yhdistysten rientoja, Työmies 1.5.1897; Työwäen käwelyretket, Työmies 12.6.1897.
13 W.A.: Muutama sana työwäen käwelyretkistä, Työmies 19.6.1897.
kytkeytyneet toisiinsa. Nämä kaksi kansanliikettä käynnistivät kieltolain vauhdittamiseksi ja kansan raittiuden edistämiseksi juomalakon.
Juomalakkoliike haastoi opiskelijoiden ja yläluokan alkoho-lihuuruisen kevääntulojuhlan aloittamalla raittiuskampanjansa vappuna 1898. Työväenliike ja raittiusjärjestöt juhlistivat joissa-kin kaupungeissa juomalakon aloittamista mielenosoituskulku-eilla. Jopa ylioppilaskunta tuki Helsingissä juomalakkoa. Pense-ämmin täysraittiutta ja kieltolakia vaatineeseen juomalakkoon suhtautuivat opiskelijakuorot ja ruotsinkielinen lehdistö. Oikeis-topuolueiden edustajat arvostelivat kuitenkin sitä, että juomalak-koliikkeen johdossa oli pääosin työväenliikkeen edustajia. Tästä huolimatta suomenkielinen lehdistö ja kaikki raittiusjärjestöt tukivat juomalakkoa.14
Juomalakkokulkueita ja mielenosoituksia oli ympäri maata.15 Näin työväenyhdistyksillä ja ammattiosastoilla oli Suomessa mahdollisuus osallistua kahteen kansalliseen mielenosoituspäi-vään alle kahden kuukauden aikana, kun toinen helluntaipäivä pysyi asteittain radikalisoituneen poliittisen työväenliikkeen mielenosoituspäivänä. Työväen juomalakkovappu muokkautui vähitellen yhä poliittisemmaksi, kun muita poliittisia tavoitteita
14 Lakko-vappu 1898; Helsingissä toimiwien raittiusyhdistysten puheen-johtajat: Helsingin raittiusseuroille ja raittiuswäelle, Uusi Suometar 30.4.1898; Huominen päiwä, T.T.: Vapunpäivä, Yhdistysten rientoja, Työmies 30.4. 1898; Ylioppilaitten juomalakko kokous, Oulun ilmoituslehti 1.5.1898; Wapunpäiwä wuonna 1898, Juomalakko, Uusi Suometar (N:o 99A) 1.5. 1898; Juomalakko, Uusi Suometar 3.5.1898; Wessu: Oma ahtaampi piiri, -h: Eikö wäärällä tolalla, Jurtikka: Helsingin kirje, Työmies 7.5.1898.
15 Lakko-vappu 1898; Juomalakkojuhla, Esko: Kirje Tampereelta, Tampereen Sanomat 28.4.1898; Juovutusjuomalakkojuhlan ohjelma, Kaiku 29.4.1898;
Uutisia Tampereelta, Uutisia lähiseuduilta, Tampereen Sanomat 29.4.
1898; Juomalakko käwelyretki, Tampereen Sanomat 30.4.1898; Uutisia maaseudulta, Uusi Suometar 30.4.1898; Kuka: Porin kirje, Yhdistysten rientoja, Työmies 30.4.1898; Juomalakko, Tampereen Sanomat 1.5.1898;
Juomalakko, Kaiku (49A) 2.5.1898; Wäkijuomalakko, Tampereen Sanomat 3.5.1898; Juomalakko, Tampereen Sanomat 4.5.1898; Juomalakko maa-seuduilla, Työmies 7.5.1898; Yleisiä uutisia, Työmies 14.5.1898.
115
– kuten äänioikeusuudistusvaatimus – tuli mukaan mielenosoi-tuksien tunnuksiin ja puheisiin.16
Toinen helluntaipäivä ei kuitenkaan vakiintunut työväenpuo-lueen mielenosoituskävelyretkien päiväksi. Suomen kylmä kevät sai puolueen siirtämään mielenosoituksen ajankohdan kesäkuun ensimmäiseen sunnuntaihin, jos helluntai oli toukokuussa. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 1901.17 Suomen Työväenpuolue omaksui vuonna 1902 uuden tavan, jolla mielenosoituspäivään osallistuvat saattoivat ilmaista tukensa puolueen tavoitteille: Puo-lue alkoi valmistaa ja myydä rintamerkkejä ennen marsseja ja kokoontumisia. Puolue oli päättänyt vuoden 1902 mielenosoi-tuksien tunnuksiksi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, kahdek-san tunnin työpäivän ja kieltolain. Näistä vaatimuksista normaa-lityöajan lyhentäminen kahdeksaan tuntiin tuli luonnonvalkeaan pahviseen rintamerkkiin punaisella painettuna.18
Loppukeväästä ja alkukesästä järjestettyjen mielenosoitus-kävelyretkien perinne ei ehtinyt vakiintua, koska vaatimukset kansainvälisen sosialistisen mielenosoituspäivän käyttöönotosta voimistuivat. Toukokuun ensimmäisenä päivänä 1900 eräät ammattiosastot juhlistivat työväenaatetta Tampereen työväen-talolla saatuaan päivän paikallisilta työnantajilta vapaapäiväksi.
Vuoden 1905 Kansallislakon jälkeen vappuna 1906 tamperelaiset työväenjärjestöt järjestivät toukokuun ensimmäisen päivän sosi-alistisen mielenosoituksen, kun tehtaat seisoivat tuona päivänä.
Tampereen Työväenyhdistys päätti, ettei kesäkuussa enää tarvit-sisi järjestää kansallista kävelyretkeä, kun vappumielenosoitus oli
16 Juomalakkoliike ja työwäenliike, Ulos orjuudesta wapauteen!, Työmies (98A) 29.4.1899; Työpäiwän lyhennyksestä, Työmies 3.5.1899; Työwäen käwelyretki, Työmies 5.6.1899; Suuren käwelyretken, Kansan Lehti 30.5.
1901.
17 Käwelyretkiä, Työmies 30.5.1901; Työwäen käwelyretkien, Mielenosoi-tuspäiwä Tampereella, Työmies 6.6.1901; Mukana ollut: Porista, Työmies 8.6.1901; Hakoniska: Wiipurista, Työmies 10.6.1901.
18 Mielenosoitusmerkki ensi sunnuntaiksi, Työmies 26.5.1902; Mielen-osoitusmerkit, Työmies 30.5.1902; -s: Noin 9000 riweissä, Työmies 2.6.1902; Mielenosoitukset maaseuduilla, Työmies 4.6., 6.6., 9.6.1906;
Mielenosoitusmerkeistä, Työmies 19.6.1902.
jo pidetty. Tämä päätös kuitenkin kumottiin, ja perinteinen mie-lenosoitus oli kesäkuun alussa Tampereella vielä vuonna 1906.19
Vappuna 1906 mielenosoituksen teemana oli Helsingissä ääni-oikeusuudistus. Vaatimuksena oli ääni- ja vaalioikeus kaikille miehille ja naisille. Helsingissä ja monissa muissa kaupungeissa 3.
kesäkuuta 1906 järjestetty perinteinen työväen kävelyretki muut-tui nimeltään mielenosoituskulkueeksi. Kulkueet ja tilaisuudet olivat euforisia kansanjuhlia, koska säätyvaltiopäivät olivat juuri hyväksyneet lain yksikamarisesta eduskunnasta, joka valittaisiin yleisillä, yhtäläisillä, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla, joissa lähes kaikki yli 24-vuotiaat miehet ja naiset saisivat olla ehdokkaina ja valitsijoina.20
Suomen myöhäinen kevät ja sosialistinen kansainvälisyys olivat työväenliikkeessä sitkeä kiistakysymys. Suomen työväen-puolueen kokous päätti Viipurissa heinäkuussa 1901 äänin 38–9, ettei mielenosoituskävelyretkiä siirretä toukokuun ensimmäiseen päivään. Keskeinen peruste tälle päätökselle oli toukokuun alun koleat sääolot. Puoluekokous ei ollut aivan looginen, kun se myö-hemmin päätti esittää äänin 24–21 vappua yleiseksi vapaapäiväk-si.21
Forssan puoluekokous hyväksyi sosialistisen puolueohjelman ja otti puolueen nimeksi Sosialidemokraattinen Puolue Suo-messa. Kansainväliseen työväenjuhlapäivän viettämiseen kokous ei ottanut kantaa. Vasta suurlakon jälkeisessä ilmapiirissä Oulussa elokuussa 1906 pidetty puoluekokous hylkäsi kesäisten mielen-osoituskävelyretkien perinteen. Kokous päätti yksimielisesti siir-tää puolueen vuosittaiset mielenosoitukset kansainvälisen sosia-listisen työväenliikkeen juhlapäivään, toukokuun ensimmäiseen
19 Tampereen työwäki! Wapunpäiwä wapaaksi!, Kansan Lehti 29.4.1906;
Ktr.: Wapun huomenis, Kansa Lehti 4.5.1906; W. H-a: Meidän mielenosoituspäivämme, Kansan Lehti 1.6.1906; Puoluemielenosoitus, Kansan Lehti 6.6.1906; Kirkko-Jaakkola 1987, 28–31.
20 Kokouksia, -s: Miten me olemme taistelleet, Työmies 31.5.1906; Järjes-tysohjeita mielenosoituskulkueille, Työmies 2.6.1906; Kesäkuun käwe-lyretket, Työmies 5–9.6.1906.
21 Työwäenpuolueen edustajakokous, Työmies 22–24.7.1901; Soikkanen 1975, 50; Simola 1986, 68–69.
117
päivään.22 Tämä päätös syntyi ideologisin perustein. Suomen työväenliike oli valmis kansainvälisen vapausaatteen puolesta kohtaamaan alkukevään kylmän ja karun ilman. Sää oli toisinaan niin huono, ettei mielenosoituskulkueista ja ulkoilmakokouksista tullut mitään. Helsingissä mielenosoitustilaisuus siirtyi vappuna
22 Suomen Sosialidemokraattisen puolueen viidennen edustajakokouksen pöytäkirja, 453–457.
Helsingin työväen vappumarssi ohittaa riittävän kaukaa Helsingin yli-opiston vuonna 1911. Kansainvälisen sosialidemokraattisen työväen-liikkeen vappumielenosoituksia edelsivät Suomessa myöhäisempään ja lämpimämpään aikaan ajoittuneet mielenosoituskävelyretket ja 1800-luvun lopussa opiskelijoiden perinteisenä juopottelupäivänä 1.5. järjeste-tyt suuret juomalakkomielenosoitukset. Kuva: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto.
1909 sisätiloihin kovan sateen ja kylmän ilman vuoksi. Samana vuonna Kotkassa työläiset pysyivät työväentalon sisätiloissa, kun ulkona satoi rajusti räntää.23