1 JOHDANTO
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
Tämän pro gradu- tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien alanvaihtoon vaikuttaa huono johtami-nen. Johtamistaitojen parantaminen edellyttää hoitotieteen johtamiskoulutusmahdollisuuksien lisäämistä kaikille yliopistosairaalapaikkakunnille. Johtamiskoulutuksessa pitää kiinnittää huo-miota vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja johtajien läsnäolon merkitykseen työpaikoilla etä-johtamisen sijaan. Työntekijät kaipaavat johtajan antamaa tukea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Puutteellisia työoloja tulisi korjata lisäämällä koulutettua henkilökuntaa työ-paikoille ja tarjoamalla päivätyötä niille sairaanhoitajille, jotka haluavat sitä tehdä.
Sairaanhoitajia saataisiin kenties jäämään alalle, mikäli sairaanhoitajien palkkaus olisi heidän työnsä vaativuutta vastaavaa. Paremmalla palkkauksella ja luomalla sairaanhoitajille parempia urakehittymismahdollisuuksia sairaanhoitajien muuttoliikettä muualle saataisiin ehkä hillittyä.
Perehdyttämällä sairaanhoitajat paremmin työtehtäviinsä saataisiin heidät pysymään alalla pi-tempään. Tarjoamalla tukea työssä jaksamiseen riittävän ajoissa voitaisiin ylläpitää sairaanhoi-tajien työkykyä ja pidentää heidän työuriaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Sairaanhoita-jien alalla pysymistä edistäisi yhteiskunnassa saatu arvostus heidän tekemäänsä työtä kohtaan.
Lisää tutkimustietoa tarvitaan, kuinka voitaisiin edistää sairaanhoitajien jäämistä sosiaali- ja terveydenhuollon alalle. Tarvitaan myös tietoa, jota voidaan käyttää hoitotyön toimintaympä-ristön ja johtamisen kehittämiseen sairaanhoitajien alalla pysymiseksi. Lisätutkimusta tarvitaan myös sairaanhoitajien työhön sitoutumisen ja sitouttamisen parantamiseksi.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan tietoa terveyspoliittiseen päätöksen-tekoon, kuinka saada terveydenhuollon rajalliset resurssit riittämään esimerkiksi pandemiati-lanteissa. Vaikutukset vuoden 2020 koronapandemian aiheuttamista muutoksista sairaanhoita-jien työhön sekä poikkeusolot ja valmiuslain käyttöönoton seuraukset tulisi tutkia sairaanhoi-tajien alan vaihdon kannalta. Tärkeää olisi myös selvittää lisääntyvän sairaanhoitajavajeen vuoksi, miten alaa vaihtaneet sairaanhoitajat saataisiin palaamaan takaisin sosiaali- ja tervey-denhuollon alalle.
LÄHTEET
Asakura K, Asakura T, Satoh M, Watanabe I & Hara Y. 2020. Health indicators as moderators of occupational commitment and nurses`intention to leave. Japan Journal of Nursing Science 17 el 12277, 1-9.
Bargagliotti LA. 2012. Work engagement in nursing: a concept analysis. Journal of Advanced Nursing 68 (6), 1414-1428.
Bong HE. 2019. Understanding Moral Distress: How to decrease turnover rates of new graduate pediatric nurses. Pediatric Nursing 45 (3), 109-114.
Brewer CS, Chao Y-Y, Colder CR, Kovner CT & Chacko TP. 2015. A structural equation model of turnover for a longitudinal survey among early career registered nurses. International Journal of Nursing Studies 52, 1735-1745. doi: 10.1016.
Burmeister EA, Kalish BJ, Xie B, Doumit M A.A., Lee E, Ferraresion A, Terzioglu F &
Bragadottir H. 2019. Determinants of nurse absenteeism and intent to leave: An international study. Journal of Nursing Management 27, 143-153. doi: 10.1111.
Chachula KM, Myrick F & Yonge O. 2015. Letting go: How newly graduated registered nurses in Western Canada decide to exit nursing profession. Academic Journal 35 (7), 912-918.
Collini SA, Guidroz AM & Perez LM. 2015. Turnover in health care: the mediating effects of employee engagement. Journal of Nursing Management 23, 169-178. doi: 10.1111.
dos Santos RP, Neves ET & Carnevale F. 2019. The moral experiences of pediatric nurses in Brazil: Engagement and relationship. Nursing Ethics 26 (5), 1566-1578. doi: 10.1177.
Dwyer PA, Hunter Revell SM, Sethares KA & Ayotte BJ. 2019. The influence of psychological capital, authentic leadership in preceptors, and structural enpowerment on new graduate nurse burnout and turnover intent. Applied Nursing Research 48, 37-44. doi: 10.1016.
Dåderman AM & Basinska BA. 2016. Job demands, engagement, and turnover intentions in Polish nurses: The role of work-family interface. Frontiers in Psychology 11(7), 1-14.
Elo S & Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nurs-ing 62 (1), 107-115.
Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Sa-lanterä S, Vehviläinen-Julkunen K & Åstedt-Kurki. 2016. Hoitotiede 4.-6. painos. Sanoma Pro, Helsinki.
Flinkman M. 2014. Young registered nurses`intent to leave the profession in Finland- a mixed method study. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja.
Flinkman M & Salanterä. 2015. Early career experiences and perseptions – a qualitative explo-ration of the turnover of young registered nurses and intention to leave the nursing profession in Finland. Journal of Nursing Management 23, 1050-1057. doi: 10.1111.
Hahtela N. 2019. Sairaanhoitajien työolobarometri 2018. Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. https://www.epressi.com/me-dia/userfiles/132888/1548690394/tyoolobarometri_2018.pdf. Luettu 5.2.2020.
Halfer D & Benedetto C. 2020. Evolution of a newly licenced RN Transition-to-Practice Prog-ram: theory and development supporting accreditation. The Journal of nursing administeration (50)1, 28-33.
Hasselhorn HM, Conway PM, Widerszal-Bazyl M, Simon M, Tackenberg P, Schmidt S, Came-rino D, Muller BH & NEXT study group. 2008. Contribution of job strain to nurses`considera-tion of leaving the profession – results from the longitudinal European nurses` early exit study.
SJWEH Supply (6), 75-82.
Hauck A, Quinn Giffing MT., & Fitzpatrik TT. 2011. Structural empowerment and antici-pated turnover among critical care nurses. Journal of Nursing Management 19, 269-276. doi:
10.1111.
Hayward D, Bunkay V, Wolff AC & MacDonald V. 2016. A qualitative study of experienced nurses´voluntary turnover: learning from their perspectives. Journal of Clinical Nursing 25, 1336-1345. doi: 10.1111.
Henkilötietolaki 1999/523.
Hirsjärvi S & Hurme H. 2011. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gau-deamus, Helsinki.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13. painos. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.
Huber P & Schubert H-J. 2019. Attitudes about work engagement of different generations – A cross-sectional study with nurses and supervisors. Journal of Nursing Management 27, 1341-1350. doi: 10.1111.
Hyvärinen M, Nikander P & Ruusuvuori J. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja.
https://www.ellibslibrary.com/reader/9789517686112. Vastapaino, Tampere. Luettu 6.4.2020.
Jenaro C, Flores N, Orgaz MB & Cruz M. 2011. Vigour and dedication in nursing professionals:
towards a better understanding of work engagement. Journal of Advanced Nursing 67(4), 865-875.
Kaihlanen Anu-Marja. 2020. From a nursing student to a registered nurse. Final clinical prac-ticum faciliting the transition. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta. Tu-run yliopisto. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/148946/AnnalesD1466Kaihla-nen.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 26.2.2020.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2017. Tutkimus hoitotieteessä. 3. -5. painos. Sanoma Pro, Helsinki.
Keyko K, Cummings GG, Yonge O & Wong CA. 2016. Work engagement in professional nursing practice: A systematic review. International Journal of Nursing Studies 61, 142-164.
doi: 10.1016.
Kylmä J & Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki.
Kyngäs H, Mikkonen K & Kääriäinen M. 2020. The application of content analysis in nursing science research. Springer, Switzerland. file:///C:/Users/Vuorikallio/Downloads/doku- men.pub_the-application-of-content-analysis-in-nursing-science-research-1st-ed-2020-978-3-030-30198-9-978-3-030-30199-6.pdf. Luettu 1.10.2020.
Lindqvist R, Alenius LS, Runesdotter S, Ensio A, Jylhä V, Kinnunen J, Stromseng Sjetne I, Tvedt C, Wiberg Tjonnfjord M & Tishelman C. 2014. Organization of nursing care in three Nordic countries: relationships between nurses’ workload, level of involvement in direct patient care, job satisfaction, and intention to leave. BioMedCentral Nursing 13, 27.
Metsämuuronen J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Gummerus Kirja-paino, Jyväskylä.
Moloney W, Boxall P, Parsons M & Cheung G. 2018. Factors predicting registered nurses`in-tentions to leave their organization and profession: A job demands-resources framework. Jour-nal of Advanced Nursing 74, 864-875. doi: 10.1111.
Nishi D, Suzuki Y, Nishida J, Mishima K & Yamanouchi Y. 2017. Personal lifestyle as a re-source for work engagement. Journal of Occupational Health 59, 17-23. doi: 10.1539.
Orgambidez A, Borrego Y & Vazquez-Aguado O. 2019. Self-efficacy and organizational com-mitment among Spanish nurses: the role of work engagement. International Nursing Review 66, 381-388.
Pehkonen S. 2019. Työssäkäyntitilaston tiedoissa hoitajien ahdinko ei näy.
http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2020/tyossakayntitilaston-tiedoissa-hoitajien-ahdinko-ei-nay/. Tilastokeskus blogit. Luettu 5.2.2020.
Polit DF & Beck CT. 2018. Essentials of Nursing Research. Appraising evidence for nursing practise. 9. painos. Wolters Kluwer, Kiina.
Pyöriä P. 2012. Työhyvinvointi ja organisaation menestys. Gaudeamus Oy, Helsinki.
Pyöriä P. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus. Gaudeamus Oy, Tallinna.
Sairaanhoitajaliitto. 2019. Kysely sairaanhoitajaopiskelijoille 2019 – tulokset. https://sairaan-hoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/02/Opiskelijakyselyn-tulokset_2019.pdf. Luettu 7.2.2020.
Sairaanhoitajaliitto. 2020a. Tilastoja sairaanhoitajista. https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/. Luettu 7.2.2020.
Sairaanhoitajaliitto. 2020b. Yli puolet Sairaanhoitajaliiton koronakyselyn vastaajista mietti alanvaihtoa koronapandemian aikana. https://sairaanhoitajat.fi/yli-puolet-sairaanhoitajaliiton-koronakyselyn-vastaajista-mietti-alanvaihtoa-koronapandemian-aikana/. Luettu 5.10.2020.
Sawatzky J-A V, Enns CL & Legare C. 2015. Identifying the key predictors for retention in critical care nurses. Journal of Advanced Nursing 71(10), 2315-2325.
Seitovirta J. 2018. Sairaanhoitajien palkitseminen erikoissairaanhoidossa, perusterveyden-huollossa ja yksityisessä terveydenperusterveyden-huollossa. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto.
Shanshan X, Tao L, Huang H, Little J & Huang L. 2020. Pediatric nurses`turnover intention and its association with calling in China`s tertiary hospitals. Journal of Pediatric Nursing 52, 51-56. doi: 10.1016.
Shemueli RG, Dolan SL, Seretti AD & del Prado DN. 2016. Burnout and engagement as me-diators in the relationship between work characteristics and turnover inventionsa cross two Ibe-rian-American nations. Stress and Health 52, 597-606. doi: 10.1002.
Suomen Sairaanhoitajaliitto ry. 2014. Työhyvinvoinnin keinot. Hoitotyön vuosikirja 2014.
Fioca, Helsinki.
Sutela H, Pärnänen A & Keyriläinen M. 2019. Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluet-telo/ytym_1977-2018_2019_21473_net.pdf. Luettu 30.6.2020.
Sveinsdottir H & Blöndal K. 2014. Surgical nurses`intention to leave a workplace in Iceland: a questionnaire study. Journal of Nursing Management 22, 543-552.
Takase M, Teraoka S & Kousuke Y. 2014. Investigating the adequacy of the competence-turn-over intention model: how does nursing competence affect nurses’ turncompetence-turn-over intention? Journal of Clinical Nursing 24, 805-816. doi: 10.1111.
Terkamo-Moisio A, Halkoaho A & Pietilä AM. 2016. Sosiaalinen media tieteellisessä tutki-muksessa – tutkimuseettisiä näkökulmia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 53, 141-143.
TENK. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_en-nakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf. Luettu 23.1.2020.
Tietosuojalaki 1050/2018.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. https://www.el-libslibrary.com/reader/9789520400118. Uudistettu painos. Tammi, Helsinki. Luettu 8.5.2020.
Valmiuslaki. 29.12.2011/1552.
Veromaa V, Kautiainen H & Korhonen P. 2017. Physical and mental health factors associated with work engagement among Finnish female municipal employees: a cross-sectional study.
BMJ Open 11, 1-8. doi: 10.1136.
WHO. 2019. Maailman Terveysjärjestö. World Heath Organization. Sairaanhoitajien ja kätilöi-den vuosi 2020. https://www.who.int/news-room/campaigns/year-of-the-nurse-and-the-midwife-2020. Luettu 31.1.2020.
Liitetaulukko 1. Aikaisempia tutkimuksia sairaanhoitajien alanvaihdosta. alalle tai jättää ala oli vahva yhteys.
Tekijä
Tekijä
Tekijä
TIEDOTE TUTKIMUKSESTA Hyvä tutkimukseen osallistuja,
Pyydän sinua osallistumaan pro gradu- tutkimukseeni aiheesta ”Sairaanhoitajien alanvaihto - mikä siihen johtaa? Haastattelututkimus.”
Sairaanhoitajat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon suuri ammattiryhmä. Tulevaisuudessa väestön ikään-tyminen, lisääntyvät krooniset monisairaudet, parantuneet hoitomuodot ja sairaanhoitajien eläköitymi-nen aiheuttavat sairaanhoitajavajetta. On tärkeää huolehtia alalla jo olevista ja alalle hakeutuvista sai-raanhoitajista. Osa sairaanhoitajista hakeutuu jo opiskeluaikana muille aloille. Tämän tutkimuksen tar-koituksena on kuvata sairaanhoitajien vakavia alanvaihtoaikeita ja alanvaihtoa ja siihen johtaneita syitä.
Tutkimukseen osallistujia pyydetään teemahaastatteluun Hoitajat.net- sivuston kautta. Haastattelu to-teutetaan puhelimitse tai Skypen välityksellä ja se kestää noin tunnin. Haastateltavat eivät ole tunnistet-tavissa ja kaikki aineisto säilytetään niin, että ne ovat vain tutkijan saatavilla.
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutkimuksen koska tahansa.
Mikäli keskeytätte tutkimuksen tai peruutatte suostumuksen, teistä keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Tämän tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien alanvaihtoa ja vakavia alan-vaihtoaikeita ja siihen johtaneita syitä.
Tämän pro gradu- opinnäytetyön on tarkoitus valmistua lokakuuhun 2020 mennessä. Pro gradu julkais-taan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä tietokannassa, jossa se on kaikkien saatavilla. Mahdollisesti tut-kimuksesta kirjoitetaan käsikirjoitus, joka tarjotaan julkaistavaksi johonkin alan lehteen.
Annan mielelläni lisätietoja tutkimuksesta Tutkijoiden yhteystiedot
Sanna-Kaisa Vuorikallio
Sairaanhoitaja AMK, TtK, Terveystieteiden maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopisto
Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteiden laitos sannvuo@uef.fi
Pro gradu – tutkielman ohjaajat:
Pirjo Partanen Tarja Välimäki Yliopistonlehtori, TtT Yliopistonlehtori, TtT Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteiden laitos Hoitotieteiden laitos pirjo.partanen@uef.fi tarja.valimaki@uef.fi
Tiedotteen liite: Henkilötietojen käsittely tutkimuksessa
Tässä tutkimuksessa käsitellään Teitä koskevia henkilötietoja voimassa olevan tietosuojalainsäädännön (EU:n yleinen tietosuoja-astus, 679/2016, ja voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö) mukaisesti. Seuraavassa kuvataan henkilötieto-jen käsittelyyn liittyvät asiat:
Tutkimuksen rekisterinpitäjä on:
Sanna-Kaisa Vuorikallio, sannvuo@uef.fi
Tutkimuksessa Teistä kerätään seuraavia henkilötietoja:
Sukupuoli, ikä, ammatti, työskentelyorganisaatio Henkilötietojenne käsittelyn tarkoitus on:
Tieteellinen tutkimus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoi- tajien vakaviin alan vaihtoaikeisiin ja alan vaihtoon johtaneita syitä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hoitotyön toimintaympäristön kehittämistä ja johtamisen kehittämistä varten sekä tietoa päättäjille terveyspoliit- tiseen päätöksentekoon.
Henkilötietojenne käsittelyperuste on:
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutkimuksessa käsittelyperuste on yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tarkemmin tieteellinen tutkimus.
Tutkimuksen kestoaika (henkilötietojenne käsittelyaika) on:
1.1.2020 - 31.12.2020
Mitä henkilötiedoillenne tapahtuu tutkimuksen päätyttyä:
Henkilötiedot arkistoidaan viideksi vuodeksi.
Tietojen luovuttaminen tutkimusrekiseristä
Tietoja ei luovuteta.
Henkilötietojenne mahdollinen siirto EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle:
Henkilötietoja ei luovuteta UE:n tai ETA:n ulkopuolelle.
Koska henkilötietojanne käsitellään tässä tutkimuksessa, niin olette rekisteröity tutkimuksen aikana muodostuvassa henkilörekisterissä.
Rekisteröitynä Teillä on oikeus:
• saada tietoa henkilötietojen käsittelystä
• oikeus olla johtumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi ilman lain-mukaista perustetta
• tehdä valitus tietosuojavaltuutetun toimistoon, jos katsotte, että henkilö-tietojanne on käsitelty tietosuojalainsäädännön vastaisesti
Jos henkilötietojen käsittely tutkimuksessa ei edellytä rekisteröidyn tunnista-mista ilman lisätietoja eikä rekisterinpitäjä pysty tunnistamaan rekisteröityä, niin oikeutta tietojen tarkastamiseen, oikaisuun, poistoon, käsittelyn rajoittamiseen, ilmoitusvelvollisuuteen ja siirtämiseen ei sovelleta.
Voitte käyttää oikeuksianne ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään.
Tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja ei käytetä automaattiseen päätöksente-koon. Tutkimuksesta on laadittu tietosuojaseloste. Teillä on mahdollisuus tutustua tietosuojaselosteeseen ottamalla yhteyttä Sanna-Kaisa Vuorikallioon, sann-vuo@uef.fi.
Teistä kerättyä tietoa ja tutkimusaineistoa käsitellään luottamuksellisesti lainsää-dännön edellyttämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnus-koodi ja tieto säilytetään koodattuna tutkimustiedostossa. Aineisto analysoidaan koodattuna ja tulokset raportoidaan ryhmätasolla, jolloin yksittäinen henkilö ei ole tunnistettavissa. Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla eikä yksittäisten tutkittavien tunnistaminen ole mahdollista. Tutkimustiedostoa ja tut-kimuksen yhteydessä kerättyjä näytteitä säilytetään salasanalla suojatulla muisti-tikulla viisi vuotta, jonka jälkeen ne hävitetään poistamalla tiedostot.
Tutkimuksessa kerättyjä tietoja voidaan käyttää myöhemmin opinnäytetöissä.
Tutkittavilla on oikeus halutessaan saada tieto siitä ketkä ovat saaneet aineiston käytettäväkseen
TIETEELLISEN TUTKI-MUKSEN
TIETOSUOJASELOSTE 18.3.2020
1. Tutkimuksen nimi
Sairaanhoitajien alanvaihto - mikä siihen johtaa? Haastattelututkimus 2. Tutkimuksen rekisterinpitäjä
Sanna-Kaisa Vuorikallio, sannvuo@uef.fi 3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako
Tutkimuksen ohjaajat: yliopistonlehtori Pirjo Partanen, yliopistonlehtori Tarja Väli-mäki
4. Tutkimuksen ohjaaja, vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä Yliopistonlehtori Pirjo Partanen
5. Tutkimuksen suorittajat Sanna-Kaisa Vuorikallio
6. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa Sanna-Kaisa Vuorikallio, sannvuo@uef.fi
7. Tutkimuksen luonne ja kestoaika
☒ Kertatutkimus Seurantatutkimus Tutkimuksen kestoaika: 1.1.2020-31.12.2020
Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen: viisi vuotta
☐ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään
☒ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto arkistoidaan
☒ ilman tunnistetietoja
☐ tunnistetiedoin
Mihin aineisto arkistoidaan ja miten pitkäksi aikaa: salasanalla suojatulle muistitikulle viideksi vuodeksi
8. Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tieteellinen tutkimus.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien vakaviin alanvaihtoaikei-siin ja alan vaihtoon johtaneita syitä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hoitotyön toimintaympäristön kehittämistä ja johtamisen kehittämistä varten sekä tietoa päättäjille terveyspoliittiseen päätöksentekoon.
9. Millä perusteella henkilötietoja käsitellään?
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutki-muksessa käsittelyperuste on:
☒ yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tar-kemmin:
☒ tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
☒ tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi
10. Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää?
Sukupuoli, ikä, ammatti, työskentelyorganisaatio 11. Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään?
Henkilötietoja kerätään tutkimukseen seuraavista lähteistä:
☒ Suoraan tutkimukseen osallistuvilta
☒ Tutkittavalla ei ole velvollisuutta toimittaa tarvittavia henkilötietoja, osallistuminen on vapaaehtoista
12. Tietojen siirto/luovuttaminen tutkimusryhmän ulkopuolelle Tietoja ei luovuteta tutkimusryhmän ulkopuolelle.
13. Tietojen siirto/luovuttaminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle Tietoja ei luovuteta UE:n tai ETA:n ulkopuolelle.
14. Automatisoitu päätöksenteko
Tieteellisessä tutkimuksessa henkilötietojen käsittelyä ei käytetä osallistujia koske-vaan päätöksentekoon.
15. Henkilötietojen suojauksen periaatteet
Tutkimuksen osalta on tehty eettinen ennakkoarviointi:
☐ Kyllä
Puoltavan lausunnon antanut tutkimuseettinen toimikunta:
☒ Ei
Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot on suojattu seuraavasti:
☒ käyttäjätunnuksella ☒ salasanalla ☐ käytön rekisteröinnillä ☐ kulunvalvon-nalla (fyysinen tila)
Pseudonymisointi ja anonymisointi:
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta tutkimus-tulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotut-kimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan aina, kun se on mahdollista. Tutkimustulokset julkaistaan siinä muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole yleisesti tunnistettavissa. Erityistapauksissa esim., kun haastatellaan kuvataiteilijoita heidän teoksistaan, voi olla perusteltua il-maista tekijät.
Tässä tutkimuksessa:
☒ Aineisto anonymisoidaan aineiston perustamisvaiheessa (kaikki tunnistetiedot poistetaan täydellisesti, jotta paluuta tunnisteelliseen tietoon ei ole eikä aineis-toon voida yhdistää uusia tietoja)
☐ Suorat tunnistetiedot poistetaan aineiston perustamisvaiheessa
(pseu-donymisoitu aineisto, jolloin tunnistettavuuteen voidaan palata koodin tai vas-taavan tiedon avulla ja aineistoon voidaan yhdistää uusia tietoja)
☐ Aineisto analysoidaan suorin tunnistetiedoin, koska (peruste suorien tunnistetie-tojen säilyttämiselle):
16. Tutkimukseen osallistuvan oikeudet ja niiden mahdollinen rajoittaminen Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus:
• saada tietoa henkilötietojen käsittelystä, ellei laissa ole erikseen säädettyä poik-keusta
• tarkastaa itseään koskevat tiedot
• oikaista tietojaan
• poistaa tietonsa (ei sovelleta, jos käsittelyperuste on lakisääteinen tai yleisen edun mukainen tehtävä)
• rajoittaa tietojensa käsittelyä
• vastustaa tietojensa käsittelyä, jos käsittelyperuste on yleinen tai oikeutettu etu
• pyytää itse toimittamiensa henkilötietojen siirtämistä rekisterinpitäjältä toiselle, jos käsittelyperuste on suostumus
• peruuttaa antamansa suostumus
• henkilötietojen oikaisua/poistoa/käsittelyn rajoitusta koskeva rekisterinpitäjän il-moitusvelvollisuus
• olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi (rekisteröity voi sallia auto-maattisen päätöksenteon suostumuksellaan)
• tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä Rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan ottamalla yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöön tai tietosuojavastaavaan. Lisätietoja rekisteröidyn oikeuksista antavat tutkimuksen yh-teyshenkilö ja/tai tutkimuksen tietosuojavastaava.
Seuraavista rekisteröidyn EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista oikeuksista tullaan todennäköisesti poikkeamaan tässä tutkimuksessa:
☒ Rekisteröidyn oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot
☒ Rekisteröidyn oikeus tietojensa oikaisemiseen.
☒ Rekisteröidyn oikeus käsittelyn rajoittamiseen
☒ Rekisteröidyn oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä
Tutkimukseen osallistuvan oikeuksista poikkeaminen on tarpeen ja perusteltua, jos tutkimuksella on yleisen edun mukaiset tarkoitukset ja tutkimukseen osallistuvan oikeu- det estävät tarkoituksen saavuttamisen tai vaikeuttavat sitä suuresti ja tällaiset poikkeuk- set ovat tarpeen näiden tarkoitusten täyttämiseksi.
Seuraavat suojatoimet on toteutettu tässä tutkimuksessa, jotta tutkimukseen osallistu-van oikeuksista voidaan poiketa:
☒ Henkilötietojen käsittely perustuu tutkimussuunnitelmaan.
☒ Tutkimuksella on vastuuhenkilö tai siitä vastaava ryhmä.
☒ Henkilötietoja käytetään ja luovutetaan vain historiallista tai tieteellistä tut-kimusta taikka muuta yhteensopivaa tarkoitusta varten sekä muutoinkin toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuo-lisille.
Hei, Sinä sairaanhoitajan ammatista lähtevä tai sitä vakavasti miettivä sairaanhoitaja!
Haluaisin haastatella Sinua pro gradu opinnäytetyötäni varten, sillä tarkoitukseni on tunnistaa alaa vaihtaneita sairaanhoitajia ja haastattelulla kysyä alanvaihtoon johtaneista syistä Sinun kohdallasi. Mikäli Sinä olet tällainen henkilö, ja haluaisit osallistua tutkimukseen, niin otatko yhteyttä minuun (yhteystietoni alla).
Tavoitteeni olisi saada haastatteluun noin 20 alanvaihtajaa tai ainakin todennäköistä alanvaih-tajaa. Aikaa haastatteluun menee noin tunti, ja se toteutetaan puhelimitse tai Skypen välityk-sellä. Haastatteluaineisto tallennetaan ja analysoidaan, raportoidaan siten, että yksittäistä haas-tateltavaa ei voida tunnistaa. Tutkimukseen osallistuminen on luonnollisesti vapaaehtoista, ja siinä noudatetaan tarkkaa tietosuojaa. Saat tarkemman tutkimustiedotteen ja tietosuojalomak-keen yhteydenottosi jältietosuojalomak-keen.
Tutkimus liittyy minun pro gradu opinnäytetyöhöni Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitok-sella, ja ohjaajinani toimivat yliopistonlehtorit Pirjo Partanen ja Tarja Välimäki. Opinnäytetyön on määrä valmistua syksyyn 2020 mennessä, jolloin se on luettavissa yliopiston verkkosivuilla:
http://www.uef.fi/fi/web/hoitotiede/pro-gradut
Ystävällisin terveisin, Sanna-Kaisa Vuorikallio
Sairaanhoitaja AMK, TtK, Terveystieteiden maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopisto
Sähköpostiosoite: sannvuo@uef.fi
SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESTA
Sairaanhoitajien alanvaihto - mikä siihen johtaa? Haastattelututkimus
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotiede Tekijä: Sanna-Kaisa Vuorikallio
Minua on pyydetty osallistumaan yllämainittuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituk-sena on kuvata sairaanhoitajien vakavia alanvaihtoaikeita ja alanvaihtoa ja siihen johtaneita syitä.
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta henkilötietojen keräämi-sestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti,
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta henkilötietojen keräämi-sestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti,