Johtopäätökset

Digitaalinen murros mielenterveyden hoidossa on väistämätön tosiasia, joka tulee konkreti-soitumaan tulevien vuosikymmenien aikana. COVID-19 pandemian myötä otettu massiivinen digiloikka on eri kirjallisuusähteiden perusteella lyhentänyt murroksen aikajännettä (Xiang, 2020; Pfender, 2020). Tällä hetkellä onkin havaittavissa valtava kysyntäpiikki uusien moder-nia teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisuiden ja niiden myötä tulevien uusien toi-mintamallien kehityksessä. Samalla kun toimintakentän kilpailu kasvaa myös paine erilaisten ratkaisuiden laajempaan käyttöönottoon tulee ilmeiseksi yhä useammalla taholla myös glo-baalisti. On selvää, että psykiatriseen hoitoon tarvitaan lisää kustannustehokkaita ja monis-tettavia ratkaisuita, jotta mielenterveyden hoidon akuutisti kasvava kysyntä, ja hoidon piirin pääsyn kroonistuva haaste saadaan asianmukaisesti ratkaistua. Mielenterveyden hoidon di-gitaalinen murros on yksi työkalu osana laajempaa terveyspoliittista kokonaisuutta, jolla näitä ongelmia on mahdollista ratkaista.

Taulukko 2: Analyysin kautta tunnistettujen johtopäätöksien esittely kappaleittain. Taulu-kossa esitetty kunkin osatekijän toimenpide-ehdotukset digitaalisen murroksen onnistunee-seen toteuttamionnistunee-seen.

Taulukossa 2 on esitelty osatekijöiden analyysin kautta tunnistettuja johtopäätöksiä, jotka osaltaan tukevat digitaalisen murroksen toteutumista. Digitaalisen murroksen ollessa vain ajan kysymys niin, on myös luontevaa lähteä vähitellen ennakoivasti valmistautumaan sen asettamiin uudentyyppisiin vaatimuksiin. Mahdollisuuksien ja haasteiden ennakoiva tunnis-taminen edellyttää lisää systemaattista analyysia käynnissä olevan digitaalisen kehityksen vaikutuksista, jotta osataan valmistautua paremmin sen asettamiin vaatimuksiin. Hyvänä kei-nona on arvioida muiden alojen vastaavia murrostilanteita, jotta osataan tunnistaa sekä koh-dentaa tarvittavat toimenpiteet mielenterveyden digitaalisen murroksen onnistuneeseen lä-pivientiin. Tässä toimintamallissa oleellista on reagoida tunnistettuihin haasteisiin

4.1.1

proaktiivisesti niin, että samalla lainsäädännön ja asenteiden muutoksella tuetaan uusia nou-sevia mahdollisuuksia. Panostamalla sekä vahvaan kliiniseen että laadukkaaseen muutos-johtamiseen pystytään tarjoamaan otolliset olosuhteet moderneille vaikuttaville mielenter-veyspalveluille, joissa digitaaliset toimintatavat ja teknologia on luontevasti integroitu osaksi palvelukokonaisuutta. Eri sidosryhmien tarpeiden tunnistaminen tulee nostaa prioriteetiksi, joiden avulla palveluiden suunnittelua on mahdollista toteuttaa jo ennen laajempia toimenpi-teitä. Kuten tässä tutkielmassa on huomattu ja tunnistettu, on mielenterveyden toimintaym-päristö jatkuvassa kiihtyvän muutosvauhdin omaavassa kehityksessä. Muutos asettaa tule-vaisuuteen uniikkeja haasteita sekä mahdollisuuksia, jotka osaltaan kannustaa jatkuvaan toi-mintaympäristön analyysiin. Analyysien tulisi käsitellä tilannetta ennen, kesken ja sen jälkeen kuin oletettavasti mielenterveyden hoidossa on tapahtunut digitaalinen murros. Isolla toden-näköisyydellä elämme jo digitaalisen murroksen vaihetta.

Tutkielman myötä kertyy uutta ymmärrystä mielenterveyden hoidon nykytilasta, siihen vai-kuttavista muutospaineista sekä digitaalisen murroksen haasteista ja mahdollisuuksista, joita voidaan hyödyntää osana päätöksentekoprosesseja. Tutkielman löydökset ovat erityisesti mielenterveyden kentässä työskentelevien päätöksentekijöiden kannalta oleellisia, jotta he osaavat tunnistaa oman roolinsa tässä muutoksessa sekä jopa mahdollisesta saada uutta tietoa ja ymmärrystä oman työn toteuttamiseen. Lisäksi tutkielman kautta kertynyt tieto voi-daan nähdä hyödyllisenä myös poliittisille päätöksentekijöille sekä virkamiehille, jotka suun-nittelevat ja laativat mielenterveyden tulevaisuuden strategioita, jotka vaikuttavat merkitse-västi rahallisten ja henkilöstöresurssien käyttöön. Investoimalla tässä vaiheessa digitaalisen murroksen aikaansaamiseen voi tuottaa tulevien vuosikymmenien aikana merkittävät kan-santaloudelliset säästöt sekä vähentää mielenterveyden haasteiden aiheuttamaa inhimillistä tautitaakkaa. Näiden rohkeiden investointipäätöksien tekeminen edellyttää laadukasta ai-neistoa ja tieteellistä perustelua, jolloin tämän tutkielman rooli voidaan nähdä kiinnostuksen herättäjänä ja esipuheena todelliselle tieteelliselle toiminnalle. Näin ollen tutkielman tuotta-man tiedon avulla myös tutkimusorganisaatiot sekä yksittäiset tutkijat voivat saada innostuk-sen aihepiiriin, jolloin tutkimustieto lisääntyy niin, että myös päätökinnostuk-sentekijöillä on enemmän laadukasta informaatiota, johon voidaan perustaa tulevia investointipäätöksiä. Omana hen-kilökohtaisena tavoitteenani tämän tutkielman toteuttajana on lisätä yleistä tietoisuutta mie-lenterveyden tulevasta digitaalisesta murroksesta, jotta yhä useammat tahot osallistuisivat palveluiden kehittämiseen. Sitä kautta mielenterveyden sektorin kokonaiskehitys on positii-vista eikä jää jälkeen muiden alojen kehityksen tahdista. Henkilökohtaiset suunnitelmat seu-raavien tutkimusprojektien osalta ovat jo suunnitteluvaiheessa.

LÄHTEET

Bickman, L. Improving Mental Health Services: A 50-Year Journey from Random-ized Experiments to Artificial Intelligence and Precision Mental Health. Adm Policy Ment Health 47, 795–843 (2020).

Carlier, I.V., Meuldijk, D., Van Vliet, I.M., Van Fenema, E., Van der Wee, N.J. and Zitman, F.G., 2012. Routine outcome monitoring and feedback on physical or men-tal health status: evidence and theory. Journal of evaluation in clinical

prac-tice, 18(1), pp.104-110.

Chandrashekar, P. (2018). Do mental health mobile apps work: evidence and rec-ommendations for designing high-efficacy mental health mobile apps. Mhealth, 4(6).

Colbert, A., Yee, N. and George, G., 2016. The digital workforce and the workplace of the future. Academy of Management Journal.

Curtis JR, Downey L, Back AL, Nielsen EL, Paul S, Lahdya AZ, Treece PD, Arm-strong P, Peck R, Engelberg RA. Effect of a Patient and Clinician Communication-Priming Intervention on Patient-Reported Goals-of-Care Discussions Between Pa-tients With Serious Illness and Clinicians: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med. 2018 Jul 1;178(7):930-940.

Czeisler MÉ , Lane RI, Petrosky E, et al. Mental Health, Substance Use, and Sui-cidal Ideation During the COVID-19 Pandemic — United States, June 24–30, 2020.

MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2020;69:1049–1057.

Dufva, M., 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä, 162, p.2020.

Goltermann J, Emden D, Leehr EJ, Dohm K, Redlich R, Dannlowski U, Hahn T, Opel N. Smartphone-Based Self-Reports of Depressive Symptoms Using the Re-mote Monitoring Application in Psychiatry (ReMAP): Interformat Validation Study.

JMIR Ment Health 2021;8(1):e24333

Gjellebæk, C., Svensson, A., Bjørkquist, C., Fladeby, N., & Grundén, K. (2020).

Management challenges for future digitalization of healthcare services. Futures, 124, 102636.

Glaser J, Overhage MJ, Guptill J et al. (2020). What the Pandemic Means for the Health Care’s Digital Transformation. Harvard Business Review.

Graham, S., Depp, C., Lee, E.E., Nebeker, C., Tu, X., Kim, H.C. and Jeste, D.V., 2019. Artificial intelligence for mental health and mental illnesses: an overview. Cur-rent psychiatry reports, 21(11), pp.1-18.

Grist R, Porter J, Stallard P. Mental Health Mobile Apps for Preadolescents and Ad-olescents: A Systematic Review. J Med Internet Res. 2017 May 25;19(5):e176.

Grundy Quinn, Chiu Kellia, Held Fabian, Continella Andrea, Bero Lisa, Holz Ralph et al. Data sharing practices of medicines related apps and the mobile ecosystem:

traffic, content, and network analysis BMJ 2019; 364 :l920

Hemerling, J., Kilmann, J., Danoesastro, M., Stutts, L. and Ahern, C., 2018. It’s not a digital transformation without a digital culture. BCG, Boston, Massachusetts, USA.

Hermes, S., Riasanow, T., Clemons, E.K. et al. The digital transformation of the healthcare industry: exploring the rise of emerging platform ecosystems and their influence on the role of patients. Bus Res 13, 1033–1069 (2020).

Hollis C, Morriss R, Martin J, Amani S, Cotton R, Denis M, Lewis S. Technological innovations in mental healthcare: harnessing the digital revolution. Br J Psychiatry.

2015 Apr;206(4):263-5.

Koumpouros Y, Georgoulas A. (2020) A systematic review of mHealth funded R&D activities in EU: Trends, technologies and obstacles, Informatics for Health and So-cial Care, 45:2, 168-187.

Korkiakoski V., Kaila M., Sumanen M. et al. (2021). Lääkärien kiinnostus terveyden-huollon johtamistehtäviin: tuloksia Lääkäri 2018 -tutkimuksesta. Suomen Lääkäri-lehti. Raportti. S. 719-721.

Käypä hoito -suositus (Depressio). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suo-men Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 25.01.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Lecomte, T., Potvin, S., Corbiére, M., Guay, S., Samson, C., Cloutier, B., Franco-eur, A., Pennou, A., & Khazaal, Y. (2020). Mobile apps for mental health issues:

meta-review of meta-analyses. JMIR Mhealth Uhealth, 8(5):e17458.

Lehtilä, O., Nyström, P., Ronikonmäki, N.M. and Sirviö, T.H., 2021. Tietoturvan ja tietosuojan parantaminen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla: Työryhmän loppura-portti.

Linturi, R. and Kuusi, O., 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Yh-teiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan

tule-vaisuusvaliokunnan julkaisu, 1, p.2018.

Lovejoy, C. A. (2019) “Technology and mental health: The role of artificial intelli-gence,” European Psychiatry. Cambridge University Press, 55, pp. 1–3. doi:

10.1016/j.eurpsy.2018.08.004.

Luxton, D.D., 2016. An introduction to artificial intelligence in behavioral and mental health care. In Artificial intelligence in behavioral and mental health care (pp. 1-26).

Academic Press.

McCall B. What does the GDPR mean for the medical community? Lancet. 2018 Mar 31;391(10127):1249-1250. doi: 10.1016/S0140-6736(18)30739-6. PMID:

29619949.

Neary, M. and Schueller, S.M., 2018. State of the field of mental health apps. Cogni-tive and Behavioral Practice, 25(4), pp.531-537.

Nyman, H., 2020. Suomen työeläkkeensaajat 2019. Julkari.

Euroopan komissio. Charter of Fundamental Rights of the European Union, Official Journal of the European Union, C 326/391, 26.10.2012, Cited: 26.10.2020.

Panchal, N., Kamal, R., Orgera, K., Cox, C., Garfield, R., Hamel, L. and Chidam-baram, P., 2020. The implications of COVID-19 for mental health and substance use. Kaiser family foundation.

Rantala, N., Keppo, J., Karadeniz, S., Hulkkonen, T. and Karla, T., 2019. Ennaltaeh-käisevät digitaaliset mielenterveyspalvelut, tekoäly ja nuorten mielenterveys. Infor-maatioteknologian tiedekunnan julkaisuja, 76, p.2019.

SAMHSA., 2014. Projections of National Expenditures for Treatment of Mental and Substance Use Disorders, 2010− 2020. HHS Publication No. SMA-14-4884.

Simon, G.E., 2019. Big data from health records in mental health care: hardly clair-voyant but already useful. JAMA psychiatry, 76(4), pp.349-350.

Stenberg, J.H., Joffe, G. and Holi, M., 2015. Mielenterveystalo. fi–Helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöhanke muiden sairaanhoitopiirien, organisaa-tioiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. In Mielenterveys-ja päihdesuunnitelma 2009–2015: Miten tästä eteenpäin? (pp. 291-295). THL.

Tabrizi, B., Lam, E., Girard, K. and Irvin, V., 2019. Digital transformation is not about technology. Harvard Business Review, 13, pp.1-6.

Vogels E. (2019). Millennials stand out for their technology use, but older genera-tions also embrace digital life. Pew Reseach Center.

Wahlbeck K., McDaid D. & Park, A-La. (2019). The Economic Case for the Preven-tion of Mental Illness. Annual Review of Public Health. 40. 10.1146/annurev-pub-lhealth-040617-013629.

Waring, J.J. and Bishop, S., 2010. Lean healthcare: rhetoric, ritual and re-sistance. Social science & medicine, 71(7), pp.1332-1340.

WHO: World Health Organization. (2016). Monitoring and evaluating digital health interventions: A practical guide to conducting research and assessment.

WHO: World Health Organization. (2014). Mental Health Atlas. Retrieved from www.World Health Organization.int/

mental_health/evidence/atlas/men-tal_health_atlas_2014/en/

WHO: World Health Organization. (2011). Global burden of mental disorders and the need for a comprehensive, coordinated response from health and social sectors at the country level: Report by the Secretariat.

Wu DTY, Xin C, Bindhu S, Xu C, Sachdeva J, Brown JL, Jung H. Clinician Perspec-tives and Design Implications in Using Patient-Generated Health Data to Improve Mental Health Practices: Mixed Methods Study. JMIR Form Res. 2020 Aug 7;4(8).

Xiang YT, Yang Y, Li W, Zhang L, Zhang Q, Cheung T, Ng CH. Timely mental health care for the 2019 novel coronavirus outbreak is urgently needed. Lancet Psy-chiatry. 2020 Mar;7(3):228-229.