3.1 Megatrendinä teknologian kehitys
Viime vuosikymmenien aikana teknologian voimakkaan esiin astumisen myötä on alettu puhumaan entistä vahvemmin teknologian kehityksen globaalista megatrendistä.
Teknologian kehityksen myötä myös sen vaikutukset yhteiskuntaan ovat luoneet uutta terminologiaa. Tästä erinomaisena esimerkkinä toimii termi digitaalinen murros (digital transformation), joka on kasvattanut merkitystä teknologian kehityksen megatrendin jalanjäl-jessä. Digitaalisella murroksella tarkoitetaan uusien teknologioiden avulla luotuja uusia tai digitaaliseksi mukautettuja vanhoja toimintamalleja. Digitaalisessa murroksessa olennaista on, että aikaansaatu teknologinen kehitys on osattu valjastaa yhteiskunnallisen kehityksen tukemiseen. Pelkkä teknologian kehitys ei kuitenkaan yksinään passiivisesti johda digitaaliseen murrokseen vaan oleellista on myös laajamittainen ajatus- ja toimintamallien muutos niin yhteiskunnan, organisaatioiden sekä yksilöiden tasolla. Digitaalinen murros asettaa näin ollen myös organisaatioiden ja yksilöiden johtamiselle ja sen tavoitteille aivan uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. (Tabrizi, 2019; Gjellebæk et al., 2020)
Digitaalisen murroksen aikaan saama muutos näkyy erityisen vahvasti toimialoilla, joissa teknologian rooli on perinteisesti ollut pienempi, mutta nyt uusien digitaalisten toimintamallien myötä teknologian rooli on korostunutta tai jopa kriittistä päivittäisessä toiminnassa. Tästä yhtenä esimerkkinä on terveydenhuolto, jossa muun muassa viime vuosikymmenien aikana yleistyneiden sähköisten potilastietojärjestelmien sekä uusien digitaalisten tutkimus- ja diag-noosimenetelmien kautta yhä useammat hoitoprosessit luottavat yhä enemmän teknologian toimivuuteen. Digitaaliset toimintamallit ja niiden puutteet välittyvät jo nyt oleellisesti myös potilasturvallisuuteen, jonka takia digitaalinen toimintavarmuus onkin kriittistä taata kaikissa tilanteissa. Teknologioiden mukana tuomat automatisoidut prosessit sekä olemassa olevien arvoketjujen muuttuminen, on korostanut näin ollen myös digitaalisen strategian roolia osana perinteisempää toimintastrategiaa. (Matt et al., 2015) Digitaalinen strategia onkin noussut yhdeksi strategisen työskentelyn peruspilariksi, joka tulee huomioida tulevaisuuden strate-gian luomisessa. Tämä digitaalisen murroksen käynnistyminen näkyy lähes kaikilla aloilla aina peruspalveluista raskaaseen teollisuuteen ja kaikkeen siitä väliltä. Osa toimialoista on jo selvästi toisia pidemmällä ja tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden arvioida digitaalisen murroksen onnistumista ja siihen liittyviä haasteita.
Vielä toistaiseksi digitaalinen strategia on erotettu niin sanotusta tavallisesta strategiasta, mutta on oletettavaa, että muutaman vuosikymmenen sisällä digitaalinen strategia on jo niin
poikkileikkaavaa ja integroitunutta eri toimintoihin, että sen erottaminen perusstrategiasta ole mielekästä. Kuluneen vuoden aikana pandemian myötä tapahtuneet muutokset ihmisten työskentelyssä on tarjonnut tai pakottanut monet eri alat siirtymään entistä enemmän kohti digitaalisia toimintamalleja, jonka takia ollaankin puhuttu pandemian aiheuttamasta digi-loikasta. Myös terveydenhuollossa on otettu selkeä digiloikka COVID-19 pandemian seurauksena, joka on pakon edessä nopeuttanut digitaalisen murroksen käynnistymistä use-alla vuodella. (Glaser et al, 2020).
3.2 Digitaalisen murroksen osatekijöiden tunnistaminen
Isojen yhteiskunnallisten murroksien yhteydessä tyypillisesti havaitaan paljon jännitteitä, jotka saattavat asettaa käynnissä olevalle kehitykselle uusia mahdollisuuksia tai haasteita.
Näin on myös tapahtunut nyky-yhteiskunnan taustalla vaikuttavassa teknologian kehityksessä. Kuvassa 3 on esitelty erilaisten arvonluontiverkostojen kehitysnopeus, josta huomataan selkeästi millä eri sektoreilla kehitys on arvioitu olevan kiivainta tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa. (Dufva, 2020) Nopeassa kehityksessä erilaisten vaihtoehtoisten ratkai-suiden määrä kasvaa voimakkaasti, jolloin myös niiden perusteella tehtyjen päätösten tai jopa tekemättömien päätösten ja linjausten vaikutus tulevaisuuteen korostuu. Päätöksente-kotilanteet usein jakavat mielipiteitä, joka saattaa jo itsessään aiheuttaa jännitteitä. Kiivaassa murroksessa muutoksesta aiheutuneiden jännitteiden rooli saattaakin siis olla hyvin korostunutta, koska eri sidosryhmillä on erilaisia visioita miltä murroksen mukanaan tuoma uusi tulevaisuus näyttää. (Dufva, 2020). Digitaalinen murros onkin ennen kaikkea laaja-alainen ja poikkileikkaava toimintamallien teknologian ja johtamisen muutos, joka tuo tyypil-lisesti mukanaan lukuisia uusia työnkuvia ja organisaatiorooleja vanhojen vakiintuneiden tilalle (Hermes et al., 2020). Näiden uusien työtehtävien integroiminen osaksi olemassa ole-vaa toimintaa edellyttää johtamiselta keinoja luoda otolliset olosuhteet.
Digitaalisen murroksen lopputulosta on lähtökohtaisesti varsin haastavaa ennustaa, koska kiihtyvä kehitystahti ei käyttäydy lineaarisesti vaan voi edetä isojakin askeleita kertasysäyksellä sopivan tilanteen sattuessa. Vuosien 2020–2021 aikana vallinneen COVID-19 pandemian seurauksena olemme todistaneet voimakasta digitaalista murrosta eli digiloikkaa monella eri toimialalla. (Matt et al., 2015) Terveydenhuollon digitaalista murroksen onnistumisen edellytyksiä on luontevaa verrata muihin vastaaviin toimialoihin, jossa digitaa-linen murroksia on selkeästi edellä tai jo tapahtunut. Rinnastettaviksi aloiksi sopivat ne, joissa työnkuva ja yleiset toimintamallit ovat jo lähtökohtaisesti olleet samansuuntaiset kuin terveydenhuollossa. Tämän kaltaisen vertailun avulla on mahdollista tunnistaa digitaaliseen murrokseen liittyviä haasteita sekä mahdollisuuksia jo ennakoivasti.
Yhtenä hyvänä merkkipaaluna ja verrokkina terveydenhuollolle voidaan pitää muita asiantuntijatöitä ja -tehtäviä, esimerkiksi tilintarkastusta ja liikekirjanpitoa, jossa digitaaliset työskentelytavat ovat jo vakiintuneet selkeämmin. Näiden alojen teknologisen murroksen yhteydessä on tarkasteltu, miten teknologian hyödyntäminen voi tehostaa sekä automatisoida tavanomaisia prosesseja ja sitä kautta vapauttaa henkilöresursseja vaativampaan työhön. Toimintojen ja tehtävien automatisointi teknologian avulla ei aina noudata intuitiivista logiikkaa vaan ihmisen tuoma näkemys ja kokemus jopa mekaanisiin toistettaviin laskelmiin voi olla lopulta teknologia-avusteista ratkaisua tehokkaampi, koska soveltuvien mallin ohjelmointi voi olla hyvinkin haastavaa. Tärkeätä onkin siis tunnistaa olemassa olevista toimintamalleista ne kohdat ja tekijät, jotka ovat teknologian avulla mahdollista automatisoida. (Korhonen et al., 2020) Tärkeää on myös ottaa huomioon se, että digitaalisen murrokseen liittyy paljon organisaatio-, ryhmä- ja yksilötason muutoksia ja haasteita, jolloin organisaation digitaalisuutta tukevan toimintakulttuurin istuttaminen henkilöstöön strategisen muutosjohtamisen avulla on ensisijaisen tärkeää (Hemerling et al., 2018; Waring et al, 2010).
Kuva 2: Arvonluontiverkostot järjestettynä niiden arvioidun kehitysnopeuden mukaan vuo-sina 2013-2018. Mukaillen Suomen eduskunnan tulevaisuus valiokunnan ”Suomen Sata Mahdollisuutta” -julkaisua (2018).
0 1 2 3 4 5 6 7 8
Henkilöliikenne Tavaraliikenne Työ ja ansainta Työn korvaus koneilla Ravinto Tavaroiden valmistus Rakennettu ympäristö Vaihdanta Havainnot ja tietäminen Turvallisuus Etävaikuttaminen Tarkoituksellisuus Valtarakenteet Elämykset Terveys Materiaalit Energia Yhteistökyky Osaaminen ja sen näyttö Toimintakyvyn avusteet
Arvonluontiverkostojen kehitysnopeus 2013-2018
(0 = ei kehitystä)3.3 Terveydenhuollon digitaalinen murros
Terveydenhuolto ja siihen vahvasti nivoutuva lääketiede, jolla on ollut pitkät perinteet niin sanottuna käsityöammattina, on jatkuvasti siirtymässä kohti systemaattisempia digitaalisia prosesseja, jotka tukevat asiantuntijatyölle ominaisempia toimintatapoja. Terveydenhuolto tulee digitaalisen kehityksen perässä, koska alan akateeminen pohjatyö sekä toimialan kyky vastaanottaa uusien toimintamallien asettamia vaatimuksia on laahannut muiden toimialojen perässä. (Hermes et al., 2020). Samalla vähitellen yleistyneen teknologian rooli päivittäisessä tekemisessä on jo korostunutta muuan muassa diagnostiikan ja tiedon tallen-tamisen tukemisena. Voidaankin siis todeta, että teknologia ja sen hyödyntämisen megatrendi näkyy jo nyt erityisen vahvasti pohjoismaiden terveydenhuollossa. Perinteisten manuaalisten ja uusien digitaalisen toimintatapojen välille on muodostunut valtavasti jännitteitä. Muutos ja sen mukana tuomat jännitteet näkyvät vahvasti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jotka kulkevat kansainvälisessä vertailussa digitaalisen murroksen kärkijoukossa (Dufva, 2020).
Digitaalinen murroksen mukana tuomat muutokset ja jännitteet näkyvät läpileikkaavasti koko terveydenhuollossa, jossa uudet digitaaliset toimintatavat muuttavat erityisesti johtamista, hoidon toteuttamista, diagnostiikka ja lainsäädäntöä. Digitaaliset kehitysaskeleet tulevat muuttamaan ihmisten kokemuksia ja käsityksiä terveydenhuollosta ja eritysesti terveyden-huollon ammattilaisten muuttunut työnkuva voi aiheuttaa kasvukipuja ammattikuntien kes-kuudessa. Digiloikan onnistuessa palvelutarjonta kehittyy kohti potilas- ja vaikuttavuus lähtöisempiä toimintamalleja, joissa teknologian hyödyntäminen on saumatonta osana uusia digitaalisia hoitoprosesseja (Glaser et al., 2020). Digiloikan osatekijät tulee huomioida tule-vaisuuden strategioiden laatimisessa. Kiihtyvä kehitysvauhti terveysteknologiassa onkin tunnistettu haaste päättäjille sekä lainsäädännölle, joiden ensisijaisena tehtävänä on ohjata kehitystä haluttuun suuntaan hidastamatta sen tuomia mahdollisuuksia, mutta samalla minimoiden digitalisaation mukana tulevia esimerkiksi kyberturvallisuuden haasteita.
(McCall, 2018; Liikenne- ja viestintäministeriö, 2021)
Digitaalinen murros terveydenhuollossa usein kulminoituu toimintatapojen muutokseen ja siihen miten uusia teknologian tuomia mahdollisuuksia osataan kattavasti hyödyntää niin, että niiden hyödyntäminen ei aseta tai altista potilaita hoidolliseen riskiin tai erityisasemaan.
Toimintatapojen digitalisointi koskettaa etenkin yksilöitä, mutta on kuitenkin organisaatiovetoista. Tämän takia organisaation digitaalisen strategian selkeä määrittäminen korostuu, koska strategian avulla rakennetaan tilanteeseen sopiva lähestymistapa muutosjohtamisen avulla (Gjellebæk et al, 2020; Matt et al., 2015). Digitaalisen murros ja sen kautta tuleva muutosjohtaminen onkin yksi terveydenhuollon tulevaisuuden onnistumisen kulmakivistä, mutta samalla myös selkeästi tunnistettu haaste.