Johtajana kehittyminen ammatillisena kasvuna

kohteisiin. "Työ"-merkityshorisontti on sekä johtajalle itselleen että toisille ihmisille havaittavaa ja viittaa siten Rönnholmin (1999, 23) kuvaamiin identiteetin havaittaviin tai pääteltäviin osiin ja niiden koosteisiin, jotka identifioivat yksilön itseen tai toisiin.

Johtajana kehittymisen kohteena oleva käyttäytymisen muutos liittyy johtajan toimi-jaidentiteetin kehittymiseen (vrt. Aula 2000, 17–20; Buchanan & Huczinski 1997, 332–414), kun taas johtamisprosessien muutos liittyy johtajan johtamistyön uraiden-titeetin muutokseen. "Ihmisenä oleminen"-merkityshorisontti on Rönnholmin (1999, 23) kuvaama sosiaalisesti luokiteltu pysyvä kohde, jonka suhteen ihminen itse ja toiset ihmiset jatkuvasti arvioivat johtajana kehittymistä. Suhteessa olemisen muutos liittyy sosiaalisen identiteetin muutokseen ja johtajuusmerkityksen muutos liittyy ammatti-identiteetin muutokseen (vrt. Rauste-von Wright et al. 2003, 43–44).

Johtajana kehittymisen olemus ilmenee myös aiemmissa tutkimuksissa löydetyissä johtajan kompetenssialueissa (vrt. Ruohotie & Honka 1999, 184–189; Boyatzis 1982).

Entiteeteistä uusintaminen ja suuntautuminen liittyvät päämääräsuuntautuneisuuden kompetenssialueeseen, jonka menestystekijöitä ovat tehokkuussuuntautuneisuus, toiminnallisuus, diagnostiset kyvyt ja kyky johtaa ja vaikuttaa. Voimaantumisen ja uudistamisen entiteetit liittyvät sekä johtamistaidon kompetenssialueeseen että in-himillisten resurssien johtamisen kompentenssialueeseen. Niiden menestystekijöitä ovat itseluottamus, suullinen esitystaito ja loogisuus sekä sosiaalisen vallan käyttö, myönteinen ihmiskäsitys, ryhmäprosessin hallinta ja realistinen minäkuva.

Tutkimustulokset osoittavat myös, että johtajana kehittyminen liittyy itsetunnon kehittymiseen eli itseen kohdistuvaan positiiviseen ja negatiiviseen asenteeseen. Vahva itsetunto tukee johtajan sosiaalista, normatiivista ja institutionaalista integroitumista organisaatioon, sen toimintaympäristöön ja sitoutumista johtamistyöhön. Itsetunnon kehittyminen tapahtuu yksilön ja yhteiskunnan välisenä sosiaalisena prosessina suh-teessa itsenäistymiseen, sosiaaliseen yhteisöllisyyteen ja elämänhallintaan sekä yksilön sosiaaliseen, normatiiviseen ja institutionaaliseen integroitumiseen yhteiskuntaan. Joh-tajana kehittymisen ”uusintaminen”-entiteetti liittyy elämänhallinnan kehittymiseen, siihen kuuluvat elämän tarkoituksellisuus, hyvät ihmissuhteet, henkinen tasapaino sekä omien kykyjen ja oman arvon tunnistaminen yksilönä. ”Voimaantuminen”-entiteetti liittyy sosiaalisen yhteisöllisyyden kehittymiseen, johon kuuluvat sosiaalisuus, empaattisuus ja yhteisölliset arvot. ”Suuntautuminen”- ja ”uudistuminen”-entiteetit liittyvät itsenäistymiseen, johon kuuluvat oman minuuden löytäminen, omien kykyjen kehittäminen ja käyttäminen sekä kokemukset onnistumisesta ja yksilölliset arvot. (vrt.

Jaari 2004, 29, 33, 277–278)

ACTA

ammatillisen kasvun aluetta: ajattelu, suoritus, itsereflektio ja persoonallisuuden kehit-tyminen. Ajattelu liittyy deklaratiivisiin tietorakenteisiin, formaaliseen, abstraktiseen ja systemaattiseen päättelyyn sekä kognition rakenteisiin. Suoritus liittyy yksilön ja ym-päristön vuorovaikutukseen. Itsereflektio liittyy oppijan oman toiminnan ja oppimisen tarkkailuun ja arviointiin. Persoonallisuuden kehittyminen liittyy minän syvimpiin rakenteisiin. Transformatiiviset oppimissyklit ovat metakognitiivisten strategioiden soveltaminen, oman suorituksen arviointi ja perehtyminen erilaisiin lähestymistapoihin, näkökulmiin ja aktiviteetteihin. Metakognitiivisten strategioiden soveltamisessa on kyse oppijan kokemuksesta siitä, mitä hän osaa ja kuinka hän soveltaa osaamistaan. Oman suorituksen arvioinnissa on kyse oppijan kokemuksesta siitä, mitä hän osaa tehdä eri ympäristöissä ja kuinka hän voi parantaa suoritustaan. Perehtymisessä erilaisiin lähes-tymistapoihin, näkökulmiin ja aktiviteetteihin on kyse oppijan kokemuksesta siitä, kuka hän kokee olevansa ja millaiseksi hänen pitäisi tulla. (Mentkowski & Ass. 2000, 179–215; vrt. Ruohotie 2003a, 69–77; Ruohotie 2004, 31–36 )

Ammatillisen kehittymisen kokonaisuus (Mentkowski & Ass. 2000) tämän tut-kimuksen tulosten perusteella voidaan mallintaa seuraavan kuvan avulla.

Kuva 18. Ammatillisen kehittymisen malli (mukaellen Mentkowski & Ass. 2000, 179–215).

Tarkasteltaessa Mentkowskin & Ass. (2000) ammatillisen kasvun mallia suhteessa tämän tutkimuksen tuloksiin voidaan todeta, että mallin dimensiot ja tämän tutki-muksen johtajana kehittymisen merkityshorisontit liittyvät toisiinsa. Yksilön kasvua ohjaavien mentaalisten rakenteiden ja kasvua kehystävien kontekstuaalisten puitteiden

202

luun ja arviointiin. Persoonallisuuden kehittyminen liittyy minän syvim-piin rakenteisiin. Transformatiiviset oppimissyklit ovat metakognitiivisten strategioiden soveltaminen, oman suorituksen arviointi ja perehtyminen erilaisiin lähestymistapoihin, näkökulmiin ja aktiviteetteihin. Metakogni-tiivisten strategioiden soveltamisessa on kyse oppijan kokemuksesta siitä, mitä hän osaa ja kuinka hän soveltaa osaamistaan. Oman suorituksen arvi-oinnissa on kyse oppijan kokemuksesta siitä, mitä hän osaa tehdä eri ym-päristöissä ja kuinka hän voi parantaa suoritustaan. Perehtymisessä erilai-siin lähestymistapoihin, näkökulmiin ja aktiviteetteihin on kyse oppijan kokemuksesta siitä, kuka hän kokee olevansa ja millaiseksi hänen pitäisi tulla. (Mentkowski & Ass. 2000, 179–215; vrt. Ruohotie 2003a, 69–77;

Ruohotie 2004, 31–36 )

Ammatillisen kehittymisen kokonaisuus (Mentkowski & Ass. 2000) tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan mallintaa seuraavan kuvan avulla.

Kuva 18. Ammatillisen kehittymisen malli (mukaellen Mentkowski & Ass.

2000, 179–215)

Tarkasteltaessa Mentkowskin & Ass. (2000) ammatillisen kasvun mal-lia suhteessa tämän tutkimuksen tuloksiin voidaan todeta, että mallin di-mensiot ja tämän tutkimuksen johtajana kehittymisen merkityshorisontit

Perehtyminen erilaisiin lähes-tymistapoihin, näkökulmiin ja aktiviteetteihin

ITSE-REFLEKTIO

Oman suorituksen

arviointi

Metakogni-tiivisten strategioiden soveltaminen

Kontekstuaalinen kehys ULKOINEN FOKUS Työ merkityshorisonttina

Toimintaympäristökäsitys – Perustehtäväkäsitys – Toimintakäsitys – Tulevaisuuskäsitys

SISÄINEN FOKUS

Ihmisenä oleminen merkityshorisonttina

Ihmiskäsitys – Yhteisökäsitys – Ammattikäsitys – Minäkäsitys AJATTELU

Voimaantumin Uudistuminenen

TOIMINTA Uusintaminen Suutautuminen KITYS

MER- Vahvistu-minen

Merkityk- sellisty-minen

RITUS

SUO-Hallinta Suuntaa-minen

Mentaaliset rakenteet

välinen suhde liittyy johtajana kehittymisen ”työ”-merkityshorisonttiin, jossa johtajan johtajana kehittymisen eli laajemmin oppijan ammatillisen kehittymisen kannalta merkityksellistä on hänen kokemukseensa perustuva käsitys toimintaympäristöstä, perustehtävästä, toiminnasta ja tulevaisuudesta. Nämä muodostavat oppijan kokeman ulkoisen fokuksen kautta suhteessa sisäiseen fokukseen oppijan ammatillisen kehittymi-sen kontekstuaalikehittymi-sen kehykkehittymi-sen. Toisaalta yksilön ulkoikehittymi-sen ja sisäikehittymi-sen maailman välinen suhde ohjaa ammatillista kasvua ja merkitysten rakentamista. Tämä dimensio liittyy johtajana kehittymisen ”ihmisenä oleminen”-merkityshorisonttiin, jolloin johtajan johtajana kehittymisen eli laajemmin oppijan ammatillisen kehittymisen kannalta on merkityksellistä hänen kokemukseensa perustuva käsitys ihmisestä, yhteisöstä, amma-tista ja oppijasta itsestä eli minästä. Näihin sisältyy oppijan kokemus toisten ja hänen omasta käsityksestään ulkoisen maailman edellyttämistä kompetensseista ja sisäisen maailman merkityksistä. (vrt. Mentkowski & Ass. 2000, 181–183) Ne muodostavat oppijan kokeman sisäisen fokuksen kautta suhteessa ulkoiseen fokukseen oppijan kehittymisen mentaaliset rakenteet.

Tarkasteltaessa johtajana kehittymistä ammattillisena kasvuna tämän tutkimuksen perusteella suhteessa Mentkowskin & Ass. (2000, 183–204) mallintamiin amma-tillisen kasvun alueisiin ja tranformatiivisiin oppimissykleihin jäsentyvät ne tämän tutkimuksen perusteella uudella tavalla. Mentkowski & Ass. (2000, 183–189) kytkee kehittymisen, ajattelun, suorituksen ja itsereflektion ammatillisen kasvun alueiksi, joita integroivat kolme transformatiivista oppimissykliä. Tämän tutkimuksen perusteella persoonallisuuden kehittyminen on ammatillisen kasvun kokonaistulos, jolloin se ei ole ammatillisen kehittymisen kasvun alue. Vastaavasti tämän tutkimuksen mukaan suoritus on johtajana kehittymisen eli johtajan ammatillisen kasvun tulosalue ja toinen tulosalue on merkitys. Ammatillisen kehittymisen ”suoritus”-tulosalueeseen liittyy tämän tutkimuksen tuloksena syntyneen johtajana kehittymisen merkitysrakenteen tulosulottuvuudet hallinta ja suuntautuminen. Vastaavasti ammatillisen kehittymisen

”merkitys”-tulosalueeseen liittyy johtajana kehittymisen merkitysrakenteen vahvistu-misen ja merkityksellistyvahvistu-misen tulosulottuvuudet. Näin ollen kehittyminen ja suoritus eivät näytä olevan ammatillisen kasvun alueita, vaan ne kuvaavat ammatillisen kehit-tymisen tuloksellisuutta.

Tämänkin tutkimuksen näkökulmasta Mentkowski & Ass. (2000, 183–189) kuvaamat ajattelu ja itsereflektio ovat ammatillisen kasvun alueita. Näiden lisäksi tämän tutkimuksen tulosten perusteella kolmas kasvun alue on toiminta, jonka avulla tämän tutkimuksen johtaja oppii hallitsemaan ja ohjaamaan yhteisön toimintaa ja asemoitumaan sen avulla tulevaisuuteen. Ajattelu kasvun alueena liittyy oppimissykliin metakognitiivisten strategioiden soveltamisesta suhteessa oppijan kokemaan kontekstu-aaliseen kehykseen ja mentaalisiin rakenteisiin. Sen tuloksena oppijan käsitys ulkoisen tai sisäisen fokuksen merkityksestä tai niiden yhteensopivuuden merkityksestä selkiytyy.

Ajatteluun liittyvät johtajana kehittymisen voimaantumisen ja uudistumisen entiteetit.

Suhteessa ajatteluun ja siihen liittyviin voimaantumisen ja uudistumisen entiteetteihin ammatillisen kehittymisen ja tässä tutkimuksessa johtajana kehittymisen tuloksena johtajan tietoisuus hänen henkilökohtaisesti merkityksellisiksi kokemista asioista sel-kiytyy.⁷³ Toiminta kasvun alueena liittyy oppimissykliin oman suorituksen arvioinnista

73 Vrt. luku 8.1.4 tulosulottuvuudet: vahvistuminen ja merkityksellistyminen

suhteessa kontekstuaaliseen kehykseen ja mentaaliseen rakenteeseen. Sen tuloksena oppijan käsitys hänen suorituksestaan suhteessa ulkoiseen ja sisäiseen fokukseen sel-kiytyy. Toimintaan liittyvät johtajana kehittymisen uusintamisen ja suuntautumisen entiteetit. Suhteessa toimintaan ja siihen liittyviin uusintamisen ja suuntautumisen entiteetteihin ammatillisen kehittymisen ja tässä tutkimuksessa johtajana kehittymi-sen tulokkehittymi-sena johtajan tietoisuus hänen henkilökohtaisesta kokemasta toiminnasta selkiytyy.⁷⁴ Itsereflektio kasvun alueena liittyy oppimissykliin perehtymiseen erilai-sista lähestymistavoista, näkökulmista ja aktiviteetteista, joissa oppija sovittaa yhteen ajattelun ja toiminnan kasvun alueen oppimista suhteessa kokemaansa kontekstuaa-liseen kehykseen ja mentaakontekstuaa-liseen rakenteeseen. Sen tuloksena oppijan kokemukseen perustuvat käsitykset oppijan omista merkityksistä tai suorituksista selkiytyvät oppijan ajattelun tai toiminnan kasvualueen kautta.