7 Tulokset
8.3 Jatkotutkimusmahdollisuudet ja tutkimuksen merkitys
Tutkielmassani olen tuonut esille niin draama- kuin tunnekasvatukseenkin liittyvät hyödyt sekä perustellut näiden välisen yhteyden. Jatkotutkimuksena olisikin mielenkiintoista selvittää enem-män opettajien kokemaa kompetenssia draama- ja tunnetaitojen opettamisessa. Tällä valaistai-siin kentän tilannetta, jotta siihen voitaivalaistai-siin tehdä rakenteellisia muutoksia. Opettajat suuntaavat Garvisin ja Pendergastin (2011) tutkimuksen mukaan enemmän motivaatiota ja aikaa aiheeseen, jossa he kokevat olevansa päteviä. Tutkittavat kokivat, että heillä ei ollut vaadittavia valmiuksia draama- ja tunnekasvatuksesta. Ratkaisu tähän ongelmaan voisi olla draama- ja tunnekasvatuk-sen sisältöjen lisääminen opettajien koulutusohjelmaan. Myös Juvotunnekasvatuk-sen (2018) ja hänen tutkimus-kumppaneidensa mielestä suomalaisten koulujen sekä opettajan koulutuksen tulisi tarjota
enemmän kokemusperäisiä ja yhteistyölle perustuvia mahdollisuuksia. Tutkittavat nostivat li-säksi esille osaamista tukevien kurssien tarpeen. Koulujen resurssit vaihtelevat ja usein ongel-mana onkin liian pieni tila liian isolle ryhmälle. Sopivien tilojen tarjoaminen voitaisiin huomioida ainakin uusia kouluja suunniteltaessa. Luokkahuoneiden hyödynnettävyyttä tukee onneksi jo ny-kyään kevyet ja pyörillä liikkuvat kalusteet. Haasteena on myös liian vähäinen sitoutuminen draama- ja tunnekasvatukseen, johon voisivat auttaa koko koulun yhteiset suunnitelmat ja hank-keet tilanteen parantamiseksi.
Kuten Østern (2013, 13) toteaa ”I touch the future – I teach drama”, niin draama- kuin tunnekas-vatuksellakin kosketetaan lasten tulevaisuutta. Myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ korostaa opettajien työn merkitystä maaliskuussa 2021 alkaneella Tehdään tulevaisuuksia -kampanjalla, joka viestii opettajien työstä tulevaisuuden rakentajina yksi ihminen kerrallaan. Meillä aikuisilla on mahdollisuus antaa lapsille eväät kehitykseen ja draama- sekä tunnekasvatus tarjoaa ne ta-valla, johon mikään muu oppiaine ei pysty.
Lähteet
Ahtineva, A. Roolileikkejä matemaattisissa aineissa. Teoksessa V. Kaartinen & S. Sura (toim.) Draama ja Kasvatus – Opas koulun draamatyöskentelyyn. Turku: Turun opettajankoulutuslaitos 2006, 116–125.
Airaksinen, R. & Karkkulainen, M. Draamakka – Vakallinen toiminnallisia kokonaisuuksia. Helsinki: Draama-työ 2012.
Airaksinen, R. & Okkonen, S. Teatteria tenaville – Lapsi teatterin kokijana. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy 2006.
Aitken, V., Fraser, D. & Price, G. Negotiating the spaces: Relational pedagogy and power in drama teaching.
International Journal of Education & the Arts 8 (14) 2007, 1–18.
Backman, J. Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa. Teoksessa J. Toikkanen & I.
A. Virtanen (toim.) Kokemuksen tutkimus VI – kokemuksen käsite ja käyttö. Rovaniemi: Lap-land University press 2018, 25–40.
Bayraktar, A. & Okvuran, A. Improving students’ writing through creative drama. Procedia - Social and Be-havioral Sciences 51 2012, 662–665.
https://reader.else-
vier.com/reader/sd/pii/S1877042812033587?to-ken=BF2AC562CEB0FFAF57ED4927F202E7F0F877035D9EAE1E0E636FB79B60158A0B4A48C9
B74CB01274DA76593702FE440D&originRegion=eu-west-1&originCrea-tion=20210421125811 (Luettu 07.04.2021.)
Bowell, P. & Heap B. S. Prosessidraama – polkuja opettamiseen ja oppimiseen. Suom. R. Airaksinen, P. Kor-honen & P. KorKor-honen. Helsinki: Draamatyö 2005.
Dickinson, R., Neelands, J. & Shenton Primary School. Improve your primary school through drama. Lon-don: David Fulton Publishers 2006.
Eskola, J. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat –Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. 5. painos. Jyväskylä: PS-kustannus 2018, 209–
231.
Eskola, J. & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino 1998.
Garandeau, C. F., Vartio, A., Poskiparta, E. & Salmivalli, C. School bullies’ intention to change behavior fol-lowing teacher interventions: Effects of empathy arousal, condemning of bullying, and blam-ing of the perpetrator. Prevention Science 17 2016, 1034–1043.
Garvis, S. & Pendergast, D. An investigation of early childhood teacher self-efficacy beliefs in the teaching of arts education. International Journal of Education & the Arts 12 (9) 2011, 1–15.
Hartimo, M. Fenomenologian läpimurto Husserlilla. Teoksessa T. Miettinen, S. Pulkkinen & J. Taipale (toim.) Fenomenologian ydinkysymyksiä. Helsinki: Gaudeamus 2010, 45–59.
Heikkinen, H. Vakava leikillisyys. Helsinki: Kansanvalistusseura 2004.
Heikkinen, H. Draamakasvatus - opetusta, taidetta, tutkimista! Jyväskylä: Minerva 2005.
Heikkinen, H. Oppimista draaman keinoin. Tutkimuskohteena prosessidraama. Teoksessa A. Kauppinen (toim.) Oppimistilanteita ja vuorovaikutusta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013, 177–190.
Heikkinen, H. Ajattele toimien – Kohti draamakasvatuksen syvempää ymmärtämistä. Helsinki: Draamatyö 2017.
Heikkinen, H. L. T. Kerronnallinen tutkimus. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. 5.
painos. Jyväskylä: PS-kustannus 2018, 170–187.
Hendrix, R., Eick, C. & Shannon, D. The integration of creative drama in an inquiry-based elementary pro-gram: The effect on student attitude and conceptual learning. Journal of Science Teacher Ed-ucation 23 (7) 2012, 823–846.
Holmberg, N. & Kähkönen, S. Kognitiivinen psykoterapia. Teoksessa M. O. Huttunen & H. Kalska (toim.) Psykoterapiat. Helsinki: Duodecim 2015, 52–82.
Immonen, J. Näyttämöimprovisaatioiden matkaan! Draaman ja ilmaisun perustaitoja harjoittelemaan. Te-oksessa V. Kaartinen & S. Sura (toim.) Draama ja kasvatus: opas koulun draamatyöskente-lyyn. Turku: Turun opettajankoulutuslaitos 2006, 52–75.
Isokorpi, T. Tunneoppia parempaan vuorovaikutukseen. Jyväskylä: PS-kustannus 2004.
Jalovaara, E. Tunnetaidot tiedon rinnalle kasvatuksessa. Tampere: Pilot-kustannus 2006.
Joronen, K. & Häkämies, A. Prosessidraamalla tunnetaitoja. Teoksessa K. Joronen & A. Koski (toim.) Tunne- ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä. Tampere: Tampereen yliopistopaino 2010, 138–159.
Juvonen, A., O´Neill, S. & Räihä, P. OPEART: Music theatre productions within teacher education: Enhancing communal engaged learning. Teoksessa T. Chemi & X. Du Arts-based methods and organiza-tional learning: Higher education around the world. Cham: Palgrave Macmillan 2017, 147–
170.
Jyrämö, P. Näkymiä prosessidraaman reflektiokeskusteluun. Teoksessa A. Kauppinen (toim.) Oppimistilan-teita ja vuorovaikutusta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013, 163–176.
Kaartinen, K. Draaman kirjoittamisesta ja kirjoituttamisesta. Teoksessa V. Kaartinen & S. Sura (toim.) Draama ja kasvatus: opas koulun draamatyöskentelyyn. Turku: Turun opettajankoulutuslai-tos 2006, 7–14.
Kananen, J. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkea-koulu 2017.
Kansanen, P. Johdantoa kasvatustieteellisissä tutkimuksissa käytettävien tutkimusmenetelmien systema-tiikkaan. Teoksessa P. Kansanen & K. Uusikylä (toim.) Opetuksen tutkimuksen monet mene-telmät. Jyväskylä: PS-kustannus 2004, 9–22.
Kemppinen, P. Lasten ja nuorten tunne-elämän häiriöt. Vantaa: Kannustusvalmennus P. & K. Oy 2000.
Kiviniemi, K. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. 5.
painos. Jyväskylä: PS-kustannus 2018, 73–87.
Kokkonen, M. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet – Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus 2010.
Koponen, P. Improkirja. Helsinki: Like 2004.
Kuula, A. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino 2015.
Kuusela, M. & Lintunen, T. Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen ja tuki koulussa. Teoksessa K.
Joronen & A. Koski (toim.) Tunne- ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä.
Tampere: Tampereen yliopistopaino 2010, 119–137.
Laakso, J. Mielen taito: Vapauta ajatuksia, kehitä tunteita. Helsinki: Kirjapaja 2009.
Laine, T. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikku-noita tutkimusmetodeihin 2. 5. painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 29–50 2018.
Laino, J. Draaman työkaluja koulun arkeen. Teoksessa K. Joronen & A. Koski (toim.) Tunne- ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä. Tampere: Tampereen yliopistopaino 2010, 160–181.
Laukka, S. & Koponen, J. Yhtä draamaa: Oulun kaupungin draamaopetussuunnitelma. 2. uud. p. Helsinki:
Draamatyö 2014.
Leppäkoski, R. Ohjaaminen – mystiikan ja matematiikan välissä? Teoksessa P. Korhonen & A-L. Østern (toim.) Katarsis – Draama, teatteri ja kasvatus. Jyväskylä: Atena 2001, 151–162.
McFarlane, P. Creative drama for emotional support: Activities and exercises for use in the classroom. Lon-don ; Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers 2012.
Metsämuuronen, J. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp 2006.
Miettinen, T., Pulkkinen, S. & Taipale, J. Fenomenologian ydinkysymyksiä. Helsinki: Gaudeamus 2010.
Moilanen, P. & Räihä, P. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmeto-deihin 2. 5. painos. Jyväskylä: PS-kustannus 2018, 51–72.
Niemi, P. Hyvää mieltä ja tunnetaitoja. Hämeenlinna: Päivä Osakeyhtiö 2014.
Niskanen, S. Hermeneuttisen psykologian tieteenfilosofinen traditio. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.) Kokemuksen tutkimus. Helsinki: Dialogia Oy 2005, 89–114.
Nummenmaa, L. Tunteiden psykologia. Helsinki: Tammi 2010.
Nurmi, P. Lapsen ja nuoren viha. Jyväskylä: PS-kustannus 2013.
Nygren, H. & Stenberg, P-R. Yhteisöllinen oppiminen draaman suunnitteluprosessissa. Teoksessa J. Heikki-nen, A. JuvoHeikki-nen, K. Mäkitalo-Siegl, H. Nygren & T. Tossavainen (toim.) Taitoa, taidetta ja tek-nologiaa – kohti uutta opettajankoulutuksen mallia. Reports and Studies in Education, Hu-manities, and Theology. Joensuu: University of Eastern Finland 2016, 69–80.
Oikeusministeriö. Tunne- ja vuorovaikutustaidot -oppiaineen kirjaaminen perusopetuslakiin. kansalais-aloite.fi 2021. https://www.kansalaiskansalais-aloite.fi/fi/aloite/8354 (Luettu 16.04.2021.)
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Tehdään tulevaisuuksia -kampanja. 2021. https://www.oaj.fi/kampan-jat/tehdaan-tulevaisuuksia/ (Luettu 23.04.2021.)
Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus 2004.
Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus 2014.
Owens, A. & Barber, K. Draama toimii. Suom. J-P. Kaijanen & P. Korhonen. Helsinki: JB-kustannus 1998.
Owens, A. & Barber, K. Draamasuunnistus – prosessidraaman arviointi ja reflektointi. Suom. R. Airaksinen
& P. Korhonen. Helsinki: Draamatyö 2002.
Owens, A. & Barber, K. Draamakompassi – prosessidraaman suunnittelu, käytännön työskentely, arviointi ja reflektointi. Suom. R. Airaksinen & P. Korhonen. Helsinki: Draamatyö 2010.
Puhakka, K-M. Me-henkeä, hyväksymistä ja yhteistyötä draaman keinoin. Teoksessa P. Korhonen & R. Ai-raksinen (toim.) Hyvä hankaus: Teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina. Helsinki: Teatterikorkeakoulu 2005, 66–73.
Puhakka, K-M. Draamatyöskentelyä maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa ja kotouttamisessa.
Teoksessa P. Korhonen & R. Airaksinen (toim.) Hyvä hankaus 2.0. Helsinki: Draamatyö 2014, 193–202.
Pulkkinen, S. Husserlin fenomenologinen menetelmä. Teoksessa T. Miettinen, S. Pulkkinen & J. Taipale (toim.) Fenomenologian ydinkysymyksiä. Helsinki: Gaudeamus 2010, 25–44.
Puolimatka, T. Kasvatus, arvot ja tunteet. Helsinki: Suunta-kirjat 2011.
Rantanen, J. Tunteella!: Voimaa tekemiseen. Helsinki: Talentum 2011.
Repo-Kaarento, S. Innostu ryhmästä – Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Helsinki: Kansanvalistusseura 2007.
Saarinen, M. & Takala, M. Draama osallisuuden innoittajana – nuorten kokemuksellinen oppimisprosessi.
Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti 26 (3) 2016, 29–50.
Salmivalli, C. Kaverien kanssa: Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus 2005.
Salmivalli, C. Koulukiusaamiseen puuttuminen: Kohti tehokkaita toimintamalleja. 2. uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus 2010.
Selinummi, A-K. & Vitiä, K. Tarina pienestä sirkuksesta – ajatuksia aloittelevalle draamaopettajalle. Teok-sessa V. Kaartinen & S. Sura (toim.) Draama ja kasvatus: opas koulun draamatyöskentelyyn.
Turku: Turun opettajankoulutuslaitos 2006, 126–136.
Soisalo, R. Särkyvä mieli: Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu. Helsinki: Suomen psykologinen instituut-tiyhdistys 2012.
Strandén, T. Miksi nukketeatteria murkuille? Teoksessa V. Kaartinen & S. Sura (toim.) Draama ja kasvatus:
opas koulun draamatyöskentelyyn. Turku: Turun opettajankoulutuslaitos 2006, 67–75.
Sura, S. Roolinvaihto pedagogisena interventiona. Teoksessa V. Kaartinen & S. Sura (toim.) Draama ja kas-vatus: opas koulun draamatyöskentelyyn. Turku: Turun opettajankoulutuslaitos 2006, 15–27.
Talib, M-T. Voiko tunteita opettaa? Teoksessa P. Kansanen & K. Uusikylä (toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Jyväskylä: PS-kustannus 2002, 56–69.
Teerijoki, P. & Lintunen, J. Kohtaamisia eri tiloissa – Osallistavan teatterin näyttämöt. Teoksessa P. Korho-nen & A-L. Østern (toim.) Katarsis – Draama, teatteri ja kasvatus. Jyväskylä: Atena 2001, 131–
150.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely 2017 ja 2019.
https://sampo.thl.fi/pi- vot/prod/fi/ktk/ktk4/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=199799&mitta-rit_1=199937&mittarit_2=199405&vuosi_0=v2017# (Luettu 21.04.2021.)
Toivanen, T. Lentoon – Draama ja teatteri perusopetuksessa. Helsinki: Sanoma Pro Oy 2015.
Toivanen, T., Komulainen, K. & Ruismäki, H. Drama education and improvisation as a resource of teacher student´s creativity. International Conference on Education and Educational Psychology 12 2011, 60–69.
https://reader.elsevier.com/reader/sd/pii/S1877042811001005?to-ken=BEC699F011C13F595A4B17C9312DDCE83B9CE51062B664702A1DCEEDC5FD55BB3CD4
D2AFCD5E378EE4403B8FB44F295E&originRegion=eu-west-1&originCrea-tion=20210421101929 (Luettu 16.04.2021.)
Traga Philippakos, Z. A., Munsell, S. & Robinson, L. B. Supporting primary students' story writing by includ-ing retellinclud-ings, talk, and drama with strategy instruction. The Language and Literacy Spectrum 28 (1) 2018, 1–22.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi 2018.
Tökkäri, V. Fenomenologisen, hermeneuttis-fenomenologisen ja narratiivisen kokemuksen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa J. Toikkanen & I. A. Virtanen (toim.) Kokemuksen tutkimus VI – koke-muksen käsite ja käyttö. Rovaniemi: Lapland University press 2018, 64–84.
Varantola, K., Launis, V., Helin, M., Spoof, S-K. & Jäppinen, S. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäi-lyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki: Opetusministeriö 2012.
Virtanen, A. Helsinkiläiskoulussa opetettiin lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja: tulokset ällistyttäviä –
"Tämä voisi olla kokonaan oma oppiaineensa". Helsingin uutiset 21.03.2021.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3994589 (Luettu 16.04.2021.)
Vygotsky, L. & Cole, M. Mind in society: the development of higher psychological processes. Harvard Uni-versity Press 1978.
Water, M., McAvoy, M., & Hunt, K. Drama and education: performance methodologies for teaching and learning. Routledge 2015.
Østern, L. Teatterin merkitys kautta aikojen lasten ja nuorten näkökulmasta. Teoksessa P. Korhonen & A-L. Østern (toim.) Katarsis – Draama, teatteri ja kasvatus. Jyväskylä: Atena 2001, 15–45.
Østern, A-L. Preface. Teoksessa S. Laukka & J. Koponen 2014. Yhtä draamaa: Oulun kaupungin draamaope-tussuunnitelma. 2. uud. p. Helsinki: Draamatyö 2013, 13–14.
Liitteet
Liite 1. Instruktiokirje