Kootusti etäkoulun diskursseissa etäkoulun tasa-arvoisuutta pyrittiin tarkastelemaan ja kuvaamaan eri tasoilla. Tasa-arvon diskurssit haastoivat etenkin erilaisia terveyden ja pandemian hallinnan diskursseja, joiden tasa-arvokäsitys painotti enemmän yhtäläistä oikeutta terveyteen ja elämään, jolloin myös mahdollisesti tarpeettomien suojatoimien, kuten etäopetukseen palaamisen, tekeminen varmuuden varalta oli perusteltua, kun taas oppilaslähtöiset tasa-arvon diskurssit kyseenalaistivat näitä diskursseja ja niissä esiintyviä argumentteja. Näissä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta etäkoulua tarkastelevissa kirjoituksissa etäkoulu merkityksellistyi etenkin jo valmiiksi olemassa olevan eriarvoisuuden kasvattajana, joka kohdistuu erityisesti nuorimpiin sukupolviin. Tämän diskurssien vuorovaikutuksen ytimessä olivat etenkin erilaiset asiantuntijat niin lääketieteen, kuin koulutuksen kentiltä.
Etäkouluun liittyi löyhemmin myös muita diskursseja, kuten digitalisaation diskurssi, jotka merkityksellistivät etäkoulua omien tarkoitusperiensä kautta.
Auktoriteettien ja maallikoiden kirjoituksissa roolit olivat lähempänä toisiaan tarkastelujakson alkuvaiheessa, mutta diskurssien tuottaminen ja niiden uusintaminen keskittyi ajan kuluessa yhä vahvemmin auktoriteeteille, etenkin asiantuntijoille.
epätasa-arvoistavan vaikutuksen vuoksi? Etäkoulun vaikutuksia seurataan varmasti vielä pitkään, mutta etenkin niiden ääni, keihin etäkoululla on ollut suurin haitallinen vaikutus, puuttuu toistaiseksi lähes täysin aihetta käsittelevästä tieteellisestä kirjallisuudesta ja julkisesta keskustelusta.
Etäkoulun ja etäopetuksen politisoitumisen tutkiminen on myös aihe, joka alkoi kiinnostaa tutkimusta tehdessä. Esimerkiksi etäkoulua muutoksen mahdollistajana koulutuspoliittisessa puheessa olisi erittäin mielenkiintoista tutkia. Koulutuspolitiikan dynamiikkaa on toki tutkittu jo aikaisemmin (esim.
Simola ym. 2017), mutta koulutuspolitiikan tekemisestä voitaisiin saada mielenkiintoisia näkökulmia, kun koulutuspoliittista kenttää tarkastellaan poikkeavien olojen kautta.
Toisaalta myös mielenkiintoista olisi nähdä, minkälaista tietoa toisenlainen teoreettinen näkökulma tuottaisi samankaltaisesta aineistosta. Bourdieun pääomilla kyettiin selittämään yksilöiden sijoittumista koulutuksellisen tasa-arvon ja julkisen keskustelun kentällä, mutta esimerkiksi Foucault’lainen tiedon rakentumisen tarkastelu saattaisi tuottaa hedelmällistä tietoa hieman eri näkökulmasta. Samoin tutkimusmenetelmän muuttaminen esimerkiksi sisällönanalyyttiseksi tai etnografiseksi tutkimukseksi voisi tuottaa mielenkiintoista tietoa, jolla etäkoulusta ilmiönä saataisiin triangulaation keinoin kattavammin tietoa. Vaihtoehtoisesti tasa-arvon diskurssien fokuksen korvaaminen jollain muulla, esimerkiksi syrjäytymisen tai yhteiskuntaluokan diskurssien fokuksella mahdollistaisi suomalaisen tasa-arvokehityksen ja eriytymisen tarkastelun terveyskriisin jälkeen.
LÄHTEET
Aalto, M. 2020. Koulut ja päiväkodit pysyvät auki, koronaterveysasema perustetaan – lue koko lista Helsingin päättämistä toimista tartuntojen hillitsemiseksi. Helsingin Sanomat 13.3.2020 (Viitattu 22.4.2021)
Ahtela,K., Bruun, N., Koskinen, P. K., Nummijärvi, A. ja Saloheimo, J. 2006.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Helsinki: Gummerus Kirjapaino Oy.
Aluehallintovirasto. (2015). Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset.
https://www.patio.fi/web/pepa-2017-valtakunnallinen/lappi63 (Viitattu 24.4.2021)
Bernelius, V. & Huilla, H. 2021. Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet.
Valtioneuvoston julkaisuja. Julkaistu osoitteessa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-761-4. (Viitattu 19.3.2021) Bourdieu, P. 1994. Järjen käytännöllisyys. Tampere: Vastapaino.
Bourdieu, P. 2013. Distinction: A Social Critique of the Judgement of Taste.
London: Taylor and Francis.
Bourdieu, P.1997. The Forms of Capital. Teoksessa Halsey, A.H., Lauder, H., Brown, P. & Stuart Wells, A. (toim.) Education. Culture, Economy, Society.
Oxford: Oxford University Press, 46-58.
Bourdieu, P. 1977 Outline of a Theory of Practice. New York: Cambridge University Press.
Bourdieu, P. & L. J. D. Wacquant. 1995. Refleksiiviseen sosiologiaan. Jyväskylä:
Joensuu University Press Oy.
Burr, V. 2015. Social Constructionism. Third edition. New York: Routledge.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Eskola-Salin, N. & Kyhä, H. 2020. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus- oppijan oikeus, koulutuksen järjestäjän velvollisuus. TAMKjournal, 9.12.2020. (Viitattu 12.3.2021)
Gee, J. 2018. Introducing Discourse Analysis: From Grammar to Society. Oxford:
Routledge.
Happo, P. "Tilanne ei ole rauhoittava, vaan räjähdysherkkä", sanoo STM:n strategiajohtaja – Yle seurasi THL:n ja STM:n infon. Yle:
https://yle.fi/uutiset/3-11631246 (viitattu 25.4.2021).
Harisalo, R. & Miettinen, E. 2004. Hyvinvointivaltio, houkutteleva lupaus vai karvas pettymys. Vammala: Tampere University Press.
Helsingin Sanomat. Ohjeita mielipidekirjoituksen lähettämiseen. Julkaistu osoitteessa: https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/ (Viitattu 23.3.2021) Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hibbert, F. 2005. Unfolding Social Constructivism. New York: Springer.
Jauhiainen, S. & Raivonen, L. 2020. Maahanmuuttajien Kelan etuuksien käyttö vuonna 2018. Kelan tutkimus. Helsinki: Kela. Julkaistu osoitteessa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322299/Tyopapereita157_s aavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y. (Viitattu 18.4.2021).
Jokinen, A; Juhila, K., Suoninen, E. 2016. Diskurssianalyysi. Tampere:
Vastapaino.
Jokinen, A. Juhila, K. & Suoninen, E. 1993. Diskurssianalyysin aakkoset.
Tampere: Vastapaino.
Jørgensen, M. & Phillips, L. J. (toim.) 2011. The Field of Discourse Analysis in Discourse Analysis as Theory and Method. SAGE Publications Ltd. Lontoo.
Kalalahti M. & Varjo J. 2012. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus perusopetukseen sijoittumisessa ja valikoitumisessa. Kasvatus & Aika 6 (1), 39-55.
Kantola, J., Koskinen-Sandberg, P. & Ylöstalo, H. 2020. Tasa-arvopolitiikka muutoksessa. Teoksessa Kantola, J., Koskinen-Sandberg, P. & Ylöstalo, H.
(toim.) Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia – Talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin. Helsinki: Gaudeamus. Verkkokirja.
Kauppinen, L., Kukkonen, L., Luukka, T. & Vainio, S. 2020. Suomi siirtyi poikkeusaikaan: Näillä keinoilla koronakatastrofi yritetään välttää.
13.3.2020. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006437256.html (Viitattu 19.3.2021).
Kauppila, R. 2007. Ihmisen tapa oppia. Johdatus sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Ketovuori, H. & Pihlaja, P. 2016. Inklusiivinen koulutuspolitiikka erityispedagogisin silmin. Teoksessa H. Silvennoinen, M. Kalalahti & J.
Varjo (toim.). Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopistopaino.
Kivelä, P. & Siisiäinen, M. 2016. Sosiaalinen pääoma ja verkostot – teoriasta empiriaan. Teoksessa H. Silvennoinen, M. Kalalahti & J. Varjo (toim.).
Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Kivinen, O. & Rinne, R. 1995. Koulutuksen periytyvyys. Nuorten koulutus ja tasa-arvo Suomessa. Tilastokeskus. Koulutus 1995:4.
Kolkka, M. & Karjalainen, A. 2013. Maailman osaavin kansa –Koulutuksellinen tasa-arvo on poliittinen ja pedagoginen kysymys. Teoksessa Mahlamäki-Kultanen, S., Hämäläinen, T., Pohjonen, P. & Nyyssölä, K. (toim.) Maailman osaavin kansa 2020 –Koulutuspolitiikan keinot, mahdollisuudet ja päämäärät. Koulutustutkimusfoorumin julkaisu, 50–67.
Kosunen, S. 2012. ”Meillä on siis kouluja, joista ne tulee: siis Suomen eliitti” – keskiluokan lasten kouluvalinnat pois lähikoulusta. Kasvatus 1/2012 (7-19) Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka. Tampere: Vastapaino. Verkkokirja.
Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. 1329 (2014). Julkaistu osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609#P5a.
(Viitattu 3.3.2021).
Lehtinen, A.-R. & Vuorisalo, M. 2007. Lasten sosiaalinen pääoma – mittaamisen kokemuksia ja haasteita. Teoksessa Alanen, L., Salminen, V.-M. &
Siisiäinen, M. (toim.) Sosiaalinen pääoma ja paikalliset kentät. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, 211–248.
Leskinen, H. & Soronen, H. 2006. Sosiaaliset distinktiot – Bourdieun makuteoria.
Julkaistu osoitteessa:
http://www.cs.tut.fi/~ihtesem/s2006/teoriat/esitykset/Raportti_Leskinen_So ronen_141106.pdf. Artikkeli. (Viitattu 11.2.2021)
Liljander, J-P. 2012. Pierre Bourdieu: Koulutus, symbolinen väkivalta ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Teoksessa Aittola, T. (toim.) Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Tallinna: Gaudeamus.
Lukkarinen, E. 2002. Koulutuksellisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.
Teoksessa Paluu kansalliseen koulutuspolitiikkaan – kirjoituksia
suomalaisesta koulutuksesta ja koulutuspolitiikasta. Vaasa: Valtiollisen alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet.
Luukka, T. 2020. ”Onhan se ristiriita, jos ravintolassa saa olla kylki kyljessä mutta urheilusalilla ei” – HS kysyi eduskunta-puolueilta, pitäisikö ravintoloiden rajoituksia tiukentaa. Helsingin Sanomat 28.11.2020. Luettu verkossa 25.4.2021.
Löytömäki, T. 2021. Tiukentuvat rajoitukset vaikuttavat etenkin nuorten elämään:
”Siitä tulee raskasta”, sanoo kahdeksas-luokkalainen etä-kouluun siirtymisestä. Helsingin Sanomat 25.2.2021 (viitattu 24.4.2021).
Löytömäki, T. 2020. Ensimmäiset korona-virus-rokotteet saapunevat Suomeen alku-vuodesta – Askarruttaako sinua jokin asia tulevassa rokotteessa?
Vastaa HS:n kyselyyn. Helsingin Sanomat 4.12.2020 (viitattu 25.4.2021).
Meriläinen, R. 2008. Tasa-arvon narratiivi 1990-luvun koulutuspoliittisessa keskustelussa. Teoksessa J. Kauranne, M. Kuissa, E., Merimaa & J., Rantala (toim.) Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita - Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja 2008. Helsinki: Multiprint Oy.
Metso, T. 2004. Koti, koulu ja kasvatus- kohtaamisia ja rajankäyntejä. Turku:
Suomen kasvatustieteellinen seura.
Mäkelä, K. 2006. Sosiaalitutkimuksen eettinen säätely. Teoksessa Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S. & Sorvali, I. (toim.) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki:
Hakapaino Oy.
Moore, R. 2014. Capital. Teoksessa Grenfell, J. (toim.) 2014. Pierre Bourdieu:
Key Concepts. 2nd ed. Oxfordshire, England: Routledge.
Newton Suter, W. 2014. Qualitative Data, Analysis, and Design. Teoksessa W.
Newton Suter (toim.) Introduction to Educational Research: A Critical Thinking Approach. Thousand Oaks: SAGE. 342– 386.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.
Helsinki: Opetushallitus.
Opetushallitus. Tasa-arvoisen peruskoulun priorisoidut tavoitteet. Julkaistu osoitteessa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tasa-arvoisen-peruskoulun-priorisoidut-tavoitteet. (Viitattu 11.3.2021).
Opetushallitus. Koulutuksellisen tasa-arvon ulottuvuuksia Suomessa. Julkaistu osoitteessa: https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/koulutuksellisen-tasa-arvon-ulottuvuuksia-suomessa. (Viitattu 9.3.2021).
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtioneuvoston linjaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestäjille koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/valtioneuvoston-linjaus-suosituksista- varhaiskasvatuksen-esiopetuksen-perusopetuksen-lukio-ja-ammatillisen-koulutuksen-korkeakoulutuksen-vapaan-sivist 16.3.2020 (viitattu 2.4.2021).
Pietarinen, J. 2002. Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä. Teoksessa Karjalainen S., Launis, V., Pelkonen R. & Pietarinen J. (toim.) Tutkijan eettiset valinnat. Helsinki: Gaudeamus.
Pietikäinen, S., Mäntynen, A. 2019. Uusi kurssi kohti diskurssia. Tampere:
Vastapaino.
Rinne, R., & Vuorio-Lehti, M. 1996. Toivoton unelma? Koulutuksellista tasa-arvoa koskevat toiveet ja epäilyt peruskoulun synnystä 1990-luvulle. Helsinki:
Opetushallitus.
Ruuskanen, P. 2007.Sosiaalisella pääomalla selittäminen. Teoksessa Alanen, L., Salminen, V-M. & Siisiäinen, M. (toim.) Sosiaalinen pääoma ja paikalliset kentät. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere:
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].
<https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu 17.04.2021) Saaristo, K. & Jokinen, K. 2004. Sosiologia. Helsinki: WSOY.
Saastamoinen, M. 2006. Minuus ja identiteetti tutkimuksen haasteina. Teoksessa P. Rautio & M. Saastamoinen (toim.) Minuus ja identiteetti:
sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma. Tampere: Tampere University Press. 168–178.
Salomaa, M. 2020. Vapaavuori pitää ravintola-rajoitusten tiukennusta hankalana:
”Tulee paljon sijais-kärsijöitä”. Helsingin Sanomat 7.10.2020. Luettu verkossa 26.4.2021.
Silvennoinen, H., Kalalahti, M. & Varjo, J. 2016. Globalisaatio, markkinaliberalismi ja koulutuspolitiikan muutos. Teoksessa Silvennoinen, H., Kalalahti, M. & Varjo, J. (toim.) Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat
merkitykset. Kasvatussosiologian vuosikirja 1. Kasvatusalan tutkimuksia 73. Helsinki: Suomen Kasvatustieteellinen seura, 11–36.
Siisiäinen, M. 2003. Yksi käsite, kaksi lähestymistapaa: Putnamin ja Bourdieun sosiaalinen pääoma. Sosiologia 3/2003, Vol. 40, 204-216.
Simola, H. 1995. Paljon vartijat – Suomalainen kansanopettaja valtiollisessa kouludiskursissa 1860-luvulta 1990-luvulle. Helsinki: Yliopistopaino.
Tolonen, T.2004. Vanhemmuuden puutteen heijastuminen nuorten sosiaaliseen pääomaan. Nuorisotutkimus (Journal of Youth Research). 4/2004, vol. 22., 17-34.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi, 2018. E-kirja.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. Helsinki: TENK.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioi nnin_ohje_2019.pdf. (Viitattu 18.4.2021).
Varjo, J., Kalalahti, M. & Silvennoinen, H. 2016. Koulutuspolitiikka ja tasa-arvokehityksen suunta: yhteenvetoa ja johtopäätöksiä. Teoksessa Silvennoinen, H., Kalalahti, M. & Varjo, J. (toim.) Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset. Kasvatussosiologian vuosikirja 1. Kasvatusalan tutkimuksia 73. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, 351–366.
Volanen, M-V. 2007. Pääoma, tottumukset ja koulun pito. Teoksessa Alanen, L., Salminen, V-M. & Siisiäinen, M. (toim.) Sosiaalinen pääoma ja paikalliset kentät. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Verloo, M. & Lompardo, E. 2007. Contested gender equality and policy variety in Europe: Introducing a critical frame analysis approach. Teoksessa Multiple meanings of gender equality: a critical frame analysis of gender policies in Europe. Budapest: Central European University Press, 21-49.
Vuori, J. 2021. Tutkimusetiikka ihmistieteissä. Teoksessa Vuori, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto (ylläpitäjä ja tuottaja).
<https://www.fsd.tuni.fi/palvelut/menetelmaopetus/>. (Viitattu 18.04.2021)
Väliverronen, E. 1998. Mediatekstistä tulkintaan. Teoksessa Kantola, A., Moring, I. & Väliverronen, E. (toim.) Media-analyysi - tekstistä tulkintaan. Tampere:
Tammer-Paino.
Yhdenvertaisuuslaki. (1325)2014. Finlex.
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2014/20141325. (Viitattu 9.4.2021)
Ylöstalo, H. 2012. Tasa-arvotyön tasa-arvot. Tampere: Tampere University Press.
LIITTEET
Liite 1: Lista tutkimukseen sisällytetyistä Helsingin sanomien mielipidekirjoituksista
Mielipidekirjoituksen otsikko Julkaisupäivä Vanhemmille on siirtynyt iso vastuu lasten
oppimisesta
24.3.2020
Vastuu opetuksesta ja oppimisen tuesta on yhä kouluilla opettajilla
26.3.2020
Suunnitelmallisuus auttavat erilaista oppijaa etäkoulussakin
27.3.2020
Yhdessä sovitut pelisäännöt etätyön ja koulun sujumaan
27.3.2020
Perheemme voimat ovat aivan lopussa, kun Wilma tursuaa tehtäviä lapsille
28.3.2020
Perhetyötä on tehostettava epävarmoina aikoina 31.3.2020 Etäkoulussa opettajien työpäivät venyvät helposti
kymmentuntisiksi
1.4.2020
Jotta etäkoulusta selvitään kuivin jaloin, opettajien ja vanhempien on puhallettava yhteen hiileen
1.4.2020
Kaikki lapset eivät tunne oloaan kotona turvalliseksi 5.4.2020 Yksinhuoltajat tarvitsevat nyt kaiken tuen 6.4.2020 Etäkoulu pelasti koulukiusaamiselta 10.4.2020 Koti on nyt monelle lapselle ja nuorelle entistä
turvattomampi paikka
10.4.2020
Kestävä koronaelvytys tuo uskoa tulevaisuuteen 15.4.2020 Etäkoulussa moni oppilas kukoistaa, kun
perinteisen koulunkäynnin kuormitus on poissa
15.4.2020 Lasten oikeuksia pitää vaalia poikkeusoloissakin 17.4.2020
Myös adhd-opettaja nauttii etätyöstä 18.4.2020 Meidän koulussamme etäkoulu on sujunut
loistavasti
18.4.2020
Paluu kouluun ei ole kaikille helpotus- voisiko etäkoulu jäädä pysyväksi oikeudeksi sitä haluaville?
19.4.2020
Koulun avaaminen altistaisi myös koulun aikuiset koronaviruksen leviämiselle
20.4.2020
Etäopetukselle tarvitaan lainsäädännön turva 22.4.2020 Etäkoulu ei ole ratkaisu koulunkäyntivaikeuksiin 22.4.2020 Voisiko etäkoulun välitunteja alkaa pitää oman
koulun pihalla?
25.4.2020
Osalle lapsista koulupudokkuus on todellinen riski 26.4.2020 Isätkin osannevat laittaa ruokaa 27.4.2020 Etäkoulusta ei pidä palata kahdeksan aamuihin 29.4.2020 Koulujen tulisi avata ovensa niin pian kuin
mahdollista
29.4.2020
Riskiryhmäperheiden lasten etäopetusta tulisi jatkaa
4.5.2020
Digiloikka kantaa mukanaan valtavaa oppimiskulttuurin muutosta
4.5.2020 Etäkouluviikon voisi pitää kerran lukuvuodessa 7.5.2020 Etäopetusta voisi käyttää lähiopetuksen tukena 7.5.2020 Opetusministeri Li Anderson: Erityisopetuksen,
opinto-ohjauksen sekä tukiopetuksen resursseja lisätään
9.5.2020
Etäkoulu toi adhd-oireisten elämään paljon haasteita
14.5.2020
Opettaminen taitaa jäädä sivuseikaksi tulevina viikkoina
14.5.2020
Hallitus teki oikean päätöksen avatessaan koulut 15.5.2020 Koronavirusajan kokemukset tulisi hyödyntää
opetuksen kehittämisessä
22.5.2020
Etäopetuksesta ei pidä tehdä trendiä peruskoulussa 4.6.2020
Erityisen tuen resurssit eivät aina kohtaa oppilaiden tarpeita
8.6.2020
Vieraskielisten perheiden lapset kantoivat liian suurta vastuuta etäkoulussa
14.6.2020
Koulujen pitäisi harjoitella etäopetusta 30.7.2020 Päättäjien tulee muistaa digitaalisen oppimisen
hyödyt
8.8.2020
Eristyksessä olevalle koululaiselle etäopetuksen on tarjottava muutakin kuin tehtävälistoja
8.8.2020
Työnteon, lastenhoidon ja etäkoulun yhdistäminen onnistuu, kun sekä työntekijät että työnantajat joustavat
13.8.2020
Koronaviruskriisi teki akuutiksi oppilashuollon tarpeen
20.8.2020
Eikö koronakevätkään nostanut huolta oppilaiden arvioinnista
22.8.2020
Lähiopetus tulisi järjestää täysimääräisenä 23.8.2020 Emme toivo siirtymistä etäopiskeluun 14.10.2020 Poikamme koulussa toiseen aaltoon
valmistautuminen on ollut heikkoa
20.10.2020
Varmistetaan ensin oppimisen edellytykset kaikille 4.11.2020 Oikeaan aikaan saadulla pienelläkin tuella voi olla
ratkaiseva vaikutus
24.11.2020
Etäopetus kuormittaa lukiolaisia ja heikentää suoritusten tasoa
26.11.2020
Leviämisvaiheessa olevien alueiden koulujen tulisi siirtyä etäopetukseen loppuvuodeksi
7.12.2020 Etäopetusta on harkittava vakavasti myös
alakoulujen osalta
10.12.2020
Koronaviruskriisi jättää painavan jäljen elämänsä tärkeimpiä vuosia viettäviin nuoriin
10.12.2020
Seurasin lasteni etäopiskelua ja hämmästyin, kun he eivät sanoneet koko päivänä sanaakaan
10.12.2020