7 Pohdinta
7.4 Jatkotutkimusaiheita
Tutkielmasta nousi esiin muutamia aiheita mahdollisille jatkotutkimuksille. Sukupolvien vä-listä vuorovaikutusta tulisi tutkia kotitaloustieteen näkökulmasta ja nimenomaan Suomessa, koska sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ei kotitaloustieteen näkökulmasta ole paljoa-kaan tutkimusta. Olisikin tärkeä tutkia, kuinka Suomen sukupolvet voitaisiin tuoda luontevasti lähemmäs toisiaan ja kuinka heidän välinen vuorovaikutus saataisiin rakentumaan molempia hyödyttäväksi. Myös yhteisöllinen asuminen kaipaa lisää tutkimusta kotitaloustieteen näkökul-masta: Kuinka yhteisöllisyys vaikuttaa arkeen ja kuinka kaupunkilaistenkin kaipaamaa yhtei-söllisyyttä voitaisiin lisätä. Rajakosken (2017) raportoimassa tutkimuksessa ikääntyneet pitivät
tärkeänä, että yhteisöllisessä asumismuodossa asukkaiden arvot olisivat samankaltaisia. Tässä tutkielmassa asukkaiden arvoihin ei päästy kunnolla käsiksi, joten olisikin mielenkiintoista tie-tää, kuinka asukkaiden mahdollisesti hyvinkin erilaiset arvot vaikuttavat yhteisöllisyyden syn-tymiseen ja sen ylläpitoon.
Tutkielma valmistui otollisena ajankohtana, juuri kun keskustelut vanhustenhuollon tilasta ovat kuumimmillaan. Tämän tutkielman avulla voidaankin ymmärtää ikääntyneiden asumistarpeita aiempaa paremmin. Ikääntyneet haluavat elää aktiivista elämää, oman liikuntakykynsä eh-doilla. Sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä, yhtään vähättelemättä läheisten ystävyyssuhteiden merkitystä. Jotta ikääntyneet sopeutuisivat uuteen asuinympäristöönsä palvelukeskuksissa ja siirtymä omakotitaloista kerrostaloihin olisi mahdollisimman sujuva, tulisi ikääntyneille tarjota mahdollisimman monipuolista virikettä uuteen ympäristöön tutustumisen tueksi. Hyvät naapu-russuhteet auttavat sopeutumisessa, kun naapureihin tutustuessa voidaan samalla tutustua uu-teen ympäristöön ja luoda uusia merkityksellisiä kokemuksia.
Lähteet
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Juva: WSOY.
Anglé, K. 2018. Yhteinen olohuone - Yhteisollistä asumista Helsingin Ullanlinnaan. Oulun yli-opisto. Arkkitehtuurin tiedekunta. Diplomityö.
Aro, J. 2011. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen side. Teoksessa S. Kangaspunta (toim.) Yksilölli-nen yhteisöllisyys: avaimia yhteisöllisen muutoksen ymmärtämiseen. Tampereen ylio-pisto. School of social sciences and humanities. 35 –60.
https://tam- pub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66235/yhteisollisyys_ja_sosiaali-nen_side_2011.pdf?sequence=1 [luettu 11.1.2019]
Asukasyhteisö Helsingin Loppukiri. 2001. https://www.loppukiri.com/ [luettu 11.1.2019]
Caritas Annansilmä. 2018. Pohjankartanon ylisukupolvisessa puutarhassa juhlittiin sadonkor-juuta. http://caritaslaiset.fi/20vuotta/yhteisollinen-puutarha/ [luettu 5.3.2019]
Caritaslaiset. 2018. Nuoret tuovat eloa palvelutalon arkeen. http://caritaslai-set.fi/20vuotta/hyva-naapuri/ [luettu 6.3.2019]
Clough, R. Leamy, M. Miller, V. Bright, L. 2005. Housing decisions in Later Life. Teoksessa P. Macmillan. Housing Decisions in Later Life. Lontoo. https://link.springer.com/chap-ter/10.1057/9780230005938_3 [luettu 11.1.2019]
El Ansari, W. Stock, C. Mikolajczyk, R. 2012. Relationships between food consumption and living arrangements among university students in four European countries - A cross-sectional study. Julkaisussa: Nutrition Journal. 2012. 11/28. https://nutritionj.bio-medcentral.com/articles/10.1186/1475-2891-11-28 [luettu 21.1.2019]
Eskola, J. Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Heimonen, S. 2005. Vapaaehtoistyöntekijät voimavarana. Julkaisussa P. Voutilainen. M.
Vaarama. K. Backman. L. Paasivaara. U. Eloniemi-Sulkava. H. Finne-Soveri. (toim).
Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes Oppaita 49. Saarijärvi: Gumme-rus.
Helamaa, A. Pylvänen, R. 2012. Askeleita kohti yhteisöasumista. Selvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta. Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnit-telu. Julkaisu 6/2012. Tampere.
https://wiki.tut.fi/pub/Monikko/WebHome/Mo-nikko_Loppuraportti_web.pdf [luettu 10.1.2019]
Hentilä, N. 2016. Kohta laulu raikaa Härkälinnassa - opiskelijat muuttivat palvelukotiin. Sa-nomalehti Kaleva. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kohta-laulu-raikaa-harkalinnassa-opiskelijat-muuttivat-palvelukotiin/736213/ [luettu 25.1.2018]
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 1988. Teemahaastattelu. Helsinki: Yliopistopaino.
Ilmonen, M. Hirvonen, J. Manninen, R. 2005. Nuorten asuminen 2005. Ympäristö ministeriö.
Asunto- ja rakennusosasto. Suomen ympäristö 8/2. Helsinki: Edita Prima.
Jolanki, O. Leinonen, E. Rajaniemi, J. Rappe, E. Räsänen, T. Teittinen, O. Topo, P. 2017. Asu-misen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9237F1AE-7A10-4097-8271-8A061A89FC77%7D/129184 [luettu 6.2.2018]
Juntti, M-L. 2018. Opiskelija asuu ikäihmisten palvelutalossa ilmaiseksi ja kesäisin yksiö toimii taiteilijaresidenssinä – ”Halusimme saada elämää taloon”. Yle Uutiset. https://yle.fi/uuti-set/3-10197011 [luettu 6.12.2018]
Kanninen, A. Minkkinen, S. Asukasyhteisö Helsingin Loppukiri. 2001. Yhteisöllisyydestä.
Loppukiriseniorit.blogspot.com. http://loppukiriseniorit.blogspot.com/p/blog-page_5219.html [luettu 10.1.2019]
Kataja-Lian, M. 2017. Ikääntyneiden rikosaalto Japanissa: Vankilat ovat muuttumassa vanhain-kodeiksi. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-9405049 [luettu 10.2.2019]
Kauppinen, T. Martelin, T. Hannikainen-Ingman, K. Virtala, E. 2014. Yksin asuvien hyvin-vointi. Mitä tällä hetkellä tiedetään? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 27/2014. Helsinki.
Kilpeläinen, P. Kostiainen, E. Laakso, S. 2015. Toiveet ja Todellisuus - Nuorten asuminen 2014. Ympäristöministeriö. Rakennetun ympäristön osasto. Suomen ympäristö 2/2015.
Helsinki: Edita Prima.
Kupari, T. (toim.) 2011. Omaa kotia etsimässä - Nuorten asuminen 2010. Ympäristöministeriö.
Rakennetun ympäristön osasto. Suomen ympäristö 1/2011. Helsinki: Edita Prima.
Kämppi, L. 2014. Nuorten ja ikääntyneiden ajatukset Kodintola- konseptista. Laurea ammatti-korkeakoulu. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma. Opinnäytetyö.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/82878/Kamppi_Laura.pdf?se-quence=1&isAllowed=y [luettu 13.2.2018]
Lahtinen, O. 2016. Millaista kimppa-asuminen on? “Kämppiksen tulisi olla samalla aaltopituu-della, jotta yhteiselo sujumisen lisäksi olisi hauskaa.” Itä-Suomen Yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Kotitaloustieteen pro gradu.
Laine, M. & Peltonen, L. 2007. Ikkuna muutokseen. Tapaustutkimuksen taito. Teoksessa M.
Laine. J. Bamberg. & P. Jokinen. (toim.) Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
2.painos. 93-108.
Laurinkari, J. Poutanen, V-M. Saarinen, A. Laukkanen, E. 2005. Senioritalo ikääntyneen asu-misvaihtoehtona. Kysely- ja haastattelututkimus Joensuussa, Kuopiossa ja Tampereella vuonna 2005. Suomen Ympäristö 815/2006. Helsinki: Edita Prima.
Marttila, S. Nykänen, P. 2016. Nuorten ja vanhusten kokemuksia yhteisasumiskokeilusta pal-velutalossa. Laurea ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi.
Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/117840/Mart-tila_Suvi%20ja%20Nykanen_Paivi.pdf?sequence=1&isAllowed=y [luettu 20.12.2018]
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gumme-rus.
Mielonen, M. 2016. Vanhusten ja nuorten yhteisasuminen. Mun Stadi. HOK-elanto.
http://omanmuotoinenkoti.munstadi.fi/vanhusten-ja-nuorten-yhteisasuminen/ [luettu 20.2.2019]
Moisio, P. Rämö, T. 2007. Koettu yksinäisyys demografisten ja sosioekonomisten taustateki-jöiden mukaan Suomessa vuosina 1994 ja 2006. Yhteiskuntapolitiikka 72. 2007:4.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100808/074moisio.pdf?sequence=1&isAl-lowed=y [luettu 8.1.2019]
Myrskylä, P. 2005. Asuminen. Teoksessa P. Myrskylä. (toim.) Tallella ikä eletty… Ikääntymi-nen tilastoissa. 2005. Tilastokeskus. Helsinki: Edita Prima.
Nenonen, L. 2014. Monen sukupolven kortteli. Yhteisöllinen palvelukortteli ja esteetöntä asu-mista Lauttasaareen. Oulun Yliopisto. Arkkitehtuurin tiedekunta. Diplomityö. http://jul-tika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201412042092.pdf [luettu 8.1.2019]
Okulov, S. 2008. “Ykisnolo ois aika orpoo” - vanhusten palveluasumisen yhteisölliset tekijät palvelutalon asukkaiden kokemuksissa. Kuopion yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalipeda-gogiikan laitos. Lisensiaatin tutkimus. https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=8b97024e-f15b-4794-b2f5-a6d8cb920bd8 [luettu 8.3.2019]
Peda.net. Maslow’n tarvehierarkia. Jyväskylän kaupunki. https://peda.net/jyvas-kyla/pok/pkl/koulutusmateriaaleja/mt [luettu 8.1.2019]
Pessi, A. Seppänen, M. 2011. Yhteisöllisyys. Teoksessa J. Saari. (toim.) 2011. Hyvinvointi:
Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 288-313.
Potila, A-K. Moisio, J. Ahti-Miettinen, O. Pyy-Martikainen, M. Virtanen, V. 2017. Opiskelija-tutkimus 2017. EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Opetus- ja kult-tuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:37. Helsinki 2017.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf [luettu 8.1.2019]
Poutanen, V-M. Laurinkari, J. Hynynen, R. 2008. Ikääntyneiden asumisratkaisut vuoden 2004 Asumis- ja varallisuustutkimuksen valossa. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 20/2008. Helsinki: Edita Prima.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&ua
ct=8&ved=2ahUKEwiH6deWtp_dAhVBFJAKHcgBBQcQFjA-
EegQIABAC&url=https%3A%2F%2Fcore.ac.uk%2Fdown-load%2Fpdf%2F14926961.pdf&usg=AOvVaw2uDl8bRPK87_aqNQTJ3YNN [luettu 8.11.2018]
Pyykkönen, T. 2013. Elämänvaihe vaikuttaa asumistoiveisiin - työura valinnan mahdollisuuk-siin. Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 2/2013. http://www.stat.fi/artikke-lit/2013/art_2013-06-03_003.html [luettu: 8.1.2019]
Raijas, A. 2011. Arjen hyvinvointi. Teoksessa: Saari, J. (toim.) 2011. Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 243-263.
Raijas, A. Repo, P. 2009. Kuluttajat, käyttäjät ja markkinat. Teoksessa E. Ahola. A. Palkamo.
(toim.) Megaterendit ja me. Tekes. Helsinki: Katsaus 255/2009. 13-25.
Rajakoski, N. 2017. Asuminen ja yhteisöllisyys. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. https://www.il- marinen.fi/siteassets/uutishuoneen-liitteet-ja-lohkot/2017/iareena2017_asuminenjayh-teisollisyys_ilmarinen.pdf [luettu: 31.1.2018]
Rauma, A-L. 2003. Kotitaloustiede on nuori ihmistiede. Itä-Suomen yliopisto. Savonlinna.
http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/pdft/rauma.pdf [luettu 31.1.2018]
Rossi, E. 2018. Asumispalvelukeskuksen iäkkäiden asukkaiden avun ja tuen tarpeet. Teoksessa Gerontologia 32(4). 4/2018, 235-251. Kasvun ja vanhenemisentuki ry.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. Teemahaastattelu. KvaliMOTV- Menetelmä-opetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietovaranto.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_2.html [luettu: 31.1.2018]
Schnettler, B. Denegrí, M. Miranda, H. Sepúlveda, J. Orellana, L. Paiva, G. y Grunert, K.
2013. Hábitos alimentarios y bienestar subjetivo en estudiantes universitarios del sur de Chile. Julkaisussa: Nutrición Hospitalaria 28(6). Madrid.
http://scielo.is-ciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0212-16112013000600056 [luettu 21.1.2019]
Shi, J. 2017. The evolvement of family intergenerational relationship in transition: mechanism, logic, and tension. The Journal of Chinese Sociology 4:20. https://link.springer.com/arti-cle/10.1186/s40711-017-0068-z#citeas [luettu 13.2.2019]
Sillanpää, M. 2019. Kolme hoivakotia palkittiin hyvästä hoidosta: Vanhus saa halutessaan jä-kälää huoneeseensa eikä ketään pakoteta kuuntelemaan klassista musiikkia. YLE Uutiset.
https://yle.fi/uutiset/3-10642374?origin=rss [luettu 13.2.2019]
Simpura, J. 2005. Mitä tilastot voivat kertoa ikääntymisestä? Teoksessa P. Myrskylä. (toim.) 2005. Tallella ikä eletty... Ikääntyminen tilastoissa. Tilastokeskus. Helsinki: Edita Prima.
Soledad Herrera, M. Kornfeld, R. 2008. Relaciones familiares y bienestar de los adultos mayores en Chile. Revista En Foco-Expansiva. 131, 1-15.
http://www.expansiva.cl/media/en_foco/documentos/08072008171918.pdf [luettu 21.1.2019]
Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745.
2015. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/asas/2015/asas_2015_2016-05-24_tie_001_fi.html [luettu 6.2.2018]
Susi, M. 2017. Ikäihmisten keskinäinen yhteisöllisyys ja sen tukeminen Kuuselakeskuksessa.
Tampereen Ammattikorkeakoulu. Sosionomikoulutus. Opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/137267/Susi_Miia.pdf?se-quence=1&isAllowed=y [luettu 8.2.2018]
Särkelä-Kukko, M. Rönkä, K. 2015. Yhteisöllinen asuminen lievittää vanhojen ihmisten yksi-näisyyttä. Gerontologia 4/2015. 303-308. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1758751 [lu-ettu: 8.1.2019]
Tiikkainen, P. 2006. Vanhuusiän ykisnäisyys. Seurantatutkimus emotionaalista ja sosillaista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä. Studies in sport, physical education and health 114.
Jyväskylän yliopisto. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Jyväskylä: Jy-väskylä University Printing House.
Tilastokeskus. 2013. Elämänvaihe vaikuttaa asumistoiveisiin - työura valinnan mahdollisuuk-siin. Asuminen on toiveiden ja mahdollisuuksien yhteensovittamista.
http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-06-03_003.html?s=5 [luettu 9.1.2019]
Tilastokeskus. 2018. Elinajanodote. https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/elinajanodote.html [luettu 8.1.2019]
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Uotila, H. 2011. Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuk-sista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden tiede-kunta. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press. https://tam-pub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66801/978-951-44-8553-4.pdf?sequence=1 [luettu 11.1.2019]
Välikangas, K. 2009. Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja - Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Suomen Ympäristö 13/2009. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Prima.
Yeung, A. 2002. Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa - Ihanteita vai todellisuutta?
Tutkimus suomalaisten asennoitumisesta ja osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. So-siaali ja terveysjärjestöjenyhteistyöyhdistys YTY ry. Helsinki: Hakapaino.
Özer-Kemppainen, Ö. 2005. Senioriasumisen nykytila, kehitystarpeet- ja mahdollisuudet. Ou-lun Yliopisto Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu A 32. https://www.oulu.fi/ark/projek-tit/tsa/kuvat/isbn9514276442.pdf [luettu 11.1.2019]
Liitteet
Liite 1: Haastattelurunko
Teemat ja apukysymykset:
- Taustatiedot (täytetään paperille ennen haastattelun aloittamista) - Ikä
- Sukupuoli - Siviilisääty - Asuuko yksin
- Kuinka kauan asunut talossa
- Ympäristö
- Kerro, miten päädyit asumaan juuri tähän taloon?
- Millaisia yhteistiloja talossa on ja millaisiin tarkoituksiin niitä käytetään?
- Kuvaile on palvelutalon ympäristöä?
- Millaiseksi koet asuinympäristösi? Viihtyisyys? Helppokulkui-suus? Palvelutarjonta?
- Arki
- Kerro millaista täällä on arkisin?
- Kerro mistä oma arkesi koostuu?
- Kerro mitkä seikat vaikuttavat arkesi miellyttävyyteen, mielekkyyteen ja sujuvuuteen?
- Mikä tekee arjesta hyvää?
- Kerro kuinka oma arkesi on muuttunut tänne muuton jäl-keen?
- Minkälaisia asioita täällä tehdään yhdessä?
- Millaisiin yhteisiin tekemisiin itse osallistut?
- Tehdäänkö arjen askareita yhdessä muiden kanssa, aute-taanko muita arjen askareissa?
- Kuinka mahdolliset vierailijat osallistuvat yhteiseen toimin-taan?
- Juhla
- Kerro kuinka juhlapäivät näkyvät palvelutalossa?
- Leivotaanko/laitetaanko ruokaa/syödäänkö yhdessä/koris-tellaanko palvelutaloa?
- Juhlitaanko yhdessä vai erikseen?
- Mikä merkitys juhlilla on sinulle?
- Kuinka mahdolliset vierailijat osallistuvat yhteiseen toimin-taan?
- Asukkaat
- Millaisia palvelukodin asukkaat ovat?
- Kuinka paljon opiskelijat viettävät aikaa yhdessä tehden muun palvelutalon väen kanssa?
- Millaiset mahdollisuudet talossa on asukkaiden kohtaami-siin?
- Miten erot ja yhtäläisyydet näkyvät arjessanne ja yhteisissä tekemisissänne?
- Mitä pidät itsellesi tärkeinä arvoina?
- Minkä arvojen koet vaikuttavan yhteisöllisen asumisen su-juvuuteen?
- Onko muiden asukkaiden kanssa ollut ongelmia?
- Kerro yhteisistä kokemuksistanne muiden asukkaiden kes-ken?
- Asumisen kokemukset
- Millaiseksi koet asumisen täällä palvelutalossa?
- Kerro täällä asumisen hyvistä ja huonoista puolista?
- O:“Koetko saavasi rahoillesi vastinetta?” - Oletko tyytyväinen asumisvalintaasi?
- Suosittelisitko tätä palvelukotia ystävillesi asuinpaikaksi?
Millä perustein?
- Yhteisöllisyys
- Mitä yhteisöllisyys mielestäsi tarkoittaa?
- Kerro asumisen yhteisöllisyydestä täällä?
- Mitä yhteisöllisessä asumisessa voisi tehdä eri tavalla? Mitä kaipaisit lisää?
- Kuinka koet saavasi omaa rauhaa ja yksityisyyttä sekä sosi-aalisia hetkiä täällä?
- O: Millaista luulet arkesi olleen verrattuna nykyiseen, jos olisit asunut “normaalissa” yksiössä?
- Onko palvelutalossa sosiaalisten hetkien jakamisen lisäksi ta-pana jakaa/lainata myös esimerkiksi tavaroita?
- Millainen vaikutus sillä on ollut/olisi esimerkiksi rahan- ja ajankäyttöön?
- Miten kuvailisit turvallisuuden tunnetta palvelutalossa?
Onko yhteisöllisyydellä siihen mielestäsi jotain vaikutusta?
- Yksinäisyyden tunteet
- Koetko yksinäisyyttä?
- Kuinka yksinäisyyden tunne ilmenee? Millaisissa tilan-teissa?
- Kuinka toimit tuntiessasi olosi yksinäiseksi?
- Onko yksinäisyyden tunteisiin tullut muutoksia tämän su-kupolvien välisen kanssakäymisen myötä?
- Millaisia muutoksia olet huomannut yksinäisyyden tuntemusten kokemuksissa tähänastisen elämäsi aikana?
- Aktiviteetit
- Millaisiin yhteisiin tekemisiin itse osallistut?
- Kuvaile tuntemuksiasi yhteisiin aktiviteetteihin osallistumi-seen?
- I: Koetko pakkoa osallistua yhteisiin aktiviteetteihin?
- O: Koetko joskus yhteistoimintavelvoitteen haasteena? Kuinka silloin toimit?
- Kuinka yhteisiin aktiviteetteihin pääsee vaikuttamaan?
- Ovatko aktiviteetit maksullisia? Kuka maksaa, jos ovat?
- Esimerkiksi yhteisistä kokkailuista kertyvät raaka-aine-kulut?
- Sukupolvien välinen vuorovaikutus
- Kerro millaisissa tilanteissa juttelette muiden talon asukkai-den kanssa, niin ikääntyneiasukkai-den, kuin nuortenkin kanssa?
Kuinka kauan juttutuokiot yleensä kestävät?
- Oliko sinulla odotuksia sukupolvien välisen kanssakäymisen suhteen? Millaisia ja kuinka ne ovat toteutuneet?
- Millaisista asioista keskustelette eri sukupolvien kesken?
- Esimerkiksi omista valinnoistasi ja mahdolisuuksistasi verrrattuna eri sukupolvien vastaaviin tilanteisiin?
- O: Uskotko pitäväsi yhteyttä näihin asukkaisiin täältä pois muuttaessasi?
- Mitä koet saanesi/oppineesi muilta asukkailta?
- Mitä koet antaneesi/opettaneesi muille asukkaille?
- Miten yhteiset hetket toisen sukupolven kanssa vaikuttavat/
ovat vaikuttaneet ajatteluusi ja arkeesi?
Liite 2: Esimerkki analyysistä
“Ne ovat hyvinki kiinnostuneita meijän kokemuksista, ko hehän ovat nuoria kumpiki ne [opiskeli-jat].” (I2) lu-ennon, että mitä sielä sotaväessä niinku pittää, mitä siellä tullee et-teen.” (I4)
“Minä olen aika huono menneen neuvomaan. No tietenki joissaki asioissa, mutta ne on aivan käy-tännön asioita. et ei oo semmosta joo.” (I5)
“No kasvattanu. Nehän kasvat-taa kyllä joka yhteinen hetki, mitä me olemma yksissä, nii mehän kasvamma. Mikä milläki tavalla ja miten...” (I2)
“Kyllä se on niinku, varsinki nai-set kovasti arvostaa tässä, kun on parihan tässä nyt on ne jotka lei-poo ja touhuaa. Ni kyl ne kokee ihan niinku hyväksi sen.” (I4)
Etenkin naiset arvostavat opis-kelijoiden läsnä-oloa.
”Mutta aina se juttuja kerrotaan elämäntaipaleelta, että kyllähän sieltä jotaki aina voi saaha, mutta emmie usko, että se miten-kää vaikuttaa heijän
“Minä sillon ko minä ensin tänne tulin, ni minä oikein hölömistyin, että onko se totta, että me olemma arkoja ja katotaan sitä nuorta, että miten me saisin yh-teyden. Emminä uskalla puhua mittään ja aina tällä mentalitee-tilla otettiin ja taas sitten se nuori riepu katto, että mitenkähän minä saisin tuohon yhteyen ja niin… Että siinä oli tämä, mi-nusta tuntu hirviältä, ku minä näin nii, että se kuinka arkoja ne oli ne nuoret niinku meki olimma.
Samalla lailla. Minä sanoinki, että siinä pitäs joku kapula olla, että me kumpiki katkastas. Että ei me nii julmia ollakkaa ko teistä
näyttää. Ja taas, ettähän te kar-kuun mee vaikka minä sanonki sulle jotaki. Että tää minusta tuntu kaikista hirveimmältä sil-lon ko minä tulin tänne, että oltii kumpiki niinkö jänis jossaki me-tikössä, että emminä uskalla.”
(I2)
”On helepottanu. Ehkä on niinku kesytty ihimiset keskenään ja...”
(I2) sem-mosta sekavaa, ettei… Eli mie sa-non, että se on nytte jo vähän muotoutunu uomiinsa tavallaa, että…” (I5) sitte näitä B-puolen asukkaita, ihan ois niitä varten joku vielä.”
(I1)
“...no täällähän on nää [opiske-lijat], mikkä järjestää, nii tietenki se etupäässä koskee tätä siellä nuoret vain olevat pellaa-massa, että siellä ei mietä van-hempia ole. Joka pitäs korvata jollaki lailla meille vanhemmil-lekki. Se hetki, tietenki tarvittevat ne nuoremmatki, emminä sitä tarkota. Mutta tuota emille van-hemmillekki, nii vaikkei mittää muuta ko lauleskeltas.” (I2)
Pelihetkissä vaikka satavuotias [joka järjes-tää toimintaa]? Että miksi se
”Eikä niiltä [opiskelijoilta] voi vaatia, että ne meijän kanssa täällä koko ajan ovat ko niillähän on oma elämänsä. Opiskelut ja
“No nehän meille pittää tätä va-paa-ajan ohjelmaa ja tällä lailla ja tuota heipataan tuolla käytä-vällä ja kaikki ne toiminnat, mitä he tarjoaa, nii me koitamme olla mukana, siinä määrin mitä
“Kaikki on [miellyttävää]. Mitä ikinä täällä laitetaan ja järjeste-tään, nii minä oon kyllä ollu mu-kana. Ei siinä mittää. Jos ei mit-tää semmosta erikoista oo että ois. Emmää kyllä oo montaakaan kertaa jääny pois niistä.” (I1)
Pyrin aina osal-listumaan kaik-keen järjestet-tyyn toimintaan.
“Ne on aivan paikallaan. Onhan ne, onhan ne tyhjää parempia.
Että ihmiset kuitenki kokoontuu siihe saman pöydän ääreen ja ne tarinoita, kertovat tarinoitansa.
”Mutta jos niinkö tässäki tämä ystävänpäivä nii nämä nuoret, mitä meillä on --- ne ovat järjes-tävät aina jotaki. On tuommosia, nyt oli tosiaan ystävänpäivä ja aina tämmösiä on. Ja pikkujou-luhan meillä oli ja kyllä.” (I3)
Järjestävät tee-majuhlia.
”Ei täällä oo mitää askarteluja tai semmosia. Ei. Vetäjiä tietenki puuttuu. Ei niitä ole niitä vetä-jiä. Nämä nuoret mitä meillä on nii ei ne semmoseen. Ei niitten-kään aika riitä.” (I3)
“No tuskimpa[nuoret ovat voi-neet oppia minulta mitään].” (I3)
Ei usko nuorten
Liite 3: Haastattelukutsu
IKÄÄNTYNEIDEN JA
OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA SUKUPOLVIEN VÄLISESTÄ YHTEISÖLLISESTÄ ASUMISESTA PALVELUTALOSSA
Olen Karoliina Väänänen ja opiskelen Itä-Suomen yliopistossa kotitaloustiedettä. Teen parhail-laan pro gradu -tutkielmaa ja tulen palvelutaloonne keräämään tutkimusaineistoa 18.-19.2.2019 haastattelemalla asukkaita. Haastateltavaksi toivon saavani talossa asuvat opiskelijat sekä neljä heidän kanssaan aikaa viettävää ikääntynyttä.
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää palvelutalossa asuvien ikääntyneiden sekä opiskelijoi-den kokemuksia yhteisöllisestä asumisesta eri sukupolvien kesken. Tutkielmassa haluan selvit-tää erityisesti uuden asumismuodon merkitystä tutkittavien arjessa ja yhteisöllisen asumisen hyviä ja huonoja puolia. Tutkielmalla pyrin saamaan ajankohtaista tietoa uudenlaisen, sukupol-vet yhteen saattavan asumismuodon mahdollisuuksista yksinäisyyden ja turvattomuuden pois-tossa sekä sukupolvien välisenä vuorovaikutuksen väylänä.
Haastattelut ovat luonteeltaan keskustelevia, jossa haastateltavan kokemuksille ja kertomuk-sille annetaan tilaa. Haastatteluun tulisi varata aikaa kaksi tuntia.
Tutkielmaan osallistuminen on vapaaehtoista. Haastateltavien anonymiteetti säilytetään, eikä vastaajan henkilöllisyys tule ilmi missään tutkielman vaiheessa. Vastausten analysointi tapah-tuu luottamuksellisesti. Tulokset julkaistaan ainoastaan kokonaistuloksina, eikä niistä voida tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Osallistumalla haastatteluun, annat samalla suostumuksesi haas-tatteluaineiston käyttöön tutkielmassa.
Kiitän jokaista haastateltavaa jo etukäteen!
Tutkielman tekoa ohjaa Itä-Suomen yliopistonlehtori Eija Pesonen-Leinonen (s.posti)
Ystävällisin terveisin, Karoliina Väänänen (s.posti)
(puh.nro)