Yhtenä luotettavuuden vahvistamistapana voidaan pitää saturaatiota eli kyl-lääntymistä, jolla tarkoitetaan sitä, että eri lähteistä tulevat tutkimustulokset al-kavat toistua (Kananen 2017, 179.) Näin kävi juuri haastattelujen sekä havain-noinnin osalta. Molemmissa tuli esiin tilanne, jossa samaa aineistoa alkoi ker-tyä. Toisaalta tämä myös kertoo tarkkailtavien merkkien paikkansapitävyy-destä sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidosta. Tästä syystä voi-tiin todeta, että aineistoa oli kerätty tarpeeksi.
Opinnäytetyötä aloitettaessa luvattiin myös, ettei kenenkään henkilötietoja kä-sitellä, ja tästä myös pidettiin kiinni. Tutkimuksen päätyttyä saatu aineisto hä-vitettiin huolellisesti ja tarkasti.
9.3 Jatkotutkimukset
Osallisuutta voitaan tutkia monelta eri kantilta, koska se on aiheena tärkeä ja melko uusi, sekä vähän tutkittu. Myös osallisuuden jalkautuminen varhaiskas-vatukseen on vielä kesken monissa paikoissa, jolloin se tuo kehittämishaas-teita ja samalla haastaa arvioimaan ja kehittämään jo olemassa olevia sekä uusia käytäntöjä. Jatkotutkimuksena opinnäytetyölle olisi mielenkiintoista tut-kia, miten konkreettisesti lasten näyttämät osallisuuden ja mielenkiinnon koh-teet kulkeutuvat oppimisympäristöjen toteuttamiseen.
Tutkimuksen aikana pohdittiin myös sitä, kuinka työnantajat huomioivat seik-koja, joita lapsen osallisuuden huomioiminen vaatii ja näin tukevat lapsen osallisuuden mahdollistumista. Jo se, mitä osallisuus tarkoittaa, vaatii varhais-kasvatuksen henkilökunnalta asian pohtimista ja avointa keskustelua. Tämä taas edellyttää työnantajaa antamaan henkilökunnalle mahdollisuutta tämän-kaltaiseen vuoropuheluun. Ilman tämänkaltaista arvokeskustelua ja asian
pohdintaa, osallisuutta voi olla haastavaa jalkauttaa luontevaksi osaksi var-haiskasvatusta. Tämä voisikin olla myös yksi jatkotutkimusaihe, jota olisi mie-lenkiintoista tutkia.
LÄHTEET
Eskel, P. & Marttila, M. 2013. Osallisuuden kokemus osana yhteisöllisyyttä.
Teoksessa: Marjanen, P., Marttila, M. & Varsa, M. (toim.) Pienten piirissä, yh-teisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille. Jyväskylä: PS-kustannus, 75–96.
Leinonen, J. 2014. Pedagogisia näkökulmia lasten osallisuuden tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Teoksessa: Heikka, J., Fonsen, E., Elo, J. & Leinonen, J. Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tampere: Suomen var-haiskasvatus ry, 16–40.
Heikka, J., Hujala, E., Turja, L. & Fonsén, E. 2017. Havainnointi ja arviointi varhaispedagogiikassa. Teoksessa: Hujala, E & Turja, L. (toim.) Varhaiskas-vatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 56–68.
Helenius, A. & Lummelahti, L. 2018. Varhaiskasvatus perusteita. 2. uudistettu painos. Helsinki: BoD - Books on Demand.
Kananen, J. 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jy-väskylä: Suomen Yliopistopaino Oy.
Karling, M., Ojanen, T., Sivén, T., Vihunen, R. & Vilén, M. 2008. Lapsen aika.
Helsinki: WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. 2012. Pienen lapsen sosiaalisuus. Helsinki: WSOY.
Koivula, M & Laakso, M-L. 2017. Lapsen varhainen kehitys kommunikaation, vuorovaikutussuhteiden ja leikin näkökulmista. Teoksessa: Koivula, M., Siip-panen, A. & Eerola-Pennanen, P. Valloittava varhaiskasvatus. Tampere: Kus-tannusosakeyhtiö Vastapaino Oy. 108–128.
Koivunen, P-L. 2009. Hyvä päivähoito -työkaluja sujuvaan arkeen. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Kontu, E. 2006. Kommunikaatiosuhde – vuorovaikutuksen keskeinen ele-mentti. Teoksessa: Kontu, E. & Suhonen, E. Erityispedagogiikka ja varhaislap-suus. Helsinki. Yliopistopaino kustannus. 109 –115.
Kotkan varhaiskasvatussuunnitelma. 2017. PDF-Dokumentti. Saatavissa:
https://www.kotka.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/kotka/embeds/kot-kawwwstructure/30016_Kotkan_varhaiskasvatussuunnitelma_2017.pdf [vii-tattu 4.5.2019].
Kronqvist, E-L. 2017. Varhaispedagogiikan kehityspsykologinen perusta. Te-oksessa: Hujala, E & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä:
PS-kustannus, 10–28.
Lapsen osallisuus. 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti.
Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lasten-osal-lisuus#otsikko1 [viitattu 31.3.2019].
Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I.
2014. Ihmisen psykologinen kehitys. 5. uudistettu painos. Jyväskylä. PS-kus-tannus.
Ojanen, T., Ritmala, M., Siven, T., Vihunen, R. & Vilen, M. 2013. Lapsen aika.
Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräyk-set ja ohjeet 2018:3a. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.oph.fi/down-load/195244_Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet19.12.2018.pdf [viitattu 25.3.2019].
Opetushallitus. s.a. Varhaiskasvatus. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/varhaiskasvatus [viitattu 25.3.2019].
Osallisuus. 2018. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. WWW-dokumentti. Päivi-tetty 6.11.2018. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriar-voisuus/hyvinvointi/osallisuus [viitattu 2.4.2019 ].
Parkkila, M. 2017. Alle 3-vuotiaan lapsen osallisuus päiväkodissa. Oulun yli-opisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kandidaatintyö. PDF-dokumentti. Saata-vissa: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201705121819.pdf [viitattu 23.5.2019].
Peltomaa, H., Ahlqvist, S., Ahokas, A., Apponen, O., Kekki, K., Mikkola, E., Oilinki, M. & Seitola, T. 2008. Psykologian verkot. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino.
Pulkkinen, L. 2002. Mukavaa yhdessä. Jyväskylä. PS-kustannus.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV- Menetelmä opetuksen tietovaranto. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_4.html [viitattu 30.3.2019].
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväs-kylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Turja, L. 2017. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa: Hujala, E
& Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 38–55.
Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt. s.a. Varhaiskasvatuksen suunnitelma 2017. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://peda.net/opetussuunni-telma/vasu-2017-pohja/3/3vo [viitattu 20.3.2019].
Varhaiskasvatuslaki 540/2018.
Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Yk:n sopimus lapsen oikeuksista. s.a. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf [viitattu 31.3.2019].
Liite 1 Havainnointilupa
Hei!
Olemme kaksi kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Teemme opinnäytetyötä aiheesta ”Aikuinen lapsen tahdon tulkkina, alle 3-vuotiaan lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa”. Tut-kimuksemme tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ryhmässä tuottamalla tietoa siitä, kuinka alle 3-vuotiaiden lasten mielenkiintoa erilaisia asioita ja toi-mintoja kohtaan voidaan parhaiten tulkita ja viedä osaksi toimintaa. Tutkimuk-sessamme on tarkoitus havainnoida lasten ja varhaiskasvatuksen työntekijöi-den välistä vuorovaikutusta päiväkodin arjessa
Pyydämme teiltä huoltajilta lupaa, jotta saisimme havainnoida lapsenne toi-mintaa opinnäytetyötämme varten. Lasten nimiä pyydetään ainoastaan ha-vainnoinnin toteuttamiseksi lupien mukaisesti, mutta lasten nimiä ja henkilötie-toja EI käsitellä varsinaisen tutkimuksen missään vaiheessa. Työtä varten saamamme havainnointiaineisto hävitetään huolellisesti heti työn valmistuttua.
Vastaattehan kyselyyn 1.4.2019 mennessä ja palautatte lomakkeen päiväko-dille.
Annan luvan lapseni toiminnan havainnointiin.
En anna lupaa lapseni toiminnan havainnointiin.
---
huoltajan allekirjoitus + lapsen nimi
Yhteistyöstä kiittäen,
Heta Sutinen ja Taru Kyllönen SOKT17KM
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
Liite 2 Haastatteluaiheet
Päiväkoti ja ryhmä?
- Kuinka monta kasvattajaa ryhmässä on ja kuinka monta lasta?
- Ammatit?
- Mitä mielestänne lapsen osallisuus tarkoittaa?
- Mitä te tarkkailette lapsissa heidän osallisuuden huomioimiseksi?
- Miten näihin viesteihin pystytään vastaamaan?
• Onko joitakin estäviä elementtejä
• Onko tukevia elementtejä
- Miten lasten osallisuus näkyy päiväkodin arjessa?
- Miten koette, että pääseekö alle 3 -vuotiaat lapset osallistumaan esim.
oppimisympäristöjen suunnitteluun ja toteutukseen tarpeeksi?
- Miten lapsen kokevat itse osallisuuden?
Liite 3 Haastattelutiedote
Hei!
Olemme kaksi kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Teemme opinnäytetyötä yhteistyössä aiheesta ”Aikui-nen lapsen tahdon tulkkina, alle 3-vuotiaan lapsen osallisuus varhaiskasvatuk-sessa”. Yhteistyötä teemme Kotkan kaupungin kanssa liittyen luonto, leikki ja digi lasten osallisuusväylinä hankkeeseen. Tutkimuksemme tavoitteena on li-sätä lasten osallisuutta ryhmässä tuottamalla tietoa siitä, kuinka alle 3-vuotiai-den lasten mielenkiintoa erilaisia asioita ja toimintoja kohtaan voidaan parhai-ten tulkita ja viedä osaksi toimintaa. Lasparhai-ten havainnoinnin lisäksi tarkoituk-semme on haastatella alle 3-vuotiaiden ryhmän työntekijöitä. Olemme kerän-neet noin 6 kysymystä liittyen lapsen osallisuutteen. Jotta pystytte hieman jo miettimään haastattelun sisältöä, koskevat kysymyksemme, mitä alle 3-vuoti-aiden lasten osallisuus on ja miten se on mahdollista ottaa huomioon?
Kiitos yhteistyöstä
Heta Sutinen ja Taru Kyllönen
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK