Jaakko Juhonpoika muutti Raumalle vuonna

1862. Muuttovapautta rajoittivat tuolloin vielä tiukat säädökset. Vapaasti lupia kyselemättä saivat muuttaa vain tunnetusti itsensä elättä-mään kykenevät sekämuut terveet ja

hyvämai-neiset

15-40-vuotiaat

^- viimeksi mainituilla oli oltava tiedossa palveluspaikka, sillä

suojeluk-settakaupunkiin ei muutettu.

Jaakko

^täytti

eh-dot ja pääsi kyselyittä raumalaiseksi. Vapaiksi

muutot tulivat palveluspakon poistamisen jäl-keen vuonna 1883-¹⁷

Jaakko

^oli tyypillinen ^mutta osin poikkeava muuttaja. Muihin 1800-luvunpuolivälin

muutta-jiinhänetyhdisti ikä ^jatulo Raumalle poikamie-henä. Erona oliammatti jalähtöpaikan etäisyys.

Valtaosa 1870-luvunlopun muuttajistaoli alle

30-vuotiaita jayksinäisiä. 26-vuotias

Jaakko

^kuului

muuttajienvanhimpaanneljännekseen.Hän tuli Raumalle toisesta merikaupungista jaoli

tulles-saan merimies. Muutto merimiehenä oli harvi-naista. Useimmat nuorukaiset tulivat kaupunkiin

Taulukko4: ^Muuttavanruokakunnan päämiehen ammattirakenne^(%) vv. 1875-84ja1910-14.

Ammatti/ Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto

sos. asema (1875-84) (1875-84) ^{(1910-14) (1910-14)}

Säätyläinen/virkamies 6,6 3,9 5,0 7,8

Kauppias 3,6 9,3 2,4 2,4

Käsityöläinen 18,4 28,8 9,0 14,1

Merimies 3,3 7,1 2,6 ^9,4

Piika 22,4 19,3 6,3 10,6

Renki ^{22,1 9,0 2,2 0,4}

Työmies 1,4 2,9 28,8 43,0

Talonpoika 9,2 0,0 17,2 3,0

Itsellinen ^{5,4 3,2 12,9 1,0}

Irtolainen ^{0,7 1,2} 4,1 0,0

Ammatittomat naiset 6,9 15,3

93

^8,2

Lähteet: ^{RKA Rauman}kaupunkiseurakunnan muuttaneiden luettelot w.

1875-84

^ja

1910-1914.

renkeinä ^tai käsityöläisinä. Rauma oli

Jaakolle

^ja

Jaakko

raumalaisille outo. Muuttajat tulivat enimmäkseenRauman lähistöltä, Eurajoelta, Lai-tilasta ^ja Lapista. He olivat tottuneet käymään Raumalla, hetunsivat sen kauppiaat ^jaolivat tot-tuneet sen kieleen.

Jaakko

tuli kaukaa ruotsin-kieliseltä Pohjanmaalta, hänen murteensa kals-kahti vieraalta jahänen^tapansaolivat^outoja.

Raumalle muuttaneidenmäärä kasvoi tasai-sesti koko 1800-luvunajan. Uudet asukkaat

oli-vat tarpeen, mikäli kaupunki aikoi kasvaa ja ke-hittyä. Kaikki eivätseuranneetkehitystä tyynin mielin. Paikallinentyöväenyhdistys puhui 1890-luvun alussa maalaiskansan ‘liiallisesta tuhlaami-sesta’ kaupunkiin javaati toimia muuttovirran tukahduttamiseksi. Tiukan kannan takana oli huoli palkkojen laskusta japelko raumalaisen työkansan muuttumisesta todelliseksi köyhälis-töksi.¹⁸ Monikaupunkilainen jakoiyhdistyksen huolen. Maalaiskansan tulokaupunkiin olisi es-tettävä, mutta miten? Keskusteluissa korostet-tiin oikeutta ^etsiä työtä mutta kysyttiin kum-mastellen, miksi maalaiset etsivät parempaa huomistakaupungeista.

Kysymykseen vastattiin kiertelemättä: kau-punkiin tultiin parempien ansioiden ^toivossa.

Perustelun katsottiin pitävän paikkansa hyvinä

vuosina. Muuttoa suunnitteleville tähdennet-tiin kuitenkin, _ettäkaupunkielämä olivaativaa.

Asuminen ^jaruoka olikallista, jaelämä kaikin puolin epäsäännöllisempää ja epäterveellisem-pää kuin maalla. Ansioita sai välillä odotellakuu-kausimäärin, jaasunto-olot olivat kurjat. Koska kaupunkielämästä ei ajoittaisia hyviä tuloja lu-kuun ottamatta löytynyt myönteisiäpuolia, ⁿⁱⁱⁿ miksi ^muuttaa, miksi lähteä tutusta ja

turvalli-sesta kylästä kaupungin ahtauteen? Olisi kaik-kien edun^mukaista, josmaatöihinperehtyneet pysyisivät talonpoikien piikoina ^ja renkeinä.

Näin asian näkivät kaupunkilaiset mutta eivät

pysähtyneet miettimään, oliko maalla töitä kai-kille niitäetsiville.¹⁹

Työväenyhdistyksen huoli ^muuttojen yleis-tymisestä vaikuttaa hivenen liioitellulta ja

en-nenaikaiselta, sillä muuttoliike ei

1890-luvun

alussa lisännyt sanottavasti kaupungin väkilu-kua. Rauman Lehden palstoilta käykin ilmi asi-an toinen puoli: kyseessä eivät olleet niinkään muuttajat, kuin kaupunkiin tilapäisesti

muuta-maksi kuukaudeksi jäävät. He olivat hanakoita kiertelemään, he polkivat palkkoja, heidän elä-mänsä oli siveellisesti epäilyttävää! Heidän

tu-lonsa olisaatavaestetyksi, heistä ^ei olluthyötyä kenellekään!²⁰

Taulukko5: Rauman tulo-ja lähtömuutto sekämuuttoerovuosina 1875-1920.

Vuodet Tulomuutto Lähtömuutto Muuttoero

1876-80

334 265 69

1881-85

369 326 43

1886-90

521 534 -13

1891-95 662 573 89

1896-00

1329 648 681

1901-05 1327 ¹⁰²¹

306

1906-10

1130 1037 93

1911-15 2377

1340

1037

1916-20

2312

1526

786

Lähteet: RKA Rauman kaupunkiseurakunnan muuttaneiden luettelot 1876.

22

Taulukko 6: Rauman kymmenen tärkeintä muuttoaluettavuosina 1875-84.

Alue Tulo Lähtö Muuttoja Muuttoero

1. Turku ^{71 110 181} -39

2. Eurajoki 123 48 171 75

3. ^{Lappi Tl 111} 29 140 82

4. ^Pori 45 38 83 ⁷

5. Uusikaupunki

45

24

69

²¹

6. Laitila 50 ²⁷ 77 23

7.Kiukainen

36

19 55 ¹⁷

8. Helsinki 17 31 48 -14

9. Pyhämaa 23 19 42 4

10. Eura 25 16 41 9

Yhteensä

546 361

907 185

Turun ^{ja Porin} 1.

635

⁴¹⁰

1045

225

Kaupungit 230

269 499

-39

Maalaiskunnat

499 296

795 203

Ulkomaat 3 14 ²

Muuttoja 732

566

1298 166

Taulukko 7: ^Raumankymmenen tärkeintä muuttoaluettavuosina 1910-14.

Alue Tulo Lähtö Muuttoja ^Muuttoero

1.Eurajoki

165

39 204 126

2. Helsinki 89 86 175 3

3. ^Pori 124

45 169

79

4. Tampere 87 61 148 26

5. Turku 59 60 119 ^-1

6. Muuruvesi 92 ^{20 112 72}

7. Uusikaupunki 61 27 ⁸⁸

34

8. Pyhämaa 50 37 87 13

9. Kiukainen 49 ^{21 70 28}

10. Laitila 57 9 66 48

Yhteensä 833

405

1238 428

Turun ja Porin 1. 1267 705 1972

562

Kaupungit 578

369 947

²⁰⁹

Maalaiskunnat 1661 821 2482 840

Ulkomaat ^{12 2} 14 ¹⁰

Muuttoja 2251 1192

3442

1059

Huom! Luvuissa eiole mukanaRauman maalaiskuntaa, koska ^{sitä ei} eroteltu 1870-luvun luetteloissa.^Lappipuolestaan putosi 1910-luvulletultaessakymmenen suurim-man muuttoalueen ^joukosta; sieltä tuli vuosina

1910-14

Raumalle 42 ja sinne lähti4

muuttajaa.

Lähteet: ^{RKA Rauman} kaupunkiseurakunnan muuttajien luettelot vuosilta

1985-84

ja 1910-14.

Taulukko8: Raumalaisten syntymäpaikat1880-1910.

Vuodet Rauma TjaP-.n lääni Muu Suomi Ulkomaat

1880 2761 598 80 3

1890 2937 866 87 ¹⁰

1900 3303 1383 299 ²⁰

1910 3059» 2229

546

53

Lähteet: TMA RSAväkilukutaulut 1870-1900; RKAväkilukutaulut 1901-1910.

Taulukko 9: Rauman syntyneetjakuolleet, syntyneisyysjakuolleisuus vuosina

1875-1915-Vuodet Syntyneitä Kuolleita Syntyneisyys Kuolleisuus

o/oo o/oo

1876-80

504

^{312 29,9 18,5}

1881-85 523

344

29,4 19,4

1886-90

572 392 ^{30,2 20,7}

1891-95 572 470 28,5 23,4

1896-00 685 465

^{30,1 20,4}

1901-05 792 512 ^{29,9 19,3}

1906-10

^{786 480 28,0 17,1}

1911-15 875 527 ^27,1 16,3

Lähteet: ^{TMA RSA}väkilukutaulut sekäsyntyneiden jakuolleiden luettelot 1875-1915.

Huoli muuttajien määrästä jäi sittemmin muidenongelmien, ennen kaikkea pahenevan asuntopulan varjoon. Kyseessä oli sama asia,

mutta ajatus muuttojen estämisestä oli kuol-lut, nyt oli vain sopeuduttava. ^Rauman neljän tuhannenhengenyhteisö joutuilujille,kun

tu-lijoidenmäärä kasvoi

1890-luvun

lopulla kaksi-kertaiseksi ^jakirkonkirjoihin merkittiinyhden vuosikymmenen mittaan

2656

muuttajaa. Tä-hänastinen oli ollut vainpintakuohua. Ihmisiä oli tullut _{ja mennyt} lähes yhtä paljon, nyt yli kolmannes tulijoista jäi kaupunkiin. Mutta vaikka syntyperäistenraumalaisten osuus

pu-tosikin 1880-luvun aikanaviisi ja

90-luvulla

yh-deksän prosenttiyksikköä, raumalaisuus ei ol-lut vaarassa. Kaksi kolmasosaa asukkaista oli

1900-luvun alussa edelleen paljasjalkaisia

rau-malaisia, jakoska enimmät tulokkaatkin olivat joko lähikunnissa tai muualla Turun ^ja Porin läänissä syntyneitä, uudet vaikutteet ^jäivät lo-pulta vähiin.

Rajun muutoksen kouriin joutuneeseen

kaupunkiin _tuli muuttajina entistä useammin kokonaisia perheitä. Yksinäisiä miehiä ja^naisia oli toki edelleen^enemmistö, mutta jokakolmas ruokakunta oli jo vähintään kaksihenkinen.

Kaupunkiin ei liioinmuutettu enää kauppiasta-louksien piioiksi ^jarengeiksi; nyt tultiin tehtai-den työläisiksi ^ja kauppaliikkeiden apulaisiksi.

Raumalaiseen elämänmenoon sopeutumista auttoi

1910-luvulla

aikaisempaa useamman muuttajan tulo muista kaupungeista, joskin muuttajien enemmistö tuli edelleen ympäris-tön maalaiskunnista.

24

Raumalaiset

Jaakko

Juhonpojasta jahänen vaimostaan mut-ta etenkin heidän lapsistaan tuli 1800-luvun mittaanraumalaisia. He olivat poikkeuksellisia, eivät ^ainoastaan raumalaisina vaan ylipäätään kaupunkilaisina: vuonna 1870 vain 7,4 ^%

suo-malaisista olikaupunki- jaainoastaan^{0,7 %} rau-malaisia. 1870-luvun alun Rauma oli

väkiluvul-taan maan kolmastoistakaupunki. ^Sen asukas-luku kasvoi vuosisadanalkupuoliskolla tasaises-ti mutta hitaasti: kun kaupunkiväestö kaksin-kertaistui vuoden 1810 jälkeenkolmessa vuosi-kymmenessä, vastaavaanyllettiin Raumalla vas-ta kuudessa vuosikymmenessä, eli 1870-luvun alkuunmennessä.²¹

Edellytykset väkiluvun kasvulle olivat 1870-luvun alussa huonot. Syynä oli raumalaisten ikärakenne. Se enteili kasvun pysähtymistä tai korkeintaan sen pysymistä hyvin verkkaisena.

Nopea kasvu olisi edellyttänyt suuria nuoria

ikäluokkia, mutta niitä Raumalla ei ollut.

Lap-set eivät olleetharvinaisia, mutta heitä olivain suunnilleensaman verran kuin 30-vuotiaita.²² Ikärakenteen ^{ja pienen} hedelmällisyyden seu-raukset näkyivät kaupunginluonnollisen

väen-lisäyksen pienuutena.Rauman väkiluku kasvoi

vuoteen 1895 mennessä vain 806 hengellä.

Kasvun valtaosa oli luonnollisenväenlisäyksen aiheuttamaa. Muuttoliike ^toiRaumalle kahden vuosikymmenen aikana alle kaksisataa uutta

asukasta.²³

Suomen väestökehitystä leimanneet

piir-teet alkoivat murtua 1800-luvun lopulla. Kuol-leisuus ^jahedelmällisyys ^{vähenivät, ja} muutto-liikkeen luonne muuttui: ihmiset lähtivät sekä etäämmälle että lopullisemmin kuin ennen.²⁴ Raumallamurros ajoittuu

1890-luvun

alkupuo-liskolle. Syntyneisyys pysyi lähes ^ennallaan,

mutta kuolleisuuden jatkuvaväheneminen loi edellytykset väkiluvun nopeutuvalle kasvulle.

Rauma käytti mahdollisuudethyväkseen. Mer-kittävimmin väkiluvun kasvuun vaikutti

muut-toliike. Se ^toi kaupunkiin vuosina

1895-1915

yhteensä 2 117 uutta asukasta. Kaupunkien

yleiseen kasvuun verrattuna Rauma edistyi kuitenkin hitaasti. Niinpä jos

Jaakko

Juhonpoi-ka oli raumalaisena harvinaisuus, _hänen

lap-sensa olivat sitä vielä ^enemmän: kaupunkilaisi-na he kuuluivat^tosin nopeasti kasvavaan jouk-koon ^-kaupungeissa asui

1910-luvun

puolivä-lissä 18,5 ^% suomalaisista^- mutta raumalaiset olivat aiempaa harvinaisempia, heitä oli kau-punkiväestöstä vain 0,3%.

Taulukko 10: Rauman väkiluku vuosina 1870-1915-Vuosi Kirkonkirja-

Henkikirja-väkiluku väkiluku

In document Idylliä Rauma (sivua 25-29)