Huono johtaminen

Enemmistö tutkittavista kuvasi työuupumuksensa syyksi huonon johtamisen. Merkittävä työ-uupumuksen aiheuttaja enemmistön mukaan oli esimies, joka ei osannut johtaa ja tukea henki-lökuntaa vaaditulla tavalla. Esimiehiä kuvattiin huonoiksi, jolloin heidän esimiestaitonsa olivat heikot, he eivät välittäneet työntekijöiden mielipiteistä, eivätkä huolehtineet työntekijöiden jak-samisesta, eivätkä tukeneet tai kannustaneet työntekijää. Pieni osa tutkittavista kertoi, että esi-miehillä ei ollut tarvittavaa esimieskoulutusta.

”Esimiehen vähättelevä suhtautuminen henkilökunnan huoliin ja väsymiseen ja negatiivisilla potilaspalautteilla repostelu.” (V18)

”Esimiehen tuki loisti poissaolollaan, koska esimiehet myös väsyneitä/liikaa työtä/ kova painostus säästää, jälleen kerran, rahaa.” (V101)

”Pomot olettavat, että henkilökunta on jatkuvasti valmis venymään työaikojen yli varsinkin erikoisosaamista vaativissa leikkauksissa.” (V64)

Esimiehillä kuvattiin olevan kyvyttömyyttä nähdä ja/tai puuttua työpaikan ongelmiin. Eräs tut-kittava kertoi, että esimiehelle ongelman esille ottaminen tuotti puhutteluun joutumisen. Muu-tama tutkittava mainitsi, että esimiehet tiesivät, että työntekijät tekevät hoitotyötä ”äärirajoilla”, mutta eivät silti tehneet asialle mitään. Eräs tutkittava kertoi, että esimies ei ottanut kantaa tär-keisiin asioihin kuten henkilökunnan työnjakoon työntekijöiden pyynnöistä huolimatta.

”Esimiehelle ongelman puhuminen tuotti puhutteluun joutumisen ja syy vieritet-tiin aina työntekijän niskaan.”(V48)

”Esimies, joka ei ottanut kantaa työnjakoon, vaikka siitä keskusteltiin ja asioita tuotiin esiin joka viikko kokouksessa. Narsistinen esimies.” (V49)

”Esimiehet tiesivät, että ihmiset ovat äärirajoilla, mutta eivät tehneet mitään.”

(V59)

Muutama tutkittava mainitsi, että he kokivat esimiehen puolelta itseään kohdistuvaa työpaik-kakiusaamista. Osa tutkittavista kertoi, että esimies vaihtui tiuhaan tahtiin esimerkiksi kolme

kertaa vuoden aikana. Uupumusta aiheutti muutaman tutkittavan mukaan sairauspoissaolojen kyseenalaistaminen ja sisäilmaongelman vähätteleminen.

”Osastonhoitajaa ei kiinnostanut. Kipeänä töihin soittaessa sairaspoissaolosta saatettiin vaatia töihin tulemista.” (V2)

”Pomon kommentti sairauslomasta siitä soittaessani ”onpa pitkä saikku.””

(V104)

”Esimiehen työpaikkakiusaaminen, kyttääminen, kaikesta huomauttelu, ilkeily jne.” (V69)

”Minulla ei ollut sijaista, olin mm influenssassa töissä ja kuljetin töihin mukaan sairaan lapsen, kun en pystynyt olemaan poissa.” (V66)

Osa tutkittavista kuvasi esimiestä puolueelliseksi, jolloin työntekijöitä kohdeltiin epätasa-ar-voisesti ja kaikille työntekijöille ei pätenyt samat työyhteisön säännöt. Yksi tutkittava kertoi esimiehen ”puukottaneen häntä selkään”. Tiedon ”pihtaaminen” työntekijöiltä kuvattiin uuvut-tavaksi. Yksi tutkittavista koki, että hänen esimiehensä ”pakotti” hänet jäämään ylitöihin eli tekemään aamuvuoron perään vielä iltavuoron, sillä iltavuorosta oli toinen työntekijä sairauden vuoksi poissa. Erästä tutkittavaa uuvutti henkilöstön pahoinvoinnin aliarviointi. Eräs tutkittava kertoi, että hänen työnkuvaansa vaihdettiin ilman asiasta keskustelua.

”Kaikille ei pätenyt samat säännöt, toiset pääsivät vähemmällä.” (V133)

”Henkilöstön pahoinvoinnin aliarviointi.” (V129)

”Työnkuvaa vaihdettiin ilman keskustelua.” (V133)

Osa tutkittavista kertoi, että uupumusta aiheutti epäluottamus johtoon. Eräs tutkittava kertoi, että lähiesimies viestitti useaan kertaan johtoportaalle osaston tukalasta tilanteesta tuloksetta.

Muutama tutkittava kertoi, että johtotaso oli välinpitämätön puutteellisia hoitajaresursseja koh-taan. Eräs tutkittava kertoi, että koki lähiesimiehen taholta jatkuvasti pieniä pettymyksiä, koska esimies ei pitänyt työntekijöille antamiaan lupauksia. Muutama tutkittava kertoi, että työnteki-jöiden käyttäytyminen perustui ”rangaistusten pelkoon”.

”Lähiesimies viestitti useaan kertaan keskijohtoon osaston tukalasta tilanteesta tuloksetta.” (V58)

”Ylempi taho ei kuule/halua kuulla mikä mättää tai tee asialle mitään. Sama kuin puhuisi epäkohdasta seinälle, mitään ei tapahdu.” (V85)

”Suoranaisia valheita ja kiusaamista esiintyi ylimmältä taholta. Luvattiin yhtä, ja sitten yhtäkkiä meidän esimies oli muka "ymmärtänyt kaiken väärin" tai "ei ollut kuunnellut ohjeita" ynnä muuta.” (V111)

”Kaikkea mikromanageroidaan, ihmiset typistetään aivottomiksi käskyjen to-teuttajiksi, potilaslähtöisyyteen ei kannusteta, kaikki tekeminen perustuu ran-gaistusten pelkoon.” (V118)

Työnohjauksen ja työhyvinvointipäivien puuttuminen tai riittämättömyys uuvutti osaa tutkitta-vista.

”Mitään työhyvinvointia tukevaa ei työnantaja järjestänyt.” (V75)

”Työhyvinvointipäivää ei koskaan järjestetty ja hoitajista ei pidetty huolta. Hoi-tajat nähtiin kulueränä.” (V3)

Johdon kiittämättömyys työntekijöitä kohtaan aiheutti muutamalle tutkittaville uupumusta.

Eräs tutkittava kertoi, että hänen esimiehet eivät arvostaneet hankittua ammattitaitoa, vaan sa-nottiin, että koulusta saadaan uusia sairaanhoitajia, mikäli työolot eivät kelpaa.

”Eikä kiitosta tule vaikka mitä tekisit.” (V8)

”Koin, että kukaan ei arvosta työtäni, kiitosta ei juurikaan kuulunut keneltä-kään.” (V60)

”Esimiehet eivät arvostaneet hankittua ammattitaitoa, vaan sanottiin, että kou-lusta saadaan uusia, jos ei työolot maistu.” (V72)

Jälkipuintien puuttuminen esimiehen kanssa esimerkiksi sairaanhoitajan kokeman väkivaltati-lanteen jälkeen uuvutti muutamaa tutkittavaa.

”Puuttuvat jälkipuinnit väkivalta tilanteiden jälkeen.” (V57)

Osa tutkittavista koki, että esimiehet eivät arvostaneet alaisiaan. Eräs tutkittava koki, että sai-raanhoitajia ei arvosteta myöskään yhteiskunnallisella tasolla, koska sairaanhoitajilta on viime aikoina esimerkiksi leikattu lomarahoja ja hoitajamitoituksia on vähennetty.

”Sairaanhoitajia ei arvosteta myöskään yhteiskuntatasolta (kiky, lomarahojen leikkaus, hoitajamitoitus haluttiin vähentää entisestään, palkattomien sairaslo-mien suunnittelu). Tunsin, että työtämme ei arvosta kukaan, kukaan ei reagoi hä-tähuutoihimme.” (V61)

”Kokemus siitä, ettei omaa työtä arvosteta, vaikka työn hoitaa hyvin ja työ on oikeasti vaativaa.” (V114)

”Työtä ei arvosteta, eikä sitä ole mahdollista tehdä oman hoitotyön etiikan mu-kaisesti, kun organisaatiossa keskitytään tilastoihin ja näennäislaatuun todellisen hyvän hoidon sijaan.” (V118)

Työntekijän toiminnan ”kyttääminen” esimiehen puolelta uuvutti monia tutkittavia. Eräs tutkit-tava koki esimiehen syyllistävän, mikäli hoitotyö ei tapahtunut johdon asettamien aikataulujen puitteissa. Erästä tutkittavaa uuvutti se, kun hänen esimiehensä ei luottanut alaisiinsa.

”Toimintojen sujuvoittamisen sijaan kytätään ja kellotetaan minuutteja.” (V84)

”Lähiesimies, joka myös stressaantunut. Ei luottanut alaisiinsa. Alaiset eivät osanneet tehdä mitään oikein ja tämän hän myös suoraan sanoi.” (V87)

”Ylempää seurataan jatkuvasti tilastoja paljoko teet päivän aikana.” (V101) Esimiehen epäasiallinen käytös uuvutti muutamaa tutkittavaa. Epäasiallisella käytöksellä tar-koitettiin esimerkiksi esimiehen ilkeilyä tai epäkohteliasuutta ja alaisten kiusaamista.

”Oudot kommentit esimieheltä yleisesti työyhteisössä ("tänne tarvitaan motivoi-tuneempia työntekijöitä", hoitaja kertonut pomolle, että aina töistä lähtiessä vi-tuttaa -> "aina voi etsiä uuden työpaikan" jne.).” (V103)

”"pelon ilmapiiri"=olet sairaslomalla, joudut silmätikuksi ja ihmisten työsopi-muksia ei ole jatkettu, jos ovat kertoneet työhön liittyvästä jaksamattomuudesta esimiehelle.” (V125)