Fimlab Laboratoriot Oy omistavat Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä sekä Vaasan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osakkaana ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri sekä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Fimlab Laboratoriot Oy tuottaa terveydenhuollon laboratoriopalveluja Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Vaasan seudulla lähes 120 toimipisteessä 1 100 ammattilaisen voimin yli 1 350 000 asukkaalle. Näytteenottoja tehtiin vuonna 2019 noin 2,5 miljoonaa ja eri erikoisalojen tutkimuksia yhteensä yli 15 miljoonaa. Fimlab Laboratoriot Oy tarjoaa diagnostiikkapalveluja 7 erikoisalalla: Kliininen kemia, Hematologia, Genetiikka, Patologia, Mikrobiologia, Hedelmöityshoitolaboratorio ja Vierianalytiikka.
Fimlab Laboratoriot Oy on viime vuosina laajentunut voimakkaasti. Perustan Fimlabin toiminnalle muodostaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) laboratoriokeskus, joka perustettiin vuonna 1999. Laboratoriokeskus oli ensimmäinen laboratorioalan liikelaitos Suomessa. PSHP laboratoriokeskus muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2011 ja samalla nimi muuttui Fimlabiksi. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tuli yhtiön osakkaaksi vuonna 2012. Liiketoiminta laajeni Keski-Suomeen vuonna 2014 ja Päijät-Hämeeseen vuonna 2018. SPR hyytymälaboratoriotoiminta tuli osaksi Fimlabia vuonna 2019. Uusimpana liiketoimintakauppana on Vaasan sairaanhoitopiirin liittyminen 1.3.2020. Lisäksi on joukko yksityissektorin asiakkaita.
Fimlab Laboratoriot Oy on akkreditoitu toimija. Akkreditointi on SFS-EN ISO 15189:2013 Lääketieteelliset Laboratoriot, laatua ja pätevyyttä koskevat vaatimukset mukainen. Akkreditoinnin sisältö asiakaspalvelussa ja tuotannossa vaihtelee eri toimipisteiden välillä. Yhtenäistämistyö on aloitettu ja pätevyysalueet yhtenäistyvät pikkuhiljaa. Kaikissa toimipisteissä toimitaan yhteisten ohjeiden mukaisesti, vaikka toiminta ei olisikaan akkreditoitua.
Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu Fimlabin toimintakäsikirjassa sekä sen liitteinä olevissa ohjeissa ja muissa laadunhallintajärjestelmän dokumenteissa. Nämä ovat koko henkilökunnan luettavissa Fimlab Intrassa.
Fimlabin alueella on käytössä neljä laboratoriotietojärjestelmää. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella on käytössä Tamlab (Fimlab), Keski-Suomessa Multilab (Mylab) ja Päijät-Hämeessä LifeCare (Tieto Evry Oyj) sekä Vaasassa Effica Laboratorio (Tieto Evry Oyj). Yhteisen tietojärjestelmän kehitystyö on meneillään ja tulevaisuudessa käytössä on yhteinen Lab 2.0 (Fimlab) järjestelmä. Tällä hetkellä eletään siirtymävaihetta, jossa osa näytteenotoista tehdään Lab 2.0:n puolella. Samoin osa analytiikasta on jo siirretty uuteen järjestelmään. LIS järjestelmien lisäksi on erilaisia välitietojärjestelmiä kuten Labon, cITMmw, eIPU ja U-WAM.
Kuvissa 10–13 on kuvattu tietojärjestelmien erilaisuus kemian ja perushematologian tutkimusten tietoliikenteen osalta.
Kuva 10. Pirkanmaan ja Kanta- Hämeen tietojärjestelmä
Tällä hetkellä osa Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueen pyynnöistä ohjautuu Tamlabin sijasta Lab 2.0- järjestelmään (Kuva 10).
Kemian ja mikrobiologia vastuualueilla on sekä toiminnallisia- että tietojärjestelmärajapintoja. Samaa näytettä käsitellään useassa eri järjestelmissä.
Tällaisia ovat tutkimuksia ovat esimerkiksi U-BaktVi seulonta ja infektioserologian osoitus- ja varmistustutkimukset.
Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen tietojärjestelmien pääpiirteet on esitetty kuvissa 11 ja 12. Eroja Pirkanmaahan on erityisesti pyyntö- ja vastausliikenteen rakenteissa, koska pyyntöjä lähettävä ja vastaanottava laboratoriotietojärjestelmä on erilainen.
Välitietojärjestelmissä käytössä on useita samoja alustoja kuten cITmw ja eIPU, mutta sisällöissä on vielä jäljellä yhtenäistämistyötä.
Kuva 11. Päijät-Hämeen tietojärjestelmä
Kuva 12. Keski-Suomen tietojärjestelmä
Vaasan alueen tietojärjestelmän yhtenäistämistyötä ei ole vielä aloitettu Kuvassa 13 on esitetty tämän hetkinen tilanne.
Kuva 13. Vaasan alueen tietojärjestelmä
Tampereen keskuslaboratorioon kotiutettujen tutkimusten osalta muissa laboratoriojärjestelmissä olevat pyynnöt siirretään Tamlab tietojärjestelmään.
Lähetettävät näytteet viedään Tamlabin työjonoon, jolloin näytteelle generoituu Tamlabin näytenumero.
Jokaisella erikoisalalla on käytössä omat välitietojärjestelmät. Niihin ei oteta kantaa tässä opinnäytetyössä.
Asiakaspalvelu toimii pääasiassa ajanvarauksella. Fimlabin alueella ajanvarausjärjestelmänä on pääsääntöisesti Vihta (Netorek Oy). Vihta ajanvarausjärjestelmästä saadaan tietoa ajanvarauksen viiveistä. Lisäksi Vihta raporteista selviää peruuntuneiden ajanvarausten ja saapumattomien potilaiden määrät näytteenottopisteissä. Muutama yksityissektorin asiakas käyttää Acute (Vitec Acute Oy) järjestelmää.
Fimlabin palvelumallissa vuoronumerolla palvellaan päivystysasiakkaita sekä näytteitä palauttavia tai näytteenottotarvikkeita noutavia asiakkaita. Vuoronumerojärjestelmästä saadaan tietoa päivystyspotilaiden jonotusajoista. Fimlabin palvelulupauksen mukaisesti ajanvarausasiakkaat palvellaan ajallaan ja päivystysasiakkaat 15 minuutin kuluessa näytteenottoon saapumisesta. Näyteasioita palauttavat ja niitä noutavat pyritään palvelemaan 10 minuutin sisällä. Vuoronumerolla saapuvat asiakkaat palvellaan 60 minuutin sisällä laboratorioon saapumisesta.
Fimlabissa jokainen näyte kuitataan useaan kertaan laboratoriotietojärjestelmään.
Näytteenottaja tekee näytteenottokuittauksen ja laboratorion ulkopuolella (hoitoyksiköissä tai asiakkaan kotona) otetut näytteet kirjataan saapuneiksi.
Saapumiskirjaus tehdään joko käsin tai automaattisesti esikäsittelyautomaatilla.
Kuittausten perusteella voidaan selvittää yksittäisen näytteen kulkua prosessissa.
Saapumiskuittaus on tärkeä osa näytteen jäljitettävyyttä.
Fimlabin tavoitteena on, että näytteitä pakattaessa kuljetukseen jokainen näyte kuitataan laboratoriojärjestelmään omalla näytenumerolla. Lisäksi kuljetuskoppa kuitataan lähetetyksi ja kopan vastaanottaja kuittaa kopan saapuneeksi. Tällöin jokaisen näytteen kohdalla toteutuisi jäljitettävyys. Laboratorion tietojärjestelmistä voidaan jälkikäteen selvittää näytteen käsittelyyn liittyneitä vaiheita ja olosuhteita.
Tekniset valmiudet kuittauksen suorittamiseen on olemassa.
Näytekuljetukset hoidetaan Fimlabin omina reittikuljetuksina kilpailutuksen perusteella.
Näytteitä kuljetetaan myös putkipostilla, Tempus-näytekuljetusjärjestelmällä, postin välityksellä, taksilla, matkahuollon ja kuriiripalveluiden avulla. Hoitoyksiköiden henkilökunta kuljettaa itse ottamiaan näytteitä.
Fimlabissa käytetään Seemoto-järjestelmää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen alueen näytteiden kuljetuskoppien lämpötilaseurantaan (Kuva 14). Lämpötilaseuranta toteutetaan, mikäli kuljetusmatka lähetyspisteestä vastaanottavaan toimipisteeseen kestää yli tunnin. Lisäksi Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Kanta-Hämeessä järjestelmä on käytössä myös kiinteiden kylmä- ja lämpölaitteiden lämpötilaseurannassa. Järjestelmän toiminta perustuu lämpötilaa mittaaviin antureihin (dataloggeri). Anturien mittaustietoa ja paikannustietoa käytetään langattomasti matkapuhelinverkon välityksellä. (47)
Kuva 14. Seemoto järjestelmän tiedonsiirto (47)
Seemoto -järjestelmässä (Meshwork Wireless Oy) seurataan näytekuljetuksia sekä autotasolla että koppatasolla. Valvontajärjestelmän tukiasema on jokaisessa reittikuljetuksen autossa. (47) Järjestelmään on ohjelmoitu hälytysrajat. Mikäli näytekuljetuskopan lämpötila on sallitun ulkopuolella (+1°C – +30°C), lähtee järjestelmästä tekstiviesti vastuuhenkilölle.
Fimlabin analytiikkaa on uudistettu ja automatisoitu voimakkaasti viime vuosina.
Esikäsittelyn automaatioaste vaihtelee eri toimipisteiden välillä. Tampereen keskuslaboratoriossa, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä on esikäsittelyautomaatti. Pienemmissä toimipisteissä esikäsittely hoidetaan manuaalisesti.
Vaikka automaatioratkaisut ovat keskenään erilaisia, toimivat ne kaikki kuitenkin samoja pääperiaatteita noudattaen. Automatisoitu näytteiden esikäsittely vähentää manuaalisesti tehtäviä työvaiheita ja vähentää siten inhimillisten virheiden määrää.
Automaation lisääminen tuo kustannushyötyä ja tehokkuutta toimintaan. (2) Lisäksi automaatio nopeuttaa läpimenoaikoja. Läpimenoaikojen lyhenemisen on osoitettu olevan yhteydessä laboratorion näytemäärään. Kun näytteiden lukumäärä kasvaa, pystytään automaation avulla analysoimaan samassa ajassa isompi näytemäärä. (48)
Kuva 15. Fimlabin automaation havaitsemia preanalyyttisiä virheitä.
Automaatio tunnistaa näytepyynnön viivakoodin perusteella ja kuljettaa automaatioradalla ennalta ohjelmoidun reitityksen mukaisesti. Mikäli näytteen viivakoodia ei pystytä lukemaan, ohjautuu näyte käyttäjän tarkasteltavaksi. Viivakoodin lukuvirhe voi johtua huonolaatuisesta viivakoodista. Voi olla myös mahdollista, ettei viivakoodiin yhdistettyä pyyntöä löydy sähköisestä pyyntörekisteristä. Tutkimuspyyntö säilyy laboratoriotietojärjestelmässä ja välitietojärjestelmässä ennalta määritellyn ajan.
Mikäli näyte ei saavu analysoitavaksi tietyn aikaikkunan sisällä, katsotaan se vanhentuneeksi. Tällaisia näytteitä voi tulla kaukana sijaitsevista näytteenottopisteistä, jos näyte ei ehdi kuljetukseen. Toisaalta pyyntötarrassa voi erilaisista syistä johtuen olla väärä päivämäärä.
Esikäsittelijälle ohjelmoidaan tieto siitä, millaisessa näyteputkessa tutkimuksen tulee olla. Automaatio tunnistaa näyteputken yleisemmin näyteputken korkin värin perusteella.(2) Mikäli tutkimuspyyntö ja korkin väri ovat ristiriidassa keskenään, näyte ohjautuu käyttäjän tarkistettavaksi. Tällä toiminnolla saadaan kiinni väärään näyteputkeen otetut näytteet.
Useimmissa esikäsittelyautomaateissa on näyteputken pinnantunnistus.
Pinnantunnistuksen avulla löydetään vajaat näyteputket. (2) Lisäksi automaatioon ohjautuneet tyhjät näyteputket jäävät tarkastelussa kiinni.
Järjestelmästä riippuen on mahdollista mitata myös hemolyysi, lipeemisyys, ikteerisyys ja tunnistaa hyytymät. Usein nämä mittaukset suoritetaan kuitenkin analysaattoreilla.
Esikäsittelyradalla on sentrifugiyksikkö, johon sentrifugoitavat näytteet ohjataan.
Reititys ohjaa fuugiin näytteet, joille näytemuodoksi on määritelty seerumi tai plasma.
Sentrifugoinnin jälkeen näytteet ohjataan joko korkinpoistoon ja sen jälkeen analysaattorille. (2) Fimlabin ohjeistuksen mukaisesti alueen toimipisteissä sentrifugoidaan sellaiset näytteet, jotka eivät ehdi analysoitaviksi 4 tunnin sisällä.
Valmiiksi fuugatut näytteet syötetään esikäsittelyradalle siten, että ne ohittavat sentrifugiyksikön.
Toiseen laboratorioon lähetettävistä näytteistä tehdään tytärputket. Tytärputket tehdään alikvaattoriyksikössä. Seerumia tai plasmaa pipetoidaan lähetysputkeen ja putkeen tehdään alkuperäisen pyyntötarran mukainen viivakooditarra. Automaatilla suoritettu alikvointi vähentää virheiden määrää. (2) Manuaalisesti tehtynä erottelu on hidasta ja sisältää paljon virhemahdollisuuksia eri työvaiheissa.
Useissa automaatioradoissa on myös mahdollista korkittaa toiseen laboratorioon lähetettävät tai säilytykseen siirrettävät näytteet. Automaatioon yhdistetään usein arkistointiyksikkö, jossa jo analysoidut näytteet säilytetään hävittämiseen saakka.
Oikein säilytetyistä näytteistä on säilyvyyden puitteissa mahdollista tehdä lisätutkimuksia. (2)
Fimlabin automaattinen esikäsittely taltioi tietokoneelle kaikki tekemänsä työvaiheet, saapumiskirjauksesta arkistointiin. Tämä tuo merkittävää lisäarvoa näytteiden jäljitettävyyteen.