Edellytysten selvittämisen prosessi ja säädöstausta

Hankeuusjaon tehtävänä on hankekohtaiseen menettelyyn perustuen saattaa luon­

nonsuojelualueen toteuttaminen loppuun. Tällöin alueen toteuttaminen voi olla kesken tai vielä kokonaan aloittamatta. Hankeuusjaossa suoritettavia toimia ovat suojelualueen kohdekiinteistöjen sekä mahdollisten valtion omistamien vastike- kiinteistöjen alueiden järjestely siten, että luonnonsuojelualue toteutuu, suojelu- aluekiinteistön muodostaminen yhdeksi rekisteriyksiköksi (suojelualuekiinteistö) sekä tie-, rasite-, yms. oikeuksien järjestely. Hankeuusjaossa suojelualue toteutet­

taisiin kokonaisuudessaan loppuun.

Hankeuusjaossa voidaan suorittaa edellä mainittujen lisäksi muitakin toimia, esim.

joitain tienrakennushankkeita. Toisaalta sitä voidaan käyttää ainoastaan kiinteistö- jaotuksen uudelleenjärjestelyyn. Suoritettavat toimenpiteen riippuvat tarpeista ja

tilanteesta

Lähtökohdan hankeuusjaon edellytysten selvittämiselle luo KML 70 §, jonka mu­

kaan uusjaon toimitusmiesten tulee laatia ”selvitys uusjaon edellytyksistä ja laa­

juudesta sekä yleispiirteinen selvitys uusjaossa noudatettavista periaatteista ja suo­

ritettavista toimenpiteistä”. Selvitystä laadittaessa on kuultava asianosaisia, minkä jälkeen toimitusmiehet päättävät suoritetanko uusjako vai jätetäänkö se sikseen.

Jos uusjako päätetään suorittaa on samalla tehtävä päätös uusjakoalueesta. Olo­

suhteiden muuttuessa tai muusta syystä saadaan päätöstä muuttaa (KML 71 §).

Maanmittauslaitoksen ohjeen (1995) mukaan uusjaon valmistelu jakautuu kahteen vaiheeseen: tarveselvitys ja esisuunnittelu. Pienimuotoisen hankeuusjaon kohdalla ei kuitenkaan ole tarpeen meta jakamaan suoritettavia toimenpiteitä eri vaiheisiin.

Muutoinkaan hankeuusjaossa ei pyrkimyksenä niinkään ole ”uusjaon” vaan pa­

remminkin ”uusjako-nimisen” tai ”uusjaon säädöksiin perustuvan" tilusjärjestely- toimituksen soveltaminen luonnonsuojeluhankkeen toteuttamisen edistämistä

var-ten. Tässä tutkimuksessa kaikkia uusjaon valmistelevia toimia nimitetään esi­

selvityksen laatimiseksi. Lisäksi voi ajatella, että tarve uusjaon käyttämiselle eli kiinteistöjaotuksen sopeuttamiselle on tässä tilanteessa ilmeinen, joten sitä ei ni­

menomaisena työvaiheena tarvitse erikseen selvittää.

Hankeuusjaon edellytysten selvittäminen etenee pääpiirteissään kuvan 7 mukai­

sesti. KML tai KMA ei juurikaan tarkenna KML 70 §:n säännöstä tarvittavan sel­

vityksen sisällöstä tai laatimisessa noudatettavasta menettelystä. Vaiheiden muo­

dostuminen ja sisältö perustuvat maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuisti­

oon (MMM 1996, s. 27 - 31) sekä edelleen sen esittämien asioiden tulkintaan ja soveltamiseen luonnonsuojelualuetta toteuttavaa hankeuusjakoa varten. KMA:n muutoksessa 22.8.1997 ei esiselvityksen menettelyä koskevia, KML 70 §:ää tar­

kentavia säännöksiä, tuotu asetuksen tasolle.

Hankeuusjako käynnistyy hankkeen toteuttajan KML 68 §:n mukaisella hakemuk­

sella. Jo hakemuksessa tulisi hankkeen toteuttajan pystyä esittämään tilusjärjeste- lymahdollisuuksiin vaikuttavia seikkoja, esim. osoittamalla vastiketarkoituksiin varatut maa-alueet. Koska hankkeen toteuttaja on vastuussa toteuttamisesta ja sen aiheuttamista kustannuksista, ei maanmittaustoimiston viran puolesta annettava toimitusmääräys ole mahdollinen. Toisaalta mikään ei estä suojelualueen maan­

omistajaa tekemästä hankeuusjaon toimitushakemusta.

Heti kun hankeuusjaon asianosaispiiri on selkiintynyt, suoritetaan alustava tiedot­

taminen perustuen kirjeisiin, esitteisiin ja karttaliitteisiin, joissa mm. selvitetään, mistä luonnonsuojelualueen toteuttamisessa ja hankeuusjaossa on kysymys. Kun taustatiedot suojelualueesta ja kohdekiinteistöistä on koossa, suoritetaan asian­

osaisten kuuleminen. Kuulemistilaisuus käynnistää hankeuusjaon asianosaispiirin osallistumisen esisuunnitteluun. Toimitusmiehet suunnittelevat hankeuusjaossa suoritettavat toimet yhteistyössä toimituksen asianosaisten kanssa. Yhteistyön ak­

tiivisuus maanomistajien suuntaan on luonnollisesti pitkälti riippuvainen maan­

omistajan mielenkiinnosta.

HAKEMUS

- kohteen ja tavoitteiden määrittely - tarvittavat tiedot vastikemaista y ms.

tilusjärjestelymahdollisuuksiin vaikuttavista asioista

ALUSTAVA TIEDOTTAMINEN

- kaikille hankeuusjaon osapuolille: maanomistajat ja viranomaiset

LISÄSELVITYKSET

- aluerajausten tarkennukset, tie- yms. oikeudet, edellytykset suojelualuekiinteistön muodostamiselle

- alustavat katselmukset ja arviot tarvittaessa

HUOMAUTUKSET

- asianosaisille varattava perehtymisaika

- huomautukset otetaan huomioon edellytyspäätöksessä

=> selvitystä korjataan

UUSJAON SUORITTAMINEN tai SIKSEEN JÄTTÄMINEN - suoritettavien toimien aloittaminen - muut toteuttamiskeinot - aikataulu

PÄÄTÖS UUSJAON SUORITTAMISESTA -toimitusmiesten päätös siitä, suoritettaanko uus­

jako ja päätös mahdollisesta uusjakoalueesta

MUUTOKSEN­

HAKU - maaoikeus - korkein oikeus ESISELVITYKSEN ESITTÄMINEN

- toimituskokous, jossa toimitusmiehet esittävät uusjaon edellytyksiä koskevan selvityksen

TARPEELLISET LISÄSELVITYKSET - lopulliset rajaukset - arvioinnit, selvitykset - hankeuusjaon sisällön

suunnittelu ASIANOSAISTEN KUULEMINEN

- kuulemistilaisuus, jossa asianosaiset esittävät omat näkökantansa uusjaon edellytyksistä ja uusjaossa noudatettavista periaatteista

Kuva 7: Hankeuusjaon esiselvitysprosessin vaiheet

Kuulemisten ja suunnittelutyön perusteella toimitusmiehet esittävät KML 70 §:ssä tarkoitetun selvityksen, lähinnä hankeuusjaossa suoritettavien toimenpiteiden ja noudatettavien periaatteiden, eli hankeuusjaon sisällön, osalta. Tämän selvityksen perusteella asianosaiset voivat harkita toimien vaikutusta oman kiinteistön käyt­

töön, ja tarvittaessa tehdä toimitusmiehille asiaa koskevia huomautuksia. Esisuun­

nitelman sisältöä voidaan tässä vaiheessa vielä muuttaa, mikäli se on tarpeen ja mahdollista.

Tämän jälkeen toimitusmiehet tekevät KML 70.2 §:ssä tarkoitetun päätöksen uus­

jaon suorittamisesta. Esiselvityksen esittämisen ja päätöksenteon välinen perehty- misaika on tarpeen maanomistajan oikeusturvan kannalta, hankeuusjaon konkreet­

tisten vaikutusten hahmottaminen ei välttämättä ole yksinkertaista ja nopeaa. To­

sin esim. Kuusamon hankeuusjaoissa kysymyksessä ovat pääasiassa yksinkertaiset alueiden vaihtamiset, joiden hahmottaminen ei vaadi esim. perinteisten uusjakojen kaltaista tulevaisuuden simulointia. Toimitusmiesten tekemään päätöksen voi KML 232 §:n mukaan hakea muutosta valittamalla maaoikeuteen, jonka tuomiosta tai päätöksestä voi olla mahdollista edelleen valittaa korkeimpaan oikeuteen (KML 238 §).

Jo esiselvitysvaiheessa tulee tiedostaa, millainen aluerajaus on tarpeen uusjaossa suoritettavien toimien tarkoituksenmukaista suorittamista varten (Maanmittauslaitos 1995, s. 18). Toimitusalueen rajaus määrää asianosaispiirin ja siten sen, ketkä maanomistajat osallistuvat esiselvityksen laatimiseen.

KML 69 §:ää tarkentavan KM A 30a §:n (lisäys 22.8.1997) mukaan uusjakoon ote­

taan mukaan sellaiset alueet, joiden mukaan ottaminen on tilusten tarkoituksen­

mukaisen järjestelyn kannalta tärkeää, sekä lisäksi vielä sellaiset alueet, joiden mukaan ottaminen on tarkoituksenmukaista. Viimeksi mainittujen alueiden mu­

kaan ottaminen ei kuitenkaan olisi mahdollista, jos alueiden omistajien sitä vas­

tustavat.

Luonnonsuojelualuetta toteutettaessa on suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen kuuluvien alueiden mukaan ottaminen ”tärkeää”, se lienee kiistatonta. Tällaiset

alueet voitaisiin siten ottaa hankeuusjakoon, vaikka omistajat sitä vastustaisivat- kin. Joko "tarkoituksenmukaisina” tai sitten ”tärkeinä" alueina mukaan tulisi otettavaksi ne vastikemaina käytettävät alueet, jotka mahdollistavat suojelualuee­

seen tiluksia menettävät tilan parhaan mahdollisen tilussijoituksen. Komitean eh­

dotuksen, asian luonteen sekä uutta tilussijoitusta koskevan KML:n säännöksen (78 §) perusteella tuntuisi selkeältä, ettei suojelualuerajauksen ulkopuolisia alueita voisi ottaa hankeuusjakoon mukaan, jos alueiden omistajat sitä vastustavat.

Hankeuusjaossa toimituksen hakijana on siis ympäristökeskus, koska se vastaa lo­

pullisesti hankkeen toteuttamisesta. Metsähallituksen rooli on puolestaan toimia tilusjärjestelyn kohteena olevien kiinteistöjen omistajana. Tässä esitetyn perus­

teella Metsähallitus voisi siten selkeästi osoittaa, mitä sen hallitsemia vastikealu- eita uusjaossa voidaan järjestellä. KML:n näkökulmasta työnjako ympäristökes­

kuksen ja Metsähallituksen välillä on selkeä, käytännössä roolien muodostuminen on lähellä tilannetta, jossa ympäristökeskus ja Metsähallitus muodostavat yhden, hankkeen toteuttamisesta vastuussa olevan, tahon.

Vaikka työryhmämuistiossa (MMM 1996) esitetyt säädösluonnokset uusjaon esi­

suunnittelun menettelystä ja sisällöstä sisällytettäisiinkin kaikilta ehdotetuilta osil­

taan KMA:een, ovat nämäkin säännökset kuitenkin sikäli yleispiirteisiä, että nii­

den soveltaminen ja lopullinen tulkinta hankeuusjakoa varten jäävät lopulta toi­

mitusmiesten harkinnan, sekä viime kädessä tuomioistuinlaitoksen päätösten, va­

raan. (Solonen 1997.)

Kuusamon hankeuusjakotoimituksissa Ruoppisuon ja Vapalampi-Syvälampi-Lo- hilampi soidensuojelualueilla esisuunnitteluvaihe perustui kuvan 7 mukaiseen menettelyyn.

In document engl.abstr. (sivua 75-79)