• Ei tuloksia

Tutkimuksen tuloksista on nähtävillä, millä tavoin etätyö edistää yksilön työhyvinvointia ja mitä mahdollisuuksia etätyö tarjoaa yksilölle työhyvinvoinnin parantamiseen. Etätyötä on tutkittu vasta kovin vähän, minkä vuoksi siihen liittyvä tutkimus on äärimmäisen tarpeellista.

Tutkimuksessamme käytetty Työn imun -mittari on esiintynyt monissa aiemmissa tutkimuksissa ja olisikin mielekästä vertailla etätyöntekijöiden ja perinteisessä työympäristössä työskentelevien vastauksia keskenään ja tarkastella, poikkeaako heidän kokemansa työhyvinvointi toisistaan. Alun perin tutkimuksemme yksi tavoite oli tämänkaltainen vertailu, mutta kaikki tutkimuksen vastaajat tekivätkin etätöitä. Koska Hakanen (2014) on kuvannut työn imun tarttuvan työyhteisössä, olisi mielekästä tutkia myös tiimien sisäisiä eli jaettuja tarmokkuuden, uppoutumisen, ja omistautumisen kokemuksia.

Tulokset tukevat ajatusta, että parhaimmillaan etätyö mahdollistaa tuottavuuden ja työn laadun kasvun, mikä hyödyttää sekä yksilöä että organisaatiota. Koska työn imun vaikuttavuus organisaation tulokseen on jo lukuisin tutkimuksin vahvistettu, olisi kiinnostavaa tarkkailla ilmiötä tarkemmin, esimerkiksi työn imun eri osa-alueiden merkitystä tuloksellisen johtamisen näkökulmasta. Työn imun ja työn voimavarojen keskinäistä suhdetta olisi mielenkiintoista tarkastella myös pitkittäistutkimuksen avulla.

Etätyöntekijöiden hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä olisi tärkeä integroida organisaatioiden arkeen ja osaksi johtamiskäytäntöjä. Käsitys työhyvinvoinnista pelkkänä pahoinvoinnin puuttumisena on auttamattoman vanhentunut.

Positiivisemmasta tulokulmasta lähestyen työnantajat voivat mahdollistaa työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseen tarjoamalla heille mahdollisuuden etätyöhön ja työnsä tuunaamiseen omien voimavarojensa mukaiseksi. Täytyy tosin muistaa, että työn tuunaamisen mahdollisuus on etuoikeus, sillä se ei ole mahdollista kaikilla aloilla. Niille, joille se on vaihtoehto, Työterveyslaitos tarjoaa sivuillaan ilmaisen oppaan työn tuunaamisen inspiraatioksi sekä Innostava esimies -työkirjan työn imua tukevan johtamisen lisäämiseksi.

Tutkimustuloksemme haastaa vanhan kansan käsityksen siitä, että etätöissä ei tehdä töitä tai etätyömuodon valitsevat ne, jotka haluavat lusmuilla.

Työhön sitouttaminen tapahtuu nykyään muilla tavoin kuin selän takana seisovan esimiehen ja kellokorttileimausten avulla. Tuloksissamme korostui vahvimmin etätyömuodon valitseminen silloin, kun käsillä oleva työtehtävä oli erityisen vaativa. Toisin sanoen etätyöympäristö valittiin siksi, että työ saataisiin hoidettua mahdollisimman hyvin. Tämä näkemys kritisoi puheenvuoroja, joissa etätyöntekoa arvostellaan tehottomaksi. Etätyön keskeisin haaste onkin luottamus. Negatiivisesti etätyöhön suhtautuvat työnantajat pelkäävät kontrollin menettämistä tilanteessa, jossa työntekijät eivät ole jatkuvasti valvonnan alaisia.

Vilkmanin (2016) mukaan valtaosa työntekijöistä haluaa kuitenkin osoittaa olevansa luottamuksen arvoisia ja hoitavat työnsä mahdollisimman hyvin, eikä etätyön tarjoamaa vapautta ole juurikaan raportoitu käytettävän väärin.

Työn imua koskevissa tutkimuksissa on pystytty todistamaan vahvasti työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainon merkitys työhyvinvoinnin säilyttämisen kannalta. Työn imussa oleva työntekijä menee mielellään töihin, tekee työnsä niin hyvin kuin mahdollista, eikä suunnittele työpaikan vaihtoa tai koe työuupumusta.

Työnantajien tulisi kiinnostua viimeistään siitä faktasta, että työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainottamisesta seuraava työn imu on ratkaiseva tekijä organisaation paremman tuloksen ja työntekijöiden sitoutumisen kannalta. Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn imun ja voimavarojen lisäämiseen perinteistä työskentelyä monipuolisemmalla tavalla.

7 LÄHTEET

Bakker, A.B. 2011. An evidence-based model of work engagement. Current Directions in Psychological Science, 20:4, 265–269.

Bakker, A.B. & Demerouti, E. 2007. The Job Demands-Resources model: state of the art. Journal of Managerial Psychology, 22 (3), 309-328.

Bakker A.B & Demerouti, E. 2016. Job Demands - Resources Theory, Taking Stock and Moving Forward. Journal of Occupational Health Psychology, 22(3), 273-285

Bakker, A.B., & Leiter M.P. 2010. Work Engagement a Handbook of Essential Theory and Research. New York: Psychology Press.

Bakker, A. B., & Oerlemans, W. 2011. Subjective well-being in organizations. The Oxford handbook of positive organizational scholarship. 178-189.

Coenen, M. & Kok, R. A.W. 2014. Workplace flexibility and dew product development performance: The role of telework and flexible work schedules. European Management Journal 32 (2014) 564–576.

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere.

Hakanen, J. 2009. Työn imun arviointimenetelmä. Työterveyslaitos. Luettu ja viitattu: 23.1.2020. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-802-934-5.

Hakanen, J. 2011. Työn imu. Helsinki, Työterveyslaitos.

Hakanen, J. 2014. Onnellisena työssä? 8 & ½ kysymystä työn imusta. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä:

PS-kustannus. 304-327.

Hakanen, J. 2017. Työn imu – energiaa ja innostusta työstä. Teoksessa K.

Salmela-Aro ja J-E. Nurmi (toim.) Mikä meitä liikuttaa.

Motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus

Hakanen, J., Perhoniemi, R. & Toppinen-Tanner, S. 2008. Positive gain spirals at work: From job resources to work engagement, personal initiative and work-unit innovativeness. Journal of Vocational Behavior, 73:1, 78–91.

Hakanen, J., Schaufeli W. B. & Ahola, K. 2008. The Job Demands-Resources model: A three-year cross-lagged study of burnout, depression, commitment, and work engagement. Work & Stress Vol. 22, No. 3, July September 2008, 224241

Huotilainen, M. & Moisala, M. 2018. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Jyväskylä.

Tuuma.

Karjaluoto, H. 2007. SPSS opas markkinatutkijoille. Working paper N:o 344 / 2007. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kinnunen, U., Mauno, S., Feldt, T. & Mäkikangas, A. 2015. Työ leipälajina. PS-kustannus.

Kubicek, B., Paškvan, M., & Korunka, C. 2015. Development and validation of an instrument for assessing job demands arising from accelerated change: The intensification of job demands scale (IDS). European Journal of Work and

Organizational Psychology, 24(6), 898–913.

doi:10.1080/1359432X.2014.979160

KvantiMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Mittaaminen: Mittarin luotettavuus [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu 14.2.2020.)

Työolobarometri – Syksy 2018. 2019. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:51. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-454-9. Viitattu 17.1.2020.

Manka, M-L. 2012. Työnilo. Helsinki: Sanoma pro.

Mäkikangas, A. & Hakanen, J. 2017. Työstä hyvinvointia, mutta millaista?

Työhyvinvoinnin monet kuvaajat Teoksessa A. Mäkikangas, S. Mauno & T.

Feldt (toim.). Tykkää työstä. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet.

Jyväskylä: PS-kustannus.

Newby, P. 2014. Research Methods for Education. London: Routledge. Taylor and Francis.

Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki:

Tammi

Piha, K. & Poussa, L. 2012. Dialogi: paremman työelämän puolesta. Helsinki:

Rantanen, J. & Kinnunen U. 2005. Työn ja perhe-elämän vuorovaikutus.

Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim), Työ leipälajina.

Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 229-264). Jyväskylä: PS-kustannus.

Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere:

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].

<https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu 23.1.2020.)

Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A., 2009 Menetelmäopetuksen tietovaranto. KvaliMOTV. kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Salli, M. 2012. Epätyypilliset työsuhteet käytännönläheisesti. Helsinki:

Kauppakamari.

Seppälä, P., Mauno, T., Feldt, T., Hakanen, J., Kinnunen, U., Tolvanen, A.,

& Schaufeli, W.

2009. The construct validity of the Utrecht Work Engagement Scale: Multis ample and longitudinal evidence. Journal of Happiness Studies.

doi:10.1007/s10902-008-9100-y

Syrjäläinen, E., Eronen, A. & Värri, V-M. 2007. Avauksia laadullisen tutkimuksen analyysiin. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Seppälä, P. & Hakanen, J. 2017. Työn voimavarat, vaatimukset ja niiden tuunaaminen. Teoksessa A. Mäkikangas, S. Mauno ja T. Feldt (toim.).

Tykkää työstä. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Sianoja, M., Syrek, C.J., de Bloom, J., Korpela, K., & Kinnunen, U. 2018.

Enhancing daily wellbeing at work through lunchtime park walks and relaxation exercises: Recovery experiences as mediators. Journal of Occupational Health Psychology, 23, 428–442

Sonnentag, S. 2003. Recovery, work engagement, and proactive behavior: A new look at the interface between nonwork and work. Journal of Applied Psychology, 88(3), 518-528.

Sotkasiira, T. 2015. Kun aineisto ei riitä - Monimenetelmäisyys metodologisena ja käsitteellisenä oppimisena Teoksessa S. Aaltonen & R. Högbacka (toim.)

Umpikujasta oivallukseen: Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa.

Tampere University Press: Tampere.

Suoranta, J. 2008. Haarautuvien metodologioiden puutarhassa: kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos.

Taris, T., Schaufeli, W.B. & Shimazu, A. 2010. The push and pull of work: About the difference between workaholism and work engagement. Teoksessa A.B. Bakker & M.P. Leiter (toim.) Work Engagement: A handbook of essential theory and research. New York: Psychology press, 39-53.

TENK. 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta.

https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.

Van den Broeck, A., Van Ruysseveldt, J., Els Vanbelle, E. & De WitteJob, H.

2013. The Job-Demands-Resources model: Overview and Suggestions for future research. Teoksessa A.B. Bakker (toim.) Advances in Positive Organizational Psychology, Volume 1, 83–105. Emerald.

Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa: määrällisen tutkimuksen perusteet. Tammi.

Helsinki.

Vilkman, U. 2016. Etäjohtaminen: tulosta joustavalla työllä. Talentum oyj.

YLE 2020 = Yleisradio Oy: Ei, etätöissä ei laiskotella! Etänä ihmiset tekevät enemmän töitä kuin työpaikalla [verkkodokumentti]. Julkaisuaika 16.2.2020.

Viitattu: 26.2.2020. Saatavilla: <https://yle.fi/uutiset/3-11211532>

Liite 1(1)

LIITE 1. KYSELYLOMAKE

LIITE 2. TAUSTAMUUTTUJIEN JA TYÖN IMUN KRUSKAL-WALLISIN TESTI