4 Energiakorjauksen markkinat
4.7 Markkinoiltaan kiinnostavien energiakorjausten arviointi
4.7.2 Asuinkerrostalojen energiakorjaukset
Asuinkerrostalojen energiakorjausten arvioinnissa on tarkastelu suoritettu yleisille asuinkerrostaloon tehtäville energiatehokkuutta parantaville toimenpiteille. Kaiken kaikkiaan tyypillisiä energiakorjauksia on listattuna 14 kappaletta taulukossa 4.5.
Taulukko 4.5 Asuinkerrostalojen tyypillisten energiakorjausten markkinoiden kiinnos‐
Valaistuksen uusiminen yleisiin tiloihin 5 3 5 2 150
Huoneistovesimittarit 3 3 4 4 144
Ikkunoiden uusiminen 4 3 4 3 144
Ulkoseinän lisälämmöneristys 3 3 3 4 108
Patteriverkoston perussäätö 5 5 4 1 100
Yläpohjan lisälämmöneristys, vaikea 4 2 3 4 96
IV‐järjestelmän puhdistus ja säätö 4 4 3 2 96
Poistoilman LTO 3 2 4 4 96
IV‐järjestelmän asennus LTO:lla 2 2 4 5 80
Puhaltimien ja/tai pumppujen uusimi‐
nen
4 3 3 2 72
Yläpohjan lisälämmöneristys, helppo 5 4 3 1 60
Vesipihit vesikalusteet 5 3 3 1 45
Vesijohtoverkoston paineen alennus 5 3 3 1 45
Alapohjan lisälämmöneristys 1 1 2 5 10
Markkinoiden kiinnostavuuden kannalta mielenkiintoisin tieto löytyy viimeisestä sarakkeesta. Mitä suurempi luku tuloksi on saatu sitä kiinnostavammat markkinat ovat kyseessä. Mikäli tulo on 80 tai enemmän, on kyseessä kiinnostavat markkinat. Tuloon 80 päästään arviointikriteerien arvolla 3. Mikäli tulo on yli 140, on kyseessä erittäin kiinnostavat markkinat. Jos taas tulo on selvästi alle 80, toimenpiteen markkinat eivät ole jostain syystä kovin kiinnostavat. Taulukossa 4.5 yleisin syy markkinoiden alhaisel-la kiinnostavuudelle on investoinnin pienuus. Tämä johtuu siitä syystä, että vaikka
jot-kin toimenpiteet olisivat taloudellisesti kannattavia ja jokseenjot-kin yleisiä, ei niiden to-teuttaminen ainakaan yksinään ole erityisen mielekästä alhaisten investointikustannus-ten vuoksi. Nämä toimenpiteet on silti usein mielekästä toteuttaa muiden kyseiseen jär-jestelmään kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä.
Erityisen kiinnostavat markkinat
Markkinoiltaan erityisen kiinnostaviksi nousivat valaistuksen modernisointi yleisissä tiloissa, ikkunoiden uusiminen sekä huoneistokohtaisten vesimittarien asentaminen.
Kaikki toimenpiteet ovat taloudellisesti erittäin hyviä tilaajan kannalta.
Voimakkaasti markkinoitaan kasvattanut LED-tekniikka valaistuksessa mahdollistaa todella alhaisen energiankulutuksen kohtuullisilla hankintakustannuksilla. LED-valaisimien hinnan odotetaan lisäksi edelleen laskevan, joten LED-tekniikalla voidaan jatkossa päästä todella nopeisiin takaisinmaksuaikoihin. Vaikka hankintakustannukset ovat kohtalaisen alhaiset, kompensoi tätä se, että valaistuksen modernisoinnin voidaan odottaa kasvattavan huomattavasti suosiotaan ja olevan trendituote seuraavina vuosina.
Ikkunoiden uusiminen on normaalisti kannattavaa, kun vanha ikkuna tulee käyt-töikänsä päähän. Uusimista voidaan myös aikaistaa, mikäli se ei johda useampaan vaih-tokertaan rakennuksen elinkaaren aikana. Tällöin määräyksiä paremman ikkunan valit-seminen on kannattavaa ja perusteltua. Ikkunoiden uusimisen voidaan olettaa hieman kasvavan, ainakin jos uskotaan kuvan 4.1 arviota ikkunaremonttien tulevaisuudesta.
Tämä perustuu siihen, että huomattavan suuri määrä ikkunoista tulee vaihtoikään ja osa jopa toiselle kierrokselle. Energiakorjauksen osuus ikkunaremontin kokonaiskustannuk-sista on kuitenkin vain murto-osa, sillä ainoa ero perusratkaisuun on U-arvoltaan pie-nemmän ikkunan valitseminen. Urakoitsijan kannalta tämä tarkoittaa vain erilaisen komponentin asentamista, joten kovin suuria markkinoita ei pelkästään energiakorjauk-sen osalta ole kyseessä kuin ikkunavalmistajilla, jotka saavat kalliimman tuotteen myy-tyä.
Huoneistokohtaisten vesimittarien asentamisen on tutkitusti huomattu alentavan ve-denkulutusta noin 20 prosentilla. Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat nykyään pakolli-set asennettavat putkiremontin yhteydessä, joten niiden markkinat eivät tule katoamaan mihinkään lähivuosina. Vesimittarit ovat lisäksi kohtalaisen lyhytikäisiä, noin 12–15 vuoden elinkaari, joten jatkossa myös niiden uusiminen tuottaa lisämarkkinoita.
Ikkunoiden uusiminen ja huoneistokohtaisten vesimittarien asentaminen ovat jo pe-rinteisiä energiakorjauksia. Molempia myös säädellään viranomaistaholta selvästi. Va-laistuksen suunnitteleminenkaan ei ole uusi keksintö, mutta LED-tekniikka mahdollistaa nykypäivänä entistä paremman energiatehokkuuden ja ohjauksen. Esimerkiksi samaan sarjaan voidaan kytkeä aiempaa enemmän komponentteja.
Kiinnostavat markkinat
Markkinoiltaan kiinnostaviksi osoittautui viisi energiakorjausta. Nämä ovat niitä toi-menpiteitä, jotka ovat tyypillisiä energiakorjauksia. Yhteistä näille toimenpiteille on, että niitä teetetään kohtuullisesti, ne eivät ole poistumassa ja niiden
investointikustan-nukset eivät ole aivan mitättömät. Kiinnostavat markkinat olivat seuraavilla
Patteriverkoston perussäätö ja ilmaus on monissa kohteissa tilaajalle erittäin edulli-nen investointi. Perussäädön avulla voidaan saavuttaa jopa 15–20 % säästö lämmitys-kustannuksissa, lisäksi perussäädön arvioidaan olevan pielessä peräti kolmessa neljästä asunnosta Suomessa (TS 3.2.2014). Rakennusliikkeen näkökulmasta kyseessä ei ole erityisen suuri toimenpide. Perussäätö on kuitenkin toimenpide, joka on monissa koh-teissa kannattavaa toteuttaa heti ja kannattaa linkittää varsinkin ikkuna- tai putkiremon-tin yhteyteen.
Yläpohjan lisälämmöneristäminen helpoissa kohteissa ei noussut markkinoiltaan kiinnostavaksi, vaikka vaikeampi listalle pääsikin. Tämä johtuu siitä, että vaikka vaikei-ta kohteivaikei-ta toteutevaikei-taan selvästi vähemmän niin yläpohjaa ja vesikatetvaikei-ta uusitvaikei-taessa vaikei-tai täydennysrakentamista tehdessä on lisäeristäminen hyvin usein taloudellisesti erittäin kannattavaa ja helposti toteutettavissa. Lisäksi urakka on merkittävästi suurempi, joten rakennusyrityksen kannalta se on kokonaisuudessaan mielekkäämpi kuin pelkkä puhal-lusvillan puhaltaminen vintille.
Ulkoseinän lisälämmöneristäminen on hyvin perinteinen energiakorjaus, joka kan-nattaa toteuttaa lähes poikkeuksetta vain ulkoseinän rakenteellisen korjaustarpeen yh-teydessä. Lisäeristäminen on taloudelliselta kannattavuudeltaan tilaajalle kohtalainen, mutta se parantaa monesti sekä kiinteistön ulkonäköä, arvostusta että asuinmukavuutta.
Ulkoseinää korjattaessa, aivan pinnoituspaikkausta lukuun ottamatta, järjestään myös eristystä parannetaan ja/tai seinää tiivistetään. Tyypillisiä ratkaisuja ovat muun muassa erilaiset eristysrappaukset ja levyverhoukset sekä lämmöneristeen lisääminen rakenteen sisään, mikäli pintarakenne on valmiiksi purkukunnossa. Laajan julkisivu-urakan yhtey-dessä usein tarkistetaan myös ikkunoiden ja ovien uusimistarve sekä mahdollisesti lasi-tetaan parvekkeet.
Loput kolme kiinnostavaa toimenpidettä liittyvät kaikki ilmanvaihtoon. Kannattavin toimenpiteistä on ilmanvaihtokanaviston puhdistaminen ja -järjestelmän säätö. Se on suhteellisen edullinen toimenpide, joka parantaa sisäilman laatua sekä turvallisuutta.
Toimenpide myös maksaa usein itsensä nopeasti takaisin ja on kannattavaa toteuttaa ilman erillisiä korjaustarpeitakin.
Poistoilman lämmön talteenotto sekä ilmanvaihtojärjestelmän asentaminen lämmön talteenotolla ovat nostaneet kiinnostavuuttaan asuntokohteissa, mutta urakoita on toteu-tettu niiden vaikeuden ja kalleuden vuoksi kohtalaisen vähän.
Korjausrakentamisbaro-metrin mukaan kuitenkin kysyntää urakoille on ja halua niiden toteutukseen löytyy. Täl-lä hetkelTäl-lä varsinkaan ilmanvaihtojärjestelmän asentamista Täl-lämmön talteenotolla ei pys-tytä perustelemaan taloudellisesti kannattavana, mutta mikäli löydetään uusia ratkaisuja ja rakennusviranomaiset suhtautuvat myönteisemmin hajautetun ilmanvaihtojärjestel-män toteuttamiseen poistoilman puhaltamisella seinän läpi niin markkinoiden voidaan odottaa kasvavan. Energiansäästöpotentiaalia lämmön talteenotolla on hyvin paljon ja siitä on kirjattu uusiin korjausrakennusmääräyksiin tavoitteita, joten viranomaistaholta on mahdollista odottaa suopeampaa suhtautumista jatkossa.
Ilmanvaihtojärjestelmät lämmön talteenotolla ovat kuitenkin suuri kysymysmerkki asuinkerrostalojen suhteen, koska siihen vaikuttavia asioita on monia ja tähän mennessä niitä ei juuri ole asennettu vanhoihin rakennuksiin. Helpommin järjestelmä on asennet-tavissa rivitaloihin, joissa taas suuremmat rakennusliikkeet harvemmin urakoivat. Rivi-talojen ilmanvaihtoremontteihin panostamista tulisi ainakin harkita.
Markkinoiden kiinnostavuus arviointikriteerien keskiarvon perusteella
Markkinoiden arviointi keskiarvon mukaan toimii siten, että toimenpiteet listataan järjestykseen kriteerien keskiarvon mukaisesti. Mitä suurempi on keskiarvo toimenpi-teelle, sitä mielenkiintoisemmat markkinat ovat kyseessä. Toimenpiteet on järjestetty keskiarvon mukaan taulukossa 4.6.
Taulukko 4.6 Asuinkerrostalojen tyypillisten energiakorjausten markkinoiden arviointi
Patteriverkoston perussäätö 5 5 4 1 3,75
Huoneistovesimittarit 3 3 4 4 3,5
Ikkunoiden uusiminen 4 3 4 3 3,5
Ulkoseinän lisälämmöneristys 3 3 3 4 3,25
Yläpohjan lisälämmöneristys, vaikea 4 2 3 4 3,25
IV‐järjestelmän puhdistus ja säätö 4 4 3 2 3,25
Poistoilman LTO 3 2 4 4 3,25
IV‐järjestelmän asennus LTO:lla 2 2 4 5 3,25
Yläpohjan lisälämmöneristys, helppo 5 4 3 1 3,25
Puhaltimien ja/tai pumppujen uusi‐
minen
4 3 3 2 3
Vesipihit vesikalusteet 5 3 3 1 3
Vesijohtoverkoston paineen alennus 5 3 3 1 3
Alapohjan lisälämmöneristys 1 1 2 5 2,25
Taulukosta 4.6 voidaan huomata, että pelkän keskiarvon mukaan järjestämällä ei eri toimenpiteille saada merkittäviä eroja aikaan. Rajan vetäminen kiinnostavien ja vä-hemmän kiinnostavien energiakorjausten välille on tällöin vaikeaa. Kiinnostavuuden rajana keskiarvolle voisi käyttää esimerkiksi arvoa 3,5, jolloin kiinnostavia kohteita olisivat valaistuksen modernisointi, patteriverkoston perussäätö, huoneistokohtaisten vesimittarien asentaminen sekä ikkunoiden uusiminen. Tulokset olisivat tällöin hyvin samansuuntaisia kuin tulon mukaan laskettuna.
Tarkemman kuvan markkinoista voisi saada laskemalla jokaiselle kriteerille oman painokertoimen ja tämän avulla painotetun keskiarvon. Painotetun keskiarvon lasken-nassa pitää kriteerit osata arvottaa tärkeytensä perusteella. Constin näkökulmasta ajatel-len mielekkäänä voisi pitää toimenpiteitä, joiden investoinnit ovat suuria, koska tällöin on enemmän työtä ja suurempi potentiaali tehdä voittoa. Toisaalta taloudellinen kannat-tavuus tilaajalle on myös merkityksellinen, koska kannattavia toimenpiteitä on helpompi myydä ja tilaajat ovat tyytyväisiä, kun saavat rahoilleen vastinetta. Edellä mainitun pe-rusteella voisi painokertoimiksi kokeilla esimerkiksi 1,5 investoinnin suuruudelle ja kannattavuudelle tilaajan kannalta. Toimenpiteen yleisyys ja tulevaisuuden näkymät olisivat tällöin painokertoimella 1. Painotetulla keskiarvolla laskettu markkina-arvio löytyy taulukosta 4.7.
Taulukko 4.7 Asuinkerrostalojen energiakorjausmarkkinoiden arviointi painotetun kes‐
Patteriverkoston perussäätö 5 5 4 1 3,6
Huoneistovesimittarit 3 3 4 4 3,5
Ikkunoiden uusiminen 4 3 4 3 3,5
Yläpohjan lisälämmöneristys, vaikea 4 2 3 4 3,4
Ulkoseinän lisälämmöneristys 3 3 3 4 3,3
Poistoilman LTO 3 2 4 4 3,3
IV‐järjestelmän asennus LTO:lla 2 2 4 5 3,3
IV‐järjestelmän puhdistus ja säätö 4 4 3 2 3,2
Yläpohjan lisälämmöneristys, helppo 5 4 3 1 3,2
Puhaltimien ja/tai pumppujen uusi‐
minen
4 3 3 2 3
Vesipihit vesikalusteet 5 3 3 1 3
Vesijohtoverkoston paineen alennus 5 3 3 1 3
Alapohjan lisälämmöneristys 1 1 2 5 2,4
Taulukosta 4.7 voi havaita, että erot toimenpiteiden välillä eivät merkittävästi kas-vaneet. Myös toimenpiteiden järjestys on melkein sama kuin pelkän keskiarvon mukaan laskien. Keskiarvon ja painotetun keskiarvon mukaan tehdyt arvioinnit antavat saman-suuntaiset arviot markkinoiden kiinnostavuudesta kuin tulon mukaan laskettu taulukko.
Erona on se, että tulon mukaan laskiessa ääriarvot kriteereille vaikuttavat merkittäväm-min lopputulokseen kuin keskiarvolla laskien. Keskiarvon perusteella saadut saman-suuntaiset tulokset tukevat markkinoiden kiinnostavuuden arviointitaulukon (Taulukko 4.5) tuloksia.