Viranomaismääräysten vaikutus energiakorjausmarkkinoihin

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä astui voimaan 1.6.2013, mutta muihin kuin viranomaisten käytössä ole-viin rakennuksiin asetusta sovellettiin 1.9. alkaen (Ympäristöministeriö 2013). Aikai-semmin ei ole energiatehokkuutta tarvinnut korjausrakentamisessa huomioida yhtä mer-kittävästi kuin tämän jälkeen. Aiemmin noudatettiin uudismääräyksiä soveltuvin osin, mikä oli epämääräinen ja vaikeatulkintainen määräys. Uudisrakennuspuolella viran-omaismääräykset ovat kiristyneet jo pariin otteeseen kymmenen vuoden sisään ja nyt

Energiakorjauksen 

myös korjausrakentaminen seuraa perässä. Uuden asetuksen mukaiset määräykset ovat sovellustavasta riippuen hyvin samankaltaiset kuin tämänhetkiset uudisrakennuksen energiatehokkuusmääräykset.

4.3.1 Uusien määräysten sisältö

Asetus edellyttää, että korjaus- tai muutostyöhankkeeseen ryhtyvän tulee esittää suun-nittelun yhteydessä rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävät toimenpi-teet. Toimenpiteet voidaan esittää joko rakennusosittain, järjestelmittäin tai koko raken-nuksesta hankkeen laajuuden ja päättämänsä tavan mukaisesti. Vaatimukset energiate-hokkuuden parantamiseksi on esitetty erikseen runkorakenteille, rakennusteknisille jär-jestelmille sekä koko rakennuksen energiankulutuksen osalta. Rakennusosakohtaiset vaatimukset ovat esitettynä taulukossa 4.1.

Taulukko 4.4.1 Uusien määräysten mukaiset rakennusosakohtaiset vaatimukset. (Ym‐

päristöministeriö 2013) 

      Vaatimus

Rakennus‐

osa  Peruskorjaus  Käyttötarkoituksen muutos 

Vaippa  Alkuperäinen  U‐arvo  x  0,5; tai  enintään 0,17 w/(m²K) 

Alkuperäinen U‐arvo x 0,5;   kui‐

tenkin 0,60 w/(m²K) tai parempi  Yläpohja  Alkuperäinen  U‐arvo  x  0,5; tai 

enintään 0,09 w/(m²K) 

Alkuperäinen U‐arvo x 0,5;   kui‐

tenkin 0,60 w/(m²K) tai parempi  Alapohja  Energiatehokkuutta parannetaan mahdollisuuksien mukaan 

Ikkunat ja ovet  Uusien ikkunoiden ja ulko‐ovien U‐arvon on oltava 1,0 W/(m²K)  tai parempi. 

Rakennusosakohtaisia vaatimuksia ei ole pakko noudattaa, mikäli rakennuksen ko-konaisenergiakulutus saadaan laskennallisesti tarvittavan matalalle tasolle. Mikäli pää-dytään toteuttamaan rakennuksen energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden mää-rittäminen niiden yhteisvaikutuksena, täytyy korjaussuunnittelun yhteydessä esittää energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaisvaikutus. Jos taas käytetään rakennusosakohtaisesti säädettyjä vaatimuksia, ei kokonaisvaikutusta tarvitse erikseen arvioida. Rakennuksen energiankulutukselle ja E-luvulle asetetut vaatimuvatset on esi-tettyinä Taulukossa 4.2.

Taulukko 4.2 Uusien määräyksien mukaiset vaatimukset energiankulutukselle ja E‐

luvulle. [4/13 YM asetus] 

Rakennusluokka  Energiankulutuksen vaatimus E‐luku‐vaatimus Pien‐, rivi‐ ja ketjutalo  ≤ 180 kWh/m²  E‐vaadittu ≤ 0,8 * E‐laskettu  Asuinkerrostalo  ≤ 130 kWh/m²  E‐vaadittu ≤ 0,85 * E‐laskettu  Toimisto  ≤ 145 kWh/m²  E‐vaadittu ≤ 0,7 * E‐laskettu  Opetusrakennus  ≤ 150 kWh/m²  E‐vaadittu ≤ 0,8 * E‐laskettu  Päiväkoti  ≤ 150 kWh/m²  E‐vaadittu ≤ 0,8 * laskettu  Liikerakennus  ≤ 180 kWh/m²  E‐vaadittu ≤ 0,7 * E‐laskettu  Majoitusliikerakennus  ≤ 180 kWh/m²  E‐vaadittu ≤ 0,7 * E‐laskettu  Liikuntahalli  (ei  jää‐ 

tai uimahalli)  ≤ 170 kWh/m² E‐vaadittu ≤ 0,8 * E‐laskettu Sairaala  ≤ 370 kWh/m²  E‐vaadittu ≤ 0,8 * E‐laskettu 

Teknisten järjestelmien peruskorjauksessa, uudistamisessa ja uusimisessa sovelle-taan Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä pykälässä 5 esitettyjä vaatimuksia:

1) Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpö-määrä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 %.

2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enin-tään 2,0 kW/(m³/s).

3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kW/(m³/s).

4) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kW/(m³/s).

5) Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan.

6) Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusimiseen sovelletaan, mitä uudisrakenta-misesta säädetään.

Vaatimukset ovat kaikki osaltaan hyvin tiukkoja ja ovat lähellä uudisrakennuksen mu-kaisia vaatimuksia, pois lukien osa vanhoista rakennuksista. Tämä on suuri muutos ai-empiin määräyksiin ja saattaa pakottaa rakennushankkeeseen ryhtyvän toteuttamaan energiakorjauksia peruskorjauksen yhteydessä. Korjausten toteuttamiseen on annettu kolme vaihtoehtoista tarkastelutapaa, jotka ovat:

 Vaihtoehto 1: Noudattaa rakennusosakohtaisia vaatimuksia (seinä, yläpohja,  alapohja, ikkunat ja ovet) 

 Vaihtoehto 2: Noudattaa rakennuksen vaatimuksia rakennuksen energiankulu‐

tukselle. Tämä tulee osoittaa laskelmin. 

 Vaihtoehto 3: Laskea asennukselle E‐luku eli ominainen energiankulutus ja  noudattaa vaatimuksissa esitettyä E‐luvun vähennystä. (Ympäristöministeriö  2013) 

Teknisten järjestelmien kohdalla ei huomioida yllä esitettyä vaihtoehtoista tarkaste-lutavan valintaan, vaan pykälän 5 mukaisia vaatimuksia tulee soveltaa aina, kun raken-nuksen teknisiä järjestelmiä uusitaan, uudistetaan tai peruskorjataan. (Ympäristöminis-teriö 2013)

Eri vaihtoehtojen soveltaminen on kannattavaa kohteesta riippuen. Esimerkiksi yk-sittäisiä rakennusosia korjattaessa on järkevintä käyttää ensimmäistä vaihtoehtoa, mutta laajemmissa peruskorjauksissa ja –parannuksissa voi olla kannattavampaa käyttää toista tai kolmatta vaihtoehtoa. Kolmannen vaihtoehdon käyttäminen lienee aina kannattavin-ta, kun rakennuksen energiamuotoa vaihdetaan energiamuodon kertoimelta edullisem-paan, sillä tällöin rakennuksen E-luku saadaan pienemmäksi, vaikka energiankulutus pysyisi täysin samana eikä muita energiansäästötoimenpiteitä suoritettaisi.

Uusia määräyksiä voidaan soveltaa hyvin monella tapaa ja yksi mielenkiintoinen kysymys onkin, että mitä tarkoittaa määräyksessä ilmoitettu rakennuksen alkuperäinen taso. Lisäksi kuinka vanhat energiatehokkuutta parantaneet korjaukset voidaan vielä laskea mukaan? Tällainen pohdiskelu tulee kyseeseen eritoten vanhoissa taloissa, joissa on tehty vuosien aikana lukuisia korjauksia ja käyttötarkoituksen muutoksia. Määräys-ten monimuotoisuudesta johtuen rakennushankkeeseen ryhtyvälle edullisimman määrä-ysten sovellustavan löytäminen tulee vaatimaan ammattitaitoa. Tämä taas tietää sitä, että ainakin konsulteille on tiedossa lisää työtehtäviä.

4.3.2 Maankäyttö- ja rakennuslain energiatehokkuutta koskevat vaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2013 voimaan astuneessa pykälässä 117 g vaaditaan, että rakennuksen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen osoitetaan energiankäyttöön, energiahäviöön ja energiamuotoon perustuvilla laskelmilla. Lisäksi mainitaan, että:

Rakennuksessa käytettävien tuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehon-tarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäes-sä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että energiatehokkuuden parantamisen lisäksi tulee raken-nukseen asentaa laitteisto, jolla kulutusta voidaan seurata. Tällaisia ovat esimerkiksi

huoneistokohtaiset vesimittarit. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei kuiten-kaan kaikissa tilanteessa pakoteta toteuttamaan, sillä samassa lain pykälässä vaaditaan myös, että:

Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen tämän lain mukaan raken-nus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyt-tötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja ta-loudellisesti toteutettavissa. Tämä velvollisuus ei koske rakennusten energiate-hokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rakennusluokkia eikä rakennuk-sia, joiden käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos energiatehok-kuutta olisi parannettava.

Energiakorjausten kohdalla suurin huomio kiinnittyy taloudelliseen kannattavuu-teen. Taloudellinen kannattavuus tai kannattamattomuus tulee myös todistaa laskelmin.

Laskelmissa on käytettävä kustannusoptimaalisuustarkastelua (Euroopan komissio 2012). Kustannusoptimaalisuustarkastelu on esitettynä Euroopan komission ohjeessa asetukseen ”kustannusoptimaalisten tasojen laskemisesta” liittyen (2012/C 115/01).